KOIVU-MANKKAA II. Koivu-Mankkaa II, muutos 15. kaupunginosa, Niittykumpu Kortteli (muodostuu uusi kortteli 15070) Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 1013/ /2011 Aluenumero KOIVU-MANKKAA II Koivu-Mankkaa II, muutos Kortteli (muodostuu uusi kortteli 15070) Tontunmäki, muutos Katualue Koivumankkaa Puistoalue Koivumankkaa II Katualue 16. kaupunginosa, Pohjois-Tapiola Katu- ja puistoalue Kaupunginosan rajan siirto Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutokseen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Kaisa Rauhalammi etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) Fortum Espoo Distribution Oy HSL Helsingin seudun liikenne Alueen nykyinen sähköverkko uudet tarvittavat puistomuuntamot on esitetty liitteessä 1. Nykyistä sähköhuoltoa varten alueella on jo kaksi asiakkaan omistamaa muuntamoa. Kaavamuutos edellyttää kolmea uutta muuntamoa, joita varten pyydämme varaamaan määräalat kolmelle puistomuuntamolle liitteessä 1 esitettyihin paikkoihin: Muuntamo 1 pihakadun varteen AK-alueelle Muuntamo 2 pihakadun ja Koivumankkaantien risteyksen lähistöön Muuntamo 3 Koivumankkaantien varteen (urheilupuisto tien toisella puolella) Mahdolliset 20kV johtosiirrot tai suojaukset tehdään Fortumin toimesta. Työstä aiheutuvat kustannukset laskutetaan joko kokonaan tai osittain toimenpiteitä pyytävältä taholta. Lausunto merkitään tiedoksi. Muuntamot on osoitettu ohjeellisena kaavakarttaan ja lisäksi kaavassa on määräys: Sähkönjakelun vaatimat muuntamotilat tulee sijoittaa rakennusten yhteyteen siten, että niihin voidaan taata helppo pääsy. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Alueen täydennysrakentaminen ja asuin- ja työpaikka-alueiden sekoittaminen on liikennejärjestelmän kannalta järkevää. Alueen kuuluessa Suur-Tapiolaan, ovat jatkossakin joukkoliikenneyhteydet Tapiolan suuntaan oleellisimmat. Alue sijaitsee lähellä Urheilupuiston metroasemaa pisimpien kävelymatkojen muodostuessa kuitenkin n.1,5 km mittaisiksi. Alueen bussipysäkkien sijainti on esitetty liikennesuunnitelman liitteessä. HSL pitää tärkeänä, että suunnitelmassa esitettyjen pysäkkien lisäksi myös Orionintien nykyinen pysäkkipari Orion säilytetään, koska pysäkkipari on oleellinen alueen työpaikkojen palvelun - ja myös uuden asuinalueen, erityisesti sen länsiosan - kannalta. Koivu-Mankkaan tien pohjoisempi pysäkkipari on esitetty Kalevalantien liittymän pohjoispuolelle. Tämän pysäkkiparin tulisi alueen tulevien asukkaiden palvelun kannalta sijaita pohjoisempana, Koivu-Mankkaan tien ja Ingevaldintien liittymän yhteydessä. Bussipysäkit tulee mitoittaa kahdelle telibussille ja kaikkien kiertoliittymien tulee olla telibussilla ajettavissa. Linjastosuunnittelussa pohdittavaksi tulee, miten tulevassa linjastossa painottuu Orionintien tarjonta verraten Koivu-Mankkaan tien - Mankkaanlaaksontien tarjontaan eli mitä kautta linjat aluetta rajaavassa katuverkossa ajetaan. Kävelyn ja pyöräilyn yhteydet on suunnitelmassa esitetty kattavasti. Jalankulkuja pyöräily-yhteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen erityisesti metroaseman suuntaan on tärkeää, sillä alue sijaitsee kävelyetäisyydellä asemalta. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011:n jatkotyönä laadittu Helsingin seudun pyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävien määrittelytyö (HSL 21/2012) tulee huomioida asemakaavan laadinnassa. Laajassa seu-

3 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) dullisessa yhteistyössä valmistellussa pääverkkosuunnitelmassa määriteltiin pyöräilyn pääverkon laatutasotavoitteet, joiden mukaisesti aluekeskusten ja tiiviiden asuinalueiden kevyen liikenteen väylän poikkileikkauksen tulee olla 4-7 metriä. Tästä pyörätien leveyden on oltava vähintään 2 m, ja jalankulku ja pyöräily tulee erotella. Suunnittelualueella kulkee pyöräilyn seutureittejä Koivu- Mankkaan tien ja Mankkaanlaaksontien sekä tulevan Turveradantien yhteydessä. Asemakaavalausunnon materiaalina olleen liitteen 5 mukaisesti Koivu- Mankkaan tien poikkileikkaus täyttää pääverkkosuunnitelmassa asetetut laatutasovaatimukset. Riittävä laatutaso on varmistettava lisäksi Mankkaanlaaksontien ja Turveradantien yhteydessä kulkevien pääreittien osalta. Pääverkkosuunnitelma tulee huomioida myös jatkossa kaikilla kaavatasoilla, jotta edellytykset toimivalle ja turvalliselle pyöräily- ja kävely ympäristölle voidaan varmistaa mm. riittävin tilavarauksin. Orionintiellä oleva pysäkkipari Orion on tarkoitus säilyttää nykyisellä paikallaan. Pysäkit ja Orionintien katualue eivät kuulu kaava-alueeseen. Asemakaavan liikennesuunnitelmiin lisätään kuitenkin tämä pysäkkipari. Koivu-Mankkaantien pohjoisempi pysäkkipari on syytä siirtää Ingevaldintien liittymän läheisyyteen, kuten HSL esittää. Suunniteltu asuinalue sijaitsee alueen pohjoisosassa, joten pysäkkien siirto lyhentää kävelymatkaa pysäkille oleellisesti. Mankkaanlaaksontien ja Turveradantien katualueet eivät kuulu kaavaalueeseen, joten niiden katujen poikkileikkauksia ei ole esitetty. Katusuunnitelmien yhteydessä on suunniteltava pyörätiet pääreittien laatutasotavoitteiden mukaan, jotka on esitetty HLJ 2011 yhteydessä. Koivu- Mankkaa II asemakaavan kohdalla on olemassa riittävät katualueen varaukset kadun parantamiselle HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Alueesta on tekeillä kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa tulee huomioida uusien tonttien vesihuoltotarpeet ja arvioida niistä aiheutuvat kustannukset. Asemakaavaan on merkitty 800 B jäteveden runkoviemärin sijainti sekä kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukainen sijainti johtokujalle. Viemärin siirto suunniteltuun sijaintiin edellyttää, että jätevesiviemärin kaltevuudet pysyvät riittävinä. HSY ei vastaa johtosiirtojen kustannuksista, rakentamisesta tai suunnittelusta. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon ( ) mukaan RN:o tapahtui liuotinvuoto, minkä takia alueen pohjavettä pumpattiin vuosina Lisäksi pilaantunutta maaperää kunnostettiin massanvaihdoilla. Pohjavesitarkkailu on lopetettu, mutta viemärikaivannossa voi edelleen esiintyä liuotinpitoista maa-ainetta. Se on huomioitava viemärin mahdollisissa kaivu- tai korjaustöissä sekä kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa. Asemakaavan muutoksen selostuksessa todetaan seuraavaa: Kaavaan on merkitty runkovesiviemärin kohdalle määräys, jonka mukaan suunniteltaessa kaivua vaativia toimenpiteitä, tulee seurata kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa ja etukäteen olla yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen mahdollisesti tehtävissä kaivu- ja korjaustöissä. Tieto liuottimia sisältävästä maasta on merkitty myös HSY:n vesihuollon verkkotietojärjestelmään.

4 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) Ympäristökeskus Kaavasuunnittelun yhteydessä on tehty kunnallistekninen yleissuunnitelma, jossa lausuntoon liittyvät asiat on huomioitu. Ympäristökeskus on tutustunut kaavamuutosehdotukseen eikä siihen ole huomautettavaa Tonttiyksikkö Kannanotto merkitään tiedoksi. Kaavaehdotuksen sisältöön ei ole huomautettavaa. Kaava edellyttää maankäyttösopimusta Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto merkitään tiedoksi. Asemakaavalla osoitetaan asumista Orionin ja Oriolan tuotanto-, tutkimus-, varasto- ja toimistorakennusten pohjoispuolelle. Samalla tehdään tarkennuksia eteläosan kaavan osalta käyttötarkoituksen säilyessä työpaikka-alueena. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä tulevasta Jousenpuiston metroasemasta. Alue rajautuu varsin vilkkaasti liikennöityihin Mankkaanlaaksontiehen ja Koivu- Mankkaan tiehen. Asuinrakennusoikeutta on osoitettu vajaat k-m2 ja toimitilarakennusoikeutta on osoitettu noin k-m2. Laskennallinen asukasluku olisi n asukasta. Yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on työpaikka-aluetta (TP). Asemakaava poikkeaa yleiskaavasta asuntorakentamisen osalta. ELY keskus katsoo, että asuntorakentamista voidaan perustella sen liittymisellä Koivu-Mankkaan tien itäpuoliseen asuntorakentamiseen. Alueen pääkäyttötarkoitus säilyy työpaikkaalueena. Meluntorjunta ja ilmanlaatu Suunnittelualueelle kohdistuu sekä teollisuusmelua että liikenteen aiheuttamaa melua. Tehtaan vaikutuksesta pienellä osalla asuntojen pihaa melutaso ylittää tason 45 db. Suurimmalla osalla pihaa taso kuitenkin alitetaan. Liikennemelun meluntorjuntaa koskevia kaavamääräyksiä on syytä täsmentää vastaamaan tehtyä meluselvityksen päivättyä yhteenvetoa. Siinä todetaan, että parvekkeet on lasitettava tien viereisten kerrostalojen tien puoleisilla julkisivuilla. Näin ollen kaavamääräyksistä tulee poistaa sana pääsääntöisesti. Sama koskee asuntojen suuntausta koskevaa määräystä. Meluntorjuntamääräystä on syytä vielä selkeyttää. Nyt vaikuttaa siltä, että samasta asiasta on annettu hieman erilaisia määräyksiä. Määräykseen ei tule myöskään sisällyttää poikkeamista. Esimerkkiä hyvästä käytännöstä voi hakea Espoon Tiistinniityn II A asemakaavan meluntorjuntamääräyksestä, joka on yksiselitteinen selkeä määräys.

5 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Luonnonympäristö ja elinympäristö Orioninmäki on sekä maisemallisesti että luontoarvoiltaan merkittävä alue ja myös viher- ja virkistysalueena tärkeä. Uudessa ehdotuksessa mäen läheisyyteen esitettyä uutta rakentamista on vähennetty. Ehdotus on luonnonympäristön kannalta asiallisesti laadittu. Asutuksen sijaitessa lähellä teollisuustoimintaa on erityisesti huolehdittava elinympäristön viihtyisyydestä, terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Vaikutusten arviointia on syytä täydentää näiden seikkojen osalta Espoon kaupunginmuseo Melumääräystä tarkennettiin lauseilla: Kadun puoleisille julkisivuille rakennettavat parvekkeet tulee lasittaa. Rakennuslupavaiheessa on osoitettava meluselvityksellä, että tiiviillä lasituksilla tai muilla toimenpiteillä edellä mainittu parvekkeiden melutaso ei ylity. Siellä missä parvekkeiden melutasot ylittyvät edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta, tulee parvekkeet korvata viherhuoneilla. Espoon Tiistinniityn melumääräys koskee asumista, joka rakennetaan Länsiväylän varteen ja jossa asukkaat altistuvat liikenteen haitoille huomattavasti suuremmassa määrin kuin Mankkaanlaaksontien ja Koivu-Mankkaan tien varrella. Tiistinniitty II A kaavassa ulkoseinärakenteiden ääneneristävyystasovaatimus on 34 db 39 db, kun Koivu-Mankkaa II:ssa se on 30dB - 32 db. Kaupunkisuunnittelukeskus katsoo, että liikenteestä ei aiheudu Koivu-Mankkaa II:n alueelle niin suurta haittaa, että pienempi osa asunnoista ei voisi olla sellaisia, joissa ikkunat ja lasitettu parveke tai viherhuone ovat vain kadulle päin. Mm pihakansien sijoittelu johtaa maantasokerroksessa vain kadulle avautuviin asuntoihin. Kaavaselostukseen lisättiin vaikutusten arviointia. Lausunnossaan Espoon kaupunginmuseo totesi seuraavaa: Niittykummun kaupunginosan Koivu-Mankkaan asemakaava-alueella sijaitsevan Ylä-Mankkaan tontin paikalla on keskiajalla ollut kahden talon kylä nimeltään Ingvaldsböle tai Böle. Nämä muodostivat Lukupuron kylätontilla sijaitsevien kahden talon kanssa neljän talon kylän Mankans tai Mankeby. Ylä-Mankkaan tontti, jota tunnetaan kansan suussa myös nimellä Orioninmäki, on inventoitu vuosina 2000 (Teija Nurminen) ja 2005 (Päivä Hakanpää ja Donald Lillqvist) ja kohde on inventointien perusteella määritelty muinaisjäännösalueeksi. Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut-yksikkö teki koetutkimukset alueella välisenä aikana. Tutkimuksissa todettiin, että alue on melko pahasti sekoittunutta, mikä johtuu paikalla pitkään jatkuneesta asutuksesta. Alueella saattaa kuitenkin edelleen olla maakerroksia, joissa on säilyneitä kiinteään muinaisjäännökseen liittyviä rakenteita. Nämä ovat muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (muinaisjäännösrekisterin kohde ). Muinaisjäännösalueen rajat näyttävät olevan oikein, mutta merkintätapa ja kaavamääräys ovat puutteellisia. Pienillä kirjoitettu sm sijoitetaan kartussiin, joka yhdistetään muinaisjäännöksen rajaan sen sisäpuolelta viivalla. Kaavamääräys tulee kirjoittaa muotoon: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (historiallinen kylätontti). Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Asemakaava-alueella sijaitsevat kaksi suojelluksi merkittyä rakennusta: työväenasunnoksi rakennettu kaksikerroksinen pienoiskerrostalo (sr-1) sekä kellari (sr-2). Pienoiskerrostalo on Kurttilassa sijaitsevan kerrostalon ohella ensimmäisiä Espooseen rakennettuja kerrostaloja. Talo rakennettiin rakennusmestari Arvo Rissasen piirustusten mukaan. Nämä pohjautuvat kuitenkin mitä ilmei-

6 Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) simmin Aarne Ervin vuonna 1950 päivättyyn luonnokseen. Talolle saatiin rakennuslupa yksikerroksisena 1954, mutta jo 1955 saatiin lupa muuttaa sitä kaksikerroksiseksi, kuten jo Ervin luonnoksessa. sr-1 kaavamääräykseen tulee liittää lause: Korjaus- tai muutostöistä on neuvoteltava Espoon kaupunginmuseon kanssa. Ylä-Mankkaan mäki on maisemallinen dominantti, joka kohoten parikymmentä metriä muuten tasaisesta maastosta erottuu selkeänä päätepisteenä sekä Kalevalantien päässä idästä tultaessa, että Koivumankaantietä etelästä tultaessa. Mäen itärinne on jätetty ilman rakennusoikeutta, mikä on hyvä, mutta eteläkaakonsuuntaiseen rinteeseen on kaavailtu isohko rakennusmassa, jonka räystäskorkeus (+31m) nousisi selvästi mäen lakea ylemmäksi. Toteutuessaan tämä rakennus tulisi dominoimaan näkymiä etelästä, ja heikentäisi kaupunkikuvaa. Tähän rinteeseen ei myöskään tule osoittaa uutta rakentamista. Muuten Espoon kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Pyydetyt muutokset kaavamerkintöihin ja -määräyksiin (sm ja sr-1) on tehty lausunnon mukaisesti. Mäen etelärinteen rakennusala on vain osittain voimassa olevan kaavan rakennusalan ulkopuolella ja sillä toteutetaan kaavan peruslähtökohtaa, jonka mukaan korttelissa toimivien tuotanto- ja tutkimuslaitosten, toimistojen ja varastotilojen toiminta ja kehittäminen turvataan. Rakentamisen vaikutuksia maisemaan on pyritty ohjaamaan määräyksellä, jonka mukaan rakennusten julkisivut ja näkyvät ulkotilat tulee rakentaa alueen ilmeeseen sopivina ja rakennusten tulee vastata materiaaleiltaan ja laatutasoltaan korttelialueen olemassa olevia rakennuksia.