PÄÄTÖS. Sipoon kunta Tekniikka ja ympäristöosasto/toimitilat PL Sipoo. Maaperä on pilaantunut alueelle tuoduista jätteistä.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS UUDELY/122/07.00/ Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Sipoon kunta Tekniikka ja ympäristöosasto/toimitilat PL Sipoo Lukkarintie 2 Sipoo RN:o Sipoon kunta Toiminta kunnostusalueella Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöllä sijaitsee Lukkarin koulu, joka on rakennettu 1980-luvun lopulla. Kunnostettavalle alueelle rakennetaan keittiön laajennusta. Perustusten kaivutöiden yhteydessä maaperässä havaittiin jätejakeita. Alue on toiminut hiekanottopaikkana ennen vuotta Hiekanottokuoppa on täytetty pääasiassa louheella ja sekalaisella maa-aineksella. Kuoppaan on tuotu myös jätteitä. Maaperä on pilaantunut alueelle tuoduista jätteistä. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Maksu Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 UUDELY/122/07.00/2011 2/18 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin Muut kiinteistön maaperää koskevat viranomaisasiakirjat Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastuspöytäkirjat, päivätty ja Sipoon kunta, Lukkarintie 2, Sipoo. Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Sipoon kunta, Lukkarintie 2, Sipoo. Ympäristötekninen perusselvitys. Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy Raportti sisäilmatutkimukset, Lukkarin koulu, Lukkarintie 2, Sipoo. Indoor Quality Service Oy Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet Kohde sijaitsee Sipoon Nikkilässä osoitteessa Lukkarintie 2 (liite 1.). Kiinteistöllä sijaitsee koulurakennus. Kunnostettava alue on nykyisen koulurakennuksen luoteispuolella oleva koulun keittiön laajennusosan rakennusalue. Rakennusalue rajoittuu idässä ja etelässä nykyiseen koulurakennukseen ja lännessä ja pohjoisessa koulun piha-alueeseen. Rakennusalueen pinta-ala on noin m 2. Kiinteistö on kaavoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Kunnostettava alue on ollut asfaltti-, kivetys- ja nurmi- ja hiekkapäällysteinen. Pihan maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +25,2 +26,2 metriä. Maan pintaosassa on rakennettuja täyttökerroksia, joiden alla on noin 2 5 metrin paksuinen savi/silttikerros. Savi/silttikerroksen alapuolella alkaa tiivis hiekkakerros. Keittiön laajennusosan rakentamisen yhteydessä todettiin jätetäyttökerros noin 1 2,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Jätetäyttökerros ulottuu koulurakennuksen alapuolelle. Jätetäyttökerroksessa on todettu mm. lasisia lääkepulloja, lääkeruiskuja, tiiltä, puuta, autonrenkaita, eläinten luita, metallijätettä, tavallisia lasipulloja ja aerosolipulloja. Kohde sijaitsee Nikkilän I-luokan pohjavesialueella. Alueelle asennetussa pohjaveden havaintoputkessa pohjaveden pinta oli keväällä 2011 tasolla +19,75 metriä eli noin 5,5 metrin syvyydellä maanpinnasta.

3 UUDELY/122/07.00/2011 3/18 Alueella tehdyt maaperän kunnostustoimenpiteet Keittiön laajennuksen alueelta on poistettu vuonna 2011 tammihelmikuussa tonnia raskasmetalleilla pilaantuneita maa-aineksia. Maa-ainekset läjitettiin välivarastoon viereiselle pysäköintialueelle ennen niiden toimittamista vastaanottopaikkaan. Kaivun aikana Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki kaksi tarkastuskäyntiä alueelle (pöytäkirjat ja ). Rakennusalueella nykyisen koulurakennuksen seinustalla on vielä kahdella alueella kaivamatonta pilaantunutta maata, joka on tarkoitus poistaa. Alueella tehdyt maaperä- ja pohjavesitutkimukset Maaperänäytteiden otto ja analysointi Keittiön laajennusalueelta otetut maaperänäytteet Keittiön laajennusalueelta on otettu maaperänäytteitä tammikuussa Näytteitä otettiin keittiön laajennusalueelta kolmesta näytepisteestä ennen massojen kaivamista sekä kasalle kaivetuista massoista. Kaivutöiden jälkeen otettiin jäännöspitoisuusnäytteitä yhdestätoista tutkimuspisteestä kaivannon pohjalta ja reunoilta. Jäännöspitoisuusnäytteiden näytteenottopaikat on esitetty liitteessä 2. Keittiön laajennusalueelta otetuista maanäytteistä on analysoitu raskasmetallien pitoisuuksia XRF-kenttämittarilla ja laboratorioanalyyseillä. Lisäksi kolmesta ennen kaivua otetusta maanäytteestä analysoitiin PAH-yhdisteiden pitoisuudet laboratoriossa. Muualta kiinteistöltä otetut maaperänäytteet Koulurakennuksen ympäristöstä otettiin helmikuussa 2011 maaperänäytteitä kairaamalla yhteensä 12 tutkimuspisteestä. Kairaukset ulotettiin 4-7 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tutkimuspisteistä otettiin maanäytteet metrin välein. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Maanäytteistä analysoitiin raskasmetallien pitoisuudet XRF-kenttämittarilla. Lisäksi raskasmetallipitoisuudet analysoitiin laboratoriossa 12 maanäytteestä. Maaperänäytteiden analyysitulokset Keittiön laajennusalue Keittiön laajennusalueelta ennen kaivua otetuissa maanäytteissä todettiin enimmillään kuparia mg/kg ja sinkkiä mg/kg. Pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjear-

4 UUDELY/122/07.00/2011 4/18 votasot. Lyijyä todettiin enimmillään alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus 230 mg/kg. Lisäksi todettiin kynnysarvotason ylittävät antimonin, arseenin, kadmiumin ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet. Kasalle kaivetuista massoista otetuissa maanäytteissä todettiin sinkkiä alemman tai ylemmän ohjearvotason ylittäviä pitoisuuksia. Korkein todettu pitoisuus oli 890 mg/kg. Lisäksi todettiin kynnysarvotason ylittäviä arseenin, kuparin, lyijyn ja antimonin pitoisuuksia. Kaivannon koulurakennuksen puoleisesta reunasta otetussa jäännöspitoisuusnäytteessä J1 (syvyys 1 3 metriä) todettiin sinkkipitoisuus mg/kg, kuparipitoisuus 690 mg/kg, arseenipitoisuus 61 mg/kg ja antimonipitoisuus 18 mg/kg. Lisäksi todettiin kynnysarvotason ylittävät kadmiumin, elohopean ja lyijyn pitoisuudet. Näytepisteessä J2 todettiin alemman ohjearvon ylittäviä sinkkipitoisuuksia ja kynnysarvotason ylittävät arseenin, kuparin ja antimonin pitoisuudet. Näytepisteessä J3 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus (480 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä antimonipitoisuus sekä kynnysarvot ylittävä arseenipitoisuus. Jätejakeita todettiin jäännöspitoisuusnäytepisteissä J1 - J4. Muissa jäännöspitoisuusnäytepisteissä ei todettu jätteittä tai kohonneita haitta-ainepitoisuuksia lukuun ottamatta arseenia, jonka pitoisuus ylitti lievästi kynnysarvotason useassa näytteessä. Muu kiinteistön alue Koulurakennuksen ympärille tehdyissä kairauspisteissä ei todettu jätetäyttöä. Tutkimuspisteestä 59 koulurakennuksen itäpuolella syvyydeltä 2 3 metriä otetussa näytteessä todettiin alemman ohjearvotason ylittävä sinkkipitoisuus 390 mg/kg. Tutkimuspisteissä 54 ja 57 todettiin kynnysarvotason ylittävät sinkkipitoisuudet. Lisäksi kaikkien laboratoriossa analysoitujen savi/silttinäytteiden arseenipitoisuus ylitti lievästi kynnysarvotason. Pohjavesitutkimukset Jätetäyttöalueen pohjoispuolelle noin 50 metrin päähän keittiön laajennusalueesta asennettiin pohjavesiputki maaliskuussa Pohjavesiputkesta otettiin vesinäyte, josta analysoitiin alumiini ja raskasmetallit, ph ja sähkönjohtavuus laboratoriossa. Vesinäytteessä todettiin alumiinia 0,44 mg/l, rautaa 0,38 mg/l ja nikkeliä 0,013 mg/l. Veden sähkönjohtavuus oli 511 µs/cm. Muiden analysoitujen raskasmetallien pitoisuudet olivat alle analyysimenetelmän määritysrajan. Alumiinin ja raudan pitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetut laatusuositukset.

5 UUDELY/122/07.00/2011 5/18 Kiinteistöllä tehdyt sisäilmatutkimukset Kiinteistöllä tehtiin maaliskuussa 2011 sisäilmatutkimuksia, joissa tutkittiin rakennuksen alapohjan ja luokkahuoneiden mahdollisia ilmayhteyksiä merkkiainetutkimuksin sekä haihtuvien yhdisteiden määrää alapohjassa, yhdessä luokkahuoneessa ja rakennustyömaalla. Lisäksi hiilidioksidimittauksilla pyrittiin arvioimaan alapohjan maaperässä mahdollisesti tapahtuvien hajoamisreaktioiden voimakkuutta ja kaasuntuottoa. Yhteenvetona tutkimuksista on todettu, että tutkittujen tekijöiden osalta ei saatu viitteitä siitä, että maaperästä kulkeutuisi koulun sisäilmaan tavanomaista suurempaa määrää epäpuhtauksia. Merkkiainetutkimusten perusteella alapohjan ja sen yläpuolisten luokkatilojen välillä ei ole ilmayhteyksiä. Hiilidioksidimittausten tulokset olivat tavanomaisia samoin kuin haihtuvien yhdisteiden mittaustulokset. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueelta otettujen maanäytteiden metallipitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat tai ylemmät ohjearvot sinkin, kuparin, arseenin ja antimonin osalta. Mahdollisesti raskasmetalleilla pilaantuneen täytön laajuudeksi on arvioitu noin m 2. Merkittävimmäksi kulkeutumisriskiksi on arvioitu haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen suotovesien mukana. Pohjavesi on kohteessa 5,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kohteessa on todettu raskasmetalleja, jotka sitoutuvat hyvin maaperään eivätkä näin leviä helposti ympäristöön tai kulkeudu maaperässä. Kohteen pilaantuneisuus on jo vanhaa, joten on todennäköistä, että suurin osa haitta-aineiden kulkeutumisesta on jo tapahtunut. Alueelle asennetusta pohjavesiputkesta otetussa näytteessä ei havaittu raskasmetalleja. Kohteen haitta-aineille on mahdollista altistua lähinnä sisäilman välityksellä, sillä pilaantuneisuutta esiintyy pääasiassa koulurakennuksen alapuolisissa maakerroksissa. Koulurakennuksen sisäilman laatu on todettu maaliskuussa 2011 tehdyissä sisäilmatutkimuksissa normaaliksi. Koulun sisäilman ja alapohjan välillä ei todettu ilmayhteyttä. Koulurakennuksessa on koneellisesti tuulettuva alapohja. Koulurakennuksen alapuolisen pilaantuneen maaperän päälle on rakennusvaiheessa tiivistetty noin puolen metrin rakennekerros, jolloin pilaantunut maaperä ei ole suoraan kosketuksissa alapohjan ilmatilaan. Nykytilanteessa haittaaineiden pääsy koulurakennuksen sisäilmaan ei ole todennäköistä. Ekologisista riskeistä on todettu, että maaperän biologisesti aktiivisimmassa pintakerroksessa ei haitta-aineita esiinny. Alueen pilaantuneisuus on hyvin vanhaa, jolloin alueen eliöstö on jo todennäköisesti sopeutunut alueella vallitseviin oloihin. Näin ollen ekologisten riskien tarkentava arviointi ei ole kohteessa tarpeellista.

6 UUDELY/122/07.00/2011 6/18 Esitetty kunnostussuunnitelma Tutkimuksessa todetut raskasmetallipitoisuudet eivät aiheuta merkittävää tai välitöntä riskiä ihmisille tai ympäristölle. Raskasmetallit sitoutuvat hyvin maaperään, eivätkä näin leviä helposti ympäristöön tai kulkeudu pohjaveteen. Kunnostusmenetelmä ja kunnostustavoitteet Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kunnostuksen tavoitteena on poistaa keittiölaajennuksen kaivualueelta alkuaineita yli valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvotason sisältävä maa-aines. Kunnostuksen toteuttaminen Keittiön laajennuksen alueella arvioidaan olevan jäljellä poistettavaa pilaantunutta maata noin 600 m 3 ktr noin 200 m 2 :n alueella. Pilaantunut maa-aines lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden mukaan. Maa-aines kaivetaan ja kuormataan suoraan autoihin poiskuljetettavaksi. Kunnostuskaivantoa ei täytetä, vaan alueella jatkuvat maanrakennustyöt suunnitelmien mukaisesti. Pilaantuneen maan kunnostus tehdään ensimmäisenä työvaiheena. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla koko kunnostuksen ajan. Hän tekee kenttähavaintoja, ottaa tarvittavat näytteet ja ohjaa pilaantuneen maa-aineksen kaivua lupamääräysten mukaan. Koulurakennuksen alapuolisen maaperän ja keittiölaajennuksen alueen kunnostuskaivannon väliin asennetaan bentoniittimatto, jolla estetään pilaantuneisuuden leviäminen kunnostetulle alueelle sekä rajataan selkeästi nyt toteutetun kunnostuksen raja. Maton alareuna asennetaan noin 0,5 metriä kunnostuskaivannon pohjatasoa syvemmälle. Tutkimuspisteen 59 nurmialueelle tehdään keväällä 2011 tasaussuunnitelma. Alueen sadevesien suotautuminen maaperään tullaan estämään. Suunnitelma ja tarkemmat tiedot toteutuksesta toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle. Kunnostuksen aikainen näytteenotto Pilaantuneen maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kaivun aikana vähintään jokaista kaivettavaa 100 m 2 :n kaivualaa kohti. Tutkiminen toteutetaan joko ennen varsinaista kunnostuskaivua tehtävillä lisäkoekuopilla tai/ja suoraan kaivurintauksesta. Näytteistä tutkitaan XRFanalysaattorilla raskasmetallien pitoisuudet. Näytteistä 10 % tutkitaan laboratorioanalyysein. Laboratorionäytteistä analysoidaan kyseisellä

7 UUDELY/122/07.00/2011 7/18 kaivualueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet sekä kaivutyön edetessä mahdollisesti esiintyvät muut haitta-aineet. Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon pohjalta ja reunoilta. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä, jotka muodostuvat 5 10 osanäytteestä. Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään yksi jokaista 100 m 2 :n aluetta kohti. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan ne haitta-aineet, joiden pitoisuudet ylittivät kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa kynnysarvot. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Vesien käsittely Kaivumassat lajitellaan tarkoituksen mukaisiin fraktioihin esim. haittaainepitoisuuden ja maalajin mukaan. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan kohteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisillä haitta-aineilla pilaantunutta maa-ainesta. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Veden käsittely esitetään tarvittaessa erillisessä työsuunnitelmassa, jonka laatii kohteen maanrakennusurakoitsija. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaalle estetään aitaamalla työmaa-alue. Aitaan laitetaan varoitusmerkit pilaantuneiden maiden poistosta. Kaikki kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Työmaan ajoreiteille tehdään tarvittaessa murskepatja, joka vähentää kiintoaineksen kulkeutumista kadulle. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työsuojelu Mikäli kunnostuksen aikana löytyy haitta-aineita, joita kunnostussuunnitelmassa ei ole huomioitu, tulee kunnostus keskeyttää ja ottaa välittömästi yhteyttä kunnostusta valvovaan viranomaiseen. Samoin menetellään, mikäli poistettavan maa-aineksen määrä poikkeaa huomattavasti arvioidusta. Työntekijöillä on henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Suojavaatteet ja varusteet puhdistetaan ja huolletaan säännöllisesti. Kohteeseen järjestetään normaalit

8 UUDELY/122/07.00/2011 8/18 työmaan sosiaali- ja toimistotilat ja säilytystilat suojavarusteille ja -tarvikkeille. Kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Lisätutkimukset Kunnostuksen kulusta ja toteutumisesta pidetään työmaapäiväkirjaa. Lisäksi valvoja kirjaa tiedot ohjausnäytteenotosta ja poistetun maaaineksen määrästä ja sijainnista sekä haitta-ainepitoisuudesta ja loppusijoituskohteesta. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. kunnostustyön toteutus, käsiteltyjen massojen määrät, pitoisuudet ja loppusijoituskohteet, jäännöspitoisuudet ja muut työnaikaiset analyysitulokset ja kunnostusaluekartta. Mahdollisesti pilaantuneen maa-aineksen määräksi kiinteistöllä on arvioitu m 3 ktr. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Sipoon kunnan ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Sipoossa osoitteessa Lukkarintie 2 (RN:o ), hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1. Tutkimuspisteen 59 ympäristöstä on otettava edustavia maaperänäytteitä maaperän haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi ja mahdollisen pilaantuneen alueen laajuuden ja jätetäytön esiintymisen selvittämiseksi. Maaperänäytteistä on analysoitava vähintään kiinteistöllä tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kunnostustavoitteet Tutkimustulokset ja niiden perusteella laadittu tarkennettu arvio maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta tutkimuspisteen 59 alueella on esitettävä määräyksessä edellytetyssä kunnostuksen loppuraportissa Rakennettavalta alueelta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot.

9 UUDELY/122/07.00/2011 9/ Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 2.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 2.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Pilaantuneen maan kaivualueet on aidattava. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivuntyön aikaiset tutkimukset 4. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä kunnostettavan alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään arseenin ja raskasmetallien sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet.

10 UUDELY/122/07.00/ /18 Maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjasta otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjan haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kunnostusalueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Eristävä rakenne 6. Koulurakennuksen alla jäävä pilaantunut maa-aines on erotettava kaivantoihin tuotavasta täyttömaa-aineksesta kunnostussuunnitelmassa esitetyllä bentoniittimattorakenteella tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla eristysrakenteella. Riskitarkastelu Eristysrakenteista on tehtävä tarkennettu suunnitelma, jossa on esitettävä kaivantojen reunoille jäävät haitta-aineet ja niiden pitoisuudet, eristysrakenteessa käytettävä materiaali ja materiaalin ominaisuudet sekä eristysrakenteen rakentaminen. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakenteiden toteuttamista. Tiedot toteutuneista eristysrakenteista on esitettävä määräyksessä edellytetyssä loppuraportissa kartta- ja poikkileikkauskuvineen 7. Mikäli koulurakennuksen alapuolelle jää maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ylittävät määräyksen 2.1. mukaiset kunnostuksen tavoitepitoisuudet, on maaperään jääneiden haitta-aineiden aiheuttamat terveys- ja ympäristöriskit selvitettävä seikkaperäisesti. Riskitarkastelussa on lisäksi arvioitava maaperän jatkokunnostusja/tai tarkkailutarve. Riskitarkastelu on liitettävä määräyksessä edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 8. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t).

11 UUDELY/122/07.00/ /18 Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 9. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 10. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Ongelmajätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kunnostuksen aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.

12 UUDELY/122/07.00/ / Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportissa on esitettävä lisäksi kunnostuksen aikaisten maaperäja mahdollisten vesinäytetulosten sekä muiden havaintojen perusteella tehtävä arvio pohja- ja salaojaveden haitta-ainepitoisuuksien jatkotarkkailutarpeesta kiinteistöllä. Tarvittaessa raporttiin on liitettävä suunnitelma vesitarkkailun toteuttamisesta. Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.

13 UUDELY/122/07.00/ /18 Yleiset perustelut Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita ( ). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.

14 UUDELY/122/07.00/ /18 Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. antimonille 10 mg/kg, arseenille 50 mg/kg, kuparille 150 mg/kg, lyijylle 200 mg/kg ja sinkille 250 mg/kg. Tutkimuspisteessä 59 on todettu savessa alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus 2 3 metrin syvyydessä. Tutkimusraportin mukaan kyseisessä tutkimuspisteessä ei kuitenkaan ole todettu jätejakeita. Lisätutkimuksilla varmistetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet ja mahdollisen jätetäytön esiintyminen tutkimuspisteen 59 ympäristössä. Lisätutkimusten tulosten perusteella arvioidaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve ko. alueella. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty tutkimuspisteen 59 alueelle tehtäväksi maanpinnan tasaussuunnitelma, jotta estetään sadevesien suotautuminen maaperään ko. alueella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo kuitenkin, että alueen kunnostustoimenpiteet tulee suunnitella vasta, kun alueen maaperän haitta-ainepitoisuudet on selvitetty seikkaperäisesti edellytetyillä lisätutkimuksilla. (Määräys 1.) Maaperän kunnostustavoitteeksi on keittiön laajennusalueelle hyväksytty kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti alempi ohjearvotaso kohteessa todetuille epäorgaanisille haitta-aineille. Alempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi rakennusalueella todetut haitta-aineet ja niiden sijainti, alueen ympäristöolosuhteet ja maankäyttö huomioon ottaen. (Määräys 2.1.) Mikäli alueella todetaan muita kuin määräyksessä 2.1. esitettyjä haittaaineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haittaaineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maaainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 2.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakennustöiden vuoksi. (Määräys 2.2.) Kunnostettava alue on edellytetty aidattavaksi, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 8.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty to-

15 UUDELY/122/07.00/ /18 teutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. Laboratorionäytteistä on edellytetty tutkittavaksi myös PAH-yhdisteiden pitoisuudet, koska PAHyhdisteitä (bentso(a)pyreeni) on todettu kynnysarvon ylittävä pitoisuus alueella tehdyissä tutkimuksissa eikä PAH-yhdisteiden esiintymistä kaivualueella ole tutkittu kuin kolmesta tutkimuspisteestä. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Koulurakennuksen alle mahdollisesti jäävät haitta-ainepitoisuudeltaan kunnostustavoitteet ylittävät maa-ainekset on edellytetty eristettäväksi täyttöön tuotavista puhtaista maa-aineksista, jotta haitta-aineet eivät kulkeudu takaisin kunnostetulle alueelle ja jotta haitta-ainepitoisten ja puhtaiden maiden rajapinta havaitaan alueella mahdollisesti myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä. Edellytetty tarkennettu suunnitelma on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Koulurakennuksen alle mahdollisesti jäävien haitta-aineiden aiheuttamine riskien ja jatkokunnostus- ja tarkkailutarpeen arvioinnilla varmistetaan, ettei haitta-aineista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa kiinteistön nykyisessä käytössä ja selvitetään mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve ja kiireellisyys. (Määräys 7.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 8.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 9.)

16 UUDELY/122/07.00/ /18 Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 10.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 11.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: suomi/asioi_verkossa/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset ja 11.3.) Kunnostustyön aikana saatavien tutkimustulosten ja muiden havaintojen perusteella voidaan arvioida pohjaveden tai koulurakennuksen mahdollisen salaojaveden haitta-ainepitoisuuksien seurannan tarvetta maaperän kunnostuksen jälkeisessä tilanteessa. Seurantatarpeen selvittämisellä ja tarvittaessa tehtävällä jatkotarkkailusuunnitelmalla ja jatkotarkkailulla varmistetaan, ettei maaperässä todetuista haitta-aineista aiheudu ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettua haittaa tai vaaraa alueen pohjavedelle. (Määräys 11.3.) Keskeisimmät lainkohdat Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä.

17 UUDELY/122/07.00/ /18 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2011) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia. Sipoon kunta Tekniikka ja ympäristöosasto/toimitilat PL Sipoo Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sipoon kunnan terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Sipoon kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti.

18 UUDELY/122/07.00/ /18 Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Kiinteistön maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Sari Penttinen Ylitarkastaja Vesa Suominen Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Näytteenottopisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus