Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus

Transkriptio

1 Liite 1 Kunnanvaltuust

2 Sisällys 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjhtajan katsaus Miehikkälän kuntastrategia Vireä E18 -tien maaseutukunta Kunnan hallint Yleinen ja man alueen taludellinen kehitys Olennaiset muutkset kunnan timinnassa ja taludessa Arvi tdennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tulslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN RAHOITUS Rahituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä knsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Knsernihjaus ja valvnta Olennaiset knsernia kskevat tapahtumat Knsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YLEISHALLINTO (10) Keskusvaalilautakunta (10) Tarkastuslautakunta (12) Kunnanvaltuust (14) Kunnanhallitus (16) Keskushallint (130) Maaseutupalvelut (140) Elinkein- ja matkailutimi (160) Musetimi (170) Tukipalvelut Talushallint (200) Henkilöstöhallint (220) Rukapalvelut (250) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Ssiaali- ja terveyslautakunta (30) Ssiaalitimi ja hallint (300) Varhaiskasvatus ja esipetus (320) Vanhustyö ja ktihit (340)

3 Terveydenhult (350) SIVISTYSTOIMI Sivistyslautakunta Sivistystimen hallint (400) Peruskulut (410) Luki (420) Vapaa sivistys (430) Jukkliikenne (440) Kirjast (450) Kulttuuri-, liikunta- ja nuristimi ( ) TEKNINEN TOIMI Tekninen lautakunta (50) Hallint (500) Maankäyttö (510) Timitilat (520) Yhdyskuntatekniikka (530) Jätehult (535) Liikelaitkset (540) Maa- ja metsätilat (565) Ympäristötimi (570) Pelastustimi (580) Rakennuslautakunta (59) Rakennusvalvnta (590) Maa-ainesten tt (592) Yksityistiet (594) TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KUNTAKONSERNI Tulslaskelma Rahituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvstusperiaatteet ja -menetelmät KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Knsernitilinpäätöstä kskevat laatimisperiaatteet TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Timintatutt tehtäväalueittain Vertult eriteltyinä

4 Valtinsuudet eriteltyinä Selvitys suunnitelman mukaisten pistjen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Pakllisten varausten muutkset Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivitt ja -tappit Luttamushenkilöiden palkkit Palvelujen stjen erittely TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvnkrtukset Aineettmat ja aineelliset hyödykkeet Sijitukset Lainasaamiset Tytäryhteisöt, kuntayhtymäsuudet sekä sakkuusyhteisöt Kunnan saamiset knserniyhteisöiltä Siirtsaamisiin sisältyvät lennaiset erät Rahitusarvpaperit Oman pääman muutkset Myöhemmin kuin viiden vuden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Jukkvelkakirjat Paklliset varaukset Kunnan velat knserniyhteisöille Siirtvelkakirjihin sisältyvät lennaiset erät Hulettavien varat VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJIEN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET VESIHUOLTOLAITOS ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT KÄYTETYT TILIKIRJAT Kansikuva: Hauhian mylly (Art Ylönen) 4

5 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjhtajan katsaus Vusi 2016 li Miehikkälän kunnalle taludellisesti hyvä, hulimatta j pitkään jatkuneesta Sumen taantumasta ja yleisesti heiksta talustilanteesta. Tilikauden tuls pistjen jälkeen li 703 t ylijäämäinen. Nyt kertynyttä ylijäämää n yhteensä 7,2 M. Myönteistä taludellisessa kehityksessä li myös se, että talusarvin budjetitua uutta pitkäaikaislainaa ei tarvinnut nstaa, vaan timinnan rahavirta ja kassavarat kattivat investintiment ja suunnitelmien mukaiset lainanlyhennykset. Entisiä lainja lyhennettiin 563 t ja lainakanta li vuden lpussa 7.1 M (3476 /asukas). Vertult laskivat hieman edellisvudesta (123 t ) ja valtinsuudet kasvivat (14t ). Vunna 2016 suurin investinti li uuden palaseman rakentaminen. Kunnanvaltuust myönsi hankkeelle lisämäärärahan kesäkuussa, kun hankkeen kustannusarvi sittautui arviitua krkeammaksi. Uusi palasema valmistunee aikataulun mukaisesti kesällä Investintihjelmassa llut Suur-Miehikkälä - Suurikylä -vesihulthanke käynnistyi valtuustn päätöksellä julukuussa Tämän hankkeen aikataulun siirtyminen vaikutti saltaan siihen, ettei uutta lainaa tarvinnut nstaa. Ylijäämäisistä vusista hulimatta, haasteita tuleville vusille riittää. Valmisteilla leva ste- ja maakuntauudistus asettaa mnet pienet kunnat ja suuremmat kaupungitkin miettimään mia rganisaatiitaan ja timintjaan. Kustannustehkkaasti, ketterästi ja vaikuttavasti timivat kunnat tulevat selviämään läpi muutksen. Timinnassa tulevat krstumaan kuntastrategiassa linjattujen timenpiteiden sisäistäminen ja ripeä tteuttaminen. Miehikkälän kunnanvaltuust hyväksyi kkuksessaan kuntastrategian timenpidehjelman. Ohjelman tavitteina n listattu timenpiteitä, jilla Miehikkälän kuntastrategia saadaan elämään. Suurin kunnan elinvimaa ketteleva haaste n j vusia jatkunut väkimäärän lasku. Se vaikuttaa suraan ja välillisesti mniin asiihin, tämä kestämätön kehityssuunta täytyy ikaista. Siinä krstuvat timenpiteiden tehkas tteuttaminen ja Miehikkälän vahvuuksien hyödyntäminen mnipulisessa ja kekseliäässä kuntamarkkininnissa. Kunnan työllisyystilanne li myönteisessä mielessä valtakunnan uutisissa syksyllä Työttömyysaste li laskenut vuden tarkastelujakslla 6 prsenttiyksikköä. Asian tiimilta kunnan timet työttömyydenhidssa livat esillä Työllistäminen seminaarissa Helsingissä helmikuussa Miehikkälän työttömyysaste li kk Kymenlaaksn matalin vuden 2016 lpussa (10,7 %). Parhaimmat kiitkset henkilöstölle ja luttamushenkilöille vudesta Tästä n hyvä jatkaa eteenpäin, juhlavuden teeman mukaisesti, yhdessä! Art Ylönen kunnanjhtaja 5

6 1.1.2 Miehikkälän kuntastrategia Vireä E18 -tien maaseutukunta Kunnan timintaa hjaa kunnanvaltuustn kesäkuussa 2012 hyväksymä visi: Miehikkälä n yritysmyönteinen kansainvälinen E18-tien maaseutukunta, jka tunnetaan laadukkaista palveluistaan, vetvimaisista asuinalueistaan ja innvatiivisista palveluyrityksistään. Kunnan timinta-ajatus n Miehikkälän kunta tuttaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehkkaasti. Päämäärät / kriittiset menestystekijät: Asiakas justavuus ja npeus palveluhenki ja saaminen tehkas tiedttaminen viestintä Talus vakaa kuntatalus ulkpulinen rahitus elinkein- ja matkailutimi työllisyys, työpaikat väestörakenne Timinta / prsessit tulksellisuus vireä kulttuurielämä maaplitiikka, kaavitus, asuminen lähipalvelut kunta- ja seutuyhteistyö itsehallintalueet Henkilöstö- ja saaminen jhtaminen ja henkilöstö mititus- ja ammattitait henkilöstön jaksaminen Miehikkälän kuntastrategian jalkauttamiseksi laadittiin elinkein- ja matkailuhjelma, työllisyyshjelma ja Asuminen Miehikkälässä hjelma. Ohjelmista kttiin kuntastrategiaa tukevat tavitteet sekä timenpiteet, vastuut ja aikataulut tavitteiden saavuttamiseksi. Kunnanvaltuust hyväksyi strategian timenpidehjelman kkuksessaan

7 1.1.3 Kunnan hallint Kuntarganisaati Miehikkälän kunnan luttamushenkilörganisaati kstuu kunnanvaltuuststa, kunnanhallituksesta, tarkastuslautakunnasta ja keskusvaalilautakunnasta. Miehikkälän ja Virlahden kunnanvaltuustt vat hyväksyneet spimuksen kuntien palveluyhteistyön syventämisestä isäntäkuntamallilla, Kaakn kaksikkna. Miehikkälän kunta vastaa (=isäntäkunta) ssiaali- ja terveystimen palveluista mlempien kuntien pulesta. Virlahden kunta vastaa teknisen-, sivistystimen palveluista sekä tukipaleluista (talus-, henkilöstö- ja tiethallint sekä rukapalvelut). Kuntien yhteinen palveluhjaustyöryhmä krdini palvelujen tuttamista ja järjestämistä Miehikkälän ja Virlahden kuntien alueella. Palveluhjaustyöryhmä - kkuksia 1 Osallistunut kkuksiin Heinnen Jari Puheenjhtaja 1 Lappi Jukka Varapuheenjhtaja 1 Alastal Tarja Jäsen 1 Sumalainen Tuula Jäsen 0 Hein Sari Jäsen 1 Kiri Sepp Jäsen 1 Kuntsi Juhani Jäsen 0 Paavla Aira Jäsen 0 Astla Matti Varajäsen 1 Kuki Rist Varajäsen 1 Halnen Kaija Kunnanjhtaja,vt. 1 Havuah Osm Kunnanjhtaja 1 Vilen Olli Sihteeri 1 7

8 Väestön ikärakenne Ikäjakauma Miehet Naiset Yhteensä Yhteensä ********** Väestöjakauma kylittäin Kylä yhteensä Hurttala - Hauhia - Kaitai Muurikkala Muurla Pitkäkski Purh - Lapjärvi Saivikkala Sal-Miehikkälä Suur-Miehikkälä yhteensä ********** Väestöennuste iän mukaan 2016 ********** Ikä yhteensä Elinkeinrakenne Elinkeinrakenne ********** (lähde: Tilastkeskus) % Henkilömäärä Alkututant 20,8 149 Tellisuus 6,0 43 Rakentaminen 5,0 36 Kauppa, kuljetus ja varastinti, majitus- ja ravitsemisala 20,7 148 Liike-elämän palvelut 7,0 50 Ktitaluksien palvelut 38,7 277 Tuntematn 1,7 12 Yhteensä 100,

9 9

10 1.1.4 Yleinen ja man alueen taludellinen kehitys Vunna 2016 BKT:n kasvun ennustetaan npeutuneen 1,6 prsenttiin ktimaisen kysynnän vauhdittamana. Vuden 2017 kasvuksi ennustetaan 0,9 %. Seuraavina vusina ktitaluksien reaalituljen kasvun ennustetaan heikentyvän ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuvan. Myös investintien salta npein kasvun vaihe ajittui vuteen Vientimarkkiniden kasvun npeutumisen ja kilpailukyvyn khenemisen myötä viennin kasvuedellytykset vahvistuvat ja tavariden ja palveluiden vienti kasvaa lähivusina, mutta viennin näkymät vat kaikkiaan edelleen vaisut. Myös v taluskasvu jää vain nin prsenttiin. BKT:n määrä n edelleen vunna 2018 nin prsentin pienempi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuden 2007 lpulla. Vunna 2016 spimuskrtukset nudattivat hyvin kattavasti kesällä 2015 jatkettua työllisyys- ja kasvuspimusta. VM:n kansantalussastn ennusteessa ansitasindeksi nusi 1,2 % v ja se nusee 0,8 % v ja 1,2 % v Vunna 2016 kuluttajahinnat nusivat lpullisten tietjen mukaan 0,4 %. Kuluvana vunna inflaati npeutuu 1,3 prsenttiin palveluiden ja energian hintjen nustessa, mutta n edelleen tavanmaista hitaampaa. Myös v inflaati pysyy 1,3 prsentissa. Vunna 2016 palkansaajien stviman kasvu li npeinta kuuteen vuteen. Palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä levan reaalituln eli stviman arviidaan lisääntyneen 1,6 % vunna Ostvimaa tukivat alhainen inflaati ja verasteen aleneminen. Vunna 2017 stvimaa tukevat kilpailukykyspimukseen liittyvät vernkevennykset ja sitä heikentävät inflaatin npeutuminen, työntekijän ssiaaliturvamaksujen nusu sekä julkisen sektrin lmarahjen leikkaus. Lpputulksena palkansaajien stvima pysyy lähes edellisvuden taslla. Vunna 2018 stvimaa heikentää suhteessa vuteen 2017 verasteen kiristyminen, jka n seurausta vakuutetun stumaksujen nususta. Nimelliset yksikkötyökustannukset nusivat v Sumessa hieman vähemmän kuin euralueella keskimäärin. Eurpan kmissin ennusteen mukaan vusina Sumen yksikkötyökustannukset alenevat 1 prsentilla samalla kuin euralueella keskimäärin ne nusevat 2,5 prsentilla, mikä saltaan tukee kansantaluden kilpailukykyä ja viennin elpymistä. Työllisyyskehitys kheni hieman edellisvuteen verrattuna vunna Työ- ja elinkeinministeriön (TEM) työnvälitystilastn mukaan työttömien työnhakijiden suus työvimasta li 13,6 prsenttia, jssa laskua edellisvuteen li 0,8 prsenttiyksikköä. TEM:n mukaan Kymenlaaksssa tilanne li edellisten vusien tapaan selvästi keskimääräistä heikmpi, työttömyysasteen llessa 17,3 % ja Ktka-Haminan seutukunnalla peräti 19,0 %. Lukua kasvattaa Ktkan krkea, 21,3 % työttömyysaste. Miehikkälässä työttömyysaste li 10,7 % (13,9 % vunna 2015) ja Virlahdella 15,1 % (14,4 %). Miehikkälän työttömyysaste li kaikista Kymenlaaksn kunnista matalin vuden 2016 lpussa. Vuden 2016 tilinpäätösten ennakktietjen mukaan kuntien yhteenlaskettu tuls li nin 620 miljnaa eura psitiivinen (v nin 140 M ilman kertaeriä). Vusikate katti pistt nin kahdessa klmesta Sumen kunnista. Lainakanta kasvi edelleen nin 3,4 %. Lainakanta n kasvanut jka vusi tarkastelujakslla vudesta 2008 lähtien ja n Manner-Sumen kunnissa nin eura asukasta khden. Ennätyksellisen matala krktas helpttaa hieman kuntien tilannetta. Timintakate heikkeni ennusteen mukaan 1,4 %, vertult kasvivat 1,4 % ja valtinsuudet kasvivat 7,0 %. Kuntataludelle n viime vusien heikkjen talussuhdanteiden lisäksi aiheuttanut haasteita jatkuvat valtinsuuksien leikkaukset. Kaiken kaikkiaan vudesta 2012 alkaen peruspalvelun valtinsuuksia n leikattu vusitaslla j miljnaa eura ja vuden 2019 lppuun mennessä vutuisia valtinsuuksia leikataan edelleen indeksikrtusten jäädyttämisen ja vuden 2016 kehysriihessä svitun 75 miljnan eurn vusitasn leikkauksen seurauksena yhteensä lähes 400 miljnaa eura. J päätettyjen leikkauksien seurauksena kuntien valtinsuudet vat vunna 2019 nin 18 % pienemmät kuin vunna Kknaistutannn heikk kehitys viime vusina n heikentänyt julkisen taluden rahitusasemaa hallituksen mittavista speutustimista hulimatta. Julkinen talus pysyy edelleen alijäämäisenä heikn suhdannetilanteen sekä taluden rakenteellisten ngelmien vuksi. Taluden näkymät pysyvät heikkna myös lähitulevaisuudessa, eikä taluskasvu itsestään riitä krjaamaan julkisen taluden epätasapaina. Tteutetut speutustimet vat 10

11 rajittaneet julkisten menjen kasvua, mutta eivät le pysäyttäneet sitä mm. väestön ikääntymisestä aiheutuvan kuntiin khdistuvan menpaineen vuksi. Tästä syystä Sumen julkisen taluden rahitus n kestämättömällä uralla pitkällä aikavälillä. Sumen julkisyhteisöjen alijäämä n kuitenkin alle EU:n perusspimuksen mukaisen klmen prsentin viitearvn ja se laskee hienisesti vuteen 2018 ulttuvalla ennustejakslla. Julkisyhteisöjen velka sen sijaan ylitti vunna 2015 perusspimuksen mukaisen 60 prsentin rajan ja velkasuhde pysyy tämän rajan yläpulella vusikymmenen lppuun saakka. Yleinen taluskehitys n tdennäköisesti vaimeaa myös tulevina vusina. Epävarmuutta lisää Venäjän taluden näkymien heikentyminen. Lähivusina Sumen talusplitiikan yhtenä haasteena n se, miten tukea stviman kehitystä samalla, kun parannetaan sumalaisen tutannn kilpailukykyä ja turvataan julkisen taluden kestävyys. Miehikkälän väkiluku pieneni kertmusvunna 50 asukkaalla llen ennakktiedn mukaan vuden 2016 lpussa Väkiluku pienenee Tilastkeskuksen pitkän ajan ennusteen mukaisesti. Julukuun työllisyyskatsaus 12/ Kaakkis-Sumen työllisyyskatsaus julukuu dddb587a4e Kuntien ja kuntayhtymien vuden 2016 tilinpäätösarvit sekä talusarvit ja talussuunnitelmat vusille , Valtivarainministeriö, Talusnäkymät ja palkanmudstus - Tul- ja kustannuskehityksen selvitystimikunnan raprtti , Vusien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtinsuuteen Olennaiset muutkset kunnan timinnassa ja taludessa Päättynyt timintavusi li Miehikkälän kunnalle varsin myönteinen kunnan saavutettua budjetitua paremman tulksen. Vusikate mudstui nin 1,5 M eura psitiiviseksi. Timintakate tteutui budjetitua parempana jkaisella timielimellä teknistä timea lukuun ttamatta, mutta sen salta ylitys li epälennainen. Ssiaali- ja terveystimen salta budjetidut määrärahat lisivat ylittyneet niukasti ilman vuden 2015 tilinpäätökseen kirjatun pakllisen varauksen sittaista tulutusta. Pakllinen varaus kskee Miehikkälän kunnan vastuuta Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean kertyneistä alijäämistä. Carelta saadun laskelman mukaan kunnan vastuu pienentyi vuden 2016 aikana nin kuntayhtymän tehtyä merkittävästi vitllisen tulksen. Ilman pakllisen varauksen tulutusta, erikissairaanhidn tteutunut käyttö ylitti talusarvissa varatut määrärahat nin eurlla. Edelliseen vuteen verrattuna erikissairaanhidn ment kasvivat Miehikkälän kunnan vusikate n klmena viime vutena llut hyvällä, nin 1,5 M taslla. Myös kertmusvutena vusikate ilman kertaeriä katti selvästi suunnitelman mukaiset pistt. Olennaista n myös se, että investinnit pystyttiin vunna 2016 rahittamaan tulrahituksella ja kunnan lainakanta lyheni nin 0,5 m. Hallinnn pulella tteutettiin tukipalveluiden rganisaatiuudistus. Hallint- ja henkilöstöjhtajan jäätyä eläkkeelle tehtävät jaettiin siten, että taluspäällikön virkanimike muutettiin hallintjhtajaksi ja palkkasihteerin nimike henkilöstösihteeriksi. Miehikkälän kunnassa investintihjelma jatkui timintavunna haastavana. Uuden palaseman valmistuttua suuria investinteja ei lähivusina le tiedssa. Viime vusina tteutettujen suurien investintien seurauksena kunnan lainakanta ja käyttömaisuuden pistt vat kasvaneet merkittävästi, ja siten vusikatteen pysyminen edellisvusien hyvällä taslla li erityisen tärkeää. 11

12 1.1.6 Arvi tdennäköisestä tulevasta kehityksestä Ennusteet julkisen taluden kehityksestä väestön ikääntymisestä seuraavan hultsuhteen heikkenemisen ja eritten Sumen kansantaluden lemattman kasvun vuksi eivät näytä valisilta. Tämän seurauksena vertuljen kasvu saattaa lähivusina jäädä timintamenjen kasvua heikmmaksi. Kun samanaikaisesti valtinsuuksia jatkuvasti leikataan ja kuntien tehtävien karsimisessa ei kuitenkaan le nnistuttu, n kuntataludelle hallituksen timesta asetettu merkittäviä lisähaasteita. Merkittävänä sana valtintaluden speuttamista päätetyillä valtinsuuksien leikkauksilla n kunnille saltaan ulkistettu valtin taluden tasapainttamista ja vernkrtuksia. Kuntaliitn ennusteet kuntataluden kehityksestä ja kuntasektrin velkaantumisesta vatkin synkkiä. Miehikkälän kunnan väkiluku pieneni kertmusvunna 50 asukkaalla. Tulevina vusina ennusteiden mukainen asukasluvun pienentyminen aiheuttaisi kvia haasteita alentuvine vertuljen ja valtinsuuksien kertymineen. Jatkssa kunnalle sälyttyy entistä enemmän vastuita jukkliikenteen järjestämisestä. Menpaineita aiheuttaa myös vieraskielisen väestön kasvu. Alueen elinvimaisuuden lisääminen ennen muuta vunna 2018 valmistuvan mttritien ja Vaalimaalle suunnitteilla levien kauppakeskittymien tarjamien mahdllisuuksien hyödyntämisen avulla n välttämätöntä. Kaupan alan työpaikkja ennustetaan syntyvän jpa 700. Hankkeiden tteutumisen aikataulu n kuitenkin riippuvainen Venäjän tilanteen kehittymisestä. Asukasluvun kehityksen kääntämiseksi n panstettava myös vukraasunttutannn käynnistämiseen. Hallituksen kaavaileman ste-uudistuksen ja itsehallintalueiden perustamisen tteutuessa niiden seurauksena kunnilta pistuisi humattava sa nykyisistä tehtävistä ja rahitusphjasta. Kaavailtujen uudistusten vaikutuksia kuntien timintaan ja taluteen n vielä vaikeaa ennustaa. Miehikkälän kunnan taludelle lisähaasteita tu edelleen jatkuva, kunnan kkn nähden erittäin raskas investintihjelma. Vusien talussuunnitelman mukaiset nettinvestinnit vat nin 3,2 miljnaa eura. Investinnit judutaan rahittamaan pääsin lainarahalla ja kunta tulee edelleen velkaantumaan. Yhtäältä niin kasvava lainamäärä kuin suunnitelman mukaiset pistt aiheuttavat haasteita vusikatteen riittävyydelle. Vusikatteen tavitetas n asettumassa nin miljnaan eurn. Päättyneen timintavuden tuls li tässäkin mielessä erityisen myönteinen. Hyvän ja riittävän vusikatteen ylläpitämiseksi n timintaa edelleen tehstettava ja menjen kasvua hillittävä Kunnan henkilöstö Kunnassa n laadittu erillinen henkilöstöraprtti vudelta

13 1.1.8 Arvi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Timinnalliset riskit: Timinnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät henkilöstön saatavuuteen, tietjärjestelmien timivuuteen ja suhdannevaihteluiden mahdllisesti aiheuttamaan tulrahituksen heikkenemiseen. Lainsäädännölliset muutksista merkittävimpiä timinnallisia riskejä aiheuttavat mahdllinen kuntien tehtävien edelleen lisääminen ja kasvavien tehtävien ja palveluiden rahittaminen. Henkilöstöriskeistä merkittävin liittyy rganisaatin haavittuvuuteen tiettyjen sektrien sekä timialajhdn salta. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät ngelmat vat viime vusina kskeneet erityisesti ssiaali- ja terveystimea, mutta vunna 2016 kaikki avimet virat ja työsuhteet saatiin täytetyksi. Tietjärjestelmien timivuutta n pyritty Kaakn kaksikssa varmistamaan asianmukaisen virustrjunnan lisäksi hjelmistjen käytön yhteistyöllä Haminan kaupungin kanssa sekä ulkistetuilla IT-tukipalveluilla. Rahitusriskit: Rahitusriskeistä merkittävimmät liittyvät krkriskiin. Miehikkälän kunnalla n tilanteessa lainaa rahituslaitksilta nin 7,1 M, jtka vat krkherkkiä lainja. Näistä 2,0 M vat lyhytaikaisia kuntatdistuksia, jihin liittyy jälleenrahitusriski ja sitä kautta likviditeettiriski. Matalakrkisten kuntatdistusten käyttö n katsttu tarkituksenmukaiseksi nykyisessä rahitusmarkkinatilanteessa. Kuntatdistusten krkkustannukset vat viime aikina lleet jpa negatiivisia. Krktasn llessa histriallisen alhainen ja ennusteiden mukaan jatkuvan sellaisena seuraavina vusina, ei krksujauksen tekemistä vielä le katsttu tarkituksenmukaiseksi. Tilannetta n arviitava kuitenkin jatkuvasti uudelleen ja rahitusmarkkiniden kehittymistä n seurattava tarkasti. Lyhytaikaiseen likviditeettiriskiin n varauduttu kuntatdistuslimiitin avulla. Kunnalla ei le valuuttamääräisiä lainja, jten valuuttariskiä ei le. Kunnan antamat suurimmat takaussitumukset kskevat kunnan mistamien kiinteistöyhtiöiden lainjen takauksia, jten lennaista luttriskiä ei le. Vahinkriskit: Miehikkälän kunta n ssiaali- ja terveyspalveluista vastaavana isäntäkuntana ttanut vastaavan vakuutuksen ssiaali- ja terveystimen salta asti. Virlahden kunta n ttanut isäntäkuntana seuraaville timinnille lisäkulukeskeytysvakuutukset ylimääräisten kulujen vuksi seuraavasti: Sivistystimi Tekninen timi Tukipalvelut / tekninen timi Tiedssa ei le ikeudellisiin asiihin tai viranmaisten timintaan liittyviä riskejä. 13

14 1.1.9 Ympäristötekijät Vuden 2015 aikana kunnan tietn tuli yksityisen maanmistajan malla maallaan tekemä ympäristöriks, jsta saattaa aiheutua kunnalle mittavat puhdistuskustannukset. Tiedssa ei le muita ympäristökysymyksiä, jilla lisi lennaista vaikutusta kunnan taludelliseen tulkseen tai asemaan tai timinnan kehitykseen. Edellä mainitun lisäksi aina tiedssa leva mahdllisesti pilaantunut maa-alue n lpetettu kaatpaikka, jsta tetaan säännöllisesti kaksi kertaa vudessa vesistönäytteitä. Näytteissä ei le havaittu pikkeamia, jtka aiheuttaisivat timenpiteitä. Jäteveden puhdistus n hidettu alueen yhteistyöllä Ktkan jäteveden puhdistamssa. Nykyinen jätehult n alueellistettu jätekeskukseen, jka timii Anjalankskella Kuvlassa. 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain 12 luvussa säädetään hallintmenettelyistä ja sen 90 :n mukaan hallintsäännössä n määrättävä hallinnn ja taluden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvnnasta ja riskienhallinnasta kunnassa. Hallintsäännön 17 :n mukaan kunnan hallinnn ja taluden valvnta järjestetään niin, että ulkinen ja sisäinen valvnta yhdessä mudstavat kattavan valvntajärjestelmän. Hallintsäännön 16 :n mukaan kunnanhallitus päättää riskien hallinnasta ja yhteensvittamisesta sekä päättää kunnan maisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus vi siirtää timivaltaansa edelleen muille timielimille ja viranhaltijille. Ulkinen valvnta n timivasta jhdsta ja muusta rganisaatista riippumatnta ja jakautuu kunnan järjestämään valvntaan, jka tapahtuu tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan timesta sekä muuhun ulkiseen valvntaan, jka tteutuu mm. kuntalaisten, valtin viranmaisten ja EUtarkastajien timesta. Sisäinen valvnta n jhtamisen ja riskienhallinnan apuväline, jnka järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sen timivuudesta vastaa kunnanjhtaja ja avustaa taluspäällikkö. Timialajhtajat, palvelu-/tulsalueen ja tulsyksikön esimiehet vastaavat man timialansa/tulsalueensa/ tulsyksikkönsä timinnan/palvelun/tutteensa sisäisestä valvnnasta. Seuranta n luttamushenkilöiden ja timielinten surittamaa sisäistä valvntaa (esim. sisäisten tarkastajien valitseminen). Seurannassa timielin vertaa tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tulksia. Lisäksi timielin vaalii hyvää hallinttapaa ja seuraa, että esimiehet tteuttavat sisäistä tarkkailua. Tilivelvllisten viranhaltijiden n valvttava, että palvelualueen / tulsalueen ja tulsyksiköiden timinnt tteutetaan hyväksyttyä talusarviita ja käyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyvä timinnallisia ja taludellisia tavitteita nudattaen. Talushallintn liittyvän aineistn, kuten laskut, ikeellisuudesta vastaa hyväksyjä. Lautakunta / kunnanhallitus määräävät laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, jiden tulee lla eri henkilöitä. Kunnanhallitus n antanut yksityiskhtaisen hjeen sisäisen valvnnan järjestämisestä. Sisäisen valvnnan ja riskienhallinnan tarkitus n varmistaa kunnan ja kuntaknsernin tehtävien häiriötön tteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja spimusten nudattaminen), varmistaa asetettujen tavitteiden saavuttaminen, timinnan tulksellisuus ja tehkkuus sekä hyvän hallinttavan mukaiset menettelyt, varmistaa maisuuden ja vimavarjen turvaaminen sekä varmistaa taludellisen ja timinnallisen tiedn ikeellisuus ja lutettavuus (tietjärjestelmät, raprtintijärjestelmät). 14

15 Kunnanhallituksen n timintakertmuksessaan tehtävä selka siitä, miten sisäinen valvnta ja riskienhallinta n kunnassa järjestetty, nk valvnnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvntaa n tarkitus kehittää vimassa levalla talussuunnittelukaudella. Tteutuminen Sisäisen valvnnan hjeessa edellytettyjä timenpiteitä n hallintkunnissa nudatettu pääsääntöisesti. Talusarvin tteutumista seurataan klmannesvusittain savusikatsauksilla. Henkilöstöraprtinnilla seurataan henkilöstön tilaa, saamista ja timenpiteitä työlsuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Timinnan tehkkuuteen ja tuttavuuteen n pyritty kiinnittämään erityistä humita selvittämällä vaihtehtisia tapja palvelujen tuttamiseksi. Sisäisen valvnnan kehittämiseksi ja tavitteiden tteutumisen varmistamiseksi vunna 2014 tettiin käyttöön sisäisen valvnnan timenpidelista, jka jakautuu seuraaviin sa-alueisiin: Päätöksentek ja niiden seuranta Spimukset ja niiden seuranta Henkilöstöasiat Taluden suunnittelu ja seuranta Kirjanpit ja maksuliikenne Hankinnat ja maisuuden turvaaminen Tietjärjestelmät Timialakhtaiset erityiset tarkastustimenpiteet Säännösten, määräysten ja päätösten nudattaminen: Säännösten ja määräysten nudattamista seurataan muun muassa pistkkein esimiesten tarkastaessa alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Käytännössä valvntaa tteutetaan vaativissa päätöksentektilanteissa j ennen päätöksenteka neuvttelemalla esimiehen kanssa tehtävästä ratkaisusta. Tavitteiden tteutuminen, varjen käytön valvnta, tulksellisuuden arviinnin pätevyys ja lutettavuus Näiltä sin sisäistä valvntaa tehdään kaksi kertaa vudessa laadittavien savusikatsausten yhteydessä. Kuntastrategia päivitetään vusittain ja sen tteutumista arviidaan savusikatsauksissa sekä timintakertmuksessa. Kunnan käteiskassihin tehdään ennalta ilmittamattmia pistketarkastuksia. Riskienhallinnan järjestäminen Kaakn kaksikn jhtryhmä n laatinut riskikartituksen, jka n hyväksytty mlempien kuntien kunnanhallituksissa Yhteiseen riskikartitukseen n kirjattu lennaisimmat, kuntastrategiiden tteutumiseen vaikuttavat riskit. Tämän lisäksi timialat vat valmistelleet yksityiskhtaisemmat timintaa kskevat riskikartitukset. Riskien vaikutukset ja tdennäköisyys n arviitu sekä määritetty seurannan vastuuhenkilöt. Riskikartitusten päivitysten tarve arviidaan vusittain talusarvin laadinnan yhteydessä. Olennaisia riskejä ei le kertmusvunna realisitunut. Omaisuuden hankinnan, luvutuksen ja hidn valvnta Taludellisten hankintjen sekä asianmukaisten hankintaprsessien varmistamiseksi hankinnissa hyödynnetään Etelä-Kymenlaaksn yhteishankintayksikön Hankinta Taitan (entinen Seutuhankinta) asiantuntemusta. Omaisuuden riittävän vakuutusturvan takaamiseksi hyödynnetään ulkpulisen vakuutusmeklarin palveluita. Omaisuuden tarkituksenmukainen vakuutusturva arviidaan yhteistyössä meklarin kanssa sekä vusittain läpikäymällä vakuutuskirjat ja maisuuseräkhtaiset vakuutuserittelyt hulella lävitse. Omaisuuden hankinnan ja luvutuksen valtuudet n tarkin määritelty hallintsäännössä. Spimustiminta Spimusten salta pyritään jatkuvasti arviimaan spimusten tarkituksenmukaisuutta kustannustehkkaan palvelututannn kannalta. Spimuksen seurantaa varten kunnan 15

16 asianhallintajärjestelmässä n spimuksen seurantajärjestelmä, jhn vi määrittää spimuksen vastuuhenkilöt sekä autmaattiset muistutukset spimusten tarkastuspisteitä varten. Tältä sin spimusten seurannassa n edelleen kehitettävää, sillä kaikkia spimuksia ei le viety seurantajärjestelmään. Vunna 2017 tavitteena n viedä kaikki spimukset spimushallintajärjestelmään. Kunnanhallitus n kkuksessaan valinnut sisäisiksi tarkastajiksi timikaudeksi Riitta Rikklan ja Eetu Kirpun. 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Miehikkälän kunta saavutti timintavunna 1,5 miljnan eurn vusikatteen, jka li asukasta khden 746 eura (704 vunna 2015). Vuden 2016 tilinpäätösarviiden mukaan kuntien keskimääräinen vusikate li 439 /as. Timintatutt pysyivät edellisen vuden taslla. Isäntäkuntamallista jhtuen timintatuttjen kehitys riippuu suurelta sin Virlahden kunnalta ssiaali- ja terveystimen menista laskutettavan maksusuuden muutksesta. Timintament pienentyivät 0,4 % eli nin Henkilöstökulut sivukuluineen pienentyivät nin eurlla (2,6 %). Tämä selittyy suurelta sin palvelurakenteen muutksen seurauksena Miehikkälästä Virlahden kunnan palvelukseen siirtyneellä henkilöstöllä sekä kilpailukykyspimuksen mukaisella lmarahjen leikkauksella. Palvelujen stt kasvivat 305 t (2,7 %). Asiakaspalvelujen stt kuntayhtymiltä kasvivat nin 215 t (7,5 %), mikä selittyy erikissairaanhidn menjen kasvulla. Työmarkkinatuen kuntasuus pienentyi Miehikkälän ja Virlahden kuntien salta yhteensä 13 t (5 %). Avustukset pienentyivät yhteensä 156 t (12 %). Timintakate parani 0,1 M (0,9 %). Asiakaspalvelujen stjen ja siten palvelujen stjen, timintamenjen ja timintakatteen muutksen tarkastelussa tulee humiida edellä khdassa selvitetty pakllisen varauksen purkaminen, jka pienensi tulslaskelman palvelujen stja ja paransi siten tilikauden tulsta nin 205 t. Vertult pienentyivät 0,1 M (2,0 %), valtinsuudet pysyivät edellisvuden taslla (+0,2 %). Vertult vunna 2016 livat yhteensä 5,9 miljnaa eura. Verlajeittain tarkasteltuna kunnallisvern tutt pienentyi nin 180 t (3,7 %). Kiinteistövern tutt kasvi 55 t (12,5 %) ja suus yhteisövern tutsta pysyi edellisvuden taslla (0,2 %). Alkuperäiseen talusarvin verrattuna vertult tteutuivat 106,9 %. Krkkulut pienentyivät 18 t viitekrkjen laskusta jhtuen. Muut rahitustutt kasvivat 10 t (55,3 %). Suunnitelman mukaiset pistt livat 815 t ja tilikauden tuls mudstui eura ylijäämäiseksi. 16

17 1.3.1 Tulslaskelma ja sen tunnusluvut (ulkiset tilit) (1000 ) (1000 ) Timintatutt Timintakulut Timintakate Vertult Valtinsuudet Rahitustutt ja kulut Krktutt 9 9 Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut Vusikate Pistt ja arvnalentumiset Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut Tilikauden tuls Tilinpäätössiirrt Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tulslaskelman tunnusluvut Timintatutt /Timintakulut, % 49,00 49,00 Vusikate/pistt, % 186,00 220,00 Vusikate,eura/asukas 747,00 704,20 Asukasmäärä Timintatutt prsenttia timintakuluista = 100*timintatutt / (timintakulut - valmistus maan käyttöön) Vusikate prsenttia pistista = 100*vusikate / pistt ja arvnalentumiset 17

18 1.4 TOIMINNAN RAHOITUS Timinnan rahavirta li 1,3 miljnaa eura ja investintien rahavirta -1,3 miljnaa eura. Vuden 2016 talusarvin li budjetitu uutta pitkäaikaislainaa 1,5 milj. eura, mutta talusarvilainaa ei timintavunna llut tarpeen nstaa, vaan timinnan rahavirta ja kassavarat kattivat investintiment ja lainanlyhennykset. Vanhja talusarvilainja lyhennettiin suunnitellusti nin 0,5 miljnalla eurlla. Investintien tulrahitusprsentti li 101,5 (48,2 vunna 2015). Bruttinvestinnit livat 1,4 miljnaa eura ja nettinvestinnit 1,3 miljnaa eura. Suurin investinti li timintavunna jatkuneen uuden palaseman rakentaminen, 1,2 miljnaa eura Rahituslaskelma ja sen tunnusluvut Timinnan rahavirta Vusikate Satunnaiset erät,nett Tulrahituksen krjauserät Investintien rahavirta Investintiment Rahitussuudet investinteihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luvutustult Timinnan ja investintien rahavirta Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasaamisten lisäykset -29 Antlainasaamisten vähennykset 31 Lainakannan muutkset Pitkäaikaiseten lainjen lisäys Pitkäaikaisten lainjen vähennys Lyhytaik. lainjen muuts Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiantjen varjen ja päämien muutkset Saamisten muuts Krttmien velkjen muuts Rahituksen rahavirta Rahavarjen muuts Rahavarat Rahavarat Rahituksen tunnusluvut Tp 2015 Tp 2015 Timinnan ja investintien rahavirran kertymä 5 vudelta, Investintien tulrahitus % 117,40 48,17 Lainanhitkate 2,55 2,42 Kassan riittävyys (pv) Asukasmäärä

19 Timinnan ja investintien rahavirta ja sen kertymä, = tunnusluku, jnka psitiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljn rahavirrasta jää nettantlainaukseen, lainjen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menja judutaan kattamaan jk lemassa levia kassavarja vähentämällä taikka ttamalla lisää lainaa. Investintien tulrahitus, % = 100* vusikate / investintien mahankintamen Lainanhitkate = (vusikate + krkkulut) / (krkkulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat / kassasta maksut tilikaudella 1.5 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ja sen tunnusluvut V A S T A A V A A 2016 (1000 ) 2015 Pysyvät vastaavat Aineettmat hyödykkeet Aineettmat ikeudet Muut pitkävaikutteiseti ment Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kneet ja kalust Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijitukset Osakkeet ja suudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Timeksiantjen varat Valtin timeksiannt Lahjitusvarjen erityiskatteet Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtsaamiset Rahitusarvpaperit Sijitukset rahamarkkinainst Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä

20 V A S T A T T A V A A Oma pääma Peruspääma Muut mat rahastt Edell vusien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Paklliset varaukset 296 Muut paklliset varaukset Timeksiantjen päämat Valtin timeksiannt Lahjitusrahastjen päämat Vieras pääma Pitkäaikainen Lainat rahitus- ja vak.lait Lainat julkisyhteisöiltä Siirtvelat Muut velat 2 Lyhytaikainen Lainat rahitus- ja vak.lait Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakt 2 5 Ostvelat Muut velat Siirtvelat Vastattavaa yhteensä Taseen tunnusluvut Kunnanmavaraisuus % 59,2 56,9 Suhteellinen velkaantuneisuus % 41,4 42,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä,, /asuk Lainakanta , Lainakanta , /asuk Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 x (ma pääma + pister ja vapaaehtiset varaukset) / (kk pääma - saadut ennakt) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100*(vieras pääma - saadut ennakt) / käyttötult Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / asukasmäärä Lainakanta = vieras pääma - (saadut ennakt + stvelat + siirtvelat + muut velat) Lainasaamiset = sijituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

21 1.6 KOKONAISTULOT JA -MENOT Tult (ulkiset tilit) % % Timinta Timintatutt , ,5 Vertult , ,6 Valtinsuudet , ,3 Krktult 10 0,0 8 0,0 Muut rahitustult 29 0,1 19 0,1 Satunnaiset tult Tulrahituksen krjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivitt -1 0,0-10 0,0 Investinnit Rahitussuudet investinteihin 155 0, ,1 Pysyvien vast. hyödykk. luvutustult 11 0,0 23 0,1 Rahitustiminta Antlainjen vähennykset 0,0 31 0,1 Pitkäaikaisten lainjen lisäys 0,0 0,00 Lyhytaikaisten lainjen lisäys 0, ,20 Oman pääman lisäykset Kknaistult yhteensä , ,0 Ment % % Timinta Timintakulut , ,6 - Valmistus maan käyttöön Krkkulut 52 0,2 70 0,2 Muut rahituskulut 10 0,0 34 Satunnaiset kulut Tulrahituksen krjauserät - Pakllisten varausten muuts 205 0,8 - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappit -10 0,0-9 -0,03 Investinnit Investintiment , ,0 Rahitustiminta Antlainasaamisten lisäykset 29 0,1 0 0,0 Pitkäaikaisten lainjen vähennys 565 2, ,0 Lyhytaikaisten lainjen vähennys Oman pääman vähennykset Kknaisment yhteensä ,00 21

22 1.7 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä knsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 22

23 Yhdistelmä knsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä ja kunnan nimeämistä edustajista: Tytäryhteisöt Omistussuus % Kunnan edustaja Asunt Oy Miehikkälän Mastmatti 100,00 Kivelä Aleksi Asunt Oy Muurikkalanpuist 67,70 Alastal Tarja Kiinteistö Oy Miehikkälän Vukratalt 100,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Miehikkälän Liikekulma 65,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Suurmiehikkälän Palvelutal 100,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Suurmiehikkälän Säästörinne 84,00 Kivelä Aleksi Kiinteistö Oy Miehikkälän Säästökaari 84,67 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Osakkuusyhteisöt Peruspäämasuus % Kunnan edustaja Kiinteistö Oy Miehikkälän Havu 32,42 Alastal Tarja Kuntayhtymät Peruspäämasuus % Yhtymäkkusedustaja Kymenlaaksn Liitt 0,83 Heinnen Jari Kymenlaaksn sairaanhit- ja 1,10 Tulkki Hannele ssiaalipalvelujen ky, Carea - hallituksen jäsen Alastal Tarja Ktkan-Haminan seudun kulutus ky 0,34 Alastal Tarja Knsernihjaus ja valvnta Kunnanvaltuust määrittelee mistajaplitiikan ja hyväksyy knsernihjeen. Knserni tarkittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön mudstamaa taludellista kknaisuutta, jssa yhdellä yhteisöllä (emyhteisö) n kirjanpitlaissa tarkitettu määräysvalta muihin knserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisö). Miehikkälän kunnalla n knsernisuhteen njalla määräämisvalta khdeyhteisöissä, jtka täyttävät seuraavat ehdt: kunnalla n enemmän kuin pulet khdeyhteisön kaikkien sakkeiden tai suuksien tuttamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu mistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen tai siihen verrattavaan sääntöön tai muuhun spimukseen; kunnalla n ikeus nimittää tai erttaa enemmistö jäsenistä khdeyhteisön hallituksessa ti siihen verrattavassa timielimessä taikka timielimessä, jlla n tämä ikeus, ja ikeus perustuu samihin seikkihin kuin edellisessä khdassa tarkitettu äänten enemmistö. Kunnan knsernihjeella ludaan puitteet ensisijaisesti kuntaknserniin kuuluvien yhteisöjen mistajahjaukselle kunnan tavitteiden mukaisesti. Knsernihjeella pyritään yhteisöjen hjauksen yhtenäistämiseen, timinnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöistä saaman tiedn laadun parantamiseen ja tiednkulun tehstamiseen. Knsernihjauksen tavitteena n liittää knserniin kuuluvat tytäryhteisöt saksi kunnan jhtamista. Samalla tavitteena n tteuttaa kunnan visita. Kuntalain 114 :n mukaan kunnan, jka tytäryhteisöineen mudstaa kuntaknsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseen knsernitilinpäätös. Uuden kuntalain 118 :ssä erityisen vaikeassa taludellisessa asemassa levan kunnan arviintimenettelyn käynnistämisen arviinnissa käytetyt tunnusluvut n ultettu kuntaknserniin aiempien kuntaa kskeneiden tunnuslukujen sijaan. Näin llen knsernitilinpäätös saa aiempaa merkittävästi enemmän painarva. Myös knsernihjaukseen ja yksittäisten tytäryhtiöiden tilikauden aikaisen timinnan raprtintiin, seurantaan ja hjaukseen n syytä kiinnittää aiempaa enemmän humita. 23

24 Knsernirakenteesta jhtuen kunnan knsernihjauksen painpiste khdistuu tytär- ja sakkuusyhteisöissä leviin kiinteistöyhtiöihin. Kunnanvaltuust n päivittänyt knsernihjeet keväällä Samassa yhteydessä tettiin käyttöön tietjenantlmake, jlla kiinteistö- ja asuntyhtiöt raprtivat lennaiset niiden talutta ja timintaa kskevat tiedt klme kertaa vudessa savusikatsauksien ja timintakertmuksen käsittelyn aikataulujen mukaisesti. Miehikkälän kunnan knsernijhtn kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjhtaja. Knsernijht vastaa kuntaknsernissa mistajahjauksen tteuttamisesta sekä knsernivalvnnan järjestämisestä. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytär- ja sakkuusyhteisöjen yhtiökkuksiin tai vastaaviin kkuksiin sekä antaa hjeet kkuksissa kuntaa edustaville henkilöille kunnan kannan ttamisesta käsiteltäviin asiihin. Kunnanhallitus seuraa kuntaknserniin kuuluvien yhteisöjen timintaa ja tekee tarvittaessa timenpide-ehdtuksia havaitsemistaan epäkhdista Olennaiset knsernia kskevat tapahtumat Kertmusvunna ei llut lennaisia knsernia kskevia tapahtumia Knsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tulslaskelma (1000 ) (1000 ) Timintatutt Timintakulut Osuus sakkuusyhteisöjen vitsta - 2 (tappista) Timintakate Vertult Valtinsuudet Rahitustutt ja kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut Vusikate Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden yli- ja alipariarv Satunnaiset erät Tilikauden tuls Tilinpäätössiirrt 6-66 Vähemmistösuudet Laskennalliset vert Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tulslaskelman tunnusluvut Timintatutt /Timintakulut, % 55,5 55,3 Vusikate/pistt, % 150,5 187,9 Vusikate,eura/asukas Asukasmäärä

25 Rahituslaskelma Timinnan rahavirta Vusikate Satunnaiset erät,nett Tulrahahituksen krjauserät Investintien rahavirta Investintiment Rahitussuudet investinteihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luvutustult Timinnan ja investintien rahavirta Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasaamisten lisäykset -29 Antlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutkset Pitkäaikaiseten lainjen lisäys 90 Pitkäaikaisten lainjen vähennys Lyhytaik. lainjen muuts Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiantjen varjen ja päämien muutkset Vaiht-maisuuden muuts 4 5 Saamisten muuts Krttmien velkjen muutkset Rahituksen rahavirta Rahavarjen muuts Rahavarjen muuts Rahavarat Rahavarat Knsernin rahituslaskelman tunnusluvut Timinnan ja investintien rahavirta kertymä 5 vudelta, Investintien tulrahitus % Lainanhitkate 2,68 2,30 Kassan riittävyys, pv

26 Knsernitase V A S T A A V A A (1.000 ) (1.000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettmat hyödykkeet Aineettmat ikeudet Muut pitkävaikutteiset ment Ennakkmaksut 1 1 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kneet ja kalust Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijitukset Osakkuusyhteisösakkeet Muut sakkeet ja suudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaiht-maisuus Aineet ja tarvikkeeet Keskeneräiset tutteet 5 5 Muu vaiht-maisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 12 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtsaamiset Rahitusarvpaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

27 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääma Yhdistysten ja säätiöiden päämat Arvnkrtusrahast 8 8 Muut mat rahastt Edell vusien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut paklliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen päämat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt Ostvelat Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset vervelat Lyhytaikainen Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt 6 11 Ostvelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtvelat Laskennalliset vervelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Knsernin mavaraisuus % Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli-/ alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Knsernin lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset , Asukasmäärä Omavaraisuusaste, % = 100 x (ma pääma + vähemmistösuus + knsernireservi + pister ja vapaaehtiset varaukset) / (kk pääma - saadut ennakt) Muut tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut. 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuls pistjen jälkeen n ,71 ylijäämäinen. Se siirretään yli-/alijäämän tilille. Kertynyt ylijäämä yhteensä tilikauden 2016 ylijäämällä lisättynä n ,92. 27

28 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötaluden tteutumisvertailu 2.1 YLEISHALLINTO (10) Keskusvaalilautakunta (10) Vaalit Kunnan keskusvaalilautakunta, vaalilautakunnat ja -timikunta sekä vaalitimitsijat (ktiäänestys) hitavat vaalitiminnan nudattaen a. lakeja sekä ikeusministeriön hjeita. Keskusvaalilautakunta - ei kkuksia v Halnen Kaija Ukkla Raim Ahnen Terh Karhu Minna Saari Le Sivula Sirpa Puheenjhtaja Varapuheenjhtaja Jäsen Jäsen Jäsen Sihteeri Kertmusvunna ei järjestetty säännönmukaisia vaaleja Tarkastuslautakunta (12) Tarkastuslautakunta tukee keskustelulla, hjauksella ja arviinnilla kunnan palvelututannn kehittämistä ja kunnan taluden vakautta. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustn päätettävät hallinnn ja taluden tarkastusta kskevat asiat sekä arvii, vatk valtuustn asettamat timinnalliset ja taludelliset tavitteet tteutuneet. Tarkastuslautakunta - kkuksia 8 Osallistunut kkuksiin Lavent Art Puheenjhtaja 8 Taina Kati Varapuheenjhtaja 8 Krpela Aila Jäsen 6 Suknuuti Kari Jäsen 8 Sumalainen Veikk Varajäsen 2 Liski Juhani Pöytäkirjanpitäjä 8 Tarkastustimi Tehtävät: Kunnan hallinnn ja taluden valvnta järjestetään niin, että ulkinen ja sisäinen valvnta yhdessä mudstavat kattavan valvntajärjestämän. Ulkisesta valvnnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Sisäisen valvnnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Hallinnn ja taluden tarkastuspalvelut stetaan BDO Audiatr Oy:ltä. Vastuullisena tilintarkastajana timii JHTT Juhani Liski. Kunnanvaltuust päätti jatkaa BDO Audiatr Ab:n kanssa spimusta hallinnn ja taluden tarkastuspalvelujen tuttamisesta vusille

29 Tavite Tteutuma Lakisääteinen tilintarkastus / pv. - vastuullinen tarkastaja 5 5,5 - avustava tarkastaja 5 4 Kkukset, kpl 8 8 Lautakunnan sihteeripalvelut / pv. 5,5 5,6 Kulutupalvelut, ********** 12 Tarkastuslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki ,00-376,00 92,50 Eläkekulut ,10 4,10 0,00 Muut henkilösivu ,51 0,51 0,00 Palvelujen stt , ,47 89,70 Timintakulut yhteensä , ,86 90,50 TOIMINTAKATE , ,86 90,50 12 Tarkastusltk Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,56-24,44 87,80 Sisäiset henkilöstöp ,00 0,00 100,00 Sisäiset tall hall p ,43 68,43 168,40 Palvelujen stt ,99 43,99 111,00 Timintakulut yhteensä ,99 43,99 111,00 TOIMINTAKATE ,99 43,99 111,00 29

30 Kunnanvaltuust (14) Tehtävät: Kuntalaisten vaaleilla valitsema kunnanvaltuust vastaa kunnan timinnasta ja taludesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuust päättää mm: kunnan ja kuntaknsernin timinnan ja taluden keskeisistä tavitteista sekä knsernihjauksen periaatteista; hallinnn järjestämisen periaatteista, taluden, rahituksen ja sijitustiminnan perusteista sekä hyväksyy talusarvin; kunnan palvelusta ja muista suritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista, kunnan liikelaitkselle asetettavista timinnallisista ja taludellisista tavitteista, takaussitumuksen tai muun vakuuden antamisesta tisen velasta; valita jäsenet kunnan timielimiin, jllei tisin säädetä; luttamushenkilöiden taludellisten etuuksien perusteita; valita tilintarkastajat; hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta. Kunnanvaltuust - kkuksia 6 Osallistunut kkuksiin Heinnen Jari Puheenjhtaja 6 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma I varapuheenjhtaja 6 Kirppu Eetu II varapuheenjhtaja 6 Alastal Tarja Jäsen 6 Astla Matti Jäsen 6 Hallikainen Jukka Jäsen 2 Hein Sari Jäsen 6 Hurtta Tarm Jäsen 5 Husu Sirpa Jäsen 5 Kataikk Leena Jäsen 6 Kivelä Aleksi Jäsen 5 Krpela Markku Jäsen 6 Lavent Art Jäsen 6 Pakkanen Raim Jäsen 5 Rikkla Riitta Jäsen 6 Ruppa Pekka Jäsen 6 Sumalainen Tuula Jäsen 6 Taina Kati Jäsen 6 Tenkanen-Salmela Riitta Jäsen 6 Tylli Markus Jäsen 6 Vanhala Mikk Jäsen 4 Krpela Aila Varajäsen 1 Oikarinen Petri Varajäsen 3 Suknuuti Kari Varajäsen 3 Takajärvelä Heim Varajäsen 1 Tulkki Hannele Varajäsen 1 Jämsén Antti Kunnanjhtaja 1 Ylönen Art Kunnanjhtaja 4 Halnen Kaija Pöytäkirjanpitäjä 4 30

31 Kunnanvaltuustn vuden 2016 tavitteet ja tteutuma Asiakknaisuus Tavitetila / kriittiset menestystekijät Keint Tteutuma Asiakas Justavuus ja npeus Palvelut asiakkaille taviteajassa Jhtryhmän, sastjen, Kvalt, khall, jryn ja yleishallinnn Palveluhenki ja saaminen Hallintkunnat määrittelevät palvelu- ja kunnanhallituksen ja -valtuustn työhjelmat Tehkas tiedttaminen aikatavitteet työhjelma Suur-Miehikkälän Viestintä Osallisuuden lisääminen Esimies-/alaisyhteistyö vesihulthankkeen Kuntalaistilaisuudet tiedtustilaisuudet Talus Vakaa kuntatalus Ulkpulinen rahitus Elinkein- ja matkailutimi Työllisyys, työpaikat Väestörakenne Maksut ja taksat Vusikate kattaa pistt Tuttavuuden parantaminen Ulkpuliset investinnit Tnttimyynti Lähiruka Kylä- ja paikallismatkailun kehittäminen Muurikkalan yritysalueen maa-ainesten tt Työttömyyden hallinta Väkimäärän lisääminen ja väestörakenteen uudistaminen Timintaprsessien läpikäynti Cursrin mistajahjaus ja yhteistyö PrAgrian kanssa Tuttajien ja yrittäjien verkttuminen, teematapaamiset Puurakentamisen yhteistyöhanke Metsä-Kauppila ja Laheksenniitty tiljen ja Savan tntin myynti Lähimatkailupaketit Mahdllisuuksien täsmämarkkininti Muurikkalan yritysalueen maaainesten ttsuunnitelma ja maaaineksen myynti Kunnan työllistämistimet Lahja lapselle -raha ja ensiasunnn hankinta-avustus Strategian timenpidehjelman hyväksyttiin Tiednhallinnansuunnitelmat hallinnn salta hyväksyttiin Vesimaksutaksan tarkistaminen Vusikate kattaa pistt Miehikkälän yrittäjiä tukevan Miehikkälän pikkupudit ja kahvilat -esitteen tuttaminen Puurakentamisen kulutuksen suunnittelua jatkettiin PrAgrian ja Ekamin kanssa Laheksenniityn ja Savan tnttien myynti n tavitteena v Matkailupaketteja myynnissä Kymen matkjen kautta Muurikkalan yritysalueen luhintasuunnitelma valmistui ja lupahakemus n vireillä Kunnan työllisyystilanne valtakunnan uutisissa myönteisen kehityksen ansista Lahja lapselle -rahaa 8 lapselle ja ensiasunnn hankinta-avustusta 4 taludelle 31

32 Timinta / prsessit Tulksellisuus Vireä kulttuurielämä Maaplitiikka, kaavitus, asuminen Lähipalvelut Kunta- ja seutuyhteistyö Itsehallintalueet Knsernihjaus Timivat lähipalvelut ja kunnan vaikuttavuus päätöksentessa Kulu-, liikunta- ja kirjastpalvelujen käyttö Maaseutu- ja histriamatkailu Kylien ja asuinalueiden vetvimaisuus Yksityinen asunttutant Terveyttä edistävä kunta Yrittäjyyden tukeminen Knserniraprtinti Salpalinja-musen vaikuttavuus Saivikkalan asemakaavan tarkentaminen Strateginen yleiskaava Kylien tnttitarjnta Ympäristötalkt Yksityisen asuntrahituksen edistäminen Terveysviestintä / Facebk Yrittäjyyskasvatus Yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö Ent. kirjasttaln kehittäminen Kunnan edunvalvnta itsehallintalueiden valmistelussa Kvalt hyväksynyt knsernihjeen Kiinteistö- ja asuntyhtiöt raprtivat kunnanhallitukselle klmannesvusittain taluden ja timinnan tteutumisesta Kulukeskuksen alueen asemakaavan muutksen hyväksyminen Elma-messuille sallistuminen Yrittäjyyskasvatus sana petussuunnitelmaa Yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset yhdessä suunnittelemassa Sumi 100 ja Miehikkälä 130-vutta juhlatapahtumia Ent.kirjasttaln uusikäyttöä suunniteltu mm. musen tilatyöryhmässä ja teknisessä timessa Ste- ja maakuntauudistuksen suunnitteluun sallistuttu aktiivisesti Henkilöstö ja saaminen Jhtaminen ja henkilöstö Mititus ja ammattitait Henkilöstön jaksaminen JET ja EVA esimieskulutukset, ammattitaidn ylläpitäminen, maehtinen itsensä kehittäminen Oikein mititettu henkilöstö Organisaatin tulee jatkuvasti kyseenalaistaa timintatapja ja miettiä vaihtehtisia tapja tuttaa palvelut Henkilöstön jaksamisen tukeminen Kulutusten mahdllistaminen / seuranta, hyväksytyn kulutussuunnitelman mukaan Kehityskeskustelut ja tulskrtit kerran vudessa Avin vurvaikutus työyksiköissä Eri työyksiköiden työpaikkaselvitykset työterveydenhulln timintasuunnitelman mukaan Kertmusvuden tiedt sisältyvät erikseen laadittavaan henkilöstöraprttiin. 32

33 Timenpiteet: valtuustseminaareja pidettiin klme kunnanvaltuust kkntui kuusi kertaa timintakate 17 /as. (tavite 18 /as.) ********** Ktkan-Haminan seudun seutuvaltuust Seutuvaltuust n KuntaL 77 :n mukainen lautakuntaa vastaava timielin. Seutuvaltuust n sa Ktkan kaupungin hallinnllista rganisaatita. Haminan ja Ktkan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virlahden kunnat vat allekirjittaneet spimuksen, jnka njalla yhteistyö sapulet itsenäiseltä ja tasa-arviselta phjalta vapaaehtisin timin ja päätöksin tteuttavat KuntaL 76 :n mukaista kuntien välistä yhteistyötä, jsta n kk seutukunnalle ja kaikille peruskunnille hyötyä. Miehikkälän kunnan edustajat Seutuvaltuustssa - Alastal Tarja - Heinnen Jari - Prkka Veij ********** 14 Kunnanvaltuust Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,20 108,70 Eläkekulut , ,25 0,00 Muut henkilösivu ,56 215,56 0,00 Palvelujen stt , ,15 69,30 Ostt tilikauden , ,00 42,00 Muut timintakulut ,00 43,00 108,60 Timintakulut yhteensä , ,14 92,30 TOIMINTAKATE , ,14 92,30 14 Kunnanvaltuust Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,33-815,67 72,80 Sisäiset henkilöstöp ,00 0,00 100,00 Sisäiset tall hall p ,74-59,26 90,10 Sisäiset muut palvel ,00 486,00 0,00 Palvelujen stt ,07-388,93 90,30 Sisäiset muut kulut ,00 146,00 0,00 Muut timintakulut ,00 146,00 0,00 Timintakulut yhteensä ,07-242,93 93,90 TOIMINTAKATE ,07-242,93 93,90 33

34 Kunnanhallitus (16) Timialasta vastaa kunnanjhtaja. Timielin sisältää seuraavat tulsalueet: 130 Keskushallint 140 Maaseutupalvelut 160 Elinkein- ja matkailupalvelut 170 Musetimi 200 Talushallint 220 Henkilöstöhallint 250 Rukapalvelut Keskushallint (130) Kunnanhallitus (1300) Tehtävät: vastaa kunnan hallinnsta ja taludesta valtuustn päätösten valmistelusta, täytäntöönpansta ja laillisuuden valvnnasta. valv kunnan etua ja jllei hallintsäännössä tisin määrätä, edustaa ja käyttää sen puhevaltaa edustaa kuntaa työnantajana ja vastaa kunnan henkilöstöplittikasta vastaa kunnan timinnan yhteensvittamisesta ja mistajahjauksesta hulehtii kunnan sisäisestä valvnnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä Kunnanhallitus - kkuksia 18 Osallistunut kkuksiin Alastal Tarja Puheenjhtaja 18 Kivelä Aleksi Varapuheenjhtaja 13 Hallikainen Jukka Jäsen 14 Hein Sari Jäsen 14 Kataikk Leena Jäsen 17 Rikkla Riitta Jäsen 18 Ruppa Pekka Jäsen 18 Husu Sirpa Varajäsen 3 Sumalainen Tuula Varajäsen 3 Astla Matti Varajäsen 4 Pakkanen Raim Varajäsen 1 Heinnen Jari Kvalt puheenjhtaja 17 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Kvalt I varapuheenjhtaja 15 Kirppu Eetu Kvalt II varapuheenjhtaja 11 Jämsén Antti Esittelijä 2 Ylönen Art Esittelijä, pöytäkirjanpitäjä 10 Halnen Kaija Esittelijä 6 Harju Tuula Pöytäkirjanpitäjä 5 Tavitteet ja timenpiteet: Kunnan edun tehkas valvnta; kunnan edunvalvnta painttui ste- ja maakuntauudistuksen aktiiviseen valmisteluun kunnan nimeämät edustajat sallistuvat yhteisöjen / yhdistysten kkuksiin ja valvvat kunnan etua kiinteistö- ja asuntyhtiöt raprtivat kunnanhallitukselle klmannesvusittain taluden ja timinnan tteutumisesta Vakaa kuntatalus; taluden tasapainttamiseksi ja menkurin aikaansaamiseksi kunnanhallitus anti hallintkunnille talusarvin laadintahjeen, jnka mukaan kunnan käyttöment eivät saa kasvaa (-kasvu). Talusarvin verrattuna timintakate li 92,36 %. 34

35 Kustannustehkas, justava ja npea palvelujen saatavuus; palvelujen järjestämisen tehstuminen ilmenee vähäisenä nettmenjen kasvuna. asiat käsitellään määräaikana ja tehkkaasti palvelumyönteisellä asenteella päätösten täytäntöönpan kkuksesta 4 pv. timintakate 196 /as. Avustusten myöntäminen Yhdistyksille ja yhteisöille myönnettiin timinta-avustusta yhteensä Lahja lapselle -rahaa maksettiin yhteensä kahdeksalle lapselle, yhteensä Ensiasunnn hankinta-avustusta myönnettiin yhteensä neljälle taludelle, yhteensä ********** Sumi Miehikkälän kunta 130 vutta Vunna 2017 Sumi täyttää 100 vutta ja Miehikkälän kunta 130 vutta. Itsenäisyyden juhlavuden pääteemaksi n valittu YHDESSÄ. Juhlavuden valmistetut Miehikkälässä alitettiin kertmusvunna. Juhlavuden juhlatimikuntana timii kunnanhallitus. Paikalliset yhdistykset, yritykset, kulut ym. taht n kutsuttu mukaan ideimaan Miehikkälässä järjestettäviä tapahtumia. Tavitteena n, että juhlavunna jka kuukausi tapahtuu jssakin pulella kuntaa jtakin. ********** Sisäinen valvnta Kunnanhallitus n hyväksynyt Kaakn kaksikn riskikartituksen, jka sisältää timialittain yhteenvedn keskeisimmistä riskeistä. Kunnanhallitus n kkuksessaan valinnut sisäisiksi tarkastajaksi timikaudeksi Riitta Rikklan ja Eetu Kirpun, jtka vat tarkastuksessaan verranneet tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tulksia. Lisäksi he vat surittaneet kassantarkastusta. Miehikkälän kunnan knserniyhtiöiden valvntaan liittyen kunnanhallitus edellytti tytäryhtiöitä timittamaan asianmukaisesti hyväksytyt ja allekirjitetut tilinpäätökset, tilintarkastuskertmukset ja tilinpäätöksen käsittelyä kskevat yhtiökkuspöytäkirjat kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus n taluskatsauksessaan seurannut hyväksytyn talusarvin tteutumista. Talusarvin tteutumista seurataan myös klmannesvusittain savusikatsauksilla. Kunnanhallitus n määrännyt laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, jtka vat eri henkilöitä. Yleishallint (1310) Henkilöstö asuntsihteeri palvelusihteeri timistsihteeri Hallint-sast tuttaa seuraavat palvelut: kunnanhallituksen ja -valtuustn asiiden valmistelu asunttimen tehtävät tilintarkastukseen liittyvät hallinttehtävät puhelinpalvelut; Miehikkälän kunta hitaa Kaakn kaksikn puhelinpalvelut tiednhallintaan, asianhallintaan ja arkisttimeen liittyvät tehtävät tarvikehankinnat tiedtustiminta, edustus Virlahden kunta tuttaa seuraavat palvelut Miehikkälän kunnalle isäntäkuntamallilla (ks. tukipalvelut): henkilöstöhallint talushallint tiettekniset palvelut rukapalvelut 35

36 Tavitteet ja timenpiteet: Tiednhallinnan suunnitelmien laatiminen; hallinnn salta suunnitelmat hyväksyttiin ja vahvistettiin käyttöön. Muiden timialjen salta suunnitelmien laatimista jatketaan. Viestintä kunnan ktisivujen kautta ludaan myönteistä kuntakuvaa Miehikkälästä ja sen palveluista. Timialat vat vastanneet mien tietjensa ajantasaisuudesta. Kunnalle avattujen Facebk-sivujen kautta n tehstettu kunnan tiedttamista. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelu n hidettu viivytyksettä ja asiantuntevasti. Tietpalvelupyyntöihin n tavitteen mukaisesti vastattu viikn sisällä pyynnön vastaanttamisesta. Tietpalvelupyyntöjä arkiststa jätettiin n. 50 kpl, jista merkittävin sa li rganisaatin sisäisiä palvelupyyntöjä. Timintakate 269 /as (tavite 281 ) Asunttimi Tilivelvllinen viranhaltija: asuntsihteeri Tehtävät: vukrata kunnan mistamia asuntja ylläpitää ja krjata asuntkantaa speuttaa kunnan asuntmäärä vastaamaan muuttunutta tilannetta ylläpitää kunnan vukra-asuntkantaa ja mahdllisuuksien puitteissa edesauttaa mistusasunnn hankinnassa Miehikkälän kunnan mistamat vukra-asunnt n valtasin rakennettu luvulla. Miehikkälän kunta mistaa jk suraan tai välillisesti yhteensä 143 vukra-asunta. Kunnan suraan mistamat vukra-asunnt Rivital I Ojatie 3, Miehikkälä 6 asunta Rivital II Hnkakuja 2 A, Miehikkälä 8 asunta Rivital III Hnkakuja 2 B, Miehikkälä 7 asunta Rivital IV Rinnekuja 2, Miehikkälä 5 asunta Rivital VI Kangaskuja 2, Miehikkälä 7 asunta Pitkäksken parital Kallikskentie 3, Kallikski 2 asunta Suur-Miehikkälän kulu Kulukuja 12, Suur-Miehikkälä 3 asunta Kunnan mistamat yhtiöt ja sakehuneistt Ky Miehikkälän Vukratalt Piennartie 1, Miehikkälä 7 asunta Piennartie 2, Miehikkälä 8 asunta Kehätie 1, Miehikkälä 7 asunta Kehätie 4, Miehikkälä 6 asunta Karjakuja 6-8, Miehikkälä 10 asunta Kangastie 4, Miehikkälä 8 asunta Niittykuja 2, Miehikkälä 3 asunta Vihinkankaantie 4, Sal-Miehikkälä 4 asunta Hietamiehentie 10, Muurikkala 6 asunta Hietamiehentie 14 A-C, Muurikkala 6 asunta Hietamiehentie 30, Muurikkala 6 asunta Muurikkalantie 1104 A-F, Muurikkala 10 asunta Thmnmäentie 15 D, Muurikkala 1 asunt 36

37 Muut yhtiöt ja sakkeet Ky Miehikkälän Säästökaari Keskustie 4, Miehikkälä 3 asunta Ky Suur-Miehikkälän Palvelutal Pyhällöntie 2, Suur-Miehikkälä 4 asunta Ky Suur-Miehikkälän Säästörinne Suur-Miehikkäläntie 621, Suur-Miehikkälä 4 asunta As Oy Miehikkälän Mastmatti Yhdystie 2, Miehikkälä 8 asunta As Oy Miehikkälän Muurikkalanpuist Lappeenrannantie 826, Muurikkala 4 asunta Kertmusvunna asuntsihteeri hiti kuuden asunt- ja kiinteistösakeyhtiön isännöin. Kirjanpit n ulkistettu. Asuntjen vukraspimuksia tehtiin 26 (v.2015 / 29 kpl), jista vaihtja asunnsta tiseen li 4 (v / 0). Tavitteet ja timenpiteet vukra-asuntjen käyttöaste; tavite 90 % / tteutuma 97 % (kunnan asunnt) ja 83 % (Vukratalt) turvata khtuuhintaiset vukra-asunnt kunnan väestölle; vukrankrtukset vat lleet maltillisia (1-2 %), jten vukratas n säilynyt khtuullisena humiida väestön ikärakenteesta jhtuvat tarpeet (esteetön kulku ym.) edesauttaa kuntalaisten viihtymistä kunnassa ja luda viihtyisät asumismahdllisuudet eri ikäryhmille hulehtia asuinkiinteistöjen ylläpidsta ja hidsta ja humiida ikääntyvän asuntkannan krjaustarpeet; kunta n panstanut vimakkaasti vukrattavien asuntjen kunnstukseen. Lähes kaikkiin vunna 2016 vukrattuihin asuntihin ehdittiin tehdä siistimisremntti ja jissakin asunnissa jpa peruskrjausremntti. Tämä näkyy siinä, että kaikki kunnstetut asunnt n saatu npeasti vukrattua paitsi Muurikkalassa. Muurikkalan asuntjen vukraamista n haitannut pitkään jatkunut julkinen keskustelu päiväkdin ja alakulun lakkauttamisesta. Päiväkti n lakkautettu Alakulu jatkaa vielä tistaiseksi. Kertmusvunna n tteutettu mittava kattjen kunnstusprjekti. Miehikkälän Vukrataln rivitaljen katista uusittiin kuuden rivitaln katt syksyllä 2016 ja keväällä 2017 uusitaan vielä kahden rivitaln katt. Samassa yhteydessä lisätään lämmöneristeitä yläphjaan, rakennetaan tuulenhjaimet yläphjaan, tehdään kulkusillat yläphjaan, sastidaan yläphjat ja rakennetaan tarvittavat kulkusillat katille. Muita vukrataln krjattuja khteita li Kangastie 4:n rivitaln sittainen ulkmaalaus ja Karjakuja 6-8 kaikkien rivitaljen ulkmaalaus. Markkinintia n tteutettu aktiivisesti -sivuilla. Hankintatimi (1320) Miehikkälän kunta n mukana alueellisen hankintatimen tteuttamisspimuksessa, jta hallinni Kunnan Taita Oy / Seutuhankinta. Seutuhankinta tuttaa hankintapalvelut ja tukee asiakkaitaan hankintaprsessin kaikissa vaiheissa laadukkaiden hankintaspimusten aikaansaamiseksi. Hankintatimen kustannukset kertmusvunna livat

38 Vanhusneuvst (1335) Tilivelvllinen viranhaltija: Palvelujhtaja Tehtävät Miehikkälän vanhusneuvst timii yhteistyöelimenä viranmaisten, vanhusten, eläkeläisten sekä muiden vanhustyötä tekevien järjestöjen ja timijiden välillä. Vanhusneuvst tekee esityksiä ja alitteita, sekä antaa lausuntja ikäihmisiä kskevissa asiissa. Vanhusneuvst järjestää kulutustilaisuuksia ajankhtaisista aiheista. Vanhusneuvst kkntuu 2 kertaa vudessa ja tarvittaessa useammin. Vanhusneuvst - kkuksia 2 Osallistunut kkuksiin Karkia Eeva Puheenjhtaja 2 Ahla Kaija Varapuheenjhtaja 2 Tulkki Eini Jäsen 2 Oikarinen Pentti Jäsen 2 Rikkla Riitta Jäsen 1 Tenkanen-Salmela Riitta Jäsen 1 Tylli Heikki Jäsen 2 Vurela Sepp Jäsen 2 Tylli Leila Sihteeri 2 Tavitteet Tavitteena n kehittää timintja niin, että ikääntyvät vivat elää tasapainista, turvallista, taludellisesti turvattua ja mahdllisimman pitkää elämää ktna lähipalveluiden timesta. Vanhuspalveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen paikallisesti sekä hyödyntäen seudullista mniammatillista palveluverksta. Seurata kunnan päätöksiä ikäihmisten näkökulmasta, tehdä alitteita ja antaa ehdtuksia viranmaisille ikäihmisiä kskevissa asiissa. Tiedttaminen, tiedn kulun edistäminen sekä kulutus ja pastus. Vanhusten viikn järjestäminen. Tteutuma Kaakn kaksikn vanhuspalvelusuunnitelman seuranta ja sen tteuttamisen eteneminen. Vanhusten viikn sekä Syystartti tapahtuman järjestäminen yhdessä Ratevan sekä muiden timijiden kanssa. Yhteistapaaminen/kulutus Kymenlaaksn vanhusneuvstjen kanssa Pyhtäällä ja Miehikkälässä. Kulutustilaisuuksien järjestäminen ajankhtaisista aiheista yhdessä Miä ite-myö yhessä -prjektin kanssa mm. senirit surffaa. Liikuntamahdllisuuksien parantuminen, kun kuntpiha valmistui Hyvinvintikeskus Kunilan taakse sekä ulkiluttaja- timinnan alittaminen. 38

39 130 Keskushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,90 121,90 Muut timintatut , ,78 0,00 Timintatutt yhteensä , ,68 239,80 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,91 94,90 Henkilöstökrvauks ,54-969,54 0,00 Eläkekulut , ,20 101,30 Muut henkilösivu ,90-623,10 95,40 Palvelujen stt , ,76 86,20 Ostt tilikauden , ,03 62,10 Avustukset , ,00 82,50 Muut timintakulut , ,12 101,30 Timintakulut yhteensä , ,02 94,90 TOIMINTAKATE , ,70 91,90 Suunn.mukaiset pi ,76 7,76 101,10 TILIKAUDEN TULOS , ,94 91, Keskushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut ,86-938,86 107,50 Myyntitutt ,86-938,86 107,50 Timintatutt yhteensä ,86-938,86 107,50 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,79 268,79 105,70 Sisäiset henkilöstöp ,37-80,63 98,30 Sisäiset tall hall p ,26-957,74 80,80 Sisäiset muut palvel ,00 756,00 0,00 Palvelujen stt ,42-13,58 99,90 Sisäiset rakennusten , ,00 63,30 Sisäiset muut kulut ,89 845,89 0,00 Muut timintakulut , ,11 64,90 Timintakulut yhteensä , ,69 72,30 TOIMINTAKATE , ,55 64,30 39

40 Maaseutupalvelut (140) Lakisääteinen maataluden viljelijätukihallinnn timeenpan n llut alkaen Haminan kaupungin maaseutupalvelujen vastuulla viiden kunnan, Pyhtää, Ktka, Hamina, Virlahti ja Miehikkälä, salta. Aktiivitilja li vunna 2016 yhteensä 631. Tukikelpista pelta li ha, peltala n vaihdellut vusittain ha välillä. Kevään päätukihaussa 86,5% viljelijöistä jätti tukihakemukset sähköisesti. Vuden lpussa henkilöstömäärä li viisi. Timintamenjen lasku n llut humattava Timintamenihin n vaikuttanut henkilöstömäärän vähentyminen ja timintjen kehittäminen, timitilaratkaisut, sähköisyyden lisääntyminen. Viljelijätukihallinnssa siirtyminen sähköiseen tukihakuun, käsittelyyn, päätöksentekn ja sähköiseen arkistintiin n llut mittava muutsprsessi hallinnlle. Henkilöstön säännöllisellä kulutuksella n pyritty vastaamaan haasteeseen. Erityisen ngelmallista n edelleen llut uuden tukisvelluksen ja viljelijöiden sähköisen Vipu palvelun keskeneräisyys sekä Maaseutuvirastn hjelmakehityksen hitaus. Myös uusien ja npeasti timeenpantujen erilaisten kriisitukien käsittely työllisti hallinta. Viljelijöille järjestettiin tukihakuun liittyvää kulutusta keväällä ja ympäristökrvauksen pakllinen kulutuspäivä lppuvudesta. Osallistujia li yhteensä 250 henkilöä. Viljelijätukien tiset maksuerät tukivudelta 2015 saatiin kuitenkin maksettua aikataulujen mukaisesti kesäkuun lppuun mennessä ja tukivuden 2016 ensimmäiset erät julukuun lppuun mennessä. Maaseutupalveluissa n alitettu valmistelut siirtymisestä maakuntapalveluihin vuden 2019 alusta. 140 Maaseutupalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,50 79,00 Timintakulut yhteensä , ,50 79,00 TOIMINTAKATE , ,50 79, Maaseutupalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Sisäiset tall hall p ,59 26,59 0,00 Palvelujen stt ,59 26,59 0,00 Timintakulut yhteensä ,59 26,59 0,00 TOIMINTAKATE ,59 26,59 0,00 40

41 Elinkein- ja matkailutimi (160) Elinkeinpalvelut (1600) Tilivelvllinen viranhaltija: Kunnanjhtaja Miehikkälän kunta staa elinkeinpalvelut Cursr Oy:ltä, jka pastaa alueen yrittäjiä ja yrittäjiksi aikvia perustamis-, kehittämis- ja rahitusasiissa, markkininnissa ja timitiljen hankinnassa. Lisäksi Cursr tarjaa ajan tasalla levaa paikallistieta yrityksen timintaympäristöstä, muuttajapalveluja, timialaan liittyviä tietpalveluja sekä seudun myyntiä ja markkinintia. Cursr Oy tteuttaa myös kehittämisprjekteja ja n mukana erilaisissa yritystiminnan edistämishankkeissa. Kaaknkulmalla hankkeet keskittyvät kuntien elinkeinpliittisiin painpistealueisiin, kuten peruselinkeinihin, matkailuun, rajan läheisyyteen sekä kiven ja puun jatkjalstukseen. Miehikkälässä Cursr tarjaa palveluja tiiviissä yhteistyössä PrAgrian kanssa. Tavitteet: Muurikkalan yritysalueen tnttimyynti lähiruka, perinteet ja puhdas lunt matkailun edistäjinä matkailuun uusia sa- ja kkaikaisia työpaikkja turvata lemassa levien yritysten timintaedellytykset ja hankkia uutta yritystimintaa sekä mnipulistaa elinkeinrakennetta Miehikkälän kunnan elinkeinjen kehittämistyön tärkeän painpisteen mudstavat paikkakunnalla levat yritykset ja maatalusyrittäjät sekä heidän kannustaminen timinnan kehittämiseen ja mnipulistamiseen sekä kunnan elinkein- ja tulphjan vahvistamiseksi käynnissä levat kehittämishankkeet. vahvistaa Miehikkälän kunnan asemaa työssäkäyntialueella ja E18-tien asuinkuntana yksityissektrin netttyöpaikkjen selkeä lisäys yritysten verkttuminen ja kumppanuuden lisääminen uusien yritysmahdllisuuksien hyödyntämiseksi Y4-yrittäjyysspimuksen tteuttaminen lisäämällä kunnan ja yrittäjien välistä käytännön yhteistyötä, edistämällä yritysten ja ppilaitsten yhteistyötä työelämään tutustumisen ja yrittäjyyskasvatuksen saralla ja yhteistyö Miehikkälän kuntastrategian ja työllisyys-, sekä elinkein- ja matkailuhjelman sekä asuminen hjelman tteuttamisessa Timenpiteet ja tteutuma em. tavitteisiin: Kunnanvaltuust hyväksyi kunnan strategian timenpidehjelman Muurikkalan yritysalueen luhintasuunnitelma valmistui ja lupahakemus n vireillä Miehikkälän yrittäjiä tukevan Miehikkälän pikkupudit ja kahvilat -esitteen tuttaminen Puurakentamisen kulutuksen suunnittelua jatkettiin PrAgrian ja Ekamin kanssa Yrittäjyyskasvatus sana petussuunnitelmaa, keväällä 2017 järjestetään yrittäjyyskilpailu miehikkäläläisille lapsille ja nurille Miehikkälään perustettiin 3 uutta yritystä, (nettlisäys 1) tuettiin yrityksiä ja yhdistyksiä nurten kesätyöllistämisessä yhteensä :lla (400 /kesätyöntekijä).avustusta myönnettiin viidelle työnantajalle ja työllistettyjä nuria li yksitista. Matkailutimi (1610) Timinta-ajatus: Matkailupalvelut tutetaan seudullisessa yhteistyössä ja kunnallisten ja seudullisten strategiiden hjaamana. Kriittiset menestystekijät: 1. Timiva seudullinen yhteistyö ja yhteistyöverkstt matkailuyritysten kanssa 2. Tehkas ulkpulisten rahitusten hyödyntäminen 3. Salpalinja-musen vetviman hyödyntäminen alueen matkailun kehittämisessä ja kunnan tunnettuuden lisäämisessä 41

42 Timinnan painpistealueet: Matkailutimessa ei llut päätimista työntekijää. Musetimen henkilöstön työaikaa khdennettiin yleisen matkailun hitn yhteensä 519 h eli 9,98 h/vk (TA 2016:n mukainen arvi 325 h eli 6,25 h/vk). Matkailutimeen ei khdentunut sisäisiä vukria eikä sisäisiä talushallint- tai henkilöstöpalveluita, ne sisältyivät musetimen kustannuksiin. Vuden 2016 aikana seutumarkkininti yhtenäistettiin yhden seudullisen kattknseptin, Lunnstaan vahva Ktkan-Haminan seutu Raw by Nature Ktka-Hamina regin, alle. Seutumarkkininnin tavitteena n seudun näkyvyyden, tunnettuuden ja vetvimaisuuden vahvistaminen matkailijiden (pääkhderyhmä), saajien, yrittäjien ja yritysten, sekä asukkaiden keskuudessa. Lunnstaan vahva - markkininnin keskiössä n seutu ja sen vahvuudet aidt ilmiöt, tarinat, ihmiset ja paikat. Seutua markkinitiin matkailukhteena mm. MTV:n mnikanavaisessa (tv, Katsm, verkk) kesäkampanjassa, jnka tv-sptti tavitti yli kntaktia, ja Katsm-kampanja keräsi näyttökertaa. Seudun timijiden yhteinen verkkbannerikampanja Sanma Optimizerissa saavutti yli 6 miljnaa näyttöä. Kesän printtimainnta mm. Helsingin Sanmien kesäliitteessä, Kauppalehti Optissa, ja paikallisjulkaisuissa tavitti 1,3 miljnaa lukijaa. Facebk-kampanjat tavittivat yli käyttäjää. Yhteensä kesän ktimaan seutumarkkininnin kampanjat keräsivät yli 15 miljnaa kntaktia. Seudullisesti sallistuttiin 34 messuille tai vastaaviin tapahtumiin (mm. matkailumarkkininnin messut ja tapahtumat, investri- ja yritysmyyntitapahtumat, kansainvälisen risteilijäliikenteen markkininti- ja myyntitapahtumat), jnka lisäksi järjestettiin 4 kansainvälistä matkanjärjestäjävierailua, blggarivierailuja, ja mediavierailuja. Osana seutumarkkinintia rakennettiin myös seutulaisia yhdistäviä yhteisöjä kuten Kaakn Kajauttajat, Anna miä autan -paikalliskampanja ja Ktka-Hamina Meeting Pint (jäseniä yli 300). Seutusivustt keräsivät vunna 2016 yli yksilöityä kävijää. Kutsu Kaveri Kaakkn -kampanja järjestettiin kaksi kertaa vuden 2016 aikana. Ktkan Haminan seudun kuntien yhteisen seudullisen markkinintiyksikön timintabudjetti li v yhteensä , jsta Miehikkälän kunnan yhteistimintasuus li (2,6 %). Musetimen henkilöstö hiti kaikki seudullisen yhteismarkkinintispimuksen mukaiset paikallisen yhteistyökumppanin spimustehtävät, mm. Matkailuyksikön jhtryhmän ja seudullisen matkailutyöryhmän työhön sallistuminen Seudulliseen matkailustrategiatyöhön sallistuminen Paikallisia khteita, palveluita ja tapahtumia kskevan aineistn tuttaminen mm. Kaakk esitetutantihin, verkksivustlle, ssiaalisen median viestintään, sähköisen uutiskirjeen sisältöihin ja tilastintiin Seudullisen markkinintimateriaalin hulehtiminen paikallisiin jakelupisteisiin, ja paikallisen markkinintimateriaalin timittaminen seudulliseen jakeluun Sidsryhmätiedttaminen Kaakk markkininnista ja sen mahdllisuuksista Seudulliseen TripAdivisr-kulutukseen sallistuminen ja TripAdvisrin käyttööntt. Paikallisten palveluiden ja nähtävyyksien khdesisältöjen tuttaminen seudulliseen pyöräilyreittikarttaan, ja reittihankkeen kkukset ja kysymykset (Mama hanke) Tavitteeksi asetetut matkailupaketit tteutettiin pääsesngin alkuun mennessä, jnka jälkeen niiden myynnistä n vastannut Kymen matkat. Yrittäjien kanssa tteutettu paketintiprsessi lähti liikkeelle tutekrteista, jtka timivat jatkssa työkaluina ja viestinnän välineinä myös muiden matkanjärjestäjien kanssa tehtävässä yhteistyössä, esim. risteilymatkailun kehittäminen Ktkan - Haminan seudulla ja siihen liittyvä seudullinen paketinti. Tutekrtteja hyödynnettiin myös Salpalinja-musen ryhmämatkailijille tehtävissä hjelmaehdtuksissa. Musella käy vusittain yli sata ryhmää, jille räätälöidään ryhmän tiveita vastaava hjelma. Salpalinja-museta markkinitiin Miehikkälän matkailun veturikhteena ja seudullisesti yhtenä Ktkan - Haminan seudun strategisista kärki- ja erikistumiskhteista. Muita paikallisia timenpiteitä livat mm. Lapjärven matkailuillan järjestäminen (32 sallistujaa) Kunnan elinkein- ja matkailupaintusten esittely, Cursrin seudullisen maaseutumatkailuhankkeen esittäytyminen, musetimessa tehtävästä matkailun kehittämisestä kertminen ja kysely yrittäjille halukkuudesta sallistua paketintiyhteistyöhön, Lapjärven tiljen ja majitustiminnan esittely 42

43 Paikalliset markkininti- ja pr-timenpiteet Tapahtumamarkkininti Miehikkälän kunnan ktisivuilla ja Facebk-sivulla Sisältöjen tuttaminen Kaaknkierrs-kesälehteen Miehikkälän pikkupudit ja kahvilat - esitteen tuttaminen Miehikkälän kesäasukkaille pääsesngin alla tutettu tietpaketti kesätapahtumista ja muista ajankhtaisista asiista. Kuntasivujen kkaminen Miehikkälän ja Virlahden yrittäjien palveluesitteeseen Miehikkälän esitteiden timittaminen muihin matkailukhteisiin Kvizitin kanssa järjestettiin venäläisille matkatimistille suunnattu päivän mittainen paikallisia yrityksiä esittelevä markkinintitapahtuma, jnka tteutus siirrettiin Kvizitin alitteesta myöhempään ajankhtaan. Kunnan Elma-messusastn valmisteluun ja messupäivystykseen sallistuminen. Matkailuyrittäjien sähköpstirekisterin ylläpit ja erilaisten kulutus- ja tilaisuuskutsujen välittäminen Prjektit (1650) Miehikkälän kunta sallistui seuraaviin hankkeisiin kertmusvunna: Kehittämisyhdistys Sepra ry, hankerahituksen kuntasuus Kymenlaaksn energianeuvnta-hanke 160 Elinkein ja matkailu Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,00 0,00 Tuet ja avustukset ,00 0,00 0,00 Muut timintatut ,00-195,00 0,00 Timintatutt yhteensä , ,00 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,14 97,60 Ostt tilikauden ,00 0,00 0,00 Avustukset , ,00 73,30 Timintakulut yhteensä , ,14 96,40 TOIMINTAKATE , ,14 95, Elinkein- ja matkailu Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,96-98,04 2,00 Sisäiset tall hall p ,84 41,84 141,80 Sisäiset muut palvel , ,00 159,70 Palvelujen stt , ,80 157,30 Timintakulut yhteensä , ,80 157,30 TOIMINTAKATE , ,80 157,30 43

44 Musetimi (170) Tilivelvllinen viranhaltija: Musenjhtaja Musetimikunta - kkuksia 2 Musetimen tulsyksikkö mudstuu musetimen hallinnn, Salpalinja-musen, ktiseutumusen ja Salpakahvilan/musemyymälän kustannuspaikista. Musetimelle myönnetään menperusteista valtinsuutta siten kuin petus- ja kulttuuritimen rahituksesta annetussa laissa, sekä Muselaissa ja -asetuksessa säädetään. Ammattimusen tehtävät määritetään Muselain 1 :ssä. Museiden timintaa linjataan pitkäntähtäimen timinta- ja talussuunnitelmissa. Miehikkälän kkelmahjelma n laadittu sana Kymenlaaksn museiden kkelmahjelmaa. Tavitteet: Osallistunut kkuksiin Heinnen Jari Puheenjhtaja 2 Oikarinen Petri Varapuheenjhtaja 2 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Jäsen 2 Ravi Terttu Jäsen 0 Taina Kati Varajäsen 2 Alastal Tarja Khall edustaja 2 Halnen Kaija Vt.kunnanjhtajat 1 Haapala Anu Sihteeri 2 1. Klmen henkilötyövuden suuruinen valtinsuus, ennakktiedn phjalta arviituna Laskutuslisän sisällyttäminen palveluhinnastn. 3. Sisäisten palveluiden tuttamisen khdentaminen käytön mukaisesti, matkailutimen arviitu palvelunmyynti 325 h/vusi (6,25 h/vk), eli /vusi. 4. Palvelujen ja tapahtumaknseptin asiakaslähtöinen ja matkailijapalveluiden salta yritysyhteistyössä tehtävä kehittäminen. 5. Kkelmahjelman ja 4-vutissuunnitelman päivittäminen. 6. Miehikkälä-aiheisen audivisuaalisen julkaisun tuttaminen. 7. Salpalinja-musen markkininti Kaakk135 - yhteistyössä, kunnan ja matkailun parissa timivien yritysten tunnettuutta lisäten. 8. Salpalinja-musen alueiden hit: kenttälinnitteiden kunnstus, takareitin turvarakenteiden uusiminen, vusisuunnitelman mukaisen alueiden hidn palveluiden staminen Miehikkälän työpajalta, tutkimus musealueen detaljitasisen hitsuunnitelman laatimiseksi v investintisuunnitelmaan sisältyvän krsujen kunnstuksen phjaksi. 9. Ktiseutumusen kkelmien säilyttäminen musekkelmana tilissa jtka sveltuvat kkelmien säilyttämiseen ja kkelmatyöhön. 10. Salpalinja-musen kahvilapalveluiden tuttaminen, tiljen ja alueen vukraus, musemyymälän hit, ja tilausravintlapalveluiden tuttaminen ryhmille. 11. Musetimen timinta- ja talussuunnitelman päivittäminen päivitetyn kuntastrategian ja muse- ja matkailutimen prsessiselvitystä kskevien päätösten phjalta. 12. Musetimen tilatyöryhmän lppuraprtin jättäminen kun siihen n prsessiselvityksen puitteissa edellytykset. 13. Taludelliset tavitteet ilman sisäisiä eriä 66,27 /asukas/nett. 14. Timinnalliset tavitteet: säännöllinen aukiaika 135 pv/vusi ja kknaiskävijämäärä hlöä/vusi. 15. Laadulliset tavitteet: henkilöstön saamisen kehittäminen (täydennyskulutus, sisäisten ja asiakastyytyväisyyteen vaikuttavien prsessien kehittyminen), henkilöstön työhyvinvinti (työhyvinvintia vahvistavien käytäntöjen kehittäminen, vaikutus muiden tulstavitteiden saavuttamiseen, sairaslmapäivien väheneminen, ja henkilöstön ma kkemus työhyvinvinnin vahvistumisesta). 44

45 Musetimen hallint (1705) Painpisteenä n Salpalinjan muse- ja matkailupalveluiden järjestäminen ja seudullinen markkinintiyhteistyö Cursr Oy:n matkailuyksikön kanssa. Seudullinen yhteismarkkininti (Kaakk 135 matkailumarkkininti ja Raw by nature - elinkeinmarkkininti) yhdistettiin kertmusvunna Lunnstaan vahva Ktkan-Haminan seutu Raw by Nature Ktka-Hamina regin - markkinintiknseptin alle. Musetimelle myönnettiin Museiden, teattereiden ja rkestereiden valtinsuusjärjestelmästä 3 henkilötyövuden suuruinen valtinsuus, Musetimen palveluhinnastn lisättiin laskutuslisä. TA 2017 yhteydessä käsitelty v palveluhinnast palautettiin valmisteluun vudenvaihteen yli. Sitvan tarjuksen lppuvudesta 2016 tarvitseville v ryhmille myytiin vahvistettujen hintjen puuttuessa palvelut v hinnastn mukaisesti. Sisäisten palvelujen tuttaminen pyrittiin khdentamaan käytön mukaan. Yleiseen matkailutimeen khdentuvan tuntivelitteisen sisäisen muun palvelun myynnin tteuma li 519 h/vusi (9,98 h/vk). Musetimen vakinaisen päätimisen henkilöstön stullisen keskituntipalkan ja tteutuneen työajan perusteella matkailutimeen khdennettiin Palveluja kehitettiin asiakaslähtöisesti ja matkailijapalveluiden salta sveltuvassa yritysyhteistyössä. Omana työnä tteutettavat tapahtumat keskitettiin päämatkailusesngin ajalle. Kkelmahjelman ja 4-vutissuunnitelman päivittämistä siirrettiin, kunnes siihen n muse- ja matkailutimien rganisaatimuutksen ja tilatyöryhmän työvaiheen pulesta valmius. Etelä-Karjalan liitn esittämästä ja rajan ylittävästä CBC-hjelmaan liittyvästä stahistriahankkeesta luvuttiin timinnan supistamiseen liittyen. Päätettiin lla sallistumatta Ggle-yhteistyön phjalta syntyneeseen ja belgialaisen Mundaneum - musen esittämään Luva Eurppasuunnitteluhankkeeseen, yhteistyöesityksen teemana li virtuaalitdellisuuden piltinti musenäyttelyissä The Enemy-teemalla. Määräaikaisen ppaan työkuukausien leikkaus 9 kk:sta 5 kk:een, 12 kk:n määräaikaisessa työsuhteessa lleen ppaan siirtyminen muihin tehtäviin, Salpalinja-musen ppaiden ja kahvilatyöntekijöiden siirtyminen yleistyöaikaan, kahvilan henkilöstöjärjestelyt, ja asiakasryhmien kn kasvu aiheuttivat tarpeen khdentaa ympärivutisen henkilöstön työaikaa aiempaa enemmän musella tapahtuvaan pastus-, kahvila- ja muuhun asiakaspalvelutyöhön. Pääsesngin ulkpuliset asiakkaat ja tiljen avinna pit hidettiin ympärivutisen henkilöstön timesta, samin sesngin aikaisten ruuhkahuippujen purku ja tarvittavat sijaisuudet. Matkailupalvelun lunteesta jhtuen asiakaspalvelutyö painttui iltihin ja viiknlppuihin, jka heijastui ympärivutisen henkilöstön ylitöihin, ja vaikutti saltaan maksullisten palveluiden kehittämisen ja sen edellytyksenä levan sisältötyön resursintiin. Määräaikaisen henkilöstön vaihtuvuus edellytti lisäpanstusta kulutukseen ja sesngin aikaiseen hjaukseen, jssa nnistuminen näkyi erinmaisena palautteena asiakaspalvelun laadusta. Vaihtuvien määräaikaisten työntekijöiden sisäisten prjektitehtävien lunne arviitiin uudelleen, jhn liittyen ympärivutisen henkilöstön tehtävien määrä lisääntyi. Sumi 100 ja Miehikkälä 130 v. kunnanhallituksen alaisen työryhmän sihteerin tehtävät ja järjestelyihin sallistuminen, ja kknaishenkilöstötilanne humiiden Miehikkälä-aiheisen audivisuaalisen julkaisun tuttamista (kuntahistria, ktiseutupetus) siirrettiin. Timinta- ja talussuunnitelma perustui vimassa levaan kuntastrategiaan ja muse- ja matkailutimien v tilanteen mukaiseen rganisaatimalliin. Musetimikunnalla ei llut muse- ja matkailutimen prsessiselvitystä kskevan päätöksen phjalta edellytyksiä timinta- ja talussuunnitelman päivittämiseen vimaan astuvan uuden rganisaatimallin valmisteluun liittyen, supistamispäätökseen sisältyvien käytännön tavitteiden määrittelyn vaiheesta jhtuen. Muuts eteni TA 2017 valmistelun yhteydessä, jllin 12 kk määräaikaisen muse-ppaan palkkavarauksista siirrettiin 8 kk:ta vastaava suus musetimesta matkailutimeen, jhn perustettiin vakinainen matkailu- ja markkinintisihteerin timi. Musetimesta n leikattu vusina yhteensä 1,5 määräaikaista henkilötyövutta, ja khdennettu 3 kk museapulaisen työajasta ei-valtinsuuskelpiseen kahvilatyöhön. Muutkset heijastuivat timintaan ja laskennallisen valtinsuusikeuden kehitykseen. Laskennallisten 45

46 henkilötyövusien määrään vaikutti myös sisäinen palvelujen myynti matkailutimelle, jka li kertmusvunna yhteensä 3,4 kk. Laskennallisista muutksista hulimatta valtinsuus n tteutunut edelleen 3 henkilötyövuden suuruisena. Musetimen taludellinen tuls li kertmusvunna hyvä, tuljen ylittyessä (15,9 %). Myös kävijämäärä li hieman arviitua krkeampi, ja mnipulisesti palveluita käyttävien ryhmien kk kasvi aikaisempaan nähden. Keskeinen asiakasryhmä livat ktimaiset perhematkailijat. Myös tietpalveluasiakkaiden määrä kasvi. Salpalinja-muse (1710) Salpalinja-muse tallentaa Salpalinjan ja muun uudemman sumalaisen linnittamisen histriaa valtakunnallisesti ja tekee kansainvälistä linnitushistriallista yhteistyötä. Se n sa Salpakeskusta. Salpakeskuksen visina n timia puitteiltaan ja museaaliselta sisällöltään uskttavana vapaa-ajan keskuksena. Salpalinja-museta kehitetään Salpakeskuksen satimijana kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi matkailijita kiinnstavaksi museksi. Salpalinja kuuluu Ktkan - Haminan seudun matkailun kärkitutteisiin ja seudun erikistumistekijöihin. Kaakn rannikn luntmatkailustrategiassa ja timenpidehjelmassa Salpalinja kuuluu strategisiin painpistealueisiin sana histriallista lunta. Miehikkälän kuntastrategiassa Salpalinjan matkailu nähdään mahdllisuutena. Musen markkininti tteutettiin Kaakk yhteistyössä, Lunnstaan vahva - knseptiuudistusta samanaikaisesti valmisteltaessa. Salpalinjan ja siihen linkittyvien palveluiden tunnettuuden lisääminen lisäsi samalla Miehikkälän kunnan ja matkailupalveluiden tuttamiseen sallistuvien yritysten tunnettuutta. Linnitteiden kunnstuksen edellyttämä Pulustusvimain työvima-apu siirtyi vudelle Uudistuvan takareitin turvarakenteiden salta järjestettiin teknisen timen kanssa maastkatselmus ja laadittiin urakkasuunnitelma. Teknisen timen resurssitilanteesta jhtuen rakenteiden tteutus siirtyi myöhempään ajankhtaan. Alueiden hita stettiin vusisuunnitelman mukaisesti Miehikkälän työpajalta, työn laskennalliseksi tuntihinnaksi mudstui 10,12 / h. Krsujen kunnstus karsiutui v investintisuunnitelmasta ja siirtyi TA 2017 yhteydessä vuteen Kunnstustyön phjaksi tehtävän detaljitasisen hitsuunnitelman valmistelua siirrettiin investintiaikataulun muuts humiiden. Salpalinjan histrian ja lunnn museaalisia ja maaseutumatkailuun liittyviä hyödyntämismahdllisuuksia lisäävän esteettömyyssuunnitelman laatimisesta, ja esteettömyyttä lisäävistä yritys - ja muussa yhteistyössä tteutettavien palveluiden mutilusta luvuttiin prjektimutisena timenpiteenä, esteettömyysnäkökulmaa muulla tavin palveluissa kehittäen. Matkailun kehittämisen painpisteenä livat matkailutimen sisäisen palveluiden myynnin edellytysten turvaaminen ja matkailun asiakaspalveluun ja yritysyhteistyöhön liittyvät käytännön tehtävät. Ktiseutumuse (1701) Miehikkälän kunnan alueen kulttuuriperintöön khdentuneen ktiseutumusen timinta n kkelmatyötä lukuun ttamatta päättynyt v Kunta turvaa Muselain 2 :n mukaisesti kkelman säilymisen musekkelmana tilissa jtka sveltuvat kkelmien säilyttämiseen ja kkelmatyöhön. Vunna 2014 timintansa alittanut kunnanhallituksen alainen tilatyöryhmä kkntui kertmusvunna klme kertaa. Tilatyöryhmällä ei llut tistaiseksi edellytyksiä jättää musetimen tilaprjektista lppuraprttia yhtymäkhdat muse- ja matkailutimien prsessiselvitykseen ja kunnan tiljen kknaiskäytön suunnitteluun humiiden. Salpakahvila/musemyymälä (1712) Musetimi vastaa kahvilapalveluista, musetiljen ja -alueen vukraamisesta, sekä musemyymälästä, ja hankkii tarvittavat tilausravintlapalvelut ryhmille. TA 2016 mukaisesti Salpalinja-musella tarjttiin lunasrukailua vain tilauksesta. Määräaikaisen työllistetyn museapulaisen viikktyöaika muuttui 55,41 %:sta 100 %:iin (36,25 h/vk). Tämän 46

47 työpanksesta päätettiin khdentaa 3 kk musekahvilaan, ja rukapalvelualan työntekijöiden työllistämiskuukausia leikattiin 3 kk:lla. Musen aukilaikina ja tilauksesta ryhmille avinna levan kahvilan timinta ja myyntitutteiden mavalmistus edellytti rukapalvelualan kulutuksen maavan 5 kk:n kahvilatyöntekijän palkkaamista, jllin tisen kahvilatyöntekijän työllistämistyön pituudeksi mudstui 2 kk. Työaikajärjestelyn myötä ympärivutisen henkilöstön ei-valtinsuuskelpisen kahvilatyön määrä lisääntyi. Taludelliset tavitteet Mittari Tteuma Musetimen ment ilman sisäisiä eriä /asukas/nett 55,72 Timinnalliset tavitteet Mittari Tavite Säännöllinen avinnalaika päivää/vusi 136 Kknaiskävijämäärä hlöä/vusi ********** Laadulliset tavitteet Henkilöstön saaminen Henkilöstön työhyvinvinti Asiakastyytyväisyys Ammatillista täydennyskulutusta hyödynnettiin timinnassa, painpiste li lyhyissä paikalliskulutuksissa. Työhyvinvintia vahvistavia käytäntöjä kehitettiin muutsten keskellä. Hyvä tiimihenki ja kehityshakuisuus heijastuivat psitiivisesti asiakasrajapintaan ja taludelliseen tulkseen. Asiakaspalautteen mukaan asiakastyytyväisyys li krkea. Opastuksen tas kettiin erinmaisena, samin musekaupan ja kahvilan palvelut, ja kk henkilöstön palveluasenne. Khde kettiin kiinnstavana ja mnipulisena, ja lapsiperheiden näkökulmasta mielenkiintisena. ********** 170 Musetimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,52 128,30 Tuet ja avustukset ,08-324,08 101,70 Muut timintatut ,79-220,79 100,80 Timintatutt yhteensä , ,39 115,10 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,07 95,00 Henkilöstökrvauks , ,32 0,00 Eläkekulut ,81 187,81 100,60 Muut henkilösivu ,56 453,56 104,30 Palvelujen stt ,94 55,94 100,10 Ostt tilikauden , ,71 63,30 Avustukset ,00 150,00 150,00 Muut timintakulut , ,00 83,80 Timintakulut yhteensä , ,79 92,10 TOIMINTAKATE , ,18 84,60 47

48 170 Musetimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut , ,18 188,60 Myyntitutt , ,18 188,60 Timintatutt yhteensä , ,18 188,60 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,51 6,51 0,00 Sisäiset henkilöstöp ,47-543,53 90,50 Sisäiset tall hall p ,58 435,58 115,60 Sisäiset muut palvel ,59 480,59 105,30 Palvelujen stt ,15 379,15 102,20 Sisäiset rakennusten , ,00 83,80 Muut timintakulut , ,00 83,80 Timintakulut yhteensä , ,85 88,10 TOIMINTAKATE , ,03 77,30 48

49 Tukipalvelut Timialasta vastaava: Hallintjhtaja Kaakn kaksikn tukipalvelut mudstuvat talus- ja henkilöstöhallinnsta sekä rukapalveluista, jtka Virlahden kunta järjestää. Tukipalvelut tuttaa henkilöstö-, tiettekniset sekä talus- ja rukapalvelut kansalaiskunnille sekä ssiaali- ja terveystimelle, sivistystimelle ja tekniselle timelle. Tukipalvelujen kaikki ment khdistetaan kansalaiskunnille, muille timialille tai ulkpulisille käyttäjille. Palveluhjaustyöryhmä linjasi kkuksessaan tukipalveluissa eläköitymisten vuksi tteutettavan rganisaatimuutksen suuntaviivat. Hallint- ja henkilöstöjhtajan jäätyä eläkkeelle kesällä 2016, tehtvät päätettiin hitaa sisäisin järjestelyin siten, että taluspäällikön virka muutettiin hallintjhtajaksi ja palkkasihteerin nimike henkilöstösihteeriksi. Lisäksi talus- ja henkilöstöhallinnntiimiä vahvistettiin suunnitellun mukaisesti yhdellä sa-aikaisella työntekijällä (50%). Ste- ja maakuntauudistuksesta tteutuessaan aiheutuvista muutksista jhtuen saaikainen timi n täytetty määräaikaisena. Tukipalvelujen hallinnn salta tehdään säännöllisesti asiakaskysely yhdessä kansalaiskuntien hallinnn kanssa käyttäjille / timialille. Kertmusvunna ei tteutettu tukipalveluiden hallinnn asiakaskyselyä. Säännöllisesti tehtävä asiakaskysely tehtiin viimeksi vunna Rukapalvelut tteuttavat vusittain asiakastyytyväisyyskyselyn. Talushallint (200) Tilivelvllinen viranhaltija: Hallintjhtaja Talushallinnssa työskentelee hallintjhtajan alaisuudessa kaksi laskentasihteeriä. Lisäksi talus- ja henkilöstöhallinnn sa-aikainen timistvirkailija hitaa paperisten stlaskujen skannauksen. Timintatapja ja -prsesseja n viime vusina kehitetty siten, että syksyllä 2015 tapahtuneen eläköitymisen jälkeen tiimin henkilöstömititus pieneni yhden laskentasihteerin verran. Talushallint hulehtii Kaakn kaksikn kuntien talussuunnittelusta, laskentatimesta, maksuliikenteestä ja tiethallinnsta. Talushallint tuttaa talussuunnittelun ja laskentatimen järjestelmien avulla sidsryhmiensä käyttöön ajantasaista infrmaatita Kaakn kaksikn taludellisesta tilanteesta. Tätä saatua infrmaatita vidaan saltaan käyttää kuntien timintjen hjaukseen. Kuntien yhteisenä taludenhjausjärjestelmänä ja talussuunnittelujärjestelmänä n Aditrn Intime Plus. Talushallinnlla n käytössään myös mm. Persnec -käyttömaisuussvellus ja Basware -stlaskujärjestelmä. Kaakn kaksikk kuuluu seudun kuntien yhteiseen, ICT Kymin ylläpitämään tietverkkn. Pääsääntöisesti talushallinnn järjestelmien ylläpidsta (palvelimet ja tietkannat) vastaavat Haminan kaupunki ja ICT Kymi. Muilta sin tiettekniset ylläpitpalvelut sekä IT-tukipalvelut stetaan Ktkan kaupungin liikelaitkselta ICT Kymiltä. Tavitteet ja tteutumat: henkilöstön saamistasn nstaminen / ylläpitäminen; ammattitaidn kehittäminen kulutuksiin sallistumalla, tehtävänkuvien mukaisen saamisen varmistamisella, tteutunut timintaprsessien kehittäminen ja sujuvittaminen; Tteutunut, tiimin kknpan n pienentynyt yhdellä henkilöllä ja timintaprsessit sujuvat hyvin laskutusprsessien kehittäminen ja npeuttaminen; Aterialaskutusta n viime vusina tehstettu Jamix-hjelman avulla, aterialaskutus n tehstunut humattavasti. Käytettävien järjestelmien tietteknisten mahdllisuuksien entistä tehkkaampi hyödyntäminen; Tässä nnistuttu mm. uuden knsernilaskenta-svelluksen käyttööntn salta. Mittarit: kehityskeskustelut; tteutuma 100 %; tteutunut sairauspissalt; esitetty henkilöstöraprtissa infrmaatin ikeellisuus, ajantasaisuus ja saatavuus; tteutunut 49

50 200 Talushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,03 88,10 Timintatutt yhteensä , ,03 88,10 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,03 88,10 Timintakulut yhteensä , ,03 88,10 TOIMINTAKATE ,00 0,00 0, Talushallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset tukipalv ku , ,03 88,10 Myyntitutt , ,03 88,10 Timintatutt yhteensä , ,03 88,10 TOIMINTAKATE , ,03 88,10 Henkilöstöhallint (220) Tilivelvllinen viranhaltija: Hallintjhtaja Henkilöstöhallinnssa työskenteli kertmusvunna hallintjhtajan lisäksi henkilöstösihteeri, palkkasihteeri sekä sa-aikainen timistvirkailija (50%). Henkilöstöhallinnn tehtävänä vat henkilöstön ja luttamushenkilöiden henkilöstöasiat ja henkilöstöplitiikan linjaaminen. Henkilöstöhallinnn tavitteena n ikeudenmukainen palkkaus, jlla vaikutetaan työn tulksellisuuteen. Henkilöstöhallint edistää henkilöstön hyvinvintia (henkinen ja fyysinen). Henkilöstöhallinnlla n käytössä Pegass-henkilöstönhjausjärjestelmä. Henkilöstöjast Kaakn kaksikn yhteinen henkilöstöjast päättää mm. henkilöstöplitiikasta, viranhaltijiden ja työntekijöiden palkkausten perusteista ja määräysten sveltamisesta sekä hjeiden antamisesta ja perusteiden vahvistamisesta henkilöstöasiissa. 50

51 Henkilöstöjast - kkuksia 4 Osallistunut kkuksiin Kuntsi Juhani Puheenjhtaja 4 Heinnen Jari Varapuheenjhtaja 4 Astla Matti Jäsen 4 Lappi Jukka Jäsen 3 Paavla Aira Jäsen 4 Rikkla Riitta Jäsen 4 Havuah Osm Kunnanjhtaja 4 Halnen Kaija Vt. kunnanjhtaja 1 Ylönen Art Kunnanjhtaja 3 Vilen Olli Esittelijä / pöytäkirjanpitäjä 3 Henkilöstön määrä Miehikkälä - Virlahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yleishallint Miehikkälä Ssiaali- ja terveystimi Yleishallint Virlahti Tukipalvelut Sivistystimi Tekninen timi Yhteensä Henkilöstöhallinnn tavitteet ja tteutumat n esitetty erikseen laadittavassa henkilöstöraprtissa vudelta Henkilöstöhallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,78 84,40 Timintatutt yhteensä , ,78 84,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,19 0,00 Eläkekulut ,05 400,05 0,00 Muut henkilösivu ,70 136,70 0,00 Palvelujen stt , ,72 85,20 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,78 84,40 TOIMINTAKATE ,00 0,00 0,00 51

52 220 Henkilöstöhallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset tukipalv ku , ,78 84,40 Myyntitutt , ,78 84,40 Timintatutt yhteensä , ,78 84,40 TOIMINTAKULUT Sisäiset rakennusten , ,00 0,00 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,00 0,00 TOIMINTAKATE , ,78 87,50 52

53 Rukapalvelut (250) Tilivelvllinen viranhaltija: Rukapalvelupäällikkö Rukapalvelut tuttavat Virlahden ja Miehikkälän kuntien rukapalvelut kulujen, palvelukeskusten, päivähidn, ateriapalvelun, henkilöstön sekä tilauskahvitusten ja -rukailujen tarpeisiin. Tavitteet Rukapalveluiden tavitteena n tuttaa terveellisiä ja maukkaita ateriita eri timipisteisiin Kaakn kaksikn alueella. Timinnan tavitteena n asiakastyytyväisyys, taludellisuus ja työn mielekkyyden luminen käytössä levilla resursseilla. Rukapalveluiden edustajat sallistuvat timialjen yhteisiin rukapalvelupalavereihin, missä rukapalveluiden tuttamia palveluja pyritään räätälöimään timialakhtaisten tarpeiden mukaisesti. Mittarit: asiakastyytyväisyyskyselyt; tteutettiin rukapalveluiden ma asiakastyytyväisyyskysely, jiden tulkset humiidaan rukapalveluiden timinnan kehittämisessä. kehityskeskustelut; tteutuma 100 % talusarvin seuranta; tteutunut Vunna 2016 rukapalveluiden ateriahinnat livat seuraavat: Henkilökunta-ateriat lunas, sis. jälkiruka Lunas ulkpulisille rukailijille lunas, sis. jälkiruka / kpl 4,12 (+ alv) 5,75 (+ alv) Palvelukeskus asiakkaiden ateriapäivä (sis. aamiainen, lunas, päiväkahvi, päivällinen, iltapala ja välipalat 12,00 Palvelutal Vireä (ttaa vain la-su) lunas / päivällinen 4,70 Rateva rukailijat lunas 4,70 Ateriapalvelu kuljetettu ruka 5,00 Kulut kululunas / pv/ ppilas välipala anns pienempi välipala Lasten päivähit aamupala lunas välipala päivällinen iltapala Kahvitukset ja rukailut (kuntien sisäiset) kahvi makea kahvileipä sulainen kahvileipä 3,30 1,20 1,00 1,60 3,30 1,20 3,30 1,20 1,00 1,00 2,00 53

54 Rukapalvelujen tteutuma 2016 Keittiö Henkilöstö Ment Tult Nett Ateriita Kahvit,välipalat Virlahden keittiöt Villinrannan keittiö 9, , , , Klamilan kulun keittiö 1, , , , Virlahden keittiöiden kate yht ,63 Virlahden keittiöiden sisäiset kulut ,32 Kate sisäisten erien jälkeen 4 315,31 Miehikkälän keittiöt Miehikkälän palv.k. 5, , , , Muurikkalan kulun k. 0, , , , Miehikkälän keittiöiden kate yht ,28 Miehikkälän keittiöiden sisäiset erät ,35 Kate sisäisten erien jälkeen ,93 Henkilöstö ja ateriat yhteensä 15, Rukapalveluissa n tapahtunut muutksia kertmusvuden aikana. Muutkset vaikuttivat mlempien kuntien keskuskeittiöiden ateriamääriin ja timintakatteisiin. Villinrannan keittiö remntitiin kesällä 2016 ja rukaa valmistettiin väliaikaisesti terveysaseman keittiöllä. Osastja li kiinni remntin aikana, jten asiakasmäärät jäivät timintavunna nrmaalia pienemmiksi. Virlahden vudesast ja siellä sijaitseva jakelukeittiö lakkautettiin syyskuussa. Yhden työntekijän eläköityminen keskuskeittiöltä li näin mahdllista hitaa sisäisin siirrin ja timinta tehstui muutksen seurauksena. Miehikkälän keskuskeittiön rukailijamäärät kasvivat, kun Muurikkalan kulun keittiö muutettiin jakelukeittiöksi, jnne ruka kuljetetaan keskuskeittiöltä. Lisäksi Miehikkälän keskuskeittiön ateriamääriä n kasvattanut ateriapalveluasiakkaiden lisääntynyt määrä. Muurikkalan kulun työntekijä siirtyi keskuskeittiölle. Hän työskentelee aamupäivän keskuskeittiöllä, minkä jälkeen hän kuljettaa ruuan Muurikkalan kululle ja hitaa siellä rukapalvelun ja siivuspalvelun sekä kuljettaa Muurikkalan ktipalveluateriat. Ateriamäärien lisääntymisen myötä saatiin täyttölupa yhdelle työntekijälle keskuskeittiölle. Henkilöstömäärä n kaikilta sin vunna 2014 teetetyn ja myöhemmin päivitetyn ulkpulisen mitituksen mukainen. Rukapalveluissa n vuden 2017 aikana eläköitymässä 2 työntekijää, jten työntekijöiden ja tehtävien uudelleenrganisinti tulee jatkumaan. Asiakasmäärissä ei le nähtävissä suurempaa muutsta. Päivähidn asiakasmäärät vat vähenemässä saatujen ennakktietjen mukaan. Vanhusväestön määrä n lisääntymässä kuntien väestön kehityksen myötä. Maakuntauudistuksen tumia muutksia ja niiden mahdllisia vaikutuksia rukapalveluiden timintaan ei vielä sata arviida. Uudistuksen suunnittelu n käynnissä työryhmissä. 54

55 250 Rukapalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,44 64,50 Timintatutt yhteensä , ,44 64,50 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,63 134,80 Muut timintakulut , ,00 117,90 Timintakulut yhteensä , ,63 120,20 TOIMINTAKATE , ,07 26, Rukapalvelut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,33-198,67 94,80 Sisäiset tall hall p ,02-251,98 91,60 Palvelujen stt ,35-450,65 93,40 Sisäiset rakennusten , ,00 117,90 Muut timintakulut , ,00 117,90 Timintakulut yhteensä , ,35 114,50 TOIMINTAKATE , ,35 114,50 55

56 16 Kunnanhallitus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,83 86,60 Tuet ja avustukset ,08-324,08 101,70 Muut timintatut , ,57 200,40 Timintatutt yhteensä , ,18 93,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,79 95,50 Henkilöstökrvauks , ,86 0,00 Eläkekulut , ,06 101,30 Muut henkilösivu ,16-32,84 99,90 Palvelujen stt , ,58 89,30 Ostt tilikauden , ,74 62,80 Avustukset , ,00 82,10 Muut timintakulut , ,88 97,60 Timintakulut yhteensä , ,63 93,40 TOIMINTAKATE , ,45 93,40 Suunn.mukaiset pi ,76 7,76 101,10 TILIKAUDEN TULOS , ,69 93,40 16 Kunnanhallitus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut , ,04 137,00 Sisäiset tukipalv ku , ,81 86,10 Myyntitutt , ,77 90,00 Timintatutt yhteensä , ,77 90,00 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,26 177,26 103,70 Sisäiset henkilöstöp ,17-822,83 94,20 Sisäiset tall hall p ,29-705,71 93,50 Sisäiset muut palvel , ,59 134,20 Palvelujen stt , ,31 109,10 Sisäiset rakennusten , ,00 83,70 Sisäiset muut kulut ,89 845,89 0,00 Muut timintakulut , ,11 84,20 Timintakulut yhteensä , ,80 89,80 TOIMINTAKATE , ,97 90,40 56

57 10 Yleishallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,83 86,60 Tuet ja avustukset ,08-324,08 101,70 Muut timintatut , ,57 200,40 Timintatutt yhteensä , ,18 93,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,59 96,00 Henkilöstökrvauks , ,86 0,00 Eläkekulut , ,41 101,60 Muut henkilösivu ,23 183,23 100,80 Palvelujen stt , ,20 88,90 Ostt tilikauden , ,74 61,50 Avustukset , ,00 82,10 Muut timintakulut , ,88 97,60 Timintakulut yhteensä , ,63 93,40 TOIMINTAKATE , ,45 93,40 Suunn.mukaiset pi ,76 7,76 101,10 TILIKAUDEN TULOS , ,69 93,40 10 Yleishallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitutt , ,04 137,00 Sisäiset tukipalv ku , ,81 86,10 Myyntitutt , ,77 90,00 Timintatutt yhteensä , ,77 90,00 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,15-662,85 91,70 Sisäiset henkilöstöp ,17-822,83 94,40 Sisäiset tall hall p ,46-696,54 94,00 Sisäiset muut palvel , ,59 137,20 Palvelujen stt , ,37 107,60 Sisäiset rakennusten , ,00 83,70 Sisäiset muut kulut ,89 991,89 0,00 Muut timintakulut , ,11 84,30 Timintakulut yhteensä , ,74 90,00 TOIMINTAKATE , ,03 90,00 57

58 2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Ssiaali- ja terveyslautakunta (30) Ssiaali- ja terveyslautakunta - kkuksia 11 Osallistunut kkuksiin Pakkanen Raim Puheenjhtaja 11 Vilkki Mikk Varapuheenjhtaja 10 Astla Matti Jäsen 11 Erikssn Helena Jäsen 9 Kivelä Anja Jäsen 10 Taina Kati Jäsen 11 Tenkanen-Salmela Riitta Jäsen 9 Tlvanen Janne Jäsen 11 Kskela Anu Varajäsen 1 Rikkla Riitta Khall edustaja, Miehikkälä 11 Kuntsi Juhani Khall edustaja, Virlahti 8 Ukkla-Parnen Sisk Khall varaedustaja, Virlahti 1 Alastal Tarja Khall pj. Miehikkälä 9 Lappi Jukka Khall pj. Virlahti 1 Ylönen Art Kunnanjhtaja, Miehikkälä 1 Halnen Kaija Vs.kunnanjhtaja, Miehikkälä 2 Havuah Osm Kunnanjhtaja, Virlahti 0 Seuri Marj Esittelijä/sihteeri 11 Ssiaali- ja terveystimi n jakautunut neljään tulsalueeseen: Ssiaalitimi ja hallint Päivähit ja esipetus Vanhustyö ja ktihit Terveydenhult Timialasta vastaa ssiaali- ja terveysjhtaja Marj Seuri. 58

59 Ssiaalitimi ja hallint (300) Tulsalueen esimiehenä timi ssiaali- ja terveysjhtaja Marj Seuri. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Ssiaalihulln lainsäädännön mukainen palvelujen saatavuus (mm. ssiaalihultlaki, lastensujelulaki, timeentultukilaki, vammaispalvelulaki) Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitimien saatavuus Palvelutarpeen arviinti ja päätöksentek Selvittäminen n alitettu Päätös anmukseen Kunkin lain asettamassa määräajassa < viikk < 3 kuukautta Tteutunut Tteutunut Tteutunut Timeentultukipalvelujen saatavuus Käsittelyaika hakemuksen saapumisesta < viikk Tteutunut Hallint Kertmusvusi 2016 li Kaakn kaksikn yhdeksäs timintavusi. Vuden aikana valtakunnallisesti li edelleen käynnissä ste- ja maakuntauudistus. Kaakn kaksikk li mukana Kymenlaaksn Sten valmistelussa. Ssiaali- ja terveyspalvelujen salta valmistelua tehtiin klmessa kknaisuudessa: lapset, nuret ja perhepalvelut, aikuisten palvelut ja ikääntyneiden palvelut. Ssiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta kskeva lainsäädäntö ei valmistunut kertmusvunna. Hyvinvinnin ja terveyden edistämisen painpisteenä Kaakn kaksikssa li mielenterveys ja päihteet. Näitä tavitteita edistettiin mm. tiedtuksella ja kulutuksilla sekä pyrkimällä vaikuttamalla väestön hyvinvintiin mnipulisesti. Etelä-Kymenlaaksn n laadittu mielenterveys- ja päihdestrategia Mietippä vusille , jnka tavitteita edistetään vahvistamalla mielenterveys- ja päihdetyön saamista sekä verkstitumisella ja yhteisellä kulutussuunnittelulla. Vuden 2016 Mietippäpainpisteenä li ikääntyneet. Kaakn kaksikn mielenterveyspalvelut li suunnittelemassa ja tteuttamassa Etelä-Kymenlaaksn Mielenterveys- ja päihdetyö ikääntyneiden kanssa -frumia Ktkassa. Frumissa esiteltiin Kaakn kaksikssa suunniteltu ikääntyvän asiakkaan mielenterveys- ja päihdetyön tuki- ja hitplku. Timialan mittava investinti Villinranta-hanke valmistui syyskuussa. Timisttehtäviä järjesteltiin uudelleen lppuvudesta, kun vudesastn sastnsihteeri siirtyi syyskuussa ssiaali- ja terveystimistn timistsihteerin tehtäviin ja yhden timistsihteerin työpanksesta sa siirtyi Miehikkälän keskushallintn julukuussa. Ssiaali- ja terveystimen asiakasmaksuja (terveydenhulln maksut, ssiaalitimen maksut) kertyi kertmusvunna n edellisvutta enemmän. Asiakasmaksuihin tuli ist valtakunnalliset krtukset vuden 2016 alusta lukien. Ssiaali- ja terveystimesta jäi kertmusvunna eläkkeelle pikkeuksellisen mnta henkilöä, 11 työntekijää. Edellisvunna eläköityneitä li vain klme. Eläköityneistä suurin sa li vanhustyöstä. 59

60 Ssiaalityö Ssiaalityöllä ja muilla perusturvaan liittyvillä palveluilla pidetään hulta väestön perusturvallisuudesta ja elämän mahdllisuuksien säilyttämisestä nrmaalilissa ja kriisitilanteissa. Ssiaalityö n hulehtinut eri asiakasryhmien ssiaalityöstä ja -hjauksesta, vammaispalveluista, kehitysvammaisten palveluista, lastensujelusta, Kaakn kaksikn kulukuraattripalveluista, perheneuvntapalveluista, timeentulturvasta, maahanmuuttajatyöstä, työviman palvelukeskustiminnasta, päihdetyöstä, hult- ja tapaamisspimus- ja elatusspimuksiin liittyvistä palveluista sekä ssiaalityön asiantuntija-avun antamisesta muille timintayksiköille. Ssiaalityöntekijän virka muutettiin kertmusvunna jhtavan ssiaalityöntekijän viraksi. Virka tuli avimeksi julukuun alussa ja sitä hidettiin sisäisin tehtäväjärjestelyin, kunnes virka saatiin täytettyä tammikuun lpulla Ssiaalityössä päädyttiin ttamaan kulukuraattripalvelut maaliskuun alusta lukien ssiaali- ja terveystimen timinnaksi myös Virlahden salta, kun Virlahden kulukuraattri irtisanutui. Ssiaalityöstä n vapautumassa työntekijäresursseja alkuvunna 2017, kun perustimeentultuki siirtyi Kelalle. Ssiaalityön henkilöstön tehtäväkuvia ja vastuualueita n tarkistettu vuden aikana ja sitä jatketaan edelleen. Lastensujeluilmituksia Virlahdella tehtiin yhteensä 36 kpl (v kpl) ja Miehikkälässä 17 (v kpl). Kdin ulkpulelle sijitettuja lapsia li kertmusvuden lpussa Virlahdella kahdeksan (jista avhulln sijituksia li viisi) ja Miehikkälässä ei yhtään. Sijitetut lapset lisääntyivät edellisestä vudesta ja sijaishulln ment lisääntyivät myös selvästi. Kiireellisiä sijituksia vuden aikana juduttiin tekemään Virlahdella yhteensä klme ja Miehikkälässä yksi. Lastensujelun avhulln asiakkaina li vuden 2016 aikana Virlahdella 20 ja Miehikkälässä 9 lasta. Lastensujelun jälkihullssa li vuden 2016 aikana sekä Miehikkälässä että Virlahdella yksi nuri. Lapsiperheiden ktipalvelusta n ajittain tarvetta, jka n pystytty hitamaan kunnan mana palveluna. Ktipalvelua krdinivat ssiaalihjaajat, jtka tekevät yhteistyötä mm. neuvlan, varhaiskasvatuksen ja ktihidn kanssa. Isyyden tunnustamiseen liittyviä selvityksiä tehtiin Miehikkälässä 5 kpl ja Virlahdella 6 kpl. Lapsen hult- ja tapaamisikeutta kskevia spimuksia vahvistettiin Miehikkälässä 9 kpl ja Virlahdella 21 kpl. Elatusspimuksia vahvistettiin Miehikkälässä 12 kpl ja Virlahdella 21 kpl. Käräjäikeuden pyytämiä lsuhdeselvityksiä laadittiin Virlahdella 1 kpl ja Miehikkälässä 1 kpl. Elatusspimus- sekä hultriitaasiissa n tehty tiivistä yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Selvitysten kknaismäärä laski edellisvuden 89:stä kertmusvuden 76 selvitykseen. Kaakn kaksikn timeentultukiment v livat yli pienemmät kuin edellisenä vunna. Vunna 2015 Kaakn kaksikssa timeentultukea sai yhteensä 244 ktitalutta (Mi=94, Vi =150) (v ) ktitalutta. Aikuisssiaalityössä valmistauduttiin perustimeentultuen siirtymiseen Kelalle vuden 2017 alusta lukien. Asiakkaille järjestettiin henkilökhtaista hjausta ja neuvntaa tehstetusti ja heille tehtiin yli vudenvaihteen ulttuvia timeentultukipäätöksiä sveltuvin sin. Vuden 2016 tavitteena li työttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen vaikuttaminen ja siitä aiheutuvien haittjen ehkäisy ssiaalityön ja -palvelujen keinin suunnitelmallisella mniammatillisella yhteistyöllä ja aktivintitimilla. Kaakn kaksikn työttömyysaste laski mlemmissa kunnissa kertmusvunna ja työmarkkinatuen kuntasuudet pienenivät edellisvudesta. Työttömyyteen vastattiin lisäämällä mm. kuntuttavan työtiminnan palveluja sekä palkkatukityömahdllisuuksia. Kuntuttavan työtiminnan piirissä li vuden aikana Miehikkälässä 45 (v. -15: 47) henkilöä, yhteensä 3317 (v. -15: 4433) työpäivää ja Virlahdella 74 (v.-15: 69) henkilöä, yhteensä 6417 (v.-15: 6647) työpäivää. Kuntuttavan työtiminnan työpaikkja li mnipulisesti Kaakn kaksikn eri timipisteissä sekä alueen yhdistyksissä. Pitkäaikaistyöttömien aktivinnista vastasi ssiaalihjaaja yhdessä Kymenlaaksn TYP:n työntekijän kanssa. 60

61 Työttömyyden hitamiseen ja pitkäaikaistyöttömien aktivintiin päätettiin huhtikuussa mlemmissa kunnissa ttaa uutena välineenä käyttöön tilapäinen työllistämislaina yhdistyksille. Lainja hallinni mlempien kuntien keskushallint yhdessä hallintjhtajan kanssa. Vammaispalvelujen tarve näyttäisi levan edelleen kasvussa jhtuen mm. väestön ikääntymisestä ja ns. vanhusvammaisten määrän, palvelutarpeiden ja missa kdeissaan asumisen lisääntymisestä. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ment lisääntyivät edellisvudesta n. 13 %. Vammaispalvelulain mukainen henkilökhtaisen avun saajia li 9 henkilöä (v henkilöä). Muut ssiaalityön taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Työviman mnialaisen yhteispalvelun (TYP) asiakkaiden aktivintiaste Timeentultuen ja aikuisssiaalityön vaikuttavuus TYP-asiakkaiden aktivintiaste kuukauden lpussa, keskiarv Pitkäaikaista timeentultukea saavien ktitaluksien määrä (11-12 kk/v) vähintään 50 % Tteutunut (Kaakkis- Sumen tavitetas) < 30 Tteutunut Mi 9 Vi 13 Kehitysvammapalvelut Kertmusvunna vakiinnutettiin kehitysvammapalvelujen uusi, lkakuussa 2015 käynnistynyt timintamalli, jssa asumispalvelun paikkja n vähennetty nykyisen asiakastarpeen mukaiseksi. Järjestelyillä n saavutettu sekä timinnallisia hyötyjä että kustannussäästöjä suunnitelmien mukaisesti. Omien asumispalvelujen ja päivätiminnan kustannukset livat kertmusvunna n pienemmät kuin edellisenä vunna. Kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarpeet hidettiin pääsin asetettujen tavitteiden mukaisesti Kaakn kaksikn sisällä. Erityispalveluja, kuten ns. neuvlapalveluja, käytettiin man timinnan tueksi ja niistä erityisesti hyötyville. Ostpalveluja käytettiin edellisten vusien tapaan. Asumispalveluyksikkö Niittytuvan avun piirissä Miehikkälässä asui kertmusvuden lpussa 9 asiakasta. Asukkaat vat mlemmista kunnista. Tämän lisäksi Niittytuvalla kävi säännöllisessä viiknlppuhidssa yksi asiakas. 13 perheeseen järjestettiin tukipalveluja. Tivntuvan tukiasunnissa asui neljä asiakasta, jiden asunnt kunta n välivukrannut ja asiakkaiden palveluista vastaa kehitysvammapalvelujen henkilökunta. Timintakyvyn ylläpitämiseksi kehitysvammapalveluissa järjestettiin päivätimintaa Puuhatuvalla Miehikkälässä, jssa kävi kertmusvunna säännöllisesti päivätiminnassa 16 henkilöä. Puuhatuvan yksiköstä käsin hidetaan myös avpulen säännölliset ktikäynnit. Säännöllisesti päivittäin käytiin ktikäynneillä 8 kehitysvammaisen luna. Omana timintana tteutettiin myös viikittaiset: uintiryhmä Ratevassa, kuntasaliryhmä Kunilassa sekä liikuntatimen järjestämä jumppa. Lisäksi asiakkaat sallistuivat aktiivisesti Haminan Erkkjen, Kansalaispistn ja seurakuntien järjestämiin timintihin. Kaikilla asiakkailla n vimassa leva palvelusuunnitelma, jka päivitetään vähintään kerran vudessa tai tarpeen mukaan tiheämmin. Kehitysvammaisten työtimintaa n hankittu Stek-säätiöltä, Virjen ja Pitsilan timipisteistä sekä Ravimäkiyhdistykseltä Haminasta. Ostpalvelujen lisäksi työtimintaa n järjestetty Kaakn kaksikn eri timintayksiköissä. Kehitysvammapalvelujen vakinainen esimies li kk vuden perhevapailla ja sijaisuutta hiti edelleen hjaaja Miia Ntkla. 61

62 300 Ssiaalitimi ja hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,20 91,70 Maksututt , ,13 126,60 Tuet ja avustukset , ,13 73,40 Muut timintatut , ,69 75,00 Timintatutt yhteensä , ,89 91,00 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,08 101,20 Henkilöstökrvauks , , ,00 Eläkekulut , ,83 103,80 Muut henkilösivu , ,59 104,90 Palvelujen stt , ,69 107,90 Ostt tilikauden , ,08 116,90 Avustukset , ,05 82,50 Muut timintakulut , ,80 103,70 Timintakulut yhteensä , ,38 97,30 TOIMINTAKATE , ,51 87,50 Suunn.mukaiset pi , , ,40 TILIKAUDEN TULOS , ,86 87, Ssiaalitimi ja hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,75-414,25 86,20 Sisäiset ravitsemusp ,90 680,90 108,50 Sisäiset henkilöstöp , ,71 83,50 Sisäiset tall hall p ,99-260,01 97,60 Sisäiset muut palvel ,00 333,00 0,00 Palvelujen stt , ,07 95,10 Sisäinen muu materia ,80 17,80 104,50 Ostt tilikauden ,80 17,80 104,50 Sisäiset rakennusten , ,00 90,60 Muut timintakulut , ,00 90,60 Timintakulut yhteensä , ,27 92,80 TOIMINTAKATE , ,27 92,80 62

63 Varhaiskasvatus ja esipetus (320) Tulsalueen esimiehenä timi varhaiskasvatusjhtaja Outi Silander. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Varhaiskasvatuksen järjestyminen alueen lapsille Esipetuspaikan järjestyminen vutta ennen lapsen ppivelvllisuuden alkamista Päiväkti- tai perhepäivähidn paikkapäätös lain puitteissa Esipetuspäätös kaikille alueen lapsille 100 % Tteutunut 100 % Tteutunut Tulsalueen nimi vaihtui kertmusvuden alusta alkaen varhaiskasvatukseksi ja esipetukseksi, aiemmin tulsalue li päivähit ja esipetus. Myös vastaavan viranhaltijan virkanimike muuttui vastaamaan lainsäädännön termejä. Klamilan päiväkdin jhtajana timi Tiina Suur-Uski (Meritähtien ryhmän lastentarhanpettaja), Virjen päiväkdin jhtajana Erika Jkimies (varhaiskasvatuksen erityispetus eri ryhmissä) ja Miehikkälän päiväkdin jhtajana Juni Turkia (Pitkäksken päiväkti). Varhaiskasvatuksen ja esipetuksen henkilöstömäärä li vuden lpussa 36 henkilöä (v. 2015: 42, v. 2014: 39), jista sa-aikaisia työntekijöitä n yhteensä neljä. Miehikkälässä timi yksi päiväkti. Miehikkälän päiväkdin Muurikkalan ryhmän timinta päättyi suunnitellusti Miehikkälän päiväkdin lapsiryhminä jatkivat Kirknkylän Leppäkerttu ja Pitkäkski. Muurikkalaan suunniteltua perhepäivähitajaa ei löytynyt, mutta lapset saatiin sijitettua Kaakn kaksikn päiväkteihin ja perhepäivähitn. Kkpäiväisiä läsnälpäiviä Miehikkälän ja Virlahden päiväkdeissa li yhteensä (v.2015:17.910) ja sapäiväisiä (v.2015:5.654). Omassa kdissaan lapsia hitavia perhepäivähitajia li yksi sekä Virlahdella että Miehikkälässä. Kkpäiväisiä läsnälpäiviä li perhepäivähidssa (v.2015:1.014) ja sapäiväisiä 79 (v.2015:80). Virjen päiväkdissa timi vunna 2016 neljä ryhmää: Puput, Hattarat, Leijnat sekä vurryhmä Karuselli. Virjen päiväkdin esipetusryhmä Tivli jakautui kahteen pienryhmään. Klamilan päiväkdissa timi 1-4v ryhmä Simpukat ja 4-5v Meritähdet sekä erillinen esipetusryhmä. Virlahdella esipetukseen sallistui vuden aikana yhteensä 67 lasta, kevätkaudella 34 lasta ja syyskaudella 33 lasta (v.2015:63). Virjella 41 lasta (v.2015:41) ja Klamilassa 26 (v.2015:23). Virjen esipetusryhmän tilissa pettajien asuntlarakennuksessa ilmenneiden ngelmien vuksi tilatyöryhmä valmisteli esipetustiljen tilakysymystä. Esipetus siirtyi väistötilihin Virlahden yläkulun ja lukin tilihin tammikuun 2017 alusta lukien. Miehikkälässä esipetusta järjestettiin Leppäkertun ja Pitkäksken päiväkdeissa. Muurikkalan esippilaat kuljetettiin Leppäkertun esipetukseen, jnka timitilat vat kulun yhteydessä. Miehikkälässä esipetukseen sallistui vuden aikana yhteensä 28 lasta, kevätkaudella 14 lasta ja syyskaudella 14 lasta (v.2015:27). Leppäkertussa 16 (v.2015:15), Pitkäkskella 10 (v.2015:12). Vuden aikana varhaiskasvatusjhtaja ja Virjen päiväkdin jhtaja surittivat kasvatuskumppanuuskuluttajakulutuksen ja alittivat paikalliset täydennyskulutukset. Kaakn kaksikn kunnat ilmittautuivat mukaan valtakunnalliseen LOISTO-hankkeeseen, jnka tavitteena n kehittää varhaiskasvatusta. Opetusministeriö anti määräyksen kunnille, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden phjalta tulee laatia paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Suunnitelma tulee ttaa käyttöön Kertmusvunna käynnistettiin yhteisen Kaakn kaksikn varhaiskasvatussuunnitelman laadinta. Jkaisella lapsella tulee lla varhaiskasvatuksen suunnitelma tai esipetuksessa LEOPS, lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma tilanteen mukaan varhaiskasvatuksessa n neljä lasta, jilla vasun päivitys n tekemättä syksyn 2016 salta, uuden timintakauden alettua. Jkaisen lapsen salta asia n valmistelussa. Syynä varhaiskasvatussuunnitelman siirtymiseen n yleensä aikataulujen 63

64 spimattmuus. Lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma LEOPS uupui vielä klmelta lapselta pettajan syyskauden työlmista jhtuen. Lapsi ppii liikkuen ja leikkien. Jkaisessa Kaakn kaksikn varhaiskasvatusryhmässä n kiinnitetty humita liikunta-aktiivisuutta lisääviin timintatapihin ja nudatetaan liikunnan päivittäistä susitusta: klme tuntia päivässä, jka kstuu kevyestä liikunnasta, reippaasta ulkilusta ja vauhdikkaasta fyysisestä aktiivisuudesta. Sivistyslautakunta palkitsi Klamilan ja Virjen päiväkdit Virlahden vuden 2016 liikuttajana. Perusteluina: Päiväkdeissa n hiensti ivallettu liikunnan merkitys päiväkdin arjessa. Mlemmat Virlahden päiväkdeista vat lähteneet innlla tteuttamaan Il kasvaa liikkuen - hjelmaa ja kehittäneet myös aktiivisesti päiväktien liikuntaympäristöjä. Päiväktien varhaiskasvatusja esikuluryhmistä hukuu psitiivinen asenne liikuntaa khtaan. Liikkumisen mallit ulttuvat perheisiin yhteisten liikunnallisten iltatapahtumien ja päiväkdin päivittäisten timintatapjen kautta. Päiväkdit vat tehneet hiena yhteistyötä myös liikuntatimen ja kunnan liikuntaneuvnnan perheliikunnan kehittämisessä. Varhaiskasvatuksessa n llut j muutaman vuden ajan käytössä salasanasujatut blgit sallisuuden edistämiseksi. Jkainen perhe vi seurata lapsensa varhaiskasvatuspäivää päiväkdissa blgin kautta. Varhaiskasvatuksen erityispetus n tteutunut kk kalenterivuden aikana alueen tarvetta vastaavasti. Js lapsen kasvu ja kehitys eivät etene dtuksien mukaan, lapsen tarvitsema tuki järjestetään hänen timintaympäristöön viipymättä. Asia kirjataan erilliseen varhaiskasvatuksen yksilöllistämisen suunnitelmaan yhdessä hultajien kanssa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti terveydenhulln, perheneuvlan ja terapeuttien kanssa. Neuvlan terveydenhitaja n vierailut jkaisessa varhaiskasvatus- ja esipetusryhmässä vuden aikana. Käynneillä humiidaan myös lasten henkinen hyvinvinti. Lakisääteiseen nelivutiaan laajaan terveystarkastukseen perhe saa yhteydentn varhaiskasvatuksen kautta, mikäli lapsi n palvelujen piirissä. Jkaiselle 4-vutiaalle n laadittu selvitys lapsen varhaiskasvatustilanteesta vietäväksi neuvlatarkastukseen sekä erillinen lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien -kyselylmake. Tarkastuksen tavitteena n kartittaa kk perheen kknaisvaltaista hyvinvintia yhteistyössä vanhempien, varhaiskasvatuksen ja neuvlan kanssa. Varhaiskasvatuksessa ja esipetuksessa li vireillä valtakunnallisia muutksia liittyen varhaiskasvatusikeuteen ja maksuihin. Ssiaali- ja terveyslautakunta päätti palveluhjaustyöryhmän linjauksen mukaisesti, että lasten ikeutta varhaiskasvatukseen ei Kaakn kaksikssa rajata, kska sillä ei juurikaan lisi saavutettu säästöjä kunnissamme. Varhaiskasvatuksen maksujen salta niihin tehtiin valtakunnallisesti määritellyt indeksikrtukset. Valtintaluden säästöihin liittyvä esitys varhaiskasvatusmaksujen suuremmista muutksista siirtyi vudelle Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Lasten ja perheiden sallisuus Il kasvaa liikkuen -hjelmaan sallistuminen Lapsen yksilöllisyyden humiiva, tavitteellinen varhaiskasvatus ja esipetus Paikallisen esipetuksen petussuunnitelman laatiminen ja varhaiskasvatussuunnitelmatyön alittaminen Timinnan dkumentinti, blgit, yhteiset tapahtumat ja keskustelut perheiden kanssa jkaisella päiväkdilla n ma liikuntavastaava, jka vastaa timintahjelman tteuttamisesta Jkaiselle lapselle tehdään henkilökhtainen varhaiskasvatussuunnitelma tai LEOPS, lapsen esipetuksen ppimissuunnitelma Kaakn kaksikn esipetuksen petussuunnitelman valmistuminen kesällä 2016 Kaakn kaksikn varhaiskasvatussuunnitelmatyön alittaminen syksyllä Jkaisella lapsella n ma kasvunkansi jkainen lapsi liikkuu väh. 2 h päivässä Tteutunut Varhaiskasvatuksen salta tteutunut 100 % tteutunut 95 % 100 % Tteutunut. Esipetussuunnitelma hyväksytty stelautakunnassa Vasu-valmistelu alitettu 64

65 320 Varhaiskasvatus ja esipetus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,85 109,40 Maksututt , ,82 112,90 Tuet ja avustukset ,00 0,00 0,00 Muut timintatut , ,41 0,00 Timintatutt yhteensä , ,08 111,90 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,45 87,80 Henkilöstökrvauks , ,48 0,00 Eläkekulut , ,70 93,30 Muut henkilösivu , ,35 93,50 Palvelujen stt , ,98 104,70 Ostt tilikauden ,09 203,09 100,70 Avustukset , ,78 76,50 Muut timintakulut , ,78 105,70 Timintakulut yhteensä , ,91 90,20 TOIMINTAKATE , ,99 86, Varhaiskasvatus ja esipetus Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Henkilösivukulut Sisäiset mnistuspal ,79-194,21 35,30 Sisäiset henkilöstöp , ,58 88,40 Sisäiset tall hall p ,80-770,20 85,50 Palvelujen stt , ,99 86,40 Sisäinen muu materia ,80 536,80 0,00 Ostt tilikauden ,80 536,80 0,00 Sisäiset rakennusten ,00-313,00 99,70 Muut timintakulut ,00-313,00 99,70 Timintakulut yhteensä , ,19 98,50 TOIMINTAKATE , ,19 98,50 65

66 Vanhustyö ja ktihit (340) Tulsalueen esimiehenä timii palvelujhtaja Leila Tylli. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Sitvat tavitteet Vanhuspalvelulain mukainen palvelujen saatavuus Palvelutarpeen arviinti ja palvelupäätös lain asettamassa määräajassa tteutunut Palvelukyky Carean jatkhita dttavat ns. YLE-hitpäivät ei jatkhitpäiviä Tteutui: ei jatkhitpäiviä Lyhytaikaishidn järjestyminen tarpeen mukaisesti kiireellisessä tilanteessa paikka järjestyy 3 vrk kuluessa tteutunut Vanhustyön ja ktihidn tulsalueella n tteutettu systemaattisesti Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelmaa vusille Hiva-asuminen Kaakn kaksikn ympärivurkautinen hiva-asuminen n tutettu kunnan missa yksiköissä Hyvinvintikeskus Kunilassa ja Villinrannan palvelukeskuksessa. Hivayksiköiden esimiehenä timi Kunilassa Marja-Riitta Husu ja Villinrannassa Kristiina Rimla. Vuden 2016 aikana Hyvinvintikeskus Kunilan sekä Villinrannan tuvat vat kehittäneet timintaansa vanhuspalvelulain ja Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelman v linjausten mukaisesti. Palvelut vat lleet asiakaslähtöisiä ja matimista suriutumista tukevia. Omavalvntasuunnitelmat n tehty yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Kunilassa tupien asukkaiden terveyden edistäminen ja kuntutuminen n juurrutettu saksi jkapäiväistä timintaa. Yhteistyössä fysiterapiahenkilöstön kanssa n tteutettu tupakhtaiset säännölliset kuntsali- ja ulkiluryhmät. Myllytuvan lyhytaikaishidn avulla n tuettu ktna asuvien henkilöiden kuntutumista ja selviytymistä ja maishitajien jaksamista. Rist - arviinti- ja kuntutusjaksja n saatu järjestettyä Myllytuvassa. Myllytuvan kurmitusprsentti li 116. Kunilan pihapiirissä tettiin syyskuussa käyttöön Jaakk Jkelan rahastn varilla rakennettu Kuntpiha, jta n hyödynnetty niin Hyvinvintikeskus Kunilan kuin kuntalaistenkin liikuttamiseen. Kuntpihalla n ulkkäyttöön suunniteltuja, ikääntyneidenkin käyttöön sveltuvia kuntilulaitteita. Villinrannassa valmistui mittava peruskrjaus syyskuussa 2016, jnka tarkituksena n llut vanhuspalveluiden kehittäminen Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelman mukaisesti sekä kiinteistön timinnallisten epäkhtien ja rakennuksen teknisten puutteiden ja vauriiden krjaaminen. Peruskrjauksen aikana asukkaat asuivat ahtaammin, eikä yhden hengen huneita pystytty järjestään kaikille. Ahtaissa tilissa leminen vaati niin asukkailta kuin henkilökunnaltakin paljn justavuutta. Peruskrjauksen valmistuttua Virlahden vudesast lakkautettiin suunnitellusti Vudesastn ptilaat ja henkilökunta siirtyivät Villinrantaan. Virlahden vudesastn vastaava sairaanhitaja siirtyi ktiutushitajaksi. Villinrannan henkilöstötarve mititettiin uutta timintaa vastaavaksi. Henkilökunnan sairauspäivät lisääntyivät Villinrannassa, Kunilassa ja Virlahden vudesastlla. Villinrannassa n neljä tehstetun palveluasumisen yksikköä (Ylätupa, Välitupa ja Jkitupa sekä muistisairaiden yksikkö Sinisiipi) ja yksi kuntutumis- ja lyhytaikaisyksikkö (Alatupa), jssa järjestetään lyhytaikaisjaksja sekä jatkhita terveyskeskuspäivystyksestä ja erikissairaanhidsta yhteistyössä 66

67 Kunilan (Myllytupa) kanssa. Sinisiivessä tteutettiin kahdessa huneissa (4 paikkaa) lyhytaikaista hita, jka tukee ktna selviytymistä ja maishitajien jaksamista. Kuntutustiminnassa n tiivistetty yhteistyötä fysiterapeuttien kanssa. Senirikuntsalit vat lleet aktiivisessa käytössä. Asukkaiden lihaskunt ja tasapain vat parantuneet liikuntaharjitusten myötä. Tiivis yhteistyö fysiterapeuttien kanssa n vahvistanut hitajien taitja terveyden ja kuntuttavan timinnan edistämiseen sana jkapäiväistä timintaa. Hit-, palvelu- ja kuntutussuunnitelmia n päivitetty säännöllisesti ja se n sa mahitajan timenkuvaa. Ravinnn sisältöä seurattiin eri asiakkaiden khdalla ja ravintarvja parannettiin yhteistyössä rukapalvelujen kanssa. Erityisesti asukkaiden prteiinien saantiin n kiinnitetty humita. Yhteistyössä Miä ite - myö yhessä -hankkeen kanssa käynnistettiin vapaaehtisten säännölliset ulkilutusringit sekä Kunilassa että Villinrannassa. Kesällä yksiköissä työskenteli palkattuja ulkiluttajia. Henkilökunta ulkili asukkaiden kanssa työtilanteesta riippuen ja maisia n kannustettu ulkilemaan yhdessä asukkaan kanssa. Mm. Ekamin lähihitajapiskelijat tteuttivat timintapäivän Kunilassa ja Villinrannassa. Hidn prrastus n timinut mniammatillisen SAS-työryhmän päätösten mukaisesti. Palveluasumisessa n hyödynnetty Rava-timintakykyindeksiä asukkaiden timintakyvyn arviinnissa ja jatksijittamisessa. Henkilöstömititus n pyritty pitämään ikäihmisten laatususituksen mukaisella taslla. Peruskrjaushankkeesta jhtuen kriteerit täyttävien hakijiden dtusaika vakinaiseen hivaasumiseen n llut 3-6 kk. Odtusajalle asiakkaille n järjestetty mm. ktihidn, päiväkeskuksen tai lyhytaikaishidn palveluja. Henkilökunnan täydennyskulutuksista n hulehdittu pääasiassa sisäisillä yhteiskulutuksilla, verkkkurssikulutuksilla sekä erilaisilla ptilastietjärjestelmään liittyvillä kulutuksilla. Alueellisiin Carean järjestämiin kulutuksiin n sallistuttu. Henkilökunta n surittanut vaadittua lääkehidn saamisen verkkkulutusta. Kaatumistapaturmien ehkäisy IKINÄ-timintamallin käyttöä n alitettu. Vudesastn lakkauttamiseen liittyen ssiaali- ja terveystimeen saatiin lppuvunna runsaasti palautetta asiakasmaksuista. Ssiaali- ja terveyslautakunta käsitteli lyhytaikaisen asumispalvelun maksuja julukuussa ja päätti alentaa vurkausimaksua vuden 2017 alusta lukien. Ktikuntalaki ja ssiaalihultlaki vat antaneet vudesta 2011 myös vanhuksille ja vammaisille paremman ikeuden valita ma asuinpaikkansa. Ympärivurkautista palvelua tarvitseva asiakas vi hakea palveluja ja hitpaikkaa myös muusta kuin ktikunnastaan. Kustannusvastuu säilyy ktikunnalla. Kaakn kaksikn salta kertmusvunna yksi miehikkäläläinen ja yksi virlahtelainen ikäihminen asui ktikuntalain perusteella tisessa kunnassa ja yksi henkilö muutti vuden aikana tisesta kunnasta Virlahdelle. Kaiken kaikkiaan muutthalukkuus n llut varsin pientä. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Asiakaslähtöiset, justavasti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti timivat palvelut Hiva-asumisen asukkaista sairaalahidssa (svitut pikkileikkauspäivät ja 31.8.) alle 5 % asukkaista Tteutunut. (ei yhtään asukasta sairaalahidssa) Hit-, palvelu- ja kuntutussuunnitelmat sekä timintakyvyn arviinnin testaukset Kaikilla asiakkailla Henkilökunnan saaminen ja työkyky Hitn sallistuvalla henkilökunnalla n ajan tasalla leva lääkehidn saaminen (LOVe, LOP), tietturvakulutus ja sähköisen ptilastiedn arkistn verkkkulutus sairauspissalt / työntekijä kaikilla vakinaisilla sairaanhitajilla ja lähihitajilla vuden lppuun mennessä Sairauspäiviä vähemmän kuin vunna 2012 kaikki alittaneet surittamisen Vertailukelpista tieta ei le käytettävissä (Villinranta/vudesast - muuts) 67

68 Ktihit ja tukipalvelut Ktihidlla tarkitetaan ssiaalihultlain mukaisen ktipalvelun ja terveydenhultlain mukaisen ktisairaanhidn tehtävien mudstamaa kknaisuutta. Ktihit n tuttanut asiakkaiden timintakyvyn mukaan tarvittavan henkilökhtaisen hivan- ja hulenpidn, siistimisen ja lääkehulln sekä tukipalveluina asiinti, kuljetus-, pyykki- ja turvapalvelut. Ktihit timii Kaakn kaksikn vanhuspalvelujen suunnitelman mukaisesti. Ktihidn esimiehenä timi Jenni Yläjääski. Hänen virkavapaansa sijaisena lkakuun lpulta lähtien timi sairaanhitaja Jhanna Suhnen. Palveluyhdistys Ratevan Kuntkdin asumispalvelut kilpailutettiin vuden alussa. Valittu palveluntuttaja kuitenkin vetäytyi ja ssiaali- ja terveyslautakunta päätti ttaa Kuntkdin asukkaiden hivapalvelut kunnan maksi ktihidn timinnaksi lukien. Ktihitn palkattiin sen jhdsta uusia työntekijöitä ripeällä aikataululla. Ktihidn timintaa vahvistettiin suunnitellusti palkkaamalla kaksi uutta sairaanhitajaa. Tämän myötä n saatu jkaiseen työvurn vähintään yksi sairaanhitaja Kaakn kaksikn ktihidssa. Henkilöstön yhteiskäyttö Miehikkälän ja Virlahden tiimien välillä n saatu timimaan mm. vusilmien ja sairauslmien sijaisuuksissa. Myös iltavurissa tehdään työtä yli kuntarajjen. Henkilöstön ammatillista saamista n pyritty vahvistamaan sallistumalla ammatillista saamista kehittäviin kulutuksiin. Työkierta n tteutettu tiimien välillä. Ktihidssa n käytössä Hilkka-timinnanhjausjärjestelmä, jta käytetään työnsuunnittelun tukena ja käyntitilastinnin helpttamiseksi. Hilkka -mbiilisvellus n vakiinnuttanut asemansa työntekijöiden timinnanhjausjärjestelmänä. Syksyllä tehtiin säännöllisen ktihidn asiakkaille asiakaspalautehaastattelu j neljännen kerran. Vastuuhitajat tekivät haastattelun 63 ktihidn asiakkaalle Kaakn kaksikssa. Saatu asiakaspalaute li pääsin hyvin psitiivista. Ktihidn asiakkaista 90 % (85 %) kki, että heidän mielipiteensä n humiitu hit- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa. Asiakkaat saivat riittävästi tieta ktiin järjestettävistä palveluista. Ktihidn vastuuhitajan tunnisti 81 % (75 %) asiakkaista, jka pääsääntöisesti kävi asiakkaan luna kerran viikssa tai useammin. Ktihidn asiakkaista man liikuntakyvyn kki hyväksi 14 %, khtalaiseksi 54 % ja hunksi 31. Asiakkaista 56 % (56 %) ulkili päivittäin, pulestaan 15 % (14 %) ei ulkillut lainkaan. Asiakkaista suurimalla salla li käytössään apuvälineitä. Ktihidn asiakkaista li kaatunut 43 % (41 %) viimeisen vuden aikana; kaatumisen syitä li selvitelty 92 % (97 %) tapauksista. Asiakkaista 98 % kki, että ktihit tuki heidän matimista selviytymistään ktna. Liikuntasuunnitelman tunnisti 36 % (42 %) asiakkaista. Ktihidn asiakkaista rukahullssa apua tarvitsi 73 % (82 %); tuen tarve khdistui tasaisesti ruuan valmistukseen sekä kauppa-apuun. Ravitsemukseen liittyvää neuvntaa asiakkaista kki saavansa 61 % (68 %). Ravitsemustietuden lisääminen n llut kehittämiskhteena aikaisempina vusina, hjauksen kkemus n hieman lisääntynyt. Asiakkaista kdin ulkpuliseen timintaa sallistui 65 % (60 %) vastanneista. Suurimmalle salle asiakkaista, jtka eivät sallistuneet kdin ulkpuliseen timintaan, tämä li ma valinta. Ssiaalinen tukiverkst li kunnssa 90 % (90 %) vastanneista. Ktihidn käynnit lisäsivät asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Ktihidn asiakkaista yksinäisyyttä kki 24 % (30 %); yksinäisyyteen reagiminen li vuden 2016 kehittämiskhteissa. Neljässa asiakkaista kkee edelleen yksinäisyyttä. Ktihidn asiakkaista 95 % (96 %) kki, että heidän terveydentilaa seurataan säännöllisesti. Asiakkaista 95 % (93 %) mielestä ktihit reagi muutksiin npeasti. Asiakkaista 100 % (99 %) kki, että pääsevänsä tarvittaessa lääkäriin. Ktihidn asiakkaista 89 % käytti yli 5:tä lääkettä, lääkkeistä vastaa ktihit. Turvallisen lääkehidn tteutuminen kuului 2016 kehittämiskhteisiin. Ktihidn henkilöstöä kskevat arvit livat psitiivisia. Asiakkaat kkivat lunaan käyvien eri hitajien määrän levan spiva. Henkilökunta li ammattitaitista, lutettavaa ja heihin saatiin tarvittaessa yhteys Kysyttäessä kuluarvsanaa henkilökunnan käytöksestä, asiakkaista 90 % anti arvsanaksi Hit- ja palvelusuunnitelmat päivitetään säännöllisesti ja se n sana vastuuhitajan timenkuvaa. Päivätimintaa tteutetaan Virlahdella Villinrannan päiväkeskuksessa ja Klamilan Mäntyrinteessä sekä Miehikkälässä Hyvinvintikeskus Kunilan Päivätuvalla ennaltaehkäisevän timinnan keinna sekä ktihidn asiakkaiden ja maishitajien jaksamisen tukena. 68

69 Omaishidntuessa n jatkettu seudullista yhteistyötä. Omaishidn tuki vitiin myöntää kaikille uusille, kriteerit täyttäville tukea hakeneille. Omaishidntukea sai Miehikkälässä 20 ja Virlahdella 38 henkilöä. Yli 75-vutiaiden maishit n Kaakn kaksikssa muuta Kymenlaaksa alhaisemmalla taslla. Villinrannan peruskrjauksen yhteydessä peruskrjattiin myös Virlahden ktihittimistn tilat. Lisäksi ktihitautlle saatiin julukuussa käyttöön bikaasun tankkauspiste. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Asiakaspalvelun suunnitelmallisuus Hidn tarpeen määritys/arviinti Asiakkaiden sallisuus ja kettu laatu Mittari Tavite Tteutuma Ajan tasalla levat hit- ja palvelusuunnitelmat Rava-timintakykylukitus MMSE GDS-15 Audit / Audit-C ktikunttestit Asiakaspalautehaastattelut asiakkaille vimassa kaikilla säännöllisen ktihidn asiakkailla tehty kaikille säännöll. asiakkaille sekä palvelutarpeen arviissa tehdään kaikille säännöllisen ktihidn asiakkaille Tteutunut Tteutunut Tehty Asiakastyön laatu ja henkilöstöresurssien suuntautuminen ikein Ktna asumisen tukeminen Ktihidn kattavuus Välittömän asiakastyön suus henkilöstön kknaistyöajasta Hyvinvintia edistävät ktikäynnit 75 vutta täyttäneistä ktihidn tai tukipalvelujen piirissä levien % - suus Välittömän asiakastyön suus 55% henkilöstön kknaistyöajasta tarjtaan kaikille 80- vutiaille, jtka eivät le palvelujen piirissä vähintään 16 % 75 vutta täyttäneistä Ei tteutunut. Mittaaminen ja tilastinti hankalaa, kska työntekijät työskennelleet yli tiimirajjen. Tarjttu kaikille ei palveluiden piirissä leville. Osa n saanut yksilökäynnin ja salle järjestettiin ryhmätapaaminen vuden 2017 alkuun. Tteutunut 19,5 % (Mi 22 %, Vi 17 %) 69

70 340 Vanhustyö ja ktihit Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,44 125,50 Maksututt , ,47 123,60 Tuet ja avustukset , ,76 0,00 Muut timintatut , ,00 210,90 Timintatutt yhteensä , ,67 125,10 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,63 112,90 Henkilöstökrvauks , , ,90 Eläkekulut , ,31 110,30 Muut henkilösivu , ,19 110,00 Palvelujen stt , ,57 96,00 Ostt tilikauden , ,03 105,90 Avustukset , ,48 89,80 Muut timintakulut , ,29 214,90 Timintakulut yhteensä , ,47 108,10 TOIMINTAKATE , ,80 103, Vanhustyö ja ktihit Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,84-191,16 72,70 Sisäiset henkilöstöp , ,35 75,80 Sisäiset tall hall p ,61-512,39 94,80 Sisäiset muut palvel , ,10 529,00 Palvelujen stt , ,80 87,00 Sisäinen muu materia ,60 236,60 123,70 Ostt tilikauden ,60 236,60 123,70 Sisäiset rakennusten , ,00 208,20 Muut timintakulut , ,00 208,20 Timintakulut yhteensä , ,80 138,90 TOIMINTAKATE , ,80 138,90 70

71 Terveydenhult (350) Tulsalueen esimiehenä timi jhtava lääkäri Minna Turakainen. Tulsalueen valtuustn nähden sitvat tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Sitvat tavitteet Hidn saatavuus Hidn saatavuus n hittakuun ja avterveydenhulln ja hammashulln stpalvelu-spimuksen mukainen Tteutuu spimuksen mukaisesti Tteutunut Fysiterapian alitus asiakkaan tarvetta vastaavasti Kaakn kaksikssa Terapian alitus max 3 vka asiakkaan yhteydentsta Tteutunut Mielenterveyspalvelujen vaikuttavuus Psyykkinen sairastaminen / psykiatrisen sairaalan käyttö Sairaalapäivät/as. alle Kymenlaaksn keskitasn Tteutunut Perusterveydenhult Miehikkälän ja Virlahden avterveydenhulln ja hammashulln vastaanttpalvelujen järjestäminen jatkui spimuksen mukaisesti Attend Terveyspalvelut Oy:n tuttamana. Vusi 2016 li klmas uusimmasta spimuskaudesta ( ). Ssiaali- ja terveyslautakunta päätti lkakuussa ttaa käyttöön spimuksen mukaisen ptikauden vusille Attend Terveyspalvelut Oy hulehti avterveydenhulln vastaantttiminnan järjestämisestä mukaan lukien neuvlat ja kuluterveydenhulln sekä hammashulln. Spimuksen mukaisesti kiireelliset ptilaat hidetaan samana päivänä ja kiireettömissä tapauksissa hit n järjestettävä yleislääketieteessä kuukauden ja hammashidssa kahden kuukauden kuluessa hidn tarpeen tteamisesta. Lääkärin ja hammaslääkärin vastaantt tteutui jkaisena arkipäivänä spimuksen mukaisesti. Aiempaan tapaan timintaa supistettiin kesällä, jllin kuuden viikn aikana juhannuksesta lähtien li vurtellen kahden viikn jaksissa tinen terveysasemista kiinni. Miehikkälän terveysasema li kiinni yhteensä neljän viikn ajan ja Virlahden terveysasema li kiinni kaksi viikka. Vanhustenhulln, kuntutuksen ja ktihidn lääkäripalvelut hidettiin edelleen mana timintana. Mlemmissa hammashitlissa ikmishidsta hulehti yksityinen palveluntuttaja. Välinehult ja siivus siirtyivät teknisen timen alaisuuteen syksyllä, Kuntutus- ja mielenterveyspalvelut sekä ktihit livat edelleen kunnan maa timintaa. Mielenterveyspalvelujen kanssa yhteistyönä n järjestetty myös piaattiriippuvaisten krvaushita sana päihdehita. Virlahden terveyskeskuksen vudesast lakkautettiin syyskuussa. Avterveydenhulln stpalveluspimuksen tteutumista seurattiin entiseen tapaan. Seurantapalavereja järjestettiin klme kertaa. Hidn saatavuus li stpalveluspimuksen ja hittakuun edellyttämissä puitteissa. Attend Terveyspalvelut Oy:n keväällä teettämän asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vastausten keskiarv kysymykseen, kuinka tyytyväisiä litte saamaanne palveluun kknaisuudessaan, li 4,6 (asteikk 1-5). Tyytyväisyys li lisääntynyt edellisvuden mittauksesta (4,35). Mlemmilla terveysasemilla jatkettiin terveystarkastuksia edelleen 40 ja 75 vutiaille kuntalaisille sekä pitkäaikaistyöttömille ja maishitajille. Omaishitajista is sa, 15 maishitajaa sallistui hyvinvintija terveystarkastukseen. Hammashullssa lasten hammastarkastukset tehdään vähintään laatususitusten edellyttämällä taslla. Myös ikääntyneiden suun terveyteen n viime vusina panstettu yhteistyössä hithenkilökunnan kanssa. Hammashitaja kävi Villinrannan ja Kunilan palveluasumisen yksiköissä tarkistamassa asukkaiden hampaita. Villinrannan tarkastukset tteutettiin keväällä ja Kunilan tarkastukset syksyllä. 71

72 Labratrin ja radilgian palvelut hankittiin edelleen Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean sairaalapalvelujen liikelaitkselta. Liikelaits yhdistyi vuden 2016 lpulla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhitpiirin HUS-diagnstiikan liikelaitkseen. Muutksella ei llut vaikutusta käytännön timintaan. Labratrinäytteitä tettiin jkaisena arkipäivänä aamupäivisin jk Miehikkälän tai Virlahden terveysasemilla. Labratritutkimusten määrä pieneni edellisvudesta ja röntgenpalvelujen käyttö lisääntyi. Hammashidn saatavuus n llut spimuksen mukaista. Lma-aikina Miehikkälän ja Virlahden hammashitlat vat tehneet yhteistyötä. Suun terveydenhulln ilta-, viiknlppu- ja arkipyhäpäivystys siirtyi Carean tilihin muun päivystystiminnan yhteyteen. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Perusterveydenhulln ja erikissairaanhidn timiva työnjak Erikissairaanhidn läheteprsentti 5 10 % terveyskeskuslääkärin vastaantt-käynneistä Läheteprsentti 10,3 % Labratripalvelujen käyttö tutkimukset/asukas < 8,2 tutk./as./v Tteutunut 7,4 tutk./as Kymenlaaksn sairaalapalvelujen labratripalvelut) Röntgentutkimusten käyttö tutkimukset/asukas < 0,3 tutk /as/v 0,3 tutk./as (sairaalapalvelujen röntgenpalvelut) Päivystyspalvelujen käyttö päivystyskäynnit/asukas < 0,3 käyntiä/as/v 0,29 käyntiä/asukas sis. Carean pth ja esh päivystyksen ja Haminan päivystyskäynnit Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyskysely Tyytyväisiä vähintään 80 % Tteutui. Tyytyväisyys 4,6 Suun terveys DMF-indeksi 12-v. alle 1,3 Tteutui Väestön terveydentila Kelan sairastavuusindeksi Stkanet Indeksin arvn lasku ed. vudesta Tteutunut sittain Miehikkälä v ,3 v ,6 v ,9 Virlahti v ,3 v ,1 v ,7 Virlahden vudesast Vudesastn lähiesimiehenä timi vastaava sairaanhitaja Tuija Kukka. Vudesastlla tutettiin 25 ptilaspaikalla perusterveydenhulln palveluja ja jatkhita päivystyksestä tai erikissairaanhidsta tuleville Kaakn kaksikn ptilaille kaikkina vurkauden aikina. Vudesast lakkautettiin suunnitelmien mukaisesti, kun Villinrannan palvelukeskuksen peruskrjaus valmistui. Vudesastlla li timinta-aikanaan v keskimäärin 23,8 ptilasta päivää khti. Ptilaista n. 40 % li pitkäaikaisptilaita. Osastn lakkauttamisen yhteydessä kaikki pitkäaikaisptilaat sijitettiin vanhuspalvelulain mukaisesti vakinaiseen hiva-asumiseen Villinrantaan. Lyhytaikaisptilaista kuntuttavaan jatkhitn Villinrannan Alatupaan siirtyi seitsemän henkilöä. Lakkautettavan vudesastn henkilökunnalta kysyttiin tiveita tulevasta sijituspaikasta. Eläköitymisistä jhtuen ja laaditun henkilöstömitituksen perusteella vudesastn vakinainen hithenkilökunta sijittui Villinrannan palvelukeskukseen. Samassa yhteydessä terveysasemien ja vudesastn laitshultajat siirrettiin saksi teknisen timen puhtauspalveluja. 72

73 Ktihidn lisähenkilökunta palkattiin ulkisella haulla. Muutsprsessia pyrittiin helpttamaan systemaattisella tiedtuksella henkilökunnalle, asiakkaille ja maisille.. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Laadukas hittyö, jka tukee ptilaan elämänlaatua Ajan tasalla levat hit-, ja kuntutussuunnitelmat sekä testit (esim. MMSE, Rava) Kaikilla ptilailla Tteutunut kaikilla ptilailla, jiden hitjaks väh. 2 vka Mielenterveyspalvelut Kaakn kaksikn mielenterveyspalveluissa tutettiin Miehikkälän ja Virlahden kuntien aikuisväestölle ja nurille (13-18 v.) khdennettuja palveluja. Kuntien ulkpuliselle väestölle annettuja palveluja livat Harjun ppimiskeskukseen annetut psykiatrisen sairaanhitajan palvelut sekä jitakin hitjaksja mielenterveystimistssa henkilöille, jtka livat valinneet Kaakn kaksikn ssiaali- ja terveyspalvelut. Palveluja annettiin Miehikkälässä ja Virlahdella sijaitsevilla mielenterveysvastaantilla, mielenterveystyön kuntuttavan asumisen yksikössä Vireä-kdissa sekä Miehikkälän työpajalla. Mielenterveyspalvelujen lähiesimiehenä timi Tarja Alastal. Tavitteiden tteutumisen arviinti: Mielenterveysvastaantttyö Mielenterveystimistpalvelut tutettiin pääsin mana timintana. Palvelua stettiin psykiatrian erikislääkäriltä ja psyklgilta palveluspimuksilla sekä Ktkan ja Kuvlan psykiatrisilta pliklinikilta ptilaan valinnanvapausikeuden perusteella. Mielenterveystimist timi Virlahdella san vutta väistötilissa liittyen Villinrannan peruskrjaukseen. Syksyllä Virlahden vastaantt muutti terveysaseman tilihin. Psykiatristen palvelujen paikallista mnipulisuutta ja laatua paransivat psykterapiapalvelut, jita antivat yksi työryhmän sairaanhitaja sekä yksityinen psykterapeutti (VET) Hannele Salmaa, jka työskenteli yhtenä päivänä viikssa Miehikkälässä. Hän palveli niitä Kaakn kaksikn kuntien ptilaita, jtka vat saaneet Kelan maksupäätöksen psykterapiaansa varten. Käynnit sairaanhitajien vastaantilla pysyivät edellisvusien taslla. Asiakkaiden palvelutarve sen sijaan mnimutkaistuu vusi vudelta mm. lisääntyvän työkyvyttömyyseläkekartitustarpeen vuksi. Tarve psykiatrisen sairaanhitajan Harjun ppimiskeskukseen tuttamille palveluille väheni. Myös käynnit psykiatrian erikislääkärillä vähenivät 126 käynnistä 112 käyntiin. Psyklgisia tutkimuksia tehtiin 5 kpl, Psykiatrisen hittyön laatua varmennettiin ja parannettiin mielenterveysvastaantttyössä tiimityötä tehstamalla. Psykiatrinen erikissairaanhit Psykiatrisen sairaalan käyttö Kaakn kaksikn psykiatrian tarpeisiin säilyi alhaisella taslla. Miehikkälällä psykiatrisia hitpäiviä li 78, edellisenä vunna 100. Virlahdella psykiatrisia hitpäiviä li 168, edellisenä vunna 117. Hitpäiviä asukasta khti li Kaakn kaksikn kunnissa edelleen vähemmän kuin missään muussa Carean jäsenkunnassa. Psykiatrian erikissairaanhidn avhitkäyntejä miehikkäläläisille tteutui aikuisten, lasten ja nurten psykiatriassa 42, näistä 38 nurten psykiatrian käyntejä. Virlahden salta erikissairaanhidn avhitkäyntejä li 164, jista 103 li lastenpsykiatrian ja 57 nurispsykiatrian käyntejä. 73

74 Kuntuttava asuminen Mielenterveyspalvelujen kuntuttava asuminen tteutui Vireä-kdissa Miehikkälässä. Ohjaajien tehtäväkuvausta ja rlia mahjaajina vahvistettiin. Rlin vahvistamiseen liittyi erityisesti kuntutujien sallisuuden vahvistaminen arjen timinnissa. Henkilökunnan tarve vakiintui neljään hjaajaan. Kuntuttavan asumisen paikat Vireä-kdissa livat kk kertmusvuden ja lyhytaikaispaikka lähes kk vuden täynnä. Asumisvurkausia kertyi vukra-asunnissa 5539 vrk ja lyhytaikaispaikalla 291 vrk. Tämän lisäksi Vireä-kdissa tai sieltä käsin tutettiin yhteensä 673 palvelututetta mm. tukikäyntejä sisältäen lääkkeiden jaka, pyykkihulta, tukirukailua, kuntuttavia ryhmätimintja sekä ktikuntutuskäyntejä kuntutujien luna. Päivä- ja työtiminta (Miehikkälän työpaja) Käyntipäivät työpajalla lisääntyivät edellisestä vudesta 150 käyntipäivällä. Kuntuttavassa työtiminnassa kävijöiden määrä lisääntyi. Heitä li kertmusvunna reilu klmannes kaikista kävijöistä. Vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työkyvyn kartittamisia tehtiin neljä. Heistä yksi siirtyi eläkkeelle, lput piskelemaan tai dttamaan tarkempaa työkyvyn tutkimusta. Työpaja tarjsi arjen apua kuudelle vanhukselle. Työtiminnan asiakkaista yhä useampi kävi työssä työpajan ulkpulella muissa kunnan työkhteissa mm. musealueella, siivuskhteissa tai kuntakeskustan istutusalueiden hittyössä. Muiden taludellisten ja timinnallisten tavitteiden tteutuminen: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Psykiatrisen hittyön saaminen kehittyy ja syvenee sekä laatu paranee Mielenterveystimisttyö: Sairaanhitajien ammatilliset tiimipalaverit kerran viikssa. Kulutusmäärärahjen tehkas käyttö. Tiimipalaverit säännöllisesti kerran viikssa. Tavite tteutunut suunnitelman mukaan. Kuntuttavassa asumispalvelussa: Elämän eri sa-alueiden mnipulinen humiiminen kuntutujien kuntutussuunnitelmassa työryhmää ja Tuva- mittaria apuna käyttäen. Tuva- mittarin käyttö apuvälineenä hitsuunnitelmien laadinnassa tteutuu 100 % Tteutunut suunnitelman mukaan. Tuva-mittarin lisäksi hyödynnetty keskusteluja kuntutujan ja maisten kanssa sekä työryhmän ammattitaita. Työpajatiminnan uudet palveluavaukset työelämään Ikäihmisten arjen aputiminta Vaikeasti työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työkykyisyyden kartitukset Uusia asiakkuuksia >5 Kartituksia <5 Tteutunut. Arjen apu- asiakkuuksia 6 Tteutunut. Kartituksia tehty 4 Kuntutuspalvelut Kuntutuspalvelujen lähiesimiehenä timi Riitta Lautamies. Fysiterapiahenkilöstöön kuuluu kunthitaja ja neljä fysiterapeuttia. Fysiterapiapalvelut tteutettiin pääsääntöisesti kunnan mana timinatana. Puhe- ja timintaterapia sekä lymfaterapia sen sijaan tteutuivat kknaisuudessaan stpalveluina. Fysiterapiapalveluja tutettiin yksilöterapiana, palveluasumisen ktikäynteinä, sastfysiterapiana (Virlahden vudesast, Villinrannan Alatupa ja Sinisiipi, Kunilan Myllytupa) ja ryhmätimintana sekä kti- ja veteraanikuntutuksena. Kaikille veteraaneille tehtiin ktikäynteinä timintakykykartitukset ja sa veteraanikuntutuksesta hidettiin mana timintana. Ktikuntutukseen lutiin timintamalli ja ktikuntutus päästiin pienimutisesti alittamaan syyskaudella. Lisäksi ktikäynteinä tehtiin 74

75 kdinmuutstöiden ja apuvälinetarpeen arviinteja. Yksilöfysiterapiakäyntejä tteutui 1464 kpl, keskimäärin 2,5 käyntiä/asiakas. Yksilökäynnit lisääntyivät edellisvudesta. Lyhytaikaisen kuntutuksen fysiterapiakäyntejä tteutui Kunilan Myllytuvalla 312 kpl, Villinrannan Sinisiivessä 24 kpl ja Alatuvassa 86 kpl sekä vudesastkäyntejä Virlahden vudesastlla 446 kpl. Veteraanikuntutuksen ktikäyntejä tteutui 123 kpl ja muita ktikäyntejä 590 kpl. Ktikäynnit ja ktikuntutus lisääntyivät selvästi edellisvudesta suunnitelmien mukaisesti ja asiakkailta saatiin kiitsta uudesta timintamallista. Apuvälinelainauksia/-palautuksia tehtiin 1462 kpl. Fysiterapian ryhmätimintaa kehitettiin edelleen sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Asiakkaiden man hitvastuun vahvistamiseksi heitä pyrittiin siirtämään npeammin hjatuista ryhmistä matimiryhmiin. Vuden 2016 aikana tteutui 36 erilaista ryhmää, jtka kkntuivat yhteensä 1175 kertaa. Ryhmissä li käyntikertja yhteensä 5860 kpl ja sallistujia keskimäärin 5 henkilöä/ryhmäkerta. Ryhmien määrä pieneni edellisvudesta, mutta käyntikerrat ryhmissä pysyivät jkseenkin edellisvutisella taslla. Kevätkaudella Virlahden kuntsalitiminta järjestettiin väistötilissa entisessä nuristilassa ja allasryhmille stettiin ryhmäajat Palveluyhdistys Ratevalta. Ryhmien hjaus tapahtui mana timintana. Virlahden fysiterapiatilat ja kuntsali muutettiin peruskrjauksen valmistuttua Villinrannan palvelukeskukseen syyskuussa Syyskaudella myös allasryhmiä päästiin jatkamaan missa tilissa Villinrannan palvelukeskuksessa. Avfysiterapiaan pääsy tteutui suunnitellusti, dtusaika asiakkaan yhteydentsta fysiterapian alittamiseen li 0-2 viikka ja akuuttitilanteissa aika pystyttiin järjestämään jpa samalle päivälle. Asiakaspalautekyselyt tteutettiin tksena sekä yksilö- että ryhmäasiakkaille. Kyselyiden perusteella yli 90 % yksilö- ja ryhmäasiakkaista li tyytyväisiä saamaansa palveluun. Timintakykymittaukset tehtiin kaikille ryhmäasiakkaille ja pääsääntöisesti kaikille yksilöasiakkaille. Paikallisesti yhteistyötä kehitettiin edelleen Kaakn kaksikn ktihidn sekä liikuntatimen ja liikuntaneuvntahankkeen (mm. yhteispalaverit, tiljen yhteiskäyttö, ryhmätiminta, ktikuntutus) sekä seudullisesti Etelä-Kymenlaaksn alueen avfysiterapian, vanhustyön sekö neurlgisen kuntutushenkilöstön kanssa säännöllisissä yhteistyöpalavereissa. Ktkan kaupungin hallinnimaan alueelliseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien TULES -kulutukseen (v ) sallistui kaksi fysiterapeuttia. Kulutuksen tavitteena li yhtenäistää alueelliset terapiakäytännöt selkä-, niska- ja lkaptilaille. Kuntutuspalvelujen esimies sallistui Kymenlaaksn Sten Kuntutuspalvelujen valmistelutyöryhmän työhön. Ptilastietjärjestelmä Effican Kunt -apuvälinejärjestelmä saatiin 1,5 vuden taun jälkeen käyttöön kesällä 2016 ja apuvälinekirjaukset lähes ajantasalle vuden lppuun mennessä. Apuvälinevarastjen sekä alkuvuden lainausten ja palautusten kirjaaminen takautuvasti aiheutti fysiterapiahenkilöstölle paljn ylimääräistä työtä. Henkilöstön hyvinvinnin tukemiseksi järjestettiin säännöllisesti viikkpalaverit sekä vusittaiset kehityskeskustelut. Lisäksi henkilöstö sallistui terapiataitja ylläpitävään ja kehittävään täydennyskulutukseen sekä työhyvinvintikulutukseen. Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Fysiterapiapalvelujen vaikuttavuus Henkilöstön hyvinvinti Asiakastyytyväisyys Ennaltaehkäisevä timinta, näyttöön perustuvan fysiterapian tteutuminen, fysiterapiapalvelujen suuntaaminen paikallista tarvetta vastaavaksi Työssä jaksaminen, työn ja työyhteisön kehittäminen, ammattitaidn ylläpitäminen Fysiterapia- ja apuvälinepalvelujen kehittäminen asiakkaiden tarpeita vastaavaksi Yhteistyö eri timijiden kanssa paikallisesti ja seudullisesti. Timintakykymittareiden hyödyntäminen ja tutkittuun tietn perustuvan terapian tteuttaminen. sairauspissaljen miniminti, täydennyskulutus 5 pv/hlö/v, kehityskeskustelut 1x/v, sastpalaverit 1x/vk Asiakaspalautteiden kerääminen sekä yksilö- että ryhmäasiakkailta, tavitetas: asiakastyytyväisyys 80% Paikallinen ja seudullinen yhteistyö tteutui. Timintakykymittaukset pääsääntöisesti kaikille ryhmä- ja yksilöasiakkaille. Sairauspissalt 5,8 pv/hlö, täydennyskulutus 6,4 pv/hlö, kehityskeskustelut 100%, säännölliset sastpalaverit 1x/vk Tteutui. Asiakastyytyväisyys >90% 75

76 Erikissairaanhit Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä Careassa n käytössä tutelaskutusmalli, jhn sisältyy kalliin hidn tasausjärjestelmä. Miehikkälän erikissairaanhidn ment kasvivat selvästi edellisestä vudesta ja Virlahden ment laskivat. Miehikkälän kaikki tteutuneet erikissairaanhidn ment livat kalliin hidn tasauksen jälkeen (v. -15: ) ja Virlahden kustannukset livat (v.-15: ). Kustannuksiin sisältyvät myös valinnanvapaudesta jhtuvat kustannukset Carean ulkpulisessa erikissairaanhidssa. Valtakunnallisen tilastn mukaan v erikissairaanhidn asukaskhtaiset kustannukset livat kk maassa /asukas, Kymenlaaksssa /asukas, Miehikkälässä /as ja Virlahdella /as, eli Kaakn kaksikn erikissairaanhidn kustannukset alittivat Kymenlaaksn keskiarvn ja livat Kymenlaaksn kunnista alhaisimpia ikääntyneestä väestörakenteesta ja krkeasta sairastavuudesta hulimatta. Muut taludelliset ja timinnalliset tavitteet: Tavitteiden määrittely Mittari Tavite Tteutuma Erikissairaanhidn kustannukset tteutuneen käytön mukaiset kustannukset /asukas Kustannukset alle Etelä- Kymenlaaksn keskitasn Tteutunut 350 Terveydenhult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,18 125,00 Maksututt , ,46 107,90 Tuet ja avustukset , ,50 161,10 Muut timintatut , ,53 77,10 Timintatutt yhteensä , ,61 114,40 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,71 75,80 Henkilöstökrvauks , ,00 378,90 Eläkekulut , ,65 86,80 Muut henkilösivu , ,60 86,20 Palvelujen stt , ,36 98,80 Ostt tilikauden , ,20 94,30 Muut timintakulut , ,16 85,20 Timintakulut yhteensä , ,68 92,40 TOIMINTAKATE , ,29 89,60 Suunn.mukaiset pi ,76-38,24 95,20 TILIKAUDEN TULOS , ,53 89,60 76

77 350 Terveydenhult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut , ,08 146,20 Myyntitutt , ,08 146,20 Timintatutt yhteensä , ,08 146,20 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,03-167,97 72,00 Sisäiset henkilöstöp , ,73 80,50 Sisäiset tall hall p , ,44 87,70 Sisäiset muut palvel , ,07 311,80 Palvelujen stt ,93-434,07 98,90 Sisäinen muu materia ,10 178,10 189,10 Ostt tilikauden ,10 178,10 189,10 Sisäiset rakennusten , ,00 79,50 Muut timintakulut , ,00 79,50 Timintakulut yhteensä , ,97 84,10 TOIMINTAKATE , ,05 74,70 77

78 30 Ssiaali- ja terveysltk Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis. ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,73 94,80 Maksututt , ,88 116,80 Tuet ja avustukset , ,87 80,00 Muut timintatut , ,81 81,40 Timintatutt yhteensä , ,53 97,50 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkit , ,45 98,20 Henkilöstökrvauks , ,81 856,00 Eläkekulut , ,79 100,90 Muut henkilösivu , ,83 100,70 Palvelujen stt , ,26 100,00 Ostt tilikauden , ,00 98,20 Avustukset , ,31 82,00 Muut timintakulut , ,71 111,40 Timintakulut yhteensä , ,50 97,60 TOIMINTAKATE , ,97 97,80 Suunn.mukaiset pi , ,11 555,20 TILIKAUDEN TULOS , ,86 97,80 30 Ssiaali- ja terveysltk Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut , ,08 146,20 Myyntitutt , ,08 146,20 Timintatutt yhteensä , ,08 146,20 TOIMINTAKULUT Sisäiset mnistuspal ,41-967,59 79,00 Sisäiset ravitsemusp ,90 680,90 108,50 Sisäiset henkilöstöp , ,37 79,30 Sisäiset tall hall p , ,04 91,20 Sisäiset muut palvel , ,17 385,50 Palvelujen stt , ,93 92,00 Sisäinen muu materia ,30 969,30 160,60 Ostt tilikauden ,30 969,30 160,60 Sisäiset rakennusten , ,00 105,20 Muut timintakulut , ,00 105,20 Timintakulut yhteensä , ,37 101,30 TOIMINTAKATE , ,71 99,00 78

79 2.3 SIVISTYSTOIMI Timialasta vastaa sivistystimenjhtaja-rehtri Auli Hyttinen Sivistyslautakunta Tehtävä Sivistystimi järjestää lainmukaista esi-, perus- ja luki-petusta, vapaata sivistystyötä, kirjastpalveluita sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita Kaaknkaksikn palvelualueella. Kaikille matkustajille tarkitetun avimen jukkliikenteen järjestäminen ei le kuntien lakisääteinen tehtävä, mutta kunnat vivat man harkintansa mukaan sallistua sen rahitukseen, suunnitteluun ja järjestämiseen. Sivistyslautakunnan tulsalueet vat: 400 Hallint 410 Peruskulut 420 Luki 430 Vapaa sivistys 440 Jukkliikenne 450 Kirjast 460 Kulttuuritimi 470 Liikuntatimi 480 Nuristimi Sivistyslautakunta - kkuksia 9 Osallistuminen kkuksiin Permant Reetta Puheenjhtaja 8 Timperi Päivi Varapuheenjhtaja 8 Hanski Kai Jäsen 9 Lavnen Kati Jäsen 8 Oikarinen Petri Jäsen 7 Rantala Rpe Jäsen 5 Rökman-Pakkanen Virpi Jäsen 6 Hurtta Tarm Jäsen 6 Kukka Katja Varajäsen 0 Tikka Jukka Varajäsen 0 Niemelä Juni Varajäsen 0 Takanen Heidi Varajäsen 0 Hyttinen Martti Varajäsen 0 Patjas Kati Varajäsen 0 Varjakski Jaakk Varajäsen 2 Liikkanen Satu Varajäsen 0 Hyttinen Auli Esittelijä, sihteeri 9 Rasi Sari Asiantuntija 6 Alastal Tarja Khall pj. Miehikkälä 8 Lappi Jukka Khall pj. Virlahti 1 Hallikainen Jukka Khall edustaja, Miehikkälä 2 Kivelä Aleksi Khall varaedustaja, Miehikkälä 1 Ukkla-Parnen Sisk Khall edustaja, Virlahti 8 Havuah Osm Kunnanjhtaja, Virlahti 2 Halnen Kaija Vs.kunnanjhtaja, Miehikkälä 2 Ylönen Art Kunnanjhtaja, Miehikkälä 1 79

80 Sivistystimen henkilöstö Sivistystimenjhtaja-rehtri vastaa tulsalueista ja vapaa-aikapalvelupäällikkö tulsalueista Lisäksi alakulujen kulunjhtajat vastaavat masta yksiköstään. Sivistystimessa työskentelee klme vakituista timistsihteeriä. Virjen kulussa n työskennellyt sa-aikainen määräaikainen timisttyöntekijä. Sivistystimen hallint (400) Tavite Sivistystimen eri palveluissa säilytetään nykyinen palvelutas. Sekä Miehikkälän että Virlahden nykyinen kuluverkk n humiitu. Valmistavan lukan petusta jatketaan tarvittaessa. Opetuksen tdellinen tarve selviää kevään ja kesän aikana. Peruspetuslain mukainen erityispetus pyritään tarjamaan kaikilla kuluilla. Talusarvissa n humiitu uuden peruspetuksen ja lukin uuden petussuunnitelman suunnittelutyö ja pettajien täydennyskulutustarve. Kulujen timintasuunnitelmiin sisältyy Liikkuvan kulun idea ja se n humiitu talusarvissa. Virlahden lukin yhteistyö Harjun kanssa jatkuu. Yhteistyö Miehikkälän ja Virlahden yläkulujen välillä jatkuu yhteisten pettajien salta. Jukkliikenteessä turvataan vähintään valtakunnallisten palvelutastavitteiden mukainen tteutuminen. Keskeiset jukkliikennelinjat pyritään säilyttämään yhteishankintana Ely:n kanssa tai kuntien mana hankintana. Kirjastpalvelut jatkuvat kahdessa yksikössä ja neljän virkailijan vimin. Talusarvissa n humiitu Haminan kanssa tekeillä leva stpalveluspimus kirjastalan asiantuntijapalveluista. Kulttuuritimessa panstetaan kummankin kunnan salta lasten ja nurten kulttuurikasvatussuunnitelman käytännön tteutukseen ja Virlahden salta lisäksi Kaakn kamarimusiikki -tapahtuman jatkuvuuteen. Liikuntatimessa keskitytään kuntalaisten terveysliikunnan lisäämiseen liikuntaneuvntatiminnan avulla ttaen humin kaikki ikäryhmät. Nuristiminnan kautta työllistetään nuria nurten työpajalle ja panstamalla nurten kesätyöllistämiseen. Nuristilatimintaa järjestetään klmessa eri timipisteessä. Vuden 2016 sivistystimen talusarviehdtuksessa henkilöstöment yhteensä vat vähentyneet 3,8 % edelliseen vuteen verrattuna. Kiinteistöjen ylläpitkustannukset khdennetaan aiheuttamisperiaatteella eri timialille ja yksiköille ja ne tetaan humin sisäisinä vukrina lpullisessa talusarvissa. Kustannukset eivät sisälly lautakunnalle esitettyyn talusarvilaskelmaan. Samin sisäiset henkilöstö- ja talushallinnn palvelut eivät sisälly talusarviehdtukseen. Timinta Hallinnn taludelliset tavitteet ja tteutuma: Tavitteiden määrittely: Mittari Tavite 2016 Tteutuma Sivistystimen hallinnn nettkustannukset Nettkustannukset Kustannukset vat v v livat Vi+Mi yht ,81 /ppilas enintään 241 /ppilas -Virlahti 61,6% = ,84 v Miehikkälä 38,4% = ,97 sisäiset mukana luvuissa ppilaita kaikissa kuluissa yhteensä 528 (v. 2016) Sisäinen valvnta Sisäiseen valvntaan tulee kiinnittää entistä tarkempaa humita. Keskeistä n nudattaa hyviä hallinttapja ja nudattaa yleisiä ja paikallisia hjeita. Keskeistä n turvata kunnan rli ja suudet eri tilanteissa ja välttää riskit. Yhteistyö IT-paveluissa n jatkunut ICT-Kymin kanssa. 80

81 400 Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,97 124,10 Timintakulut yhteensä , ,97 124,10 TOIMINTAKATE , ,97 124,10 Suunn.mukaiset pi ,52-37,48 62,50 TILIKAUDEN TULOS , ,49 124, Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,84-45,16 93,50 Sisäiset tall hall p ,80-125,20 68,70 Palvelujen stt ,64-170,36 84,50 Timintakulut yhteensä ,64-170,36 84,50 TOIMINTAKATE ,64-170,36 84,50 Peruskulut (410) Tavite Kaakn kaksikn kulut pyrkivät tarjamaan ppilailleen mnipulisen ppimisympäristön sekä taskkaat materiaalit ja välineet. Kaikilla kuluilla tteutetaan peruspetuksen perusteiden mukaista petusta ja erityispetusta ja tukea. Timinta Kaakn kaksikn kuluverkk säilyi vunna 2016 ennallaan. Alueella timii viisi alakulua: Klamila, Virjki, Kirknkylä, Muurikkala ja Suur-Miehikkälä sekä kaksi yläkulua: Virlahden yläkulu ja Miehikkälän kulu. Kirknkylän kulu timi kk vuden uusissa tilissa. Yläasteen ja lukin pettajat pettavat mlempien kuntien alueella sekä Harjun ppimiskeskuksessa. Maahanmuuttajappilaiden ktutumista ja kuluvalmiuksia valmistavan lukan jälkeen n pyritty tukemaan syksystä 2016 alkaen S2- kielen petuksella ppilaiden ktikuluissa. Opetuksella n tuettu sumen kielen kehitystä. Opetukseen n keväällä ja syksyllä sallistunut yhteensä 19 ppilasta (5 Miehikkälästä ja 14 Virlahdelta). Erityispetusta n järjestetty kaikilla kuluilla. Erityispettajia n llut 4+1 kiertävä. Ostpalvelua Haminasta tai Ktkasta ei le käytetty. Kulujen kuraattripalvelut siirtyivät vuden 2016 aikana ssiaali- ja terveystimelle. Psyklgipalvelut järjestettiin vuden 2016 aikana stpalveluna. Syksystä alkaen Kaakn kaksikssa työskenteli yksi kulukuraattri. 81

82 Alakulut: ppilaat pett. avust Klamilan kulu Virjen kulu Kirknk.kulu Muurikkalan kulu Suur-Mieh. kulu Erityispettajat Yhteensä Yläkulut: ppilaat pett. avust Virlahti Miehikkälä Erityispettajat Yhteensä Virlahden luki KAIKKI YHT Kulujen kehittäminen Kulujen ajankhtainen teema vunna 2016 li edelleen kulujen tiet- ja viestintätekniikka; kuluissa levat laitteet ja niiden käyttö petuksessa ja ppimisessa. Opettajien tukena tvt-asiissa n työskennellyt prjektityöntekijänä tvt-mentri. Sähköisten y-kkeiden salta tukea n saatu myös ICT- Kymiltä. Vuden 2016 pettajien täydennyskulutus tteutui ves-kulutuksena ja yksittäisten pettajien maehtisena kuluttautumisena sekä muun henkilökunnan man alan täydennyskulutuksena. Kulutus khdistui uudistuvaan petussuunnitelmaan, jka tettiin käyttöön alakulujen salta 2016 syksystä. Opetussuunnitelman suunnittelussa Kaakn kaksikn kulujen pettajat tekivät yhteistyötä Pyhtään kulujen pettajien kanssa. Oppilaiden sallisuutta pyrittiin kehittämään sekä kulu- että kuntataslla. Yläkulujen ja lukin ppilaskunnat kkntuivat säännöllisesti ja nuristiljen talkkukset edistävät nurten vaikuttamista ja nurten esiintumien asiiden humiimista päätöksentessa. Syksyllä 2016 Miehikkälässä valmisteltiin nurisvaltuusttimintaa. KIVA-kulu -malli n edelleen käytössä kaikissa Kaakn kaksikn kuluissa. Timinta muuttui maksulliseksi ja kuluilla timinta phjautuu aiempaan materiaaliin ja juurtuneeseen timintakulttuuriin. 4H-yhdistys järjesti Miehikkälän ja Virlahden 9- lukkalaisille ajkrtti työelämään -kulutuksen. Nurten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyen erityistä humita kiinnitettiin peruspetuksen päättävien ppilaiden jatk-piskelupaikan saamiseen. Liikkuva kulu -hanketta edistettiin kskien kaikkia kuluja. Maahanmuuttajappilaiden ppimisen edellytysten parantamiseksi järjestettiin mm. venäjän kielen kerhja Virjen kululla (kerhlaisia 13), Kirknkylän kululla (kerhlaisia 5). Sivistystimi n sallisena mniammatillisessa työryhmässä ja kulujen ja ppilaiden hyvinvinti n sa Kaakn kaksikn kuntien lasten ja nurten hyvinvintisuunnitelmaa. Uusi kuntakhtainen ppilas- ja piskeluhultsuunnitelma liittyy kuntien lasten- ja nurten hyvinvintisuunnitelmaan ja päivitetään sen yhteydessä. 82

83 Kulutimen tavitteet ja niiden tteutuminen Tavitteet Mittari Tteutuma 2015 Tavite 2016 Tteutuma 2016 Timinnalliset Opettajien määrä henkilöä / Mi 17,0 (ka) 16,5 (ka) henkilöä / Vi 36,0 (ka) 37,0 (ka) Oppilaiden määrä ppilasta/pettaja, Mi 10,38 10,45 ppilasta/pettaja, Vi 8,72 8,39 Oppilasmäärät yht. henk.yht. syksy, Mi 175 (ka. 176,5) yli 20 pp. 170 (ka 172,5) kaikissa henk.yht. syksy, Vi 310 (ka. 314,0) alueen 311 (ka 310,5) kuluissa Kuljetusppilaat ppilaat, Mi 95,0 (ka) 92,0 (ka) ppilaat, Vi 147,0 (ka) 148,5 (ka) Taludelliset sis. sisäiset erät sis. sisäiset erät Oppilaskhtaiset kustannukset kuluittain, ilman kuljetuksia Nettkulut/, Mi (sis. sisäiset erät) Yhteensä: Kirknkylä: 8735,43 enintään 7436 / ppilas Yhteensä: Kirknkylä: 7873,17 Muurikkala: 8049,42 Suur-Miehikkälä: 6536,83 Muurikkala: 9617,65 Suur-Miehikkälä: 6999,60 Yläaste: 10191,10 Yläaste: 9006,95 Erityispetus: 825,78 Erityispetus: 824,23 Nettkulut/, Vi (sis. sisäiset erät) Kulukuraattri 0 Kulukuraattri: 0 Kulupsyklgi 6,09 Yhteensä: Klamila: 7406,19 Kulupsyklgi: 37,50 Yhteensä: Klamila: 7538,76 Virjki: 6265,99 Virjki: 6388,87 Yläaste: 9120,65 Yläaste: 8270,16 Erityispetus: 682,67 Kulukuraattri: 121,27 Kulupsyklgi 17,78 Erityispetus: 628,86 Kulukuraattri: 15,42 Kulupsyklgi: 25,65 Kulukuljetuskustannukset yhteensä Kuljetuskustannukset kulj.ppilasta khti yhteensä Kaikki peruspetuskustannukset ilman kuljetusta yhteenä Mi ,09 (jsta sis. 707,20) yhteensä Vi ,20 (jsta sis. 1796,93) /kulj.ppilas 2 712,57 enintään / kuljetusppilas yhteensä Mi ,12 (jsta sis ,07) yhteensä Vi ,71 (jsta sis ,69) ,34 (jsta sis. 230,48) ,07 (jsta sis. 646,95) 3 083, ,66 (jsta sis ,92) ,55 (jsta sis ,78) 83

84 Iltapäiväkerhtiminta Tavite Kaakn kaksikn kaikilla kuluilla järjestetään hjattua ja laadukasta iltapäiväkerhtimintaa kaikille 1-2 lukkalaisille ja kaikille erityisppilaille tarpeen mukaan. Timinta Kaikilla kuluilla n kulunkäyntiavustajien vetämää aamu- ja iltapäiväkerhtimintaa. v kerhihin sallistui 1-2 lukkalaisia keskimäärin 45,0 ppilasta. Sivistyslautakunta vahvistaa keväällä iltapäiväkerhtiminnan hinnan. Vunna 2016 iltapäiväkerhjen kustannukset livat Virlahdella ,80 (jsta sisäiset ,28 ). Vunna 2015 vastaavat luvut livat ,34 (jsta sisäiset ,00 ). Miehikkälässä kustannukset livat ,21 (jsta sisäiset 2.674,52 ) ja vunna ,10 (jsta sisäiset 2.329,46 ). Syyskaudella 2016 myös Muurikkalan kululla järjestettiin IPtimintaa. Osallistujat / IP-timinta v v Klamila 7,0 7,0 Virjki 26,5 21,5 Kirknkylä 9,5 7,5 Muurikkala 0,0 1,0 Suur-Miehikkälä 10,5 8,0 Yhteensä 53,5 45,0 Nettkustannukset / IP-sallistuja v v sisäiset mukana sisäiset mukana Klamila 1 672, ,37 Virjki 2 669, ,71 Kirknkylä *) 972, ,20 Muurikkala 0, ,42 Suur-Miehikkälä *) 948, ,73 *) tässä ei le humiitu AP/IP-valtinsuutta 410 Peruskulut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,83 105,50 Muut timintakulut , ,00 91,90 Timintakulut yhteensä , ,83 103,80 TOIMINTAKATE , ,83 103, Peruskulut Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp , ,19 90,80 Sisäiset tall hall p ,29-593,71 90,70 Palvelujen stt , ,90 90,80 Sisäiset rakennusten , ,00 91,90 Muut timintakulut , ,00 91,90 Timintakulut yhteensä , ,90 91,80 TOIMINTAKATE , ,90 91,80 84

85 Luki (420) Tavite Virlahden luki n yleisluki, jka pienenä lukina antaa yksilöllistä petusta ja tukea ja hyvät jatkpintkelpisuudet. Luki timii yhteistyössä Harjun ppimiskeskus Oy:n kanssa tarjten tisen asteen kaksistutkintmahdllisuuden. Kaikille lukin piskelijille tarjtaan käyttöön kannettavat tietkneet piskelun ajaksi. Opiskelijiden kulumatkat krvataan, kun ne ylittävät 5 km. Timinta Lukissa piskeli 45 piskelijaa (keväällä 38 ja syksyllä 52) ja lisäksi Harjun piskelijita n. 10 henkilöä. Lukin salta valmistautuminen sähköisten y-kirjitusten alkaminen n ajankhtainen asia ja vaatii käytännön suunnittelua. Syksyllä 2016 lukissa tettiin käyttöön uusi petussuunnitelma. Kaksistutkinnn surittavien piskelijiden salta yhteistyö Harjun ppimiskeskuksen kanssa säilyi ennallaan. Luki-pinnt alitti syksyllä Harjun ppimiskeskuksen piskelijaa. Lppuvudesta käynnistyi suunnittelu yhteistyön mnipulistamisesta Harjun kanssa. Tullin Harju tarjaa asumisen, ruan ja tallipaikan lukin tuleville piskelijille. Tavitteet ja tteutuma: Tavitteet Mittari Tteutuma 2015 Tavite 2016 Tteutuma 2016 Taludelliset sisäiset mukana sisäiset mukana sisäiset mukana Oppilaskhtaiset kustannukset nett /piskelija , , ,50 (Ilman Harjun piskelijita) Lukin nettment yhteensä /vusi ,52 (jsta sisäiset ,21 ) ,71 (jsta sisäiset ,76 ) Em.menihin sisältyvät kuljetuskustannukset Yhteensä/vusi , ,70 85

86 Vapaa sivistys (430) Tavite Yleissivistävää aikuiskulutusta antaa stpalveluna Haminan kansalaispist ja musiikkialan kulutusta Ktkan seudun musiikkipist. Kustannukset saavat kansalaispistn salta lla Kaakn kaksikn alueen palveluista enintään Virlahden kunnalle ja Miehikkälän kunnalle ja musiikkipistn salta Virlahden kunnalle enintään ja Miehikkälän kunnalle Haminan kansalaispistn ja Ktkan Seudun musiikkipistn timinta ja tteutuma: Haminan kansalaispist sisäiset mukana sisäiset mukana v.2015 v.2016 Virlahti: Opetustunteja sastittain, kevät syksy Opiskelijita sastittain, kevät syksy Tteutuneet nettment Miehikkälä: Opetustunteja sastittain, kevät syksy Opiskelijita sastittain, kevät syksy Tteutuneet nettment Ktkan Seudun musiikkipist Tteutuneet nettkustannukset Virlahti (kevät 18pp, syksy 17pp) Miehikkälä (kevät 13pp, syksy 17pp) Vapaa sivistys Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,28 117,70 Timintakulut yhteensä , ,28 117,70 TOIMINTAKATE , ,28 117, Vapaa sivistys Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p ,24 15,24 115,20 Palvelujen stt ,24 15,24 115,20 Timintakulut yhteensä ,24 15,24 115,20 TOIMINTAKATE ,24 15,24 115,20 86

87 Jukkliikenne (440) Tavite Timivan, säilytettävän jukkliikennelinjastn rakentaminen työssäkäynti- ja piskeluyhteyksien näkökulmasta n llut suunnittelussa tavitteena. Timinta Seutulippuliikenteen khdalla jatkuu kehitys, jnka mukaisesti valti siirtää järjestämis- ja kustannusvastuuta enenevässä määrin kunnille. Valtakunnallinen jukkliikenteen muuts tuli vimaan v Muutksen vaikutus näkyi mm. jukkliikenteen järjestäminen yhdessä ELY-keskuksen kanssa päättyi ja erityisesti Miehikkälän kahden jukkliikennelinjan kustannukset vyöryttyivät kulukuljetusten kustannuksiksi. Jukkliikenteen kustannukset vat lleet vunna 2016 Virlahdella ,83 (jsta sisäiset 1.061,65.) ja Miehikkälässä ,40 (jsta sisäiset 230,48 ). Vunna 2015 vastaavat luvut livat Virlahdella ,63 (jsta sisäiset 1.131,40 ) ja Miehikkälässä ,94 (jsta sisäiset 285,20 ). Asiintiliikenne jatkui edelleen Virlahdella. Väinön lenkki -palveluliikenne jatkui edelleen mlemmissa kunnissa. Vaalimaalle suuntautuvan jukk- tai palveluliikenteen tarvetta seurataan. 440 Jukkliikenne Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,60 20,20 Timintakulut yhteensä , ,60 20,20 TOIMINTAKATE , ,60 20, Jukkliikenne Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p ,48 30,48 115,20 Palvelujen stt ,48 30,48 115,20 Timintakulut yhteensä ,48 30,48 115,20 TOIMINTAKATE ,48 30,48 115,20 87

88 Kirjast (450) Tavite Kirjast n tiedn, sivistyksen ja kulttuurin tärkeä välittäjä ja kaikille avin laits. Kaakn kaksikn kirjasttimi tarjaa kuntalaisille mnipuliset mahdllisuudet tiedn hankintaan ja henkiseen virkistäytymiseen. Kirjastt tukevat kuntalaisten piskelua, elinkeinelämää ja harrastustimintaa sekä välittävät kulttuuria ja taidetta. Mnipulisen ja uudistuvan aineistkkelman lisäksi kirjast tarjaa asiakkailleen ammattitaitisen henkilökunnan palvelun. Virlahden ja Miehikkälän kirjastt kuuluvat Kymenlaaksn yleisten kirjastjen Kyyti-kirjastkimppaan. Kyyti-kirjastilla n yhteinen kirjastjärjestelmä sekä useita yhteisiä prjekteja ja työryhmiä. Talusarvin 2016 mukaan tavitteisiin pyritään seuraavasti: kirjastn kkelmat pidetään mnipulisina ja uudistuvina kirjastpalveluiden stspimukset Haminan kaupungin kanssa pidetään vimassa kehitetään kirjastjen tapahtumia ja tarjtaan asiakkaille ja yhteistyötahille tilja erilaisten tapahtumien järjestämiseen lisätään tiedtusta ja mainntaa kirjastjen timinnasta ja tapahtumista kirjastn tiettekniset laitteet pidetään ajanmukaisessa kunnssa ja uudistetaan tarpeen mukaan sallistutaan aktiivisesti Kyyti-kirjastjen yhteistyöhön ja hankkeisiin päivitetään henkilökunnan saamista sallistumalla erilaisiin kulutustilaisuuksiin haettu kirjastalan prjektirahitus saatetaan lppuun aikataulussa Timinta Kaakn kaksikn kirjastihin kuuluvat Virlahden ja Miehikkälän kirjastt. Kirjastautpalveluja ja kirjastautvirkailijan palveluja stetaan Haminan kaupungilta. Kirjastaut kiertää jka tinen viikk Virlahdella ja jka tinen Miehikkälässä kulujen lukuvuden ajan. Virlahdella kirjastautn pysäkkejä n klme, Miehikkälässä viisi. Kirjastautpalveluilla turvataan kaukana kiinteistä kirjastista levien asiakkaiden kuten Klamilan, Suur-Miehikkälän ja Muurikkalan kylien kirjastpalvelut. Vunna 2016 kirjastautn ajpäiviä li Virlahdella yhteensä 12 ja Miehikkälässä 16. Vuden 2016 alusta asiantuntijapalveluita n stettu Haminan kaupunginkirjastn kirjastpalveluiden esimieheltä keskimäärin kaksi tuntia viikssa. Kaakn kaksikn kirjastjen kaikki neljä kirjastvirkailijaa työskentelevät vakinaisessa työsuhteessa. Virlahden kirjastssa syksyllä 2014 käynnistynyt Liikuntavälinelainaam jatkaa edelleen timintaansa. Vuden 2016 aikana erilaisia liikuntavälineitä lainattiin 154 kertaa. Myös kirjjen vaihtpisteestä n tullut pysyvä ja kiitetty palvelu. Kaakn kaksikn kirjastt sallistuvat vunna 2016 aktiivisesti Kymenlaaksn kirjastjen yhteistimintaan. Huhtikuussa 2016 Kyyti-kirjastissa tettiin käyttöön uusi avimen lähdekdin Khakirjastjärjestelmä ja siihen liittyviä kulutuksia li vuden aikana lukuisia. Järjestelmän vaihdn yhteydessä kaikki Kyyti-kirjastt livat suljettuina kahden viikn ajan. Kaiken kaikkiaan henkilökunta sallistui vuden aikana erilaisiin kulutuksiin yhteensä 20,5 työpäivän verran. Näihin kuului Kha-kulutusten lisäksi mm. kirjallisuuskulutuksia ja kunnan järjestämiä kulutustilaisuuksia. Kaakn kaksikn kirjastt hakivat vunna 2015 kirjastalan prjektirahitusta Mdernit medialaitteet Kaakn kaksikn kirjastihin -hankkeelle. Etelä-Sumen aluehallintvirast myönsi hankkeeseen valtinavustusta eura. Hanke tteutettiin aikataulussa ja sen avulla saimme hankittua kirjastihin mm. tablettitietkneita tiednhakukulutuksiin ja asiakaskäyttöön. Hankkeen puitteissa järjestettiin lisäksi mlemmissa kirjastissa yhteensä 4 medialaitekulutusta, jista tuli sallistujilta erittäin hyvää palautetta. Virlahden kirjastssa n vunna 2016 alkanut lukuvinkkipiiri ja kirjastn ktipalvelu. Mlemmissa kirjastissa järjestettiin syksyllä kaksi kulttuurikahvilatapahtumaa yhteistyössä Miä ite myö yhessäprjektin kanssa ja näitä n tarkitus jatkaa tulevaisuudessakin. Kirjavinkkarit Markku Kesti ja Meri Markus vierailivat syyskaudella kirjastissa ja vinkkasivat kirjja sekä ala- että yläkululaisille. Kaakn kaksikn kirjastjen Vuden kirjastnkäyttäjä valitaan vurvusina Virlahdella tai Miehikkälässä. Vunna 2016 li Miehikkälän kirjastn vur ja Vuden kirjastnkäyttäjäksi valittiin Henna Oikarinen. Kirjastissa n järjestetty vuden aikana useita tapahtumia. Näyttelyitä järjestettiin yhteensä 12. Vunna 2016 Kaakn kaksikn kirjastjen kknaislainaus li lainaa, nusua edellisestä vudesta 4 %. Virlahdella lainaus laski 6,23 % ja Miehikkälässä nusi 17,36 %. Virlahdella lainja li 88

89 13,3 asukasta khden ja Miehikkälässä 14,5. Kävijämäärät laskivat Virlahdella 4,5 % ja nusivat Miehikkälässä 7,98 %. Kirjastn timinta pysyi yhteisen talusarvin puitteissa ja määrälliset tavitteet saavutettiin. Kirjastjen tapahtumat 2016 lukumäärä paikka sallistujat Satutunti 9 Virlahti 128 Satutunti 2 Miehikkälä 36 Kirjavinkkaus 4 Virlahti 146 Kirjavinkkaus 4 Miehikkälä 88 Oppilaiden kirjast-pastukset 2 Virlahti 31 Karjalainen tarinatuki 7 Virlahti 117 Lukupiirit 4 Virlahti 14 Lainan päivän tapahtuma Virlahti 85 Kirjailija Marjut Hjelt 1 Virlahti 7 Taiteilija Jaakk Liukknen Miehikkälä 9 Kirjastn Virlahti-viikn avajaiset Virlahti 84 Kulttuurikahvilat ja Virlahti 50 Kulttuurikahvilat ja Miehikkälä 63 Satupäivän lastentapahtuma 1 Miehikkälä 49 Senirit surffaa 1 Miehikkälä 6 Medialaitekulutukset 2 Virlahti 21 Medialaitekulutukset 2 Miehikkälä 16 Kirjailijavieraat Miehikkälä 40 Julukauden avajaiset 1 Miehikkälä 80 Kustannukset ja timinta / asukas Tavite Tteuma Aineistment / asukas 11 10,60 Henkilöstöment / asukas Käynnit / asukas 7 7 Lainaus / asukas Kirjast Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,67 92,60 Ostt tilikauden ,00 0,00 0,00 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,33 105,00 TOIMINTAKATE , ,33 105, Kirjast Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,26-417,74 70,20 Sisäiset tall hall p ,83-356,17 83,80 Palvelujen stt ,09-773,91 78,50 Sisäiset rakennusten , ,00 0,00 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,09 439,20 TOIMINTAKATE , ,09 439,20 89

90 Kulttuuri-, liikunta- ja nuristimi ( ) Vapaa-aikatimen tavitteena n liikuntatimintaa järjestämällä edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvintia, nuristiminnan avulla parantaa nurten elinlja ja luda edellytyksiä sallistumiseen turvallisessa ympäristössä sekä kulttuuritiminnan myötä kasvattaa kuntalaisten henkistä hyvinvintia ja tukea tasapainista kehitystä. Vapaa-aikatimen tavitteet saavutetaan järjestämällä lasten ja nurten elämänhallintaa tukevia palveluja, lumalla edellytyksiä aktiivisen yhdistystiminnan lemassallle ja hulehtimalla aikuisväestön hyvinvintipalveluista. Kaakn kaksikn vapaa-aikatimen palveluksessa livat vunna 2016: vapaa-aikapalvelupäällikkö Sari Rasi liikunnanhjaaja Mia Saarilaaks, vurtteluvapaa liikunnanhjaajan vurtteluvapaan sijainen Mark Sykkö vapaa-aikahjaaja Veli-Matti Ahnen, vurtteluvapaa vapaa-aikahjaajan vurtteluvapaan sijainen Taru Raiti nuristilavalvja (ppispimus) Erik Anttila liikuntaneuvntahankkeen työntekijä Sirpa Heinnen Ostpalveluspimusten mukaisesti palvelujen tuttamisesta vastasivat: Miehikkälän ktiseutu- ja matkailuyhdistys ry; Miehikkälän kulttuuripalvelut Satumatka Prductins; Kaakn kaksikn lastenkulttuuripalvelut Kaakn Kamarimusiikki ry; Kaakn Kamarimusiikki festivaali Kaakn Kunthit Oy; Erityisryhmien liikuntapalveluja Miehikkälän Mielenterveysyhdistys ry; Erityisryhmien liikuntapalveluja Palveluyhdistys Rateva ry; Erityisryhmien liikunta- ja tilapalveluja Etelä-Kymenlaaksn ammattippilaits; Nurten työpajapalvelut ja Etsivä nuristyö Kaaknkulman 4H-yhdistys; Nuristiljen kerh-hjaus Haminan kaupunki; Uimapetus Vuden aikana tehtiin lisäksi eri yhdistysten kanssa pienempiä yhteistimintaspimuksia yksittäisten timintjen tai tapahtumien järjestämiseksi. Vunna 2016 vietettiin Virlahden kunnan 680 -vutista juhlavutta. Vuden khkhta li Virlahti kantaatin, Maan ja meren rajalla, ensiesitys Virlahden kirkssa Vapaa-aikatimen timinnan painpistealueet vat lleet Lasten ja nurten hyvinvinti ja elämänhallinnan tukeminen Vapaan kansalaistiminnan aktivinti Aikuisväestön hyvinvintipalvelut Lasten ja nurten hyvinvinti ja elämänhallinnan tukeminen Virlahden ja Miehikkälän kunnat stavat Nuren työpajatiminnan Ekamin Rannikkpajilta ja timipisteenä n Virjelle sijaitseva Rajapaja. Virlahden nuristimen palkkamäärärahista n työllistetty kesätöihin yhteensä 16 nurta kunnan eri hallintkuntien timipisteisiin. Lisäksi eri yhteisöt vat saaneet yhteensä 15 nuren kesätyöllistämiseen avustusta kunnan nuristimelta. Työllistäminen hidetaan yhteistyössä Kaaknkulman 4H-yhdistyksen kanssa. Nurten vaikuttamismahdllisuudet vat tteutuneet kulujen ppilaskuntien kautta ja nuristililla Virjen Pleississä, Miehikkälän Kiwissä ja Klamilan Vintillä. Nuristimi krdini Kaakn kaksikn kulujen kerhtimintaa, jta järjestettiin kaikilla ala- ja yläkuluilla. Lasten ja nurten liikuntaa n edistetty timimalla yhteistyössä paikallisten seurjen ja muiden hallintkuntien kanssa. Kaakn kaksikn kulujen Liikkuva -kulu hankkeessa liikuntatimi n hitanut hanketiminnan krdinintia. Liikuntatimen hallinniman Liikuntaneuvnta -hankkeen khderyhmänä n llut tällä hankekaudella vahvasti lapset ja nuret. Kesäaikana järjestettiin lasten uimakuluja Kaakn kaksikn alueella levilla ulkrannilla. 90

91 Kaakn kaksikn Lasten ja nurten kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisia timenpiteitä n alitettu testaamaan ja tteuttamaan kaikissa ala- ja yläkuluissa. Lisäksi n kesällä järjestetty lapsille suunnatut kesätapahtumat Klamilassa Fish and Sul -tapahtumassa ja Suur-Miehikkälässä Pikkukylien pikkumarkkinilla. Ennaltaehkäisevää valistustyötä lapsille ja nurille n tteutettu edellisvusien tapaan. Vapaan kansalaistiminnan aktivinti Yhdistysten kanssa tapahtuva yhteistyö ja timinnan avustaminen vat tärkeä sa kunnallista timintaa. Yhdistystiminnan edellytysten luminen aktivi ja antaa kuntalaisille mahdllisuuden timia. Avustusmutja vat lleet timinta-, khde-, hjaus-, kulutus- ja liikuntapaikkjen kunnssapitavustukset. Yhdistyksien kanssa n slmittu yhteistimintatimintaspimuksia erilaisten tapahtumien ja timintjen järjestämiseksi. Aikuisväestön hyvinvintipalvelut Kaakn kaksikssa n tteutettu tänä vutta j klmatta vutta peräkkäin Liikuntaneuvnta -hanketta, jnka tarkituksena n saada terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt liikkumaan enemmän. Hankkeen pääkhderyhmä n vaihdellut vusittain, mutta perusperiaatteet vat säilyneet entisellään. Hanke tteutetaan yhteistyössä ss- ja terveystimen kanssa. Liikuntatimi n järjestänyt vuden aikana eri pulilla kuntia kuntsalitimintaa, kyläryhmiä ja erityisryhmäliikuntaa stpalveluilla. Kulttuuritimessa tehdään ktiseututyötä erilaisten tapahtumien mudssa. Ne järjestetään yhteistyössä paikallisten ktiseutu-, kylä-, ja kulttuuriyhdistysten kanssa. Tällä timinnalla pyritään edesauttamaan kuntalaisten yhteisöllisyyttä, ssiaalista kanssakäymistä ja yhdessä tekemisen tärkeyttä. Yksi näkyvimmistä tapahtumista n llut Kaakn Kamarimusiikki, jka timi nyt ensimmäistä vutta yhdistysvetisena timintana. Muuta Timimalla yhteistyössä eri tahjen kanssa ja avustamalla yhdistyksiä pystyy vapaa-aikatimi järjestämään paljn enemmän timintaa kuin pelkästään milla resursseillaan. Verkstitumalla eri hallintkuntien ja tisten kuntien kanssa pystytään kehittämään ja mnipulistamaan myös maa timintaa. 460 Kulttuuritimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,83 93,60 Timintakulut yhteensä , ,83 93,60 TOIMINTAKATE , ,83 93, Kulttuuritimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,48-34,52 65,50 Sisäiset tall hall p ,60-122,40 87,80 Palvelujen stt ,08-156,92 85,70 Timintakulut yhteensä ,08-156,92 85,70 TOIMINTAKATE ,08-156,92 85,70 ********** 91

92 470 Liikuntatimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,26 74,00 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,26 78,90 TOIMINTAKATE , ,26 78, Liikuntatimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,84-45,16 93,50 Sisäiset tall hall p ,20 427,20 142,70 Palvelujen stt ,04 382,04 122,50 Sisäiset rakennusten , ,00 0,00 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,04 366,10 TOIMINTAKATE , ,04 366,10 ********** 489 Nuristimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,66 64,70 Muut timintakulut , ,00 149,80 Timintakulut yhteensä , ,66 73,60 TOIMINTAKATE , ,66 73, Nuristimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,39 58,39 114,60 Sisäiset tall hall p ,86-140,14 86,00 Palvelujen stt ,25-81,75 94,20 Sisäiset rakennusten , ,00 149,80 Muut timintakulut , ,00 149,80 Timintakulut yhteensä , ,25 144,60 TOIMINTAKATE , ,25 144,60 92

93 Timinnan painpistealueet Mittarit Tteutuma LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN Työmahdllisuuksien luminen Työpajanurten määrä 12 / vusi Kesätyöllistettävien määrä kuntaan ja kunnan ulkpulisiin töihin 25 / kesä Virlahti 22. Miehikkälä 3, yhteensä 25 Kesätyöllistetty Virlahden kuntaan 16 ja kunnan ulkpulelle 15, yhteensä 31 Nurten sallisuuden ja vaikutusmahdllisuuksien edistäminen Nurten vaikuttamiskanavat 6 kpl 5 kpl, yläkulujen ppilaskunnat, nuristilat Pleissi, Kiw i, Vintti Nuristilatiminta ja kulujen iltapäiväkerhtiminta Lasten ja nurten liikunnan edistäminen Kulttuurinen lapsi- ja nuristyö Nuristiljen määrä 3 kpl, sallistuneet nuret / vusi 150 kerhjen määrä/sallistujat Uimakuluryhmät 8 / vusi Uimakuluihin sallistuneet 120 / vusi Yhteistiminta sidsryhmien kanssa 10 / vusi Liikuntakampanjat 1 / vusi Tapahtumien määrä 30 / vusi Kävijämäärä tapahtumissa / vusi Ennaltaehkäisevä päihdetyö Tapahtumien / teemapäivien määrä 5 / vusi VAPAAN KANSALAISTOIMINNAN AKTIVOINTI Yhdistysten timintaedellytysten Yhdistysten määrä takaaminen Harrastusmahdllisuuksien parantaminen Kulutuksen järjestäminen TALOUS JA RESURSSIT Speutetaan timinta annettuihin raameihin Avustusten määrä Avustettavien timintaryhmien määrä sallistumiskertaa / vusi Uudet tai kehittämisen alla levat harrastustilat tai -paikat 2 / vusi Kulutuksiin sallistuneet 20 henkilöä / vusi 11 henkilöä AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIPALVELUT Terveysliikuntapalvelujen Terveysliikuntaryhmät 10 /vusi järjestäminen Sveltavan liikunnan ryhmien määrä 10 / vusi Ktiseututyö Tapahtumien määrä / sallistujat 60 tapahtumaa / kävijää Talusarvin tteutuminen / tteutumisprsentti 3 kpl 157 nurta/vusi 39 / 559 Uimakuluissa 11 ryhmää / 84 sallistujaa, kulujen ja päiväkdin kanssa yhteensä 5 liikuntatapahtumaa /19 uintiryhmää, 2 liikuntakampanjaa 27 tapahtumaa, kävijämäärä lapset 3 141, aikuiset 1 687, yhteensä tapahtumaa (selvä reitti, ryhmäytyspäivä) 2 (frisbeeglf ratjen laajennukset Klamila ja Virjki) 13 / vusi ja 12 / vusi 41 tapahtumaa / kävijää Vapaa-aikatimen (kulttuuri/liikunta/nuris) tteutumisprsentti yhteensä 101,18 % Klmannen sektrin timijiden kanssa tehtävä yhteistyö Ostpalvelu- ja yhteistyöspimukset 15 / vusi kulttuuri 6 spimusta, liikunta 13 ja nuris 5, yhteensä 24 spimusta PROSESSIT JA RAKENTEET Tarkituksen mukainen palvelurakenne Asiakaspalautteet 1 / vusi 3 liikuntatimen palautekysely Timivat yhteistyöverkstt Yhteistyökumppaneiden määrä 10 / vusi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN (LAATU) Hyvinviva ja ammattitaitinen henkilöstö Timiva työyhteisö Kulutuspäivät väh. 2 / vusi 17 eri verksta 4 kulutuspäivää Kehityskeskustelut 1 kerta / vusi tteutuma 0 % Sairauspissalt enintään 10 pv / vusi 16 pv / vusi 93

94 40 Sivistyslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,94 98,80 Ostt tilikauden ,00 0,00 0,00 Muut timintakulut , ,00 101,80 Timintakulut yhteensä , ,94 99,10 TOIMINTAKATE , ,94 99,10 Suunn.mukaiset pi ,52-37,48 62,50 TILIKAUDEN TULOS , ,42 99,10 40 Sivistystimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp , ,38 89,90 Sisäiset tall hall p ,30-864,70 93,00 Palvelujen stt , ,08 91,10 Aineet,tarvikkeet, tavarat Sisäiset rakennusten , ,00 101,80 Muut timintakulut , ,00 101,80 Timintakulut yhteensä , ,92 100,60 TOIMINTAKATE , ,92 100,60 94

95 2.4 TEKNINEN TOIMI Timialasta vastaa tekninen jhtaja Tekninen lautakunta (50) Tekninen lautakunta - kkuksia 10 Osallistunut kkuksiin Peltla Tum Puheenjhtaja 10 Tylli Markus Varapuheenjhtaja 10 Ahlberg Marika Jäsen 8 Husu Sirpa Jäsen 9 Kirkkpelt-Pakarinen Wilma Jäsen 8 Liikkanen Satu Jäsen 6 Myllymäki Tenh Jäsen 10 Peltla Art Jäsen 10 Haaja Tuula Varajäsen 2 Mässeli Ritva Varajäsen 2 Hartikainen Natalia Varajäsen 1 Lappi Jukka Khall pj. Virlahti 3 Alastal Tarja Khall pj. Miehikkälä 10 Hellä Marjaana Khall edustaja, Virlahti 10 Kataikk Leena Khall edustaja, Miehikkälä 10 Jämsén Antti Kunnanjhtaja, Miehikkäkä 1 Halnen Kaija Vt. kunnanjhtaja 2 Ylönen Art Kunnanjhtaja, Miehikkälä 1 Havuah Osm Kunnanjhtaja, Virlahti 4 Rngas Heikki Tilapalvelupäällikkö 1 Uski Markku Sihteeri 10 Hallint (500) Tekninen timi tuttaa kunnan eri timintjen kiinteistöpalvelut sekä kuntalaisille lakisääteiset kunnallistekniikan, ympäristöterveydenhulln, eläinlääkintähulln ja pelastustimen palvelut. Kaakn kaksikssa jatkui rakentaminen edelleen vilkkaana. Lautakunta esitti talusarvin lisähenkilöstöä, jta ei saatu. Tästä juhtuen sa suunnitelluista töistä n siirretty tehtäväksi myöhemmin. Hallinnn kustannukset n jaettu Miehikkälän ja Virlahden kesken asukasmäärän mukaisessa suhteessa 38,4/61,6. Tavitteet: Keskeinen tavite n mittavien rakennushankkeiden hallittu läpivienti Timinnallinen tavite Mittari TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Mnipulinen Ok/kaava tnttitarjnta Ok/haja-alue Tellisuus Luvutetut tntit Ok/kaava Ok/haja-alue Tellisuus

96 Tnttitarjnta n asemakaava-alueella hyvä. Rakentamisvalmiuden lisäksi asemakaavassa n hyvin tnttivaranta, jlla ei vielä le kunnallistekniikkaa. Haja-asutusalueella tnttitilanne n hyvä Muurikkalassa ja khtuullinen Sal-Miehikkälässä. Muurikkalan yleiskaavassa n hyvin tnttivaranta, jlla ei vielä le kunnallistekniikkaa. Suur-Miehikkälässä ja Pitkäkskella tnttitilanne n heikk. Tnttitarjnta n esillä kunnan nettisivuilla. Taantuman jatkuessa tnttikysyntää ei llut llenkaan. Taludelliset tavitteet: 500 Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,13 100,80 Timintakulut yhteensä , ,13 100,80 TOIMINTAKATE , ,13 100,80 Suunn.mukaiset pi ,28-32,72 83,60 TILIKAUDEN TULOS , ,41 100, Hallint Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,13 100,80 Timintakulut yhteensä , ,13 100,80 TOIMINTAKATE , ,13 100,80 Suunn.mukaiset pi ,28-32,72 83,60 TILIKAUDEN TULOS , ,41 100,80 Hallinnn salta ment tteutuivat talusarvin mukaisesti. Sisäinen valvnta. Laskutuksen sisäinen valvnta tteutetaan tarkastamalla ja hyväksymällä laskutuslistat. Laskutettavat tarkastetaan satunnaisesti. Tilaajavastuulain mukaista valvntaa varten n laadittu erillinen lmake, jka vaaditaan työn surittajalta. Aliurakitsijat hyväksytään työmaakkuksessa, kun tilaajavastuuselvitykset n esitetty ja ne n hyväksyttävät. Riskiarvi tehdään savutiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä. Myös rakennushankkeiden käynnistyessä arviidaan riskit varsinkin urakkamuta valittaessa. Henkilöstön riittämättömyys vilkkaan rakentamisen aikana aiheuttaa riskejä. Palkkjen ikeellisuus tarkistetaan talusarvin laadinnan yhteydessä. Omaisuuden turvariski arviidaan vakuutuspalaverissa. 96

97 Maankäyttö (510) Maankäytöstä vastaa tekninen jhtaja. Kaavitus Kaavituksessa n meneillään seuraavia hankkeita: Kirknkylässä kulukrttelin asemakaavan tarkastus valmistui Kirknkylän phjissan asemakaavan ajantasaistus, siirtyi 2017 Taludelliset tavitteet 510 Maankäyttö Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt ,92-365,92 0,00 Timintatutt yhteensä ,92-365,92 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,49 31,50 Timintakulut yhteensä , ,49 31,50 TOIMINTAKATE , ,41 29, Maankäyttö Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p ,91-1,09 99,70 Palvelujen stt ,91-1,09 99,70 Timintakulut yhteensä ,91-1,09 99,70 TOIMINTAKATE ,91-1,09 99,70 Taludellisesti maankäytön suunnittelun ment jäivät alle arvin siirtyneiden kaavjen jhdsta. 97

98 Timitilat (520) Tulsyksiköstä vastaa tilapalvelupäällikkö. Miehikkälän uuden palaseman rakennustyöt käynnistyivät syksyllä. Uusi palasema valmistuu 2017 kesäkuussa. Kiinteistönpidn kehittämishanketta jatkettiin syksyllä, ja tavitteena n saada hanke päätökseen 2017 keväällä Krjauksia kiinteistöillä: asuntja krjattu keskimäärin 1,5/ kiinteistö asuntjen vapautuessa Lapjärven leirikeskuksen jäteveden imeytys saatiin timimaan putkistn huuhtelulla. Uutta imeyskenttää ei tällä hetkellä tarvita. Jatkssa imeytyskentän uusimiseen täytyy kuitenkin varautua. Työpajan ulkmaalaus Asuntjen kunnstuksia asunnn vapautuessa Kunilan pihan viimeistelytyöt Kunilan yhteyteen tteutettiin senirien liikuntapuist Jaakk Jkelan säätiön varilla Suur-Miehikkälän saunarakennuksen kunnstus Muurikkalan päiväkti lpetti timintansa kesällä, ja tilat tyhjennettiin mahdllista asuinkäyttöä varten Lapjärven vanhan saunan kunnstus Timinnallinen tavite Mittari TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Vukra-asunnt Kpl Vukrausaste Saatavat % 1,3 1,6 0,7 1,1 Saatavat Omat kiinteistöt Hultkirja Kerrsala Hit /m² 3,72 Hidettavat m³ Työkustannus /m³ 2,8 4,42 Öljynkulutus Hinta /l 0,77 0,64 0,8 0,59 Kauklämpö Mwh Hinta /Mwh 98,62 72, ,62 Siivusalue Työkustannus /m² 24,4 13,85 98

99 Taludelliset tavitteet 520 Timitilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,59 0,00 Muut timintatut , ,39 101,10 Timintatutt yhteensä , ,98 104,20 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,00 0,00 Eläkekulut ,79 254,79 0,00 Muut henkilösivu ,97 2,97 0,00 Palvelujen stt , ,08 109,90 Ostt tilikauden , ,84 94,50 Muut timintakulut , ,02 99,20 Timintakulut yhteensä , ,98 103,30 TOIMINTAKATE , ,00-597,80 Suunn.mukaiset pi , ,00 101,30 TILIKAUDEN TULOS , ,00 99, Timitilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset myyntitut , ,00 0,00 Myyntitutt , ,00 0,00 Sisäiset rakennusten , ,00 99,20 Muut timintatut , ,00 99,20 Timintatutt yhteensä , ,00 99,50 TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär , ,90 86,30 Sisäiset henkilöstöp , ,78 131,00 Sisäiset tall hall p , ,80 76,60 Sisäiset muut palvel , ,55 0,00 Palvelujen stt , ,37 88,50 Timintakulut yhteensä , ,37 88,50 TOIMINTAKATE , ,37 101,00 Tulja kertyi hieman dtettua enemmin. Vukratult asunnista tteutui n yli arvin ja muiden tiljen vukrat jäivät vain 699 alle arvin. Ment ylittyivät Kunilan pihan/ rappusten tekemiseen saatiin lisätalusarvissa investintisaan määräraha. Kustannuksia ei kuitenkaan käyttötaludesta siirretty investinteihin, kska lisätult kattivat ment. 99

100 Yhdyskuntatekniikka (530) Tulsalueesta vastaa yhdyskuntatekniikan päällikkö. Timinnallinen tavite Mittari TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Liikuntapaikat Käyttöpäivät - luistelualueet kentät Hit /asukas 5,92 6,35 10,10 9,02 Tiet Tiet m Hit /m 6,5 7,11 8,44 11,45 Puistt Pinta-ala Hit Kunt Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Tyydyttävä Yhdyskuntatekniikka tteutui timinnaltaan talusarvin mukaisesti. Talviliikuntapaikkja ei pystytty pitämään tavitteen mukaisesti kunnssa leudn talven takia. Taludelliset tavitteet 530 Yhdyskuntatekniikka Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,01 21,00 Muut timintatut ,72 111,28 44,40 Timintatutt yhteensä , ,29 21,50 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,50 107,80 Ostt tilikauden , ,73 77,80 Muut timintakulut ,43 164,43 101,60 Timintakulut yhteensä ,20-889,80 99,40 TOIMINTAKATE , ,49 105,30 Suunn.mukaiset pi , ,60 110,80 TILIKAUDEN TULOS , ,09 107, Yhdyskuntatekniikka Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär , ,70 7,60 Sisäiset henkilöstöp ,87 523,87 0,00 Sisäiset tall hall p ,88 135,88 103,60 Sisäiset muut palvel ,80 909,80 0,00 Palvelujen stt ,85 460,85 109,20 Timintakulut yhteensä ,85 460,85 109,20 TOIMINTAKATE ,85 460,85 109,20 Tulihin li budjetitu vanhan kiinteistötraktrin myyntihintana. Traktrilla li kirjanpidssa enemmin arva kuin myyntihinta, ja siksi tul ei tteutunut. Ment pysyivät talusarvin mukaisina. 100

101 Jätehult (535) Timinnalliset tavitteet TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Jätemaksut kpl Hinta 22,99 24, ,40 Ekpisteet Pienjäteasema Ekmaksujen laskutus stettiin Kymen Jäte Oy:ltä. Taludelliset tavitteet 535 Jätehult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,05 96,20 Timintatutt yhteensä , ,05 96,20 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,13 156,40 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostt tilikauden ,40-417,60 30,40 Muut timintakulut ,00-500,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,53 152,40 TOIMINTAKATE , ,58-452,50 Suunn.mukaiset pi ,36 0,36 100,00 TILIKAUDEN TULOS , , , Jätehult Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,39 458,39 0,00 Sisäiset tall hall p ,39-70,61 89,90 Palvelujen stt ,78 387,78 155,40 Timintakulut yhteensä ,78 387,78 155,40 TOIMINTAKATE ,78 387,78 155,40 Maksuja kertyi lähes arviidusti. Käyttökustannukset ylittyivät jätteenkuljetuksen ja yhteistimintasuuksien (palkkjen) salta. Pienjäteaseman hit n tapahtunut pääasiassa työllistämistyönä työllistettyjen palkka n kirjattu virheellisesti kknaisuudessaan pienjäteasemalle, vaikka työstä sa n khdistunut muuhun timintaan. Jätteenkuljetuksessa vaarallisia jätteitä tyhjennettiin aikaisempaan verrattuna tupla määrä. 101

102 Liikelaitkset (540) Vesihultlaits n eriytetty kunnan kirjanpidsta. Timinnalliset tavitteet Lämpöjhtverkstn timinta li talusarvin mukaista. Taludelliset tavitteet 540 Liikelaitkset Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sisäiset erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,00 0,00 Muut timintatut , ,20 0,00 Timintatutt yhteensä , ,20 109,70 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt ,73-982,27 1,80 Aineet,tarvikkeet, Ostt tilikauden , ,00 0,00 Muut timintakulut ,00 0,00 0,00 Timintakulut yhteensä , ,27 0,90 TOIMINTAKATE , ,47 119,50 Suunn.mukaiset pi , ,76 109,10 TILIKAUDEN TULOS , ,71 176, Liikelaitkset Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,00 0,00 0,00 Sisäiset tall hall p ,73 17,73 0,00 Palvelujen stt ,73 17,73 0,00 Timintakulut yhteensä ,73 17,73 0,00 TOIMINTAKATE ,73 17,73 0,00 102

103 Maa- ja metsätilat (565) Timinnalliset tavitteet TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 Pinta-ala Tutt /ha Myyntimäärä m³ Hinta /m³ 58,89 35, ,32 Kunnstus ha 19,9 2, ,4 Kustannus /ha Taludelliset tavitteet 565 Maa- ja metsätilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,58 109,60 Muut timintatut , ,41 107,90 Timintatutt yhteensä , ,99 109,40 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,62 89,60 Ostt tilikauden ,00 0,00 0,00 Muut timintakulut , ,00 0,00 Timintakulut yhteensä ,38-162,62 99,70 TOIMINTAKATE , ,61 113, Maa- ja metsätilat Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p ,61-78,39 73,90 Palvelujen stt ,61-78,39 73,90 Timintakulut yhteensä ,61-78,39 73,90 TOIMINTAKATE ,61-78,39 73,90 Puun myynti ylitti arvin Metsän hit tteutui suunnitelmallisesti. 103

104 Ympäristötimi (570) Terveysvalvnta ja ympäristönsujelu tteutetaan yhteistyössä Haminan kaupungin, Miehikkälän ja Virlahden kunnan kanssa levan yhteislautakunnan timesta. Taludelliset tavitteet 570 Ympäristötimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,33 116,40 Ostt tilikauden ,27 82,27 0,00 Muut timintakulut , ,00 91,10 Timintakulut yhteensä , ,60 113,80 TOIMINTAKATE , ,60 113, Ympäristötimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p ,67 183,67 283,70 Palvelujen stt ,67 183,67 283,70 Sisäiset rakennusten , ,00 91,10 Muut timintakulut , ,00 91,10 Timintakulut yhteensä , ,33 92,20 TOIMINTAKATE , ,33 92,20 Ympäristötimi ylittää hieman talusarvin. Ylitys aiheutuu eläinlääkintähulln kustannuksien nususta. 104

105 Pelastustimi (580) Pelastuslaits timii Ktkan kaupungin alaisuudessa liikelaitksena. Miehikkälän suus käyttömenista n nin 1,24 %. Investintisuus n 5,7 /asukas. Operatiivinen pelastustimi tapahtuu Miehikkälän pulivakinaisen palkunnan timesta. Taludelliset tavitteet 580 Pal- ja pelastustimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset ,00 0,00 0,00 Timintatutt yhteensä ,00 0,00 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,72 96,60 Muut timintakulut ,04-38,96 98,90 Timintakulut yhteensä , ,68 96,60 TOIMINTAKATE , ,68 96, Pal- ja pelastustimi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset tall hall p ,24 15,24 115,20 Palvelujen stt ,24 15,24 115,20 Timintakulut yhteensä ,24 15,24 115,20 TOIMINTAKATE ,24 15,24 115,20 Talusarvi tteutui hyvin arvin mukaisesti. 105

106 Tekninen lautakunta yhteensä 50 Tekninen lautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,03 109,40 Tuet ja avustukset ,00 0,00 0,00 Muut timintatut , ,72 103,20 Timintatutt yhteensä , ,75 104,00 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,00 0,00 Eläkekulut ,79 254,79 0,00 Muut henkilösivu ,97 2,97 0,00 Palvelujen stt , ,07 106,80 Ostt tilikauden , ,90 92,70 Muut timintakulut , ,45 100,40 Timintakulut yhteensä , ,38 103,00 TOIMINTAKATE , ,37 99,70 Suunn.mukaiset pi , ,00 102,40 TILIKAUDEN TULOS , ,63 101,30 Tekninen lautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset vesi- ja jä ,00 0,00 0,00 Sisäiset myyntitut , ,00 0,00 Myyntitutt , ,00 0,00 Sisäiset rakennusten , ,00 99,20 Muut timintatut , ,00 99,20 Timintatutt yhteensä , ,00 99,50 TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär , ,60 84,40 Sisäiset henkilöstöp ,66 521,66 104,70 Sisäiset tall hall p , ,72 80,50 Sisäiset muut palvel , ,71 0,00 Palvelujen stt , ,95 88,20 Sisäiset rakennusten , ,00 91,10 Muut timintakulut , ,00 91,10 Timintakulut yhteensä , ,95 88,60 TOIMINTAKATE , ,95 101,50 Tulja kertyi talusarvita enemmän. Myös ment ylittivät talusarvin. Nettmen ylittyi Mikäli Kunilan pihan rakennuskustannukset lisi siirretty investinteihin, niin nettment lisivat jääneet alle talusarvin. Kuntastrategia Miehikkälän uusi kuntastrategia hyväksyttiin , jten talusarvissa ei vitu varautua strategian tteutukseen. Strategiaa tteutettiin Muurikkalan yritysalueen maa-aineksen ttsuunnitelman laadinnalla. Tavitteena n saada maa-aineksen tlla helpmmin rakennettavia tntteja sekä maaaineksen käytön hyödyntämisellä alueen rakentamisessa. Vesivarja kartitettiin Melulammenkankaan alueelta. Tutkittu alue ei sveltunut merkittävämpään vedenttn. Kahdeksalle nurille pystyttiin tarjamaan kesätöitä yhteensä 0,4 htv:tä. 106

107 Rakennuslautakunta (59) Timialasta vastaa rakennustarkastaja Virlahden ja Miehikkälän kuntien yhteistyöspimuksen mukaisesti kunnat asettavat maan rganisaatinsa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 5 :n (puitelaki) mukaisesti yhteislautakunnan, jlla n palvelujen järjestämis- ja tuttamisvastuu. Yhteislautakuntaan tulee 8 jäsentä, neljä kummastakin kunnasta. Yhteislautakunnalle valitaan puheenjhtaja isäntäkunnasta ja varapuheenjhtaja tisesta spimuskunnasta. Jäsenille valitaan varajäsenet. Rakennuslautakunnan puheenjhtajuus n määrätty Miehikkälän kunnalle. Rakennuslautakunta timii rakennusvalvntaviranmaisena ja yksityistielain mukaisena viranmaisena. Rakennuslautakunta - kkuksia 7 Osallistunut kkuksiin Krpela Markku Puheenjhtaja 7 Krmu Marja Helena Varapuheenjhtaja 6 Celik Filiz Jäsen 5 Makknen Kaarl Jäsen 4 Niemelä Juni Jäsen 7 Sumalainen Tuula Jäsen 2 Tulkki Hannele Jäsen 2 Vanhala Mikk Jjäsen 5 Talsi Tuija Markku Krpelan varajäsen 0 Haaja Tuula Marja Helena Krmun varajäsen 1 Kummelus Päivi Filiz Celikin varajäsen 0 Peltla Matti Kaarl Makksen varajäsen 2 Kskela Jaakk Juni Niemelän varajäsen 0 Kirppu Eetu Tuula Sumalaisen varajäsen 2 Hein Valtteri /Lahti Ari Hannele Tulkin varajäsen 0 Suknuuti Merja Mikk Vanhalan varajäsen 0 Kuki Rist Virlahden kh:n edustaja 4 Kuntsi Juhani Virlahden kh:n edustajan varajäsen 0 Ruppa Pekka Miehikkälän kh:n edustaja 7 Kataikk Leena Miehikkälän kh:n edustajan varajäsen 0 Alastal Tarja Miehikkälän kh:n puheenjhtaja 3 Lappi Jukka Virlahden kh:n puheenjhtaja 0 Ylönen Art Miehikkälän kunnanjhtaja 1 Halnen Kaija Miehikkälän kunnanjhtaja, vs. 1 Havuah Osm Virlahden kunnanjhtaja 2 Rist Piklainen esittelijä /pöytäkirjanpitäjä 7 Terävä Sirpa esittelijä /pöytäkirjanpitäjä/asiantuntija 2 Henkilöstö Kertmusvunna henkilöstöä rakennusvalvnnassa n llut rakennustarkastaja, apulaisrakennustarkastaja ja timistsihteerit. Miehikkälän kunnan rakennusvalvnnan timistsihteerin tehtäviä hitaa pääsääntöisesti teknisen timen timistsihteeri. 107

108 Rakennusvalvnta (590) Palvelut Virlahden rakennusvalvnta n tuttanut rakennusvalvnnan palvelut mlempiin kuntiin isäntäkuntamallin mukaisesti Miehikkälässä ja Virlahdella. Timinta n llut suunnitelmien mukaista. Vuden aikana n päätetty hankkia rakennusvalvnta- ja karttahjelma, jtka mahdllistavat sähköiseen asiintiin siirtymisen vuden 2017 alussa. Tavitteet Lähialueen rakennusvalvntjen kanssa n tehty yhteishankintana sähköiseen lupapalveluun siirtyminen ja tältä phjalta laaditaan alueelliset timintahjeet sähköisessä lupapalvelussa asiimiseen, mikä mahdllistaa rakentajien laajemmalta alueelta suunnittelijiden käyttämisen. Rakennusvalvnta tulee siirtymään kknaan sähköiseen lupa-asiintiin ja -asiakirjjen arkistintiin. Timintakäytäntöjä n yhdenmukaistettu järjestämällä yhteisiä neuvttelupäiviä lähialueiden rakennusvalvntahenkilöstön kesken. Mittarit Lupien käsittelymäärä n llut vunna 2016 (lupamäärä/kk kk) n. 11 lupaa/kk. Keskimääräiseksi käsittelyajaksi n mudstunut 1,5 kk, mikä sin jhtuu pienenneistä lupamääristä ja julukuulla ei lupapäätöksiä tehty hjelman muutsten takia. Suunnittelijiden ja vastaavien työnjhtajien vaativuuslukkien humiiminen n kaventanut suunnittelijiden määrää. Kriittiset menestystekijät Talustilanteen epävarmuus n heijastunut lupamääriin, jtka vat pienentyneet lisää edellisiin vusiin verrattuna. Lainsäädäntö- ja asetusmuutkset vat jatkuneet. Talus Lupamäärät vat jääneet tavitteiden alapulelle, jllin tavitteisiin ei le aivan päästy. Rakennusvalvnta n pystynyt kattamaan palveluidensa tuttamisen vuden 2016 tulillaan n. 48 %:sesti. Krjausavustukset ARA:lta kunnille sitetut määrärahat perustuvat hakuaikana kuntiin tulleiden hakemuksien kustannusarviihin. Vahvistus myönnetyistä avustuksista vastasi haettuja avustusmääriä. Virlahden kunnan krjausavustukset Virlahden kunnassa haettiin krjausavustuksia yhteen asuntn eura. ARA vahvisti haetun avustuksen. Energia-avustusta haettiin yhteen khteeseen, hakemus ei täyttänyt myöntämisen edellytyksiä. Miehikkälän kunnan krjausavustukset Miehikkälän kunnassa haettiin krjausavustuksia kahteen asuntn eura. ARA vahvisti haetut avustukset. Energia-avustusta haettiin yhteen khteeseen, hakemus ei täyttänyt myöntämisen edellytyksiä. Vuden 2017 alusta vimaan tulleen uuden krjausavustuslain myötä siirtyy krjausavustusten myöntäminen kunnista ARA:aan. Käytännössä tämä tarkittaa, että hakemus jätetään asuntrahastn ja ARA tekee avustuspäätöksen ja hitaa avustusten maksamisen. J myönnettyjen avustusten salta maksatus ja seuranta jää kunnille. 108

109 Maa-ainesten tt (592) Virlahden kunta Maa-aineslupia ei kertmusvunna myönnetty. Vimassa levia maa-aineslupia vuden 2016 lpussa li 20 kpl. Näistä sranttlupia 4 kpl, luhintalupia 15 kpl, varastintilupia 1 kpl. Käsittelyssä ei le keskeneräisinä lupia. Miehikkälän kunta Kertmusvunna myönnettiin 1 maa-ainesluvan muuts. Kesken levia hakemuksia ei le. Vimassa levia maa-aineslupia vuden 2016 lpussa li 10 kpl. Näistä srantt/ siltti -lupia 5 kpl, luhintalupia 5 kpl. Maa-ainesluvan haltijiden ilmitukset maa-aineksen määrästä ktaan Ely-keskuksen Ntttietkantaan ja sieltä edelleen lupaviranmaisten käyttöön. Maa-ainesten laskutus kunnissa n perustunut ttilmituksiin. Vusittain tehtävillä katselmuksilla valvtaan timinnan luvanmukaisuutta. Maa-ainesten salta timinta n llut edellisten vusien kaltaista. Ympäristönsujelulain ja maa-aineslain muutksen seurauksena Virlahden (kv ) ja Miehikkälän (kv ) kuntien maa-ainesluvat n siirretty yhteistyöspimuksella Haminan ympäristölautakunnalle. Virlahden rakennusvalvnnalle jää lupien valmistelu ja valvnta. Yksityistiet (594) Virlahden kunnan tieavustukset Talusarvissa yksityisteiden kunnssapit- ja perusparannusavustuksiin li varattu eura. Tästä eura n varattu teiden kunnssapitn, eura perusparannuksiin. Maksuperusteeksi kunnssapitavustuksissa läpiajteille li päätetty 300 eura/km ja muille teille 280 eura/km. Tiekunnille avustusta maksettiin enintään 95% vuden 2015 kknaiskustannuksista. Krtetun kunnssapitavustuksen piiriin luettiin tiet, jissa n selkeää läpiaja. Kahden kunnan pulelle sijittuville tiekunnille kunnssapitkustannukset / avustukset jaettiin tien pituuden suhteessa. Kunnssapitavustusta haki 51 tiekuntaa. Tiekuntien kunnssapitkustannukset livat vunna 2015 yhteensä eura. Kunnan perusparannusavustusta haki 13 tiekuntaa. Kustannusarviiden kknaissumma li eura. Perusparannusta ei makseta tiekunnille, jiden varrella ei le vakituista asutusta. Kunnssapitavustusta myönnettiin yksityisteille eura ja perusparannusavustusta myönnettiin 53 % kustannusarvin mukaisista kuluista yhteensä eura klmelletista tiekunnalle. Perusparannusavustuksia maksettiin eura. Tieavustuksia jäi käyttämättä kaikkiaan eura. Miehikkälän kunnan tieavustukset Virlahden talusarvissa n varaus Miehikkälän kunnan yksityisteiden kunnssapitn, peruskrjaukseen ja avustukseksi valtinavustusta saaville tiekunnille eura. Kunnssapitavustushakemuksen jätti 52 tiekuntaa. Kunnssapitkustannukset vudelta 2015 livat yhteensä ,17 eura. Perusparannusavustuksia haki yksi tiekunta. Kunnssapitavustuksia maksettiin 56 % vuden 2015 kunnssapitkuluista yht eura ja perusparannusta eura. Varauksesta jäi käyttämättä kaikkiaan 520 eura. Yksityistielain mukaisia tietimituksia ei pidetty. Valtinapua vudelle 2017 hakevien tuli jättää avustushakemukset mennessä. Hakemuksia ei jätetty kumpaankaan kuntaan. 109

110 Virlahti / Miehikkälä rakennusvalvnnan tilastt: Rakennuslautakunnan käsittelemät asiat Mi Vi 2016 Mi Vi 2015 Mi Vi 2014 rakennuslupa-asiat lupien jatkajat pikkeamat suunnittelutarveratkaisut maa-ainesten tt kaava-asiat yksityistiet, avustukset ym krjausavustukset siteasiat ikaisuvaatimukset lausunnt hallint-ikeudelle hallintasiat ym muut lausunnt/selvitykset Yhteensä ********** Viranhaltijapäätökset Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. Rakennusluvat Timenpideluvat Timenpideilmitukset Vakuudet (rak.luvat ja maa-aines) Purkuluvat/-ilmitukset Puunkaatluvat as.kaava-alueella Maisematyöluvat Vastaava työnjhtaja, kvv-/iv-työnjht Ositenumerinti Muut päätökset (sis. jatkajat) Yhteensä ********** Myönnetyt luvat Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. Rakennus- ja timenpideluvat uudet maktitalt uudet rivitalt uudet lma-asunnt muut uudet rakennukset laajennukset muuts/uud.rak. verr. muuts muut Timenpideilmitukset Suunnittelutarveratkaisut Maa-ainesluvat, myönnetyt/hylätyt Yhteensä

111 Myönnetyt rakennus- ja timenpideluvat alueittain ********** Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. Asemakaava-alueet Ranta-asemakaava-alueet Yleiskaava-alueet Haja-asutusalueet Yhteensä Vastaavat työnjhtajat /päätökset Mi Vi yht. Mi Vi yht. Mi Vi yht. ins, rkm, teknikt, arkkit kirvesmiehet, rakennusammattimiehet muut Yhteensä rakennus- ja timenpidelupien keskimääräinen käsittelyaika n 1,5 kk v jätetyistä hakemuksista käsittely n kesken Virlahti 9 luvan ja Miehikkälä 8 luvan salta vusilta käsittely n kesken Virlahdella 31 luvan salta vusilta käsittely n kesken Miehikkälässä 16 luvan salta Katselmukset ja tarkastukset Mi Vi yht Mi Vi yht. Mi Vi yht Alituskkukset Sijaintikatselmukset Phja/raudituskatselmukset Hrmi/sis myös vast.tj: hrmikats Rakennekatselmukset Lvi- ja viemärilaitteistt Käyttöönttkatselmukset Lppukatselmukset Muut katselmukset Maa-aineskatselmukset Krjausavustuskatselmukset Yksityistiekatselmukset Yhteensä ********** Valmistuneet rakennukset Mi Vi yht Mi Vi yht. Mi Vi yht. Uudet asuinrakennukset Rivitalt Lma-asunnt Muut uudet rakennukset Muutkset ja laajennukset Yhteensä väestörekisterikeskuksen rekisteritietjen mukaan keskeneräisiä rakennuksia n Virlahdella 704 kpl ja Miehikkälässä 266 kpl 111

112 59 Rakennuslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Maksututt ,56 344,56 0,00 Timintatutt yhteensä ,56 344,56 0,00 TOIMINTAKULUT Palvelujen stt , ,82 87,30 Timintakulut yhteensä , ,82 87,30 TOIMINTAKATE , ,26 87,50 59 Rakennuslautakunta Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTAKULUT Sisäiset henkilöstöp ,14-13,86 98,30 Sisäiset tall hall p ,16-249,84 88,60 Palvelujen stt ,30-263,70 91,20 Timintakulut yhteensä ,30-263,70 91,20 TOIMINTAKATE ,30-263,70 91,20 112

113 50 Tekninen timi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sis.ulkiset ja sis.erät) % TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,03 109,40 Maksututt ,56 344,56 0,00 Tuet ja avustukset ,00 0,00 0,00 Muut timintatut , ,72 103,20 Timintatutt yhteensä , ,19 104,00 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkki , ,00 0,00 Eläkekulut ,79 254,79 0,00 Muut henkilösivu ,97 2,97 0,00 Palvelujen stt , ,25 104,60 Ostt tilikauden , ,90 92,70 Muut timintakulut , ,45 100,40 Timintakulut yhteensä , ,56 101,80 TOIMINTAKATE , ,63 96,60 Suunn.mukaiset pi , ,00 102,40 TILIKAUDEN TULOS , ,63 99,50 50 Tekninen timi Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts- (sisäisten erittely) % TOIMINTATUOTOT Sisäiset vesi- ja jä ,00 0,00 0,00 Sisäiset myyntitut , ,00 0,00 Myyntitutt , ,00 0,00 Sisäiset rakennusten , ,00 99,20 Muut timintatut , ,00 99,20 Timintatutt yhteensä , ,00 99,50 TOIMINTAKULUT Sis. vesi- ja viemär , ,60 84,40 Sisäiset henkilöstöp ,80 507,80 104,20 Sisäiset tall hall p , ,56 81,00 Sisäiset muut palvel , ,71 0,00 Palvelujen stt , ,65 88,30 Sisäiset rakennusten , ,00 91,10 Muut timintakulut , ,00 91,10 Timintakulut yhteensä , ,65 88,70 TOIMINTAKATE , ,65 101,60 113

114 2.5 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Tulslaskelma Ed.v tuls Talusarvi Ta-muuts Uusi TA Tteuma Pikkeama Muuts % (kaikki tilit) TOIMINTATUOTOT Myyntitutt , ,44 94,90 Maksututt , ,32 116,80 Tuet ja avustukset , ,79 81,00 Muut timintatut , ,61 104,20 Timintatutt yhteensä , ,30 98,20 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkki , ,04 98,10 Henkilöstökrvauks , ,67 870,00 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,99 101,10 Muut henkilösivu , ,03 100,70 Palvelujen stt , ,51 99,80 Aineet,tarvikkeet,tavarat Ostt tilikauden , ,69 94,80 Avustukset , ,31 82,00 Muut timintakulut , ,28 103,60 Timintakulut yhteensä , ,92 97,80 TOIMINTAKATE , ,62 97,50 Vertult , ,87 100,70 Valtinsuudet , ,00 100,20 Rahitustutt ja -kulut Krktutt , ,34 160,50 Muut rahitustut , ,45 371,90 Krkkulut , ,49 73,90 Muut rahituskulut , ,63 680,60 VUOSIKATE , ,14 136,20 Pistt ja arvnalentumiset Suunn.mukaiset pistt , ,43 102,40 TILIKAUDEN TULOS , ,71 220,60 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,71 220,60 114

115 Valtinsuuksien erittely Valtinsuuksen erittely Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Kunnan peruspalvelujen valtinsuus (ilman tasauksia) ,00 17,00 Vertulihin perustuva valtinsuuksien tasaus ,00-20,00 Järjestelmämuutksen tasaus ,00 24,00 Opetus- ja kulttuuritimen muut valtinsuudet , ,00 Valtinsuudet yhteensä , ,00 Vertuljen erittely Vertuljen erittely Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Kunnan tulver , ,50 Kiinteistöver , ,61 Osuus yhteisövern tutsta , ,24 Vertult yhteensä , ,87 Kiinteistöverprsentit Yleinen Vak. asuinrakennukset Muut asuinrakennukset Vimalaitkset Yleishyödylliset yhteisöt ,70 % 0,35 % 0,95 % 0,00 % 0,00 % ,70 % 0,35 % 0,95 % 0,00 % 0,00 % ,90 % 0,35 % 0,95 % 2,50 % 0,00 % ,90 % 0,35 % 0,95 % 2,50 % 0,00 % ,90 % 0,40 % 1,00 % 2,80 % 0,00 % ,90 % 0,40 % 1,00 % 2,80 % 0,00 % ,00 % 0,45 % 1,05 % 2,80 % 0,00 % ,00 % 0,45 % 1,05 % 2,80 % 0,00 % ,00 % 0,45 % 1,05 % 2,80 % 0,00 % Tulverprsentti Vertettava tul, milj. eura Muuts ,25 23,4 3,3 % ,25 22,2-4,9 % ,5 22,0-1,0 % ,5 23,1 4,9 % ,5 23,1 0,0 % ,5 23,5 1,9 % ,0 24,3 3,4 % ,0 23,8-2,0 % 115

116 2.6 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty Yleishallinnn investinnit 7130 Yleishallinnn investinnit 2000 Osakkeet ja suudet 1201 Tytäryhteisösakkeet ja ,00 0,00 100, Muut sakkeet ja suudet ,35-229,35 0,00 * Hankinnat yht ,35-229,35 100,46 Investinnit nett ,35-229,35 100, Maa-alueet 1100 Maa-ja vesialueet ,80 1,80 0,00 * Myynnit yht ,80 1,80 0,00 Investinnit nett ,80 1,80 0, Yleishallinnn investinnit yhteensä * Hankinnat yht ,35-229,35 100,46 * Myynnit yht ,80 1,80 0,00 Investinnit nett ,55-227,55 100, Teknisen timen investinni 7820 Muut rakennukset 1035 Kulukeskus-kirjast 1123 Muut rakennukset , , , ,14 117, ,98 * Hankinnat yht , , , ,14 117, , Muut rakennukset , , ,00 0,00 100, ,00 * Rahitussuudet yht , , ,00 0,00 100, ,00 Investinnit nett , , , ,14 94, ,98 116

117 1065 Kunila Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty Muut rakennukset , , ,00 0,00 0,00 * Hankinnat yht , , ,00 0,00 0,00 Investinnit nett , , ,00 0,00 0, Palasema 1123 Muut rakennukset , , ,00 0,00 0, Keskeneräiset hankinnat , , ,08 0, ,09 * Hankinnat yht , , , ,92 95, ,09 Investinnit nett , , , ,92 95, , Yhdyskuntatekniikka 1080 Traktrin vaiht 1170 Muut kneet ja kalust , ,00-130,00 100, ,00 * Hankinnat yht , ,00-130,00 100, , Muut kneet ja kalust 0, , ,43 0, ,43 * Myynnit yht. 0, , ,43 0, ,43 Investinnit nett , , ,43 70, , Kaavatiet 1004 Sadevesiputket 1195 Keskeneräiset hankinnat , ,18 0, ,18 * Hankinnat yht , ,18 0, ,18 Investinnit nett , ,18 0, , Jhtverkstt 1113 Suurmiehikkälän vesi 1140 Jhtverkstt ja laittee , , ,00 0,00 0, Keskeneräiset hankinnat , ,62 0, ,62 * Hankinnat yht , , ,38 61, ,62 Investinnit nett , , ,38 61, ,62 117

118 1115 Suur-Pitkäk-Saiv siirtv Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty Jhtverkstt ja laittee , , ,00 0,00 0, Keskeneräiset hankinnat , ,06 0, ,06 * Hankinnat yht , , ,94 37, , Jhtverkstt ja laittee ,00 0,00 0,00 0,00 * Rahitussuudet yht ,00 0,00 0,00 0,00 Investinnit nett , , ,94 37, , Teknisen timen investinnit yhteensä 1123 Muut rakennukset , , , ,86 3, , Jhtverkstt ja laittee , , ,00 0, Muut kneet ja kalust , ,00-130,00 100, , Keskeneräiset hankinnat , , ,94 0, ,95 * Hankinnat yht , , , ,92 91, , Muut rakennukset , , ,00 0,00 100, , Jhtverkstt ja laittee ,00 0,00 0,00 0 * Rahitussuudet yht , , ,00 0,00 100, , Muut kneet ja kalust , ,43 0, ,43 * Myynnit yht , ,43 0, ,43 Investinnit nett , , , ,35 89, ,50 118

119 Kustannusarvi ja sen muutkset Ed.vusien käyttö Talusarvi Ta-muutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Tt. % Kustannusarvista käytetty Kaikki kunnan investinnit yhteensä 1123 Muut rakennukset , , , ,86 3, , Jhtverkstt ja laittee , , ,00 0, Muut kneet ja kalust , ,00-130,00 100, , Keskeneräiset hankinnat , , ,94 0, , Tytäryhteisösakkeet ja ,00 0,00 100, Muut sakkeet ja suudet ,35-229,35 0,00 * Hankinnat yht , ,57 92, Muut rakennukset , , ,00 0,00 100, , Jhtverkstt ja laittee ,00 0,00 0,00 0 * Rahitussuudet yht , , ,00 0,00 100, , Maa-ja vesialueet ,80 1,80 0, Muut kneet ja kalust , ,43 0, ,43 * Myynnit yht , ,23 0, ,43 Investinnit nett , ,80 89,82 Kertmusvunna livat seuraavat investinnit: Kulukeskuksen valtinavustukset hyväksyttyyn myönnettyjen avustusten mukaisesti. Viimeinen avustuserä tuli 2016, kun valtinsuusselvitys li hyväksytty. Menpulella kirjastn hyllyt maksettiin 2016 vuden pulella, kun tavarantarkastaja li tdennut hyllyjen täyttävän nrmit. Ment ,14 ja tult Palaseman rakentaminen alitettiin, käyttö ,09 Palaseman lämpöverkn liitstyö yhteydessä alitettiin Yhdystien sadevesiviemärin rakentaminen, kska jhdt sijittuvat sin samaan kaivantn. Määrärahan käyttö 3.431,18 vaatii lisämäärärahan. Suur-Miehikkälän ja Pitkäksken siirtviemärin ja yhdysvesijhdn rakentamispäätös tehtiin julukuussa. Hanketta valmisteltiin suunnitelmien laadinnalla sekä lupien hakemisella. Kilpailutus käynnistettiin lppuvunna. Rakennustyöt alkavat helmikuun lpulla Määrärahan käyttö yhteensä ,94, jsta vesilaitksen suus n ,25 ja viemärilaitksen suus ,

120 2.7 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Rahituslaskelma Talusarvi Tamuutkset Uusi TA Tteutunut Pikkeama Timinnan rahavirta Vusikate , ,14 Tulrahituksen krjauser , ,42 0 0,00 Investintien rahavirta 0 0,00 Investintiment , ,57 Rah.suudet investintime ,00 0,00 Pys vast hyödykk luvutus , ,60 Timinnan ja invest rahav , ,89 Rahituksen rahavirta Antlainjen muutkset Antlainasaamisten lisäyk , ,00 Antlainasaamisten vähenn ,00 0,00 Lainakannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen l , ,00 Pitkäkaisten lainjen väh ,00 48,00 Lyhytaikaisten lainjen m ,00 0,00 Oman pääman muutkset Vaikutus maksuvalmiuteen

121 2.8 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA sis. laskennalliset erät KÄYTTÖTALOUSOSA Sitvuus Ta N/B Ta muutkset Ta muutsten jälkeen Määrärahat 1000 Tularvit 1000 Ta Ta muutsten Tteu- Pik- Ta Tteu- muutksekeen jältumkeamtuma Pikkeama Keskusvaalilautakunta B Timintakate N _ Tarkastuslautakunta B Timintakate N Kunnanvaltuust B Timintakate N Kunnnanhallitus B Timintakate N Ssiaali- ja terv timi B Timintakate N Sivistystimi B Timintakate N Tekninen timi B Timintakate N Rakennuslautakunta B Timintakate N TULOSLASKELMAOSA Vertult B Valtinsuudet B Rah.tult ja ment B Rahastjen muuts Satunnaiset erät Varausten muuts Sitvuustas käyttötalussassa n timielin siten, että timintatuljen ja -menjen nettmäärä n sitva. Kmmentit lennaisiin pikkeamiin: B B Kunnanhallitus Maaseututimen maksusuus Haminan kaupungille alitti budjetin (15 t ) Maksusuus talus- ja henkilöstöhallinnn menista Virlahden kunnalle alitti budjetidun (25 t ) Budjetidut sisäisten rakennusten vukrat alittuivat (25 t ) Mnessa khdin säästetty budjetituun nähden Rakennusvalvnta Sähköisen lupajärjestelmän käyttööntn kustannukset (n. 10 t ) siirtyivät vudelle 2017 Maksusuus Virlahdelle jäi budjetitua pienemmäksi 121

122 Sitvuus Ta Määrärahat 1000 Tularvit 1000 Ta Ta muutstetumkeama Tteu- Pik- Ta Ta Ta Tteu- muutkset muu- muutuma jälkeen tk- set tsten jälkeen Pikkeama INVESTOINTIOSA N/B Kunnanhallitus Tytäryhtiösakkeet B Muut sakkeet ja suude B Maa-alueet B Ss- ja terveystimi Tekninen timi Kulukeskus-kirjast B Kunila B Palasema B Traktrin vaiht B Suur-Pitkäk.siirtviem. Rivinkangas vv-laits Suur-Mieh kyläpuhd B B B Suur-Mieh vesi B Siirtviemäri B Kauklämpöverkk B RAHOITUSOSA Antlainauksen muutkset Antlainasaam lisäys B Antlainasaam vähenn B Lainakannan muutkset Pitkäaik. lainjen lis. B vähennykset B Lyhytaikaisten lainjen muuts Oman pääman muutkset Yhteensä N = sitvuus nettmääräraha-/tularvi B = bruttmääräraha/tularvi 122

123 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1. TULOSLASKELMA (Ulkiset tilit) Timintatutt Myyntitutt , ,50 Maksututt , ,55 Tuet ja avustukset , ,41 Muut timintatutt , , , ,94 Valmistus maan käyttöön Timintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkit , ,97 Henkilöstökrvaukset , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,10 Muut henkilösivukulut , ,90 Palvelujen stt , ,69 Aineet,tarvikkeet ja tavarat , ,44 Avustukset , ,75 Muut timintakulut , , , ,48 Timintakate , ,54 Vertult , ,92 Valtinsuudet , ,00 Rahitustutt ja kulut Krktutt 9 630, ,60 Muut rahitustutt , ,55 Krkkulut , ,22 Muut rahituskulut , ,95 Vusikate , ,36 Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt , ,33 Kertalunteiset pistt Arvnalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tutt Satunnaiset kulut Tilikauden tuls , ,03 Pistern lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastjen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,03 123

124 3.2. RAHOITUSLASKELMA Timinnan rahavirta Vusikate , ,36 Satunnaiset erät Tulrah. krj.erät , ,72-645, ,76 Investintien rahavirta Investintiment , ,34 Rah.suudet investinteihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyöd luvutustult , , , ,02 Timinnan ja , ,26 investintien rahavirta Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasamisten lisäykset ,00 Antlainasaamisten vähennykset ,00 Lainakannan muutkset Pitkäaikaisten lainjen lisäys Pitkäaikaisten lainjen vähennys , ,00 Lyhytaik. lainjen muuts ,00 Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiant varat ja p:n muutks Saamisten muuts , ,08 Krttmien velkjen muuts , ,28 Rahituksen rahavirta , ,36 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,10 RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarjen muuts Rahavarat , ,53 Rahavarat , , , ,10 124

125 3.3. TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,77 Aineettmat hödykkeet , ,21 Aineettmat ikeudet , ,05 Muut pitkävaikutteiset ment , ,16 Aineelliset hyödykkeet , ,49 Maa- ja vesialueet , ,77 Rakennukset , ,84 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,75 Kneet ja kalust , ,29 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,84 Sijitukset , ,07 Osakkeet ja suudet , ,51 Muut lainasaamiset , ,56 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,54 Valtin timeksiannt Lahjitusvarjen erityiskatteet , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,45 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,34 Myyntisaamiset Lainasaamiset , ,34 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,58 Myyntisaamiset , ,28 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,27 Siirtsaamiset , ,03 Rahitusarvpaperit Sijitukset rahamarkkinainst , ,26 Rahat ja pankkisaamiset , ,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,76 125

126 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,44 Peruspääma , ,23 Muut mat rahastt ,37 EdelL tilikausien yli-/jäämä , ,81 Tilikauden yl-/aliijäämä , ,03 PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 Muut paklliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,54 Valtin timeksiannt Lahjitusrahastjen päämat , ,54 Muut timensiantjen päämat VIERAS PÄÄOMA , ,78 Pitkäaikainen , ,00 Jukkvelkakirjalainat Lainat rahitus- ja vak.lait , ,00 Liittymismaksut 1 660,50 Lainat julkisyhteisöiltä Siirtvelat Lyhytaikainen , ,78 Lainat rahitus- ja vak.lait , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakt 2 328, ,59 Ostvelat , ,71 Muut velat , ,99 Siirtvelat , ,49 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,76 126

127 3.4. KUNTAKONSERNI Tulslaskelma Tulslaskelma (1000 ) (1000 ) Timintatutt Timintakulut Osuus sakkuusyhteisöjen vitsta - 2 (tappista) Timintakate Vertult Valtinsuudet Rahitustutt ja kulut Krktutt Muut rahitustutt Krkkulut Muut rahituskulut Vusikate Pistt ja arvnalentumiset Suunnitelman mukaiset pistt Tilikauden yli- ja alipariarv Satunnaiset erät Tilikauden tuls Tilinpäätössiirrt 6-66 Vähemmistösuudet Laskennalliset vert Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

128 Rahituslaskelma Rahituslaskelma Timinnan rahavirta Vusikate Satunnaiset erät,nett Tulrahahituksen krjauserät Investintien rahavirta Investintiment Rahitussuudet investinteihin Pysyvien vastaavien höydykkeiden luvutustult Timinnan ja investintien rahavirta Rahituksen rahavirta Antlainauksen muutkset Antlainasaamisten lisäykset -29 Antlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutkset Pitkäaikaiseten lainjen lisäys 90 Pitkäaikaisten lainjen vähennys Lyhytaik. lainjen muuts Oman pääman muutkset Muut maksuvalmiuden muutkset Timeksiantjen varjen ja päämien muutkset Vaiht-maisuuden muuts 4 5 Saamisten muuts Krttmien velkjen muutkset Rahituksen rahavirta Rahavarjen muuts Rahavarjen muuts Rahavarat Rahavarat

129 Tase VASTAAVAA (1.000 ) (1.000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettmat hyödykkeet Aineettmat ikeudet Muut pitkävaikutteiset ment Ennakkmaksut 1 1 Aineelliset hyödykkeet Maa-ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kneet ja kalust Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijitukset Osakkuusyhteisösakkeet Muut sakkeet ja suudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaiht-maisuus Aineet ja tarvikkeeet Keskeneräiset tutteet 5 5 Muu vaiht-maisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 12 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtsaamiset Rahitusarvpaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

130 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääma Yhdistysten ja säätiöiden päämat Arvnkrtusrahast 8 8 Muut mat rahastt Edell vusien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET Muut paklliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtin timeksiannt 2 5 Lahjitusrahastjen päämat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt Ostvelat Liittymismaksut ja muut velat Laskennalliset vervelat Lyhytaikainen Lainat rahitus- ja vakuutuslaitksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta lutnantajilta Saadut ennakt 6 11 Ostvelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtvelat Laskennalliset vervelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

131 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vuden 2016 taludellisten tunnuslukujen laskennassa n asukaslukuna käytetty väestötilastn ennakktieta Arvstusperiaatteet ja -menetelmät Jakstusperiaatteet Tult ja ment n merkitty tulslaskelmaan suriteperusteen mukaisesti. Suriteperusteesta piketen vertult n kirjattu niiden tilitysajankhdan mukaisesti a. tilikaudelle. Pysyvät vastaavat Pysyvien vastaavien arvstus Pysyvien vastaavien hyödykkeet n merkitty taseeseen hankintamenn vähennettynä suunnitelman mukaisilla pistilla ja investintimenihin saaduilla rahitussuuksilla. Suunnitelman mukaiset pistt n laskettu ennalta laaditun pistsuunnitelman mukaisesti. Pistsuunnitelman mukaiset suunnitelmapistjen laskentaperusteet n esitetty tulslaskelman liitetiedissa khdassa suunnitelman mukaisten pistjen perusteet. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahitusavustukset n merkitty a. hyödykkeen hankintamenn vähennykseksi. Sijitusten arvstus Pysyvien vastaavien sijitukset n merkitty taseeseen hankintamenn tai sitä alempaan arvn. Arvstuksen perusteena n llut hyödykkeen tdennäköisesti kerryttämä tul tai sen arv palvelututannssa. Rahitusmaisuus Rahitusmaisuuden arvstus Saamiset n merkitty taseeseen nimellisarvn tai sitä alempaan tdennäköiseen arvn. Rahitusmaisuusarvpaperit n merkitty taseeseen hankintamenn tai sitä alempaan tdennäköiseen luvutushintaan. Vesihultlaitksen eriytetty tilinpäätös Vesihultlaitksen tilinpäätös n eriytetty tilikauden 2015 alusta lukien kirjanpidlliseksi taseyhtiöksi. Aiemmin laskennallisesti eriytetyn taseyksikön avaava tase n laadittu kirjanpitlautakunnan kuntajastn lausunnn 112 / mukaisesti siten, että aiemmasta jäännöspäämasta n ertettu kertynyt alijäämä tilikaudesta 2010 lukien. Näin saadusta peruspäämasta ei le eritelty lainasuutta kunnalle eikä kunta peri peruspäämasta krka. Vesilaitksen ja kunnan rahaliikennettä seurataan kirjanpidn yhdystilin avulla. Kunta ei peri yhdystilille krka. Edellisen tilikauden tietjen vertailukelpisuus Taseen maan päämaan kuuluva elinkeinjen kehittämisrahast n purettu kunnanvaltuustn päätöksellä Rahastn arv ,37 n siirretty edellisten tilikausien kertyneisiin ylijäämiin. Tältä sin taseen kertyneellä ylijäämällä ei le jatkuvuutta edellisen vuden tilinpäätöksestä. 131

132 4.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Knsernitilinpäätöstä kskevat laatimisperiaatteet Knsernitilinpäätöksen laajuus Knsernitilinpäätökseen n yhdistelty kaikki kuntayhtymät, jissa kunta n jäsenenä sekä kunnan tytäryhteisöt ja sakkuusyhteisöt. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Knserniyhteisöjen keskinäiset tutt ja kulut sekä saamiset ja velat n vähennetty sekä knserniyhteisöjen ja kunnan mistamien kuntayhtymien keskinäiset tutt ja kulut sekä saamiset ja velat n vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ttamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät katteet n vähennetty. Kiinteistöverja sekä sisäisiä liittymismaksuja ei le eliminitu, kska ne eivät le knsernin tulksen kannalta lennaisia. Pister ja vapaaehtiset varaukset Knsernitaseessa vapaaehtiset ja vertusperusteiset varaukset sekä pister n jaettu vapaaseen maan päämaan ja laskennalliseen vervelkaan. Jak n tettu humin mistuksen elimininnissa, vähemmistösuuksien erttamisessa sekä sakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisen mistuksen elimininti Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen mistus n eliminitu. Vähemmistösuudet Tytäryhtiöiden vähemmistösuudet n ertettu knsernin yli- ja alijäämästä knsernitulslaskelmassa sekä masta päämasta knsernitaseessa. Suunnitelmapistjen ikaisu Kiinteistö- ja asunt-sakeyhtiöiden rakennusten pistt n ikaistu kunnan pistsuunnitelman mukaisiksi. Jäännösarvjen er n kirjattu knsernitulslaskelmassa tytäryhteisön pistjen ikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt er knsernitaseessa edellisten tilikausien yli- ja alijäämän ikaisuksi. Kuntayhtymät Kuntayhtymät n yhdistelty lukuarvltaan mistussuuden mukaisesti. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt n yhdistelty päämasuusmenetelmällä knsernitilinpäätökseen. 132

133 4.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT Timintatutt tehtäväalueittain Knserni Kunta Yleishallint , , , ,77 Tukipalvelut Ssiaali- ja terveystimi , , , ,02 Sivistystimi , ,03 Tekninen timi , , , ,15 Timintatutt yhteensä , , , , Vertult eriteltyinä Muuts-% Kunnallisvert , ,11-3,68 Kiinteistövert , ,24 12,53 Yhteisövert , ,27 0,23 Vertult yhteensä , ,62-2, Valtinsuudet eriteltyinä Muuts-% Kunnan peruspalvelujen (ns. yhden putken)valtinsuus, ilman tasauksia , ,00-0,60 Vertulhin perustuvat valtinsuuksien tasaus , ,00-3,60 Järjestelmämuutksen tasaus , ,00 0,00 Opetus- ja sivistytimen muut valtinsuudet , ,00-3,61 Harkinnanvarainen valtinsuuden krtus Valtinsuudet yhteensä , ,00 0,20 133

134 Selvitys suunnitelman mukaisten pistjen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Pistaika/v Pistlaji Aineettmat ikeudet 20 Tasapist Muut pitkävaikutteiset ment Tietknehjelmistt 5 Tasapist Muut 5-20 Tasapist Rakennukset Tasapist Kadut, tiet ja trit ja puistt 15 Tasapist Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Tasapist Vesi- ja viemäriverkk 40 Tasapist Kauklämpöverkk 25 Tasapist Sähkö- vesi- yms. laitsten kneet 10 Tasapist Kneet ja kalust 5-10 Tasapist Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, jiden hankintamen n alle , n kunnassa kirjattu vusikuluksi. Pistajat n hyväksytty kunnanvaltuustssa Pakllisten varausten muutkset Knserni Kunta Ptilasvahinkvakuutusvaraus Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 0 0 Ptilasvahinkvakuutusvaraus Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivitt ja -tappit Knserni Kunta Muut timintatutt Maa- ja vesialueiden myyntivitt 1 018, , , ,29 Rakennusten myyntivitt Muut myyntivitt 2 423, ,60 Myyntivitt yhteensä 1 018, , , ,89 Muut timintak ulut Maa- ja vesialueiden myyntitappit 9544, ,29 Rakennusten myyntitappit Muut myyntitappit , ,43 Myyntitappit yhteensä , , , ,29 134

135 Luttamushenkilöiden palkkit Luttamushenkilön palkkiista perityt ja tilitetyt luttamushenkilömaksut Sumen Keskusta 1 513, ,25 Kansallinen Kkmus 396,00 420,00 Perussumalaiset 72,00 48,00 Yhteensä 1 981, , Palvelujen stjen erittely Palvelujen stjen erittely Kunta Kunta Asiakaspalvelujen stt , ,49 Muiden palvelujen stt , ,20 Yhteensä , , TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvnkrtukset Maa- ja vesialueet Knserni Kunta Arv , ,71 0,00 0,00 Arvnkrtukset Arvnkrtusten purku Arv , ,71 0,00 0,00 Rakennukset Arv 1.1. Arvnkrtusten purku Arv Arvnkrtukset yhteensä , ,71 0,00 0,00 135

136 Aineettmat ja aineelliset hyödykkeet Aineettmat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset Ennakkmaksut ment Aineettmat ikeudet Yhteensä Maaja vesialueet Rakennukset Kneet ja kalust Yhteensä Pistamatn hankintamen , , , , , , , , ,49 Kiinteät rakenteet ja laitteet Aineelliset hyödykkeet Lisäykset tilikauden aikana 0, , , , ,08 Rahitussuudet tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikauden aikana -1, , ,23 Siirrt erien välillä 0,00 Tilikauden pist , , , , , , , ,15 Arvnalennukset ja niiden palautukset 0,00 Pistamatn hankintamen , , , , , , , , ,19 Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkmaksut ja kesk. er.hyöd. Arvnkrtukset Kirjanpitarv , , , , , , , , ,19 Olennaiset lisäpistt Erittely lennaisista lisäpistista 136

137 Sijitukset Pysyvien vastaavien sijitukset Osakkeet mistusyht. yhteisöt Osakkeet ja suudet Muut sakkeet ja suudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet knserniyhtiöt Kuntayhtymäsuudet Yhteensä Jvklainasaamiset Saamiset knserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Hankintamen , , , , , , , ,56 Lisäykset ,00 229, , ,00 Vähennykset Siirrt erien välillä Hankintamen , , , , , , , ,56 Arvnalennukset Arvnkrtukset Kirjanpitarv , , , , , , , ,56 137

138 Lainasaamiset Saamiset Tytäryhteisöt Hankintamen ,34 Lisäykset Vähennykset Siirrt erien välillä Hankintamen ,34 Arvnalennukset Arvnkrtukset Kirjanpitarv , Tytäryhteisöt, kuntayhtymäsuudet sekä sakkuusyhteisöt Nimi Ktipaikka Kunnan mistussuus % Knsernin mistussuus % Kuntaknsernin suus masta vieraasta päämasta päämasta 1000 tilikauden vitsta / tappista Tytäryhteisöt - As Oy Miehikkälän Mastmatti Miehikkälä 100,00 100, As Oy Muurikkalanpuist Miehikkälä 67,70 67, Ky Suurmiehikkälän Palvelutal Miehikkälä 100,00 100, Ky Miehikkälän Vukratalt Miehikkälä 100,00 100, Ky Miehikkälän Liikekulma Miehikkälä 65,00 65, Ky Miehikkälän Säästökaari Miehikkälä 84,67 84, Ky Suurmiehikkälän Säästörinne Miehikkälä 84,00 84, Yht Kuntayhtymät - Kymenlaaksn Liitt Ktka 0,83 0, Kymenlaaksn sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen ky, Carea Ktka 1,10 1, Ktkan-Haminan seudun kulutusky Ktka 0,34 0, Yht Osakkuusyhteisöt - Ky Miehikkälän Havu Miehikkälä 32,34 32, ,00 0,00 0,00 138

139 Kunnan saamiset knserniyhteisöiltä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiseaikaiset Pitkä- Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä - myyntisaamiset , ,67 - lainasaamiset ,97 0, ,97 - muut saamiset 0,00 0,00 - siirtsaamiset 0,00 Yhteensä , , , ,67 Saamiset kuntayhtymiltä, jissa kunta n jäsenenä - myyntisaamiset 0,00 136,00 825,10 - lainasaamiset 0,00 - muut saamiset 0,00 - siirtsaamiset Yhteensä 0,00 136,00 0,00 825,10 Saamiset sakkuus- sekä muilta mistusyhteisöiltä - myyntisaamiset 0,00 - lainasaamiset 0,00 - muut saamiset 0,00 - siirtsaamiset 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 Saamiset yhteensä , , , , Siirtsaamisiin sisältyvät lennaiset erät Knserni Kunta Lyhytaikaiset siirtsaamiset Tuljäämät Kelan krvaus työterveyshullsta 4 748, ,49 Ely krvaus kunt.työtiminta , , ,76 EU-tuet ja avustukset Carean tasituslasku Valtinknttri lisäkrvaus , , ,00 Muut siirtsaamiset , , , ,32 Lyhytaikaiset siirtsaamiset yhtee , , , ,08 139

140 Rahitusarvpaperit Jälleenhankintahinta , ,26 Kirjanpitarv , ,26 Ertus 0,00 0,00 Rahitusmaisuusarvpaperit n merkitty taseeseen hankintamenn tai sitä alempaan tdennäköiseen luvutushintaan Oman pääman muutkset Knserni Kunta Peruspääma , , , ,23 - Lisäykset - Vähennykset Peruspääma , , , ,23 Yhdistys. ja säät. päämat 0,00 0,00 0,00 Yhdistys. ja säät. päämat 0,00 0,00 0,00 Arvnkrtusrahast , ,71 - Lisäykset -Vähennykset Arvnkrtusrahast , ,71 Muut mat rahastt , , , ,37 - Lisäykset , ,11 - Vähennykset , ,37 Muut mat rahastt , ,40 0, ,37 Edellisten tilikausien ylijäämä , , , ,81 Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , ,03 Oma pääma yhteensä , , , , Myöhemmin kuin viiden vuden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat ( tai sen jälkeen erääntyvät) Lainat rahituslaitksilta , ,00 140

141 Jukkvelkakirjat JVK-laina , ,00 -kertalyhenteinen -erääntyy Yhteensä , , Paklliset varaukset Paklliset varaukset Knserni Kunta Kunnan arviitu vastuu sairaanhitpiirin alijäämästä , , Kunnan velat knserniyhteisöille Siirtvelkakirjihin sisältyvät lennaiset erät Knserni Kunta Lyhytaikaiset siirtvelat Tulennakt 3 815, ,68 831, ,59 Menjäämät - Lmapalkkavelan ja henkilösivukulujen jakstukset , , , ,15 -Muut palkkjen ja henkilösivukulujen jakstukset , , ,80 - Krkjakstukset 7 349, , , ,87 - Carean kalliin hidn tasaus ,00 - Muut menjäämät , , , ,47 Yhteensä , , , , Hulettavien varat Hullettavien varat , ,94 141

142 4.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Knserni Kunta Takaukset samaan knserniin kuuluvien yhteisöjen pulesta - Alkuperäinen pääma , ,47 - Jäljellä leva pääma , ,05 Takaukset muiden pulesta - Alkuperäinen pääma , , , ,00 - Jäljellä leva pääma , , , ,13 ********** Vastuu Kuntien Takauskeskuksen Kunta takausvastuusta Kunnan suus takauskeskuksen takausvastuusta , ,10 Kunnan suus takauskeskuksen kattamattmista takausvastuista Kunnan mahdllista vastuuta kattava suus takauskeskuksen rahaststa , ,69 ********** Leasing-vastuiden yhteismäärä Knserni Kunta (arvnlisäverineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , ,00 Myöhemmin maksettavat 8 216, ,00 0,00 Yhteensä , ,00 0, ,00 Leasingspimuksiin ei sisälly lennaisia irtisanmis- ja lunastusehdn mukaisia vastuita. ********** Muut taludelliset vastuut Knserni Kunta Rahitusvastuu Kunnan mistussuuden mukainen suus Carean taseeseen kertyneistä alijäämistä Valtinsuuden palautusvastuu Perustamishankkeiden valtinsuuden palautusvastuu vudelta 2014 Saivikkalan kulukeskus / kirjast Hyvinvintikeskus Kunila Alv 120 :n muk. alv:n palautusvastuu Tp-hetkellä ei le tiedssa kiinteistöjä, jiden salta palautusvastuun tteutuminen lisi tdennäköistä investinti- tai talusuunnitelmaan tai timenpide-hjelmaan perust. Yhteensä

143 4.6. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJIEN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstökulut Henkilöstökulut tulslaskelman mukaan ********* Henkilöstön määrä Miehikkälä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yleishallint Ssiaali- ja terveystimi Yhteensä Henkilöstön määrä Virlahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yleishallint Virlahti Tukipalvelut Sivistystimi Tekninen timi Yhteensä Henkilöstön määrä Miehikkälä - Virlahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Yhteensä Henkilöstöhallint n laatinut vudelta 2016 erillisen henkilöstöraprtin. ********** Tilintarkastajien palkkit BDO Audiatr Oy Tilintarkastuspalkkit 6 599, ,75 Tilintarkastajan lausunnt 875,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 728, ,75 Muut palkkit 0,00 0, , ,50 143

144 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1. VESIHUOLTOLAITOS Miehikkälän kunnan vesihultlaitksesta tehtiin 2015 ensimmäistä kertaa erillinen tilinpäätös. Aiemmin vesihultlaits n timinut erillisenä laskennallisena taseyksikkönä kunnan tilinpäätöksessä. Miehikkälän kunnan vesi- ja viemärilaits vastaa kunnan taajamien vedenjakelusta ja jätevesien jhtamisesta käsiteltäväksi. Laitksen piirissä n nin 1000 asukasta. Verkstt sijaitsevat pääsin Miehikkälän kirknkylässä Saivikkailla ja Muurikkalan kyläkeskuksen alueella. Yksittäisiä khteita n myös Sal-Miehikkälässä, Pitkäkskella ja Suur-Miehikkälässä. Miehikkälän vesilaitksella n klme päävedenttama ja kaksi varavedenttam. Päävedenttamita n Saivikkailla leva Pellinkankaan vedenttam, Muurikkalan vedenttam ja Sal-Miehikkälän vedenttam. Varavedenttamita n Suuressakylässä ja Muurikkalan Laisniemessä. Vesihult n varmistettu myös yhdysvesijhdilla Saivikkalasta ja Muurikkalasta Virlahdelle. Miehikkälässä ei le maa jätevedenpuhdistama. Jätevedet jhdetaan kirknkylästä ja Muurikkalasta siirtviemäriä pitkin Virlahden ja Haminan Vesi Oy:n verkstn kautta Kymen Vesi Oy:n puhdistamlle Ktkaan puhdistettavaksi. Sal-Miehikkälässä n asuntalueella pienpuhdistam, jka käsittelee 10 taluden jätevedet. Kertmusvunna selvitettiin Melulammenkankaalta vedenttmahdllisuutta maatutkauksella. Asiantuntijalausunnn mukaan alue ei le vedentn kannalta hyvä alue. Tavitteiden tteutuminen Keskeisistä tavitteista jäätiin hieman jälkeen. Vesilaitkseen liittyi vain yksii uusi kiinteistö. Myytävän veden määrä jäi myös tavitteesta. Tässä näkyy saltaan väestön väheneminen. Vedentt jäi supistuneen myynnin takia hieman letettua pienemmäksi. Veden laatu li muuten mitteetnta. Viemärilaitkseen uusia liittyjiä ei tullut. Viemärilaitksella laskutettava jätevesimäärä hieman lisääntyi. Vutvesiä n pyritty vähentämään, ja määrä n pienessä laskussa. Ylivutja ei tapahtunut. Liiketiminta Vesihultlaitksen kknaisliikevaiht li ,22, jsta vesilaitksen suus li ,37 ja viemärilaitksen ,85. Vesilaitksen ment livat ,60 ja viemärilaitksen ,99, yhteensä ,59. Käyttökate li ,63. Vesilaitksen käyttökatekate li ,77, mutta viemärilaitksen ,14 negatiivinen. Talusarvin mukaiset pistt humiiden tilikauden tuls n ,41 tappillinen. 144