Demotehtävä + liitteet (muuttujaluettelo, käytettävät analyysimenetelmät hypoteeseineen, osa SPSS-ohjelman tulostuslistasta)

Transkriptio

1 1 KTE.139 Tutkimusaineiston analyysi Demot 5 ja 6 ( ) Ritva Sakari-Rantala (sakari@sport.jyu.fi, puh ) Demotehtävä + liitteet (muuttujaluettelo, käytettävät analyysimenetelmät hypoteeseineen, osa SPSS-ohjelman tulostuslistasta) Fyysisen aktiivisuus, koettu terveys ja kävelynopeus iäkkäillä jyväskyläläisillä naisilla 1. Johdanto Liikkumiskyvyn heikentyminen, esimerkiksi kävelynopeuden hidastuminen, on tavallista iäkkäillä ihmisillä (Kerrigan ym. 1998). Liikkumisvaikeuksiin liittyy usein terveydentilan ongelmia kuten pitkäaikaissairauksia sekä fyysisen aktiivisuuden vähäisyyttä (Picavet & van den Bos 1997, Visser ym. 2002). Iäkkäistä naisista suuri osa asuu leskeytymisen takia yksin. Yksin asuminen ei usein ole mahdollista, jos terveydentila on heikentynyt. Toisaalta yksin asuminen voi edellyttää suurempaa fyysistä aktiivisuutta, koska kauppa- ym. asiat on hoidettava itse. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää 80-vuotiaiden jyväskyläläisten naisten fyysisen aktiivisuuden, koetun terveyden ja kävelynopeuden välisiä yhteyksiä sekä yksinasumisen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja koettuun terveyteen. Tutkimusongelmat ovat: 1. Onko fyysisellä aktiivisuudella yhteyttä 80-vuotiaiden naisten koettuun terveydentilaan? 2. Onko yksin asumisella yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen ja koettuun terveyteen? 3. Onko fyysisesti aktiivisten ja inaktiivisten henkilöiden maksimaalisessa kävelynopeudessa eroja? 4. Onko koetulla terveydentilalla yhteyttä maksimaaliseen kävelynopeuteen? 2. Aineisto ja menetelmät Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän kaupungin Ikivihreät-projektia. Vuonna 1990 tutkimukseen kutsuttiin kaikki v syntyneet jyväskyläläiset henkilöt (80-vuotiaat). Tutkimus sisälsi haastattelun tutkittavien kotona sekä laboratoriomittaukset, jotka tehtiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan liikunta- ja terveyslaboratoriossa. Tässä raportissa käsitellään vain tutkimuksiin osallistuneiden naisten tuloksia. Haastatteluihin osallistui yli 90 % tutkituista (taulukko 1). Taulukko 1. Tutkimuksen eri vaiheisiin kutsutut ja osallistuneet jyväskyläläiset v syntyneet naiset n (%) Kutsutut 213 Tavoitettavissa olleet 207 (100,0) Haastattelu 188 (90,8) Kävelynopeustesti 137 (66,2)

2 2 Koettua terveydentilaa selvitettiin 5-luokkaisella kysymyksellä (liite 1). Fyysisen aktiivisuuden määrää selvitettiin kysymyksellä, jossa haastateltavaa pyydettiin valitsemaan sopivin vaihtoehto kuvaamaan hänen toimintaansa kuluneen vuoden ajalta (Grimby ym. 1992, liite 1). Vastausvaihtoehdoissa otettiin huomioon sekä liikuntaharrastusten määrä että muu fyysinen aktiivisuus, kuten päivittäiset toiminnot. Myös yksinasuminen selvitettiin haastattelukysymyksellä. Maksimaalinen kävelynopeus mitattiin laboratorion käytävällä 10 m:n matkalla (Aniansson ym. 1980). Testi suoritettiin lentävällä lähdöllä eli radan alkukohtaa edelsi noin 5 m:n matka, jonka aikana tutkittava kiihdytti kävelynopeutensa. Radan loppukohdan jälkeen oli vastaavan pituinen jarrutusmatka. Aika mitattiin sekuntikellolla siten, että testattavan vierellä kävelevä mittaaja käynnisti ja pysäytti kellon 10 m:n alku- ja loppumerkkien kohdalla. Luokittelu- ja järjestysasteikollisten muuttujien jakaumia tarkasteltiin absoluuttisina ja suhteellisina frekvensseinä. Koska koetun terveyden kysymyksen luokkiin erittäin hyvä ja erittäin huono tuli vain vähän vastauksia, yhdistettiin ne luokkiin hyvä ja huono, niin että saatiin 3-luokkainen muuttuja. Tutkittavat luokiteltiin fyysisen aktiivisuuden kysymyksen vastausten perusteella fyysisesti aktiivisiin (kohtuullista ruumiillista toimintaa vähintään 3 tuntia viikossa, luokat 3-5) ja inaktiivisiin (vain kevyttä ruumiillista toimintaa, luokat 1 ja 2). Luokittelu- ja järjestysasteikollisten muuttujien yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja P 2 -testin avulla. Järjestysasteikollisten muuttujien välisiä yhteyksiä selvitettiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Kävelynopeusmuuttujan jakauman normaalisuus testattiin Kolmogorov-Smirnovin testillä ja kävelynopeuden keskiarvot ja hajonnat laskettiin. Ryhmittäisiä eroja alkututkimuksessa mitatussa kävelynopeudessa selvitettiin Studentin t-testin ja yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Varianssianalyysin jälkitarkasteluun käytettiin Bonferronin monivertailutestiä, jonka avulla selvitettiin tarkemmin, missä ryhmittelevän muuttujan luokissa kävelynopeuden keskiarvot poikkesivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Tilastollisen merkitsevyyden rajoina pidettiin merkitsevyystasoja p < 0,05 (melkein merkitsevä, *), p<0,01 (merkitsevä, **) ja p< 0,001 (erittäin merkitsevä, ***). Tilastolliset testit tehtiin kaksisuuntaisina. 3. Tulokset Haastatelluista naisista 66 (37 %) ilmoitti, että heidän fyysinen aktiivisuutensa viimeisen vuoden ajalta oli sisältänyt pääasiassa tekemistä paikallaan istuen tai korkeintaan kevyttä ruumiillista toimintaa (taulukko 2). Vain kaksi henkilöä ilmoitti harrastavansa aktiivista urheilua. Taulukko 2. Fyysinen aktiivisuus viimeisen vuoden aikana 80-vuotiailla jyväskyläläisillä naisilla Aktiivisuuden taso n (%) Pääasiassa tekemistä paikallaan istuen 25 (14,0) Kevyttä ruumiillista toimintaa 41 (23,0) Kohtalaista ruumiillista toimintaa noin 3 tuntia viikossa 55 (30,9) Kohtalaista ruumiillista toimintaa yli 3 tuntia viikossa 55 (30,9) Aktiivista urheilua yli 3 tuntia viikossa 2 (1,1) Yht. 178 (100,0)

3 3 Suurin osa naisista (113, 63 %) arvioi terveydentilansa olevan tyydyttävä (taulukko 3). Erittäin hyväksi arvioi terveytensä kolme henkilöä kuten myös erittäin huonoksi. Naisista 131 (72 %) asui yksin. Maksimaalisen kävelynopeuden keskiarvo kymmenen metrin matkalla oli 1,25 m/s (" 0,33). Taulukko 3. Itsearvioitu terveydentila 80-vuotiailla jyväskyläläisillä naisilla Arvio terveydentilasta n (%) Erittäin hyvä 3 (1,7) Hyvä 24 (13,3) Tyydyttävä 113 (62,8) Huono 37 (20,6) Erittäin huono 3 (1,7) Yht. 180 (100,0) Terveydentilan ja fyysisen aktiivisuuden välillä oli kohtalainen ja tilastollisesti merkitsevä korrelaatio niin, että hyvä koettu terveys oli yhteydessä suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Spearmanin järjestyskorrelaatio oli -0,354 (p<0,001, korrelaation negatiivisuus johtui koetun terveyden muuttujan asteikosta, jossa suuremmat lukuarvot edustivat huonoa terveyttä). Terveytensä hyväksi kokevista 89 % oli fyysisesti aktiivisia mutta terveytensä huonoksi kokevista vain 38 % (P 2 -testissä p<0,001, taulukko 4). Terveytensä hyväksi kokevista vain noin joka kymmenennellä fyysinen aktiivisuus oli vähäistä ja korkeintaan kevyesti kuormittavaa. Taulukko 4. Fyysisen aktiivisuuden taso 80-vuotiailla jyväskyläläisillä naisilla itsearvoidun terveydentilan mukaan luokiteltuna Itsearvioitu terveydentila Hyvä Tyydyttävä Huono Fyysisen aktiivisuuden taso n (%) n (%) n (%) Aktiivinen (vähintään kohtalaista 24 (88,9) 73 (66,4) 15 (37,5) fyysistä aktiivisuutta) Inaktiivinen (korkeintaan kevyttä 3 (11,1) 37 (33,6) 25 (62,5) fyysistä aktiivisuutta) Yht. 27 (100,0) 110 (21,8) 40 (100,0) Yksin asumisella ei ollut yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Sen sijaan ei-yksinasuvista naisista suurempi osa (38 %) arvioi terveytensä huonoksi kuin yksin asuvista (16 %, P 2 -testissä p=0,007, taulukko 5).

4 4 Taulukko 5. Itsearvioitu terveydentila yksinasuvilla ja ei-yksinasuvilla 80-vuotiailla jyväskyläläisillä naisilla Asuu yksin Ei asu yksin Arvio terveydentilasta n (%) n (%) Hyvä 22 (17,1) 5 (10,6) Tyydyttävä 86 (66,7) 24 (51,1) Huono 21 (16,3) 18 (38,3) Yht. 129 (100,0) 47 (100,0) Fyysisesti aktiivisilla henkilöillä, jotka olivat ilmoittaneet viikottaisen toimintansa sisältävän vähintään 3 tuntia kohtalaisesti kuormittavaa aktiivisuutta, oli suurempi kävelynopeus kuin inaktiivisilla henkilöillä, jotka olivat ilmoittaneet kevyemmin kuormittavaa fyysistä aktiivisuutta (t-testissä p<0,001, kuva 1). Kuva 1. Fyysisesti aktiivisten (vähintään kohtalaista aktiivisuutta) ja inaktiivisten (korkeintaan kevyttä aktiivisuutta) 80-vuotiaiden jyväskyläläisten naisten maksimaalinen kävelynopeus (keskiarvot ja -hajonnat) Kävelynopeus m/s *** Fyysisesti aktiiviset Fyysisesti inaktiiviset Koetulla terveydentilalla oli yhteyttä kävelynopeuteen (yksisuuntaisessa varianssianalyysissä p<0,001, kuva 2). Bonferronin monivertailutestillä tehdyissä jälkitarkasteluissa ilmeni, että sekä terveydentilansa hyväksi kokevien että terveydentilansa tyydyttäväksi kokevien kävelynopeus oli suurempi verrattuna terveydentilansa huonoksi kokevien kävelynopeuteen.

5 5 Kuva 2. Kävelynopeus (keskiarvot ja -hajonnat) terveydentilansa hyväksi, tyydyttäväksi ja huonoksi kokeneilla 80-vuotiailla jyväskyläläisillä naisilla Kävelynopeus m/s *** *** Hyvä Tyydyttävä Huono Itsearvioitu terveydentila 4. Pohdinta Iäkkäät naiset, jotka arvioivat terveydentilansa hyväksi, ilmoittivat fyysisen aktiivisuuden tasonsa olevan suuremman kuin naiset, joiden oma arvio terveydentilastaan oli huono. Sekä vähäisempi fyysisen aktiivisuuden taso että oma arvio terveydentilasta olivat yhteydessä maksimaaliseen kävelynopeuteen. Tulokset olivat samansuuntaiset kuin aikaisemmissa tutkimuksissa (Picavet & van den Bos 1997, Visser ym. 2002). Jonkin verran pienempi osuus jyväskyläläisistä 80-vuotiaista naisista arvioi terveydentilansa hyväksi verrattuna Terveys2000-tutkimuksen vuotiaisiin naisiin (15 % vs. 29 %, Koskinen & Aromaa 2002). Syynä on todennäköisesti kysymysten erilaiset sanamuodot, esimerkiksi positiiviset arviot sisälsivät Terveys2000-tutkimuksessa vaihtoehdot hyvä ja melko hyvä kun ne tässä tutkimuksessa olivat erittäin hyvä ja hyvä. Maksimaalisen kävelynopeuden keskiarvo oli jonkin verran parempi kuin Terveys200-tutkimuksessa mitatuilla vuotiailla naisilla (Koskinen ym. 2002), mikä voi johtua siitä, että Terveys2000-tutkimuksessa kävelymatka oli lyhyempi (6.1 m). Tulokset osoittavat, että inaktiivisten tai vain kevyttä fyysistä aktiivisuutta ilmoittaneiden naisten samoin kuin terveydentilansa huonoksi kokevien naisten maksimaalinen kävelynopeus oli hitaampi kuin valo-ohjatuissa risteyksissä valojen vaihtumisnopeuden kriteerinä käytetty kävelynopeus 1,2 m/s. Yksinasuminen oli tutkituilla iäkkäillä naisilla yleistä ja liittyy siihen, että naiset elävät miehiä pitempään. Yksinasumisella ei ollut yhteyttä ilmoitettuun fyysisen aktiivisuuden tasoon, mutta yhteys itsearvioituun terveydentilaan oli tilastollisesti merkitsevä. Tämä johtunee ainakin osittain siitä, että huono terveydentila edellyttää runsaasti hoitoa, jolloin yksinasuminen ei ole mahdollista. Leskeytyminen voi liittyä myös elämänlaadun heikkenemiseen, mikä saattaisi ilmetä itsearvioidun terveydentilan heikkenemisenä. Tällaista ei kuitenkaan tullut esiin tässä tutkimuksessa.

6 6 Mahdollisuuksia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja sitä kautta elämänlaadun parantamiseen tulisi selvittää ja edistää myös iäkkäillä, pitkäaikaissairauksia sairastavilla ja toimintakyvyltään heikentyneillä naisilla. Lähteet Aniansson A, Rundgren Å, Sperling L: Evaluation of functional capacity in activities of daily living in 70-year-old men and women. Scand J Rehabil Med 12: , 1980 Grimby G, Grimby A, Frändin K ym.: Physically fit and active elderly people have a higher quality of life. Scand J Med Sci Sports 2: , 1992 Koskinen S, Aromaa A: Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus. Kirjassa: Aromaa A, Koskinen S (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki: Kansanterveyslaitos 2002, s Koskinen S, Sainio P, Gould R, Suutama T, Aromaa A ja toimintakykytyöryhmä: Toimintakyky ja työkyky. Kirjassa: Aromaa A, Koskinen S (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2002. Helsinki: Kansanterveyslaitos 2002, s Kerrigan DC, Todd MK, Della Croce U, Lipsitz LA, Collins JJ: Biomechanical gait alterations independent of speed in the healthy elderly: evidence for specific limiting impairments. Arch Phys Med Rehabil 79: , 1998 Picavet HSJ, van den Bos GAM: The contribution of six chronic conditions to the total burden of mobility disability in the Dutch population. Am J Public Health 87: , 1997 Visser M, Pluijm SMF, Stel VS, Bosscher RJ, Deeg DJH: Physical activity as a determinant of change in mobility performance: the longitudinal aging study Amsterdam. J Am Geriatr Soc 50: , 2002

7 7 1. Millaiseksi arvioisitte nykyisen terveydentilanne yleisesti? Liite 1 erittäin hyvä 1 hyvä 2 tyydyttävä 3 huono 4 erittäin huono JOS AJATTELETTE KULUNUTTA VUOTTA, MIKÄ SEURAAVISTA SOPII PARHAITEN KUVAAMAAN VAPAA-AJAN TOIMINTAANNE? 1. PÄÄASIASSA TEKEMISTÄ PAIKALLAANISTUEN Istutte yleensä lukemassa, katsotte televisiota ja vietätte aikaa puuhaillen istualtaan. Ainoat fyysiset toimintonne liittyvät päivittäisten tehtävien suorittamiseen (pesu, pukeminen) 2. KEVYTTÄ RUUMIILLISTA TOIMINTAA Teette kevyitä taloustöitä (esim. lämmitätte ruokaa, pyyhitte pölyjä) tai puutarhatöitä ja/tai käytte kävelyllä kerran tai kahdesti viikossa 3. KOHTUULLISTA RUUMIILLISTA TOIMINTAA NOIN 3 TUNTIA VIIKOSSA Teette tavallisia kotitöitä (esim. lattioiden puhdistus, nurmikon leikkaaminen ruohonleikkuukoneella) ja/tai käytte pidemmillä kävelyretkillä tai pyöräilette 4. KOHTUULLISTA RUUMIILLISTA TOIMINTAA ENEMMÄN KUIN 4 TUNTIA VIIKOSSA TAI RASKASTA RUUMIILLISTA TOIMINTAA ENINTÄÄN 4 TUNTIA VIIKOSSA Harrastatte kohtuullista ruumiillista toimintaa (katso yllä) vähintään 4 tuntia, tai harrastatte liikuntaa 1-2 tuntia viikossa, tai raskaampia puutarha/kotitöitä, sillä seurauksella että hikoilette tai hengästytte 5. HARRASTATTE AKTIIVISESTI URHEILUA VÄHINTÄÄN 3 TUNTIA VIIKOSSA Juoksette, uitte, pelaatte tennistä tai sulkapalloa vähintään 3 tuntia viikossa. Jos ette urheile, mutta teette yhtä usein raskaita puutarha- tai vapaa-ajan töitä, kuulutte myös tähän ryhmään 6. HARRASTATTE KILPAURHEILUA

8 8 Ikivihreät-projekti 1990 MUUTTUJALUETTELO NIMI VAIHTELUVÄLI SELITTEET Kh Havaintotunnus (koehenkilönumero) Fyak 1-5 Fyysinen aktiivisuus 1 = tekeminen paikallaanistuen 2 = kevyt ruumiillinen toiminta 3 = kohtalainen ruumiillinen toiminta korkeintaan 3 tuntia viikossa 4 = kohtalainen ruumiillinen toiminta yli 4 tuntia viikossa 5 = aktiivinen urheilu yli 3 tuntia /vk 6 = kilpaurheilu Kote 1-5 Koettu terveys 1 = erittäin hyvä 2 = hyvä 3 = tyydyttävä 4 = huono 5 = erittäin huono Yksinas 1-2 Yksin asuminen 1 = kyllä 2 = ei Kavnop 0,32-2,04 Maksimaalinen kävelynopeus 10 m:n matkalla (m/s)

9 9 Tilastolliset menetelmät ja hypoteesit tutkimusongelmittain 1. fyak kote Spearmanin järjestyskorrelaatio H 0 : D = 0 (muuttujat ovat riippumattomia) H 1 : D 0 (muuttujat riippuvat toisistaan) fyak2lk kote3lk (uudelleen luokitellut muuttujat) Ristiintaulukointi ja P 2 -testi H 0 : f ij = e ij (muuttujat ovat riippumattomia) H 1 : f ij e ij (muuttujat riippuvat toisistaan) 2. yksinas fyak2lk Ristiintaulukointi ja P 2 -testi H 0 : f ij = e ij (muuttujat ovat riippumattomia) H 1 : f ij e ij (muuttujat riippuvat toisistaan) yksinas kote3lk Ristiintaulukointi ja P 2 -testi H 0 : f ij = e ij (muuttujat ovat riippumattomia) H 1 : f ij e ij (muuttujat riippuvat toisistaan) 3. fyak2lk kavnop Fyysisesti inaktiivisten ja aktiivisten naisten kävelynopeuden keskiarvon vertailu Studentin t-testi H 0 : : 1 = : 2 (keskiarvot samansuuruiset) H 1 : : 1 : 2 (keskiarvot poikkeavat toisistaan) H 0 : : inakt = : akt (keskiarvot samansuuruiset) H 1 : : inakt : akt (keskiarvot poikkeavat toisistaan) 4. kote3lk kavnop Terveytensä hyväksi, tyydyttäväksi ja huonoksi kokevien kävelynopeuden keskiarvojen vertailu Yksisuuntainen varianssianalyysi H 0 : : 1 = : 2 = : 3 (ryhmien keskiarvot samansuuruiset) H 1 : vähintään yhden ryhmän keskiarvo poikkeaa muista H 0 : : hyvä = : tyydyttävä = : huono (ryhmien keskiarvot samansuuruiset) H 1 : vähintään yhden ryhmän keskiarvo poikkeaa muista

10 10 GET FILE='D:\Oma\Tilastot\demo2005.sav'. FREQUENCIES VARIABLES=fyak kote yksinas kavnop /STATISTICS=STDDEV MINIMUM MAXIMUM MEAN /HISTOGRAM NORMAL /ORDER= ANALYSIS. Frequencies Statistics fyak Fyysinen aktiivisuus kote Koettu terveys yksinas Yksin asuminen kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) N Valid Missing Mean 2,82 3,07 1,28 1,2496 Std. Deviation 1,058,685,448,33263 Minimum 1 1 1,32 Maximum ,04 Frequency Table fyak Fyysinen aktiivisuus Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid 1 tekeminen paikallaan istuen 25 13,3 14,0 14,0 2 kevyt ruumiill. toiminta 41 21,8 23,0 37,1 3 koht. ruumiill. toim. 3 t/vko 55 29,3 30,9 68,0 4 koht. ruumiill. toim. >4t/vko 55 29,3 30,9 98,9 5 aktiivinen urheilu >3t/vko 2 1,1 1,1 100,0 Total ,7 100,0 Missing System 10 5,3 Total ,0 kote Koettu terveys Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid 1 eritt{in hyv{ 3 1,6 1,7 1,7 2 hyv{ 24 12,8 13,3 15,0 3 tyydytt{v{ ,1 62,8 77,8 4 huono 37 19,7 20,6 98,3 5 eritt{in huono 3 1,6 1,7 100,0 Total ,7 100,0 Missing System 8 4,3 Total ,0

11 11 yksinas Yksin asuminen Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid 1 kyll{ ,7 72,4 72,4 2 ei 50 26,6 27,6 100,0 Total ,3 100,0 Missing System 7 3,7 Total ,0 Histogram Maks. kävelynopeus (m/s) Frequency ,50 1,00 1,50 2,00 2,50 Maks. kävelynopeus (m/s) Mean = 1,2496 Std. Dev. = 0,33263 N = 137

12 12 EXAMINE VARIABLES=kavnop /PLOT BOXPLOT STEMLEAF NPPLOT /COMPARE GROUP /STATISTICS DESCRIPTIVES /CINTERVAL 95 /MISSING LISTWISE /NOTOTAL. Explore Case Processing Summary Cases Valid Missing Total N Percent N Percent N Percent kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) ,9% 51 27,1% ,0% Descriptives kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) Statistic Std. Error Mean 1,2496, % Confidence Lower Bound 1,1934 Interval for Mean Upper Bound 1,3058 5% Trimmed Mean 1,2550 Median 1,2821 Variance,111 Std. Deviation,33263 Minimum,32 Maximum 2,04 Range 1,72 Interquartile Range,42 Skewness -,313,207 Kurtosis,016,411 Tests of Normality Kolmogorov-Smirnov(a) Shapiro-Wilk Statistic df Sig. Statistic df Sig. kavnop Maks. kävelynopeus (m/s), ,081, ,279 a Lilliefors Significance Correction

13 13 NONPAR CORR /VARIABLES=fyak kote /PRINT=SPEARMAN TWOTAIL NOSIG /MISSING=PAIRWISE. Nonparametric Correlations Correlations RECODE fyak (1=1) (2=1) (3=2) (4=2) (5=2) INTO fyak2lk. VARIABLE LABELS fyak2lk 'Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena'. EXECUTE. RECODE kote (1=1) (2=1) (3=2) (4=3) (5=3) INTO kote3lk. VARIABLE LABELS kote3lk 'Koettu terveys 3-luokkaisena'. EXECUTE. FREQUENCIES VARIABLES=fyak2lk kote3lk /ORDER= ANALYSIS. Frequencies Statistics N fyak Fyysinen aktiivisuus kote Koettu terveys Spearman's rho fyak Fyysinen aktiivisuus Sig. (2-tailed).,000 Correlation Coefficient 1,000 -,354(**) N kote Koettu terveys Correlation Coefficient -,354(**) 1,000 Sig. (2-tailed),000. N ** Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). fyak2lk Fyys.aktiivisuu s 2-luokkaisena kote3lk Koettu terveys 3- luokkaisena Valid Missing 10 8

14 14 Frequency Table fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid 1,00 inaktiivinen (luokat 66 35,1 37,1 37,1 1-2) 2,00 aktiivinen (luokat 3-5) ,6 62,9 100,0 Total ,7 100,0 Missing System 10 5,3 Total ,0 kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Valid 1,00 hyvä 27 14,4 15,0 15,0 2,00 tyydyttävä ,1 62,8 77,8 3,00 huono 40 21,3 22,2 100,0 Total ,7 100,0 Missing System 8 4,3 Total ,0 CROSSTABS /TABLES=fyak2lk BY kote3lk /FORMAT= AVALUE TABLES /STATISTIC=CHISQ /CELLS= COUNT COLUMN /COUNT ROUND CELL. Crosstabs Case Processing Summary fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena * kote3lk Koettu terveys 3- luokkaisena Cases Valid Missing Total N Percent N Percent N Percent ,1% 11 5,9% ,0%

15 15 fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena * kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena Crosstabulation fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena 1,00 inaktiivinen (luokat 1-2) 2,00 aktiivinen (luokat 3-5) Count kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena 2,00 tyydyttävä 3,00 1,00 hyvä huono Total % within kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena 11,1% 33,6% 62,5% 36,7% Count % within kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena 88,9% 66,4% 37,5% 63,3% Total Count % within kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2-sided) Pearson Chi-Square 19,511(a) 2,000 Likelihood Ratio 20,490 2,000 Linear-by-Linear Association 19,226 1,000 N of Valid Cases 177 a 0 cells (,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 9,92. CROSSTABS /TABLES=fyak2lk kote3lk BY yksinas /FORMAT= AVALUE TABLES /STATISTIC=CHISQ /CELLS= COUNT COLUMN /COUNT ROUND CELL. Crosstabs Case Processing Summary fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena * yksinas Yksin asuminen kote3lk Koettu terveys 3- luokkaisena * yksinas Yksin asuminen Cases Valid Missing Total N Percent N Percent N Percent ,6% 14 7,4% ,0% ,6% 12 6,4% ,0%

16 16 fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena * yksinas Yksin asuminen Crosstab yksinas Yksin asuminen fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2- luokkaisena Total 1,00 inaktiivinen (luokat 1-2) 2,00 aktiivinen (luokat 3-5) 1 kyll{ 2 ei Total Count % within yksinas Yksin asuminen 33,9% 40,4% 35,6% Count % within yksinas Yksin asuminen 66,1% 59,6% 64,4% Count % within yksinas Yksin asuminen 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2-sided) Exact Sig. (2-sided) Exact Sig. (1-sided) Pearson Chi-Square,645(b) 1,422 Continuity Correction(a),391 1,532 Likelihood Ratio,638 1,424 Fisher's Exact Test,477,265 Linear-by-Linear Association,641 1,423 N of Valid Cases 174 a Computed only for a 2x2 table b 0 cells (,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 16,75. kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena * yksinas Yksin asuminen Crosstab yksinas Yksin asuminen kote3lk Koettu terveys 3- luokkaisena Total 1,00 hyvä 2,00 tyydyttävä 3,00 huono 1 kyll{ 2 ei Total Count % within yksinas Yksin asuminen 17,1% 10,6% 15,3% Count % within yksinas Yksin asuminen 66,7% 51,1% 62,5% Count % within yksinas Yksin asuminen 16,3% 38,3% 22,2% Count % within yksinas Yksin asuminen 100,0% 100,0% 100,0%

17 17 Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2-sided) Pearson Chi-Square 9,803(a) 2,007 Likelihood Ratio 9,144 2,010 Linear-by-Linear Association 7,478 1,006 N of Valid Cases 176 a 0 cells (,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 7,21. T-TEST GROUPS = fyak2lk(1 2) /MISSING = ANALYSIS /VARIABLES = kavnop /CRITERIA = CI(.95). T-Test Group Statistics kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) fyak2lk Fyys.aktiivisuus 2-luokkaisena N Mean Std. Deviation Std. Error Mean 1,00 inaktiivinen (luokat 1-2) 42 1,0064,33284, ,00 aktiivinen (luokat 3-5) 93 1,3608,26680,02767

18 18 Independent Samples Test kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) Levene's Test for Equality of Variances F Sig. t df Sig. (2-tailed) t-test for Equality of Means Mean Difference 95% Confidence Interval of the Difference Std. Error Difference Lower Upper Equal variances assumed 5,968,016-6, ,000 -,35443, , ,24824 Equal variances not assumed -6,076 65,779,000 -,35443, , ,23795 ONEWAY kavnop BY kote3lk /STATISTICS DESCRIPTIVES HOMOGENEITY /MISSING ANALYSIS /POSTHOC = BONFERRONI ALPHA(.05). Oneway Descriptives kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) 95% Confidence Interval for Mean N Mean Std. Deviation Std. Error Lower Bound Upper Bound Minimum Maximum 1,00 hyvä 18 1,3490,31368, ,1930 1,5050,63 1,89 2,00 tyydyttävä 88 1,3306,27176, ,2730 1,3882,66 2,04 3,00 huono 30,9767,34425,06285,8482 1,1052,32 1,72 Total 136 1,2550,32796, ,1993 1,3106,32 2,04

19 19 Test of Homogeneity of Variances kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) Levene Statistic df1 df2 Sig. 1, ,217 kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) ANOVA Sum of Squares df Mean Square F Sig. Between Groups 2, ,493 17,212,000 Within Groups 11, ,087 Total 14, Post Hoc Tests Dependent Variable: kavnop Maks. kävelynopeus (m/s) Bonferroni Multiple Comparisons 95% Confidence Interval (I) kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena (J) kote3lk Koettu terveys 3-luokkaisena Mean Difference (I-J) Std. Error Sig. Lower Bound Upper Bound 1,00 hyvä 2,00 tyydyttävä,01842, ,000 -,1663,2031 3,00 huono,37231(*),08780,000,1594,5852 2,00 tyydyttävä 1,00 hyvä -,01842, ,000 -,2031,1663 3,00 huono,35390(*),06226,000,2029,5049 3,00 huono 1,00 hyvä -,37231(*),08780,000 -,5852 -,1594 2,00 tyydyttävä -,35390(*),06226,000 -,5049 -,2029 * The mean difference is significant at the.05 level.