1 Johdanto 2. 2 Aineistot 2. 3 Henkilöstön koulutustausta ja työkokemus 3. 4 Aikuissosiaalityön sisältö 5. 5 Henkilöstön osaaminen 12

Transkriptio

1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Aineistot 2 3 Henkilöstön koulutustausta ja työkokemus 3 4 Aikuissosiaalityön sisältö 5 5 Henkilöstön osaaminen 12 6 Asiakkaiden elämäntilanteisiin vastaaminen 20 7 Asiakkaiden asema ja palvelun laatu 25 8 Asiakasosallisuus 34 9 Yhteistyöverkostot Lopuksi 50 1

3 1 Johdanto Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin (S.O.S.) hankkeen päämääränä on osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Käytännössä hankkeessa pyritään kehittämään sosiaalitoimiston palveluita. Tämä raportin tarkoitus on kuvata sosiaalityön ja toimeentulotukityön tilaa hankekunnissa. Raportti perustuu hankekuntien sosiaalitoimistossa työskentelevän henkilökunnan näkemyksiin. Raportin tarkoitus on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi kehittämistoiminnassa. Selvityksen tulokset ovat kuvailevia ja edellyttävät jatkokeskustelua. Olennaista on, että tuloksia tulkitaan alueellisesti ja paikallisesti. Vasta tällaisen tiedontuotantoon liittyvän sosiaalisen prosessin myötä tulokset saavat oikean muodon ja kehyksen. 2 Aineistot Tämä raportti perustuu SOS-hankkeen laatimaan kyselylomakkeeseen, jonka avulla on kerätty kuntien sosiaalitoimistojen henkilöstöltä näkemyksiä aikuissosiaalityöstä. Aineisto (141 vastaajaa) on kerätty sähköisesti neljältä eri alueelta, joista tässä koonnissa käytetään nimitystä Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Päijät-Häme. Kysymyslomakkeet ovat pääosin olleet samanlaisia, tosin joillakin alueilla lomakkeeseen on lisätty joitakin kysymyksiä. Myös kysymysten muotoilussa on ollut pieniä eroavuuksia. Esimerkiksi Tampereen kyselylomake sisältää 48 kysymystä, joista 15 on luokitteluasteikollista muuttujaa, ja 9 järjestysasteikollista muuttujaa. Tätä raporttia varten analysoitiin vain kaikille yhteiset kysymykset. Alueelliset aineistot ovat erikokoisia. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan aineistossa on vain 11 vastausta. Osaaineistojen yhteiset muuttujat on koottu yhteen matriisiin, joka on siirretty SPSS-ohjelmaan. Aineistoa on tarkasteltu lähinnä vain suorien jakaumien ja ristiintaulukoiden avulla. Ristiintaulukointia varten aineisto on ryhmitelty uudelleen siten, että muuttujista on voitu muodostaa 2 tai 3 -luokkaisia. Aineistoa on analysoitu alueellisesta, tehtävänimikkeiden, koulutuksen ja orientaation suunnista. Ristintaulukoiden tilastollinen merkitsevyys on testattu Khin-neilö -testillä. Aineistoa kuvaus ei kuitenkaan perustu kokonaan merkitsevyystestiin, koska aineisto ei useinkaan täytä merkitsevyystestille asetettavia vaatimuksia. 2

4 3 Henkilöstön koulutustausta ja työkokemus Sosiaalitoimistojen henkilöstö muodostuu kolmesta pääryhmästä: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä. Aineiston erittelyssä ei muita variaatioita ole otettu huomioon. Sosiaalityöntekijöiden koulutus perustuu sosiaalityön pääaineopintoihin yliopistossa. Sosiaaliohjaajan koulutustaustana on sosionomin (amk) tutkinto. Etuuskäsittelijän koulutusta ei tässä yhteydessä ole eritelty, joten se on luokiteltu muuksi koulutukseksi. Taulukko 1: Henkilöstön koulutustausta työtehtävän mukaan (n=129). Ylempi kk sosiaalityö Ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi Jokin muu korkeakoulututkinto Ammatillinen peruskoulutus Tehtävä Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Muut Count % 50,0 % 0,0 % 2,2 % 23,3 % Count % 17,2 % 88,5 % 11,1 % 29,5 % Count % 5,2 % 3,8 % 2,2 % 3,9 % Count % 19,0 % 3,8 % 11,1 % 13,2 % Count % 8,6 % 3,8 % 73,3 % 30,2 % Count % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Tässä aineistossa 50 %:lla sosiaalityöntekijän tehtävää suorittavista on korkeakoulututkinto, johon sisältyy yliopistolliset sosiaalityön pääaineopinnot. Tehtävää suorittavilla 19 %:lla on jokin muu ylempi korkeakoulututkinto, 17 %:lla ammattikorkeakoulututkinto ja 5 %:lla ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Osalla vastaajista on sosiaalihuoltajatutkinto, joka on vastauksissa sijoitettu muuksi korkeakoulututkinnoksi. Sosiaalihuoltajatutkinto on kelpoisuusasetuksen mukainen tutkinto, joten tämä tuo tietyn varauma taulukon tulkintaa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on koko aineistossa yhteensä vain viisi, joista kolme toimii sosiaalityöntekijän tehtävässä. Sosionomi (amk) -tutkinnon suorittaneista 10 toimii sosiaalityöntekijän tehtävissä, 23 sosiaaliohjaajan tehtävissä ja 5 etuuskäsittelijänä. Jonkin muun korkeakoulututkinnon suorittaneista 11 toimii sosiaalityöntekijänä, 1 sosiaaliohjaajana ja 5 etuuskäsittelijänä. Jatkossa tarkastellaan rinnan sekä koulutustaustaa että työtehtävää, koska erityisesti sosiaalityöntekijäntehtävä jakaantuu erilaisiin koulutuksiin. Työtehtävä ei tällöin välttämättä toimi selittävänä seikkana, vaan olennaisempaa on kiinnittää huomiota koulutustaustaan. Sosiaalitoimiston henkilöstöllä on erittäin lyhyt kokemus omassa työtehtävässään. Vastaajista 44,3 %:lla on korkeintaan kahden vuoden työkokemus omassa tehtävässään. Tässä suhteessa ei ole alueellisia eroja, 3

5 paitsi Etelä-Pohjanmaan aineistossa jossa lyhyt työkokemus oli vain 27,3 %:lla vastaajista. Etelä- Pohjanmaan vastausmäärä on kuitenkin liian pieni (n=11) johtopäätösten vetämiseksi. Kuvio 1: Henkilöstön työkokemus omassa nykyisessä työtehtävässään (n=140). Toisaalta, vaikka henkilöstöllä onkin varsin lyhyt kokemus omassa nykyisessä tehtävässään, niin kaiken kaikkiaan heillä on kuitenkin enemmän työkokemusta. Kuvio 2: Henkilöstön kokonaistyökokemus (n=140). Yhteenvetoa: Vähintään 50 % sosiaalityöntekijän tehtävässä toimivista on suorittanut sosiaalityön opinnot. Sosiaalitoimiston henkilöstöstä 44,3 % on toiminut korkeintaan 2 vuotta omassa tehtävässään. 4

6 4 Aikuissosiaalityön sisältö Sosiaalitoimiston työn sisältöä voidaan luonnehtia suunnitelmalliseksi ja päätöksiin perustuvaksi työksi, johon liittyy asiakastasolla motivointi ja ratkaisukeskeinen ajattelu. Lisäksi työ tapahtuu viranomaisverkostoissa. Kuvio 3: Aikuissosiaalityön sisältö vähintään viikottain. Tässä aineistossa sosiaalitoimiston työ näyttäytyy eräänlaisena yleissosiaalityönä, jossa menetelmällisyydelle ei juuri ole tilaa. Esimerkiksi työskentelyä tukevat kortit ja muut keskustelua avaavat työkalut ovat arkityössä läsnä päivittäin tai viikottain vain noin 15 %:lla työntekijöistä. Ratkaisukeskeisyys on tyypillisin osa aikuissosiaalityötä, jopa 89,9 % vastaajista mainitsee toimivansa ratkaisukeskeisesti työssään vähintään viikottain. Koulutustaustalla on kuitenkin yhteys ratkaisukeskeiseen toimintatapaan: sosionomit näkevät sen hivenen vahvemmin osana omaa työtään kuin muut. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. Taulukko 2: Ratkaisukeskeisen työtavan käyttö koulutuksen mukaan (n=79). Ratkaisukeskeisyys Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % within Koulutus 86,2% 100,0% 63,6% 89,9% Count % within Koulutus 13,8% 0,0% 36,4% 10,1% Count % within Koulutus 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 5

7 Toiseksi eniten vastaajien työssä on läsnä erilaisten asiakaskohtaisten suunnitelmien ja tavoiteasetteluiden tekeminen. Vastaajista 89 % ilmoittaa, että ne ovat vähintään viikottainen osa työtä. Silti koulutustaustalla on yhteys suunnitelmien ja kirjallisten tavoiteasetteluiden tekemiseen. Sosiaalityöntekijöillä se on yleisempää kuin muilla. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. Taulukko 3: Suunnitelmien ja kirjallisten tavoiteasetteluiden tekeminen koulutustaustan mukaan (n=82). Suunnitelmat ja kirjalliset tavoiteasettelut Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % within Koulutus (kolme) 100,0% 92,5% 50,0% 89,0% Count % within Koulutus (kolme) 0,0% 7,5% 50,0% 11,0% Count % within Koulutus (kolme) 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Päätösten tekemisellä on keskeinen sija sosiaalitoimiston työssä. Vastaajista 86,4 % arvioi tekevänsä päätöksiä vähintään viikottain. Päätösten tekeminen kuuluu enemmän sosiaalityöntekijöiden (93,4 %) kuin sosiaaliohjaajien (67,9 %) työtehtäviin. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin perusedellytykset eivät täyty. Taulukko 4: Päätösten tekeminen tehtävänimikkeen mukaan (n=89). Päätösten tekeminen Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 93,4% 67,9% 85,4% Count % within Tehtävänimike 6,6% 32,1% 14,6% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Verkostotyö on yksi viidestä keskeisimmästä sosiaalityön työtavoista, 83,7 % vastaajista ilmoittaa tekevänsä sitä vähintään viikottain. Alueellisesti tarkastellen Etelä-Pohjanmaalla (62,5 %) verkostotyötä tehdään vähemmän kuin muualla. Vastaavasti Päijät-Hämeessä (94,7 %) verkostotyötä tehdään enemmän kuin muualla. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin perusedellytykset eivät täyty. 6

8 Taulukko 5: Verkostotyön käyttö alueiden mukaan (n=98). Verkostotyö Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 79,4% 62,5% 77,8% 94,7% 83,7% Count % within Alue 20,6% 37,5% 22,2% 5,3% 16,3% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Sosiaalityön koulutuksen saaneiden keskuudessa verkostotyö on vähäisempää kuin muun koulutustaustan omaavien keskuudessa, vaikka sosiaalityöntekijöistäkin 73,3 % vastaa tekevänsä verkostotyötä vähintään viikottain. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin perusedellytykset eivät täyty. Taulukko 6: Verkostotyön käyttö koulutustaustan mukaan (n=83). Verkostotyö Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % within Koulutus 73,3% 92,5% 91,7% 85,4% Count % within Koulutus 26,7% 7,5% 8,3% 14,6% Count % within Koulutus 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Motivoivan haastattelun osalta näyttää olevan alueellisia eroja, vaikka yleisesti ottaen jopa 78,1 % vastaajista käyttää motivoivaa haastattelua vähintään viikottain omassa työssään. Pirkanmaalla motivoiva haastattelu kuuluu kaikkien vastaajien työkalupakkiin, mutta Pohjanmaalla vain 60,6 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä motivoivaa haastattelua vähintään viikottain. Taulukko 7: Motivoivan haastattelun käyttö alueiden mukaan (n=96). Motivoiva haastattelu Päivittäin tai viikottain Van harvoin tai ei lainkaan Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 60,6% 75,0% 100,0% 84,2% 78,1% Count % within Alue 39,4% 25,0% 0,0% 15,8% 21,9% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 7

9 Mini-interventio. Vastaajista 49,5 % arvioi käyttävänsä mini-interventiota päivittäin tai viikottain. Alueellisesti mini-interventio on vähiten käytetty Pohjanmaalla ja eniten käytetty Pirkanmaalla. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin perusedellytykset eivät täyty. Taulukko 8: Mini-intervention käyttö alueiden mukaan (n=97). Mini-interventio Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 17,6% 50,0% 72,2% 67,6% 49,5% Count % within Alue 82,4% 50,0% 27,8% 32,4% 50,5% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Ryhmämuotoista asiakastyötä ei käytetä kovinkaan säännöllisesti, vain 32 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä sitä vähintään viikottain. Työntekijöiden koulutuksella on kuitenkin melkein merkitsevä yhteys (p=.016) ryhmämuotoisen asiakastyön käyttöön. Sosionomit käyttävät enemmän ryhmämuotoista asiakastyötä kuin muut. Taulukko 8: Ryhmämuotoisen asiakastyön käyttö kulutustaustan mukaan (n=81). Ryhmämuotoinen asiakastyö Päivittäin tai viikottain Vain harvoinj tai ei lainkaan Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % within Koulutus 23,3% 51,3% 16,7% 35,8% Count % within Koulutus 76,7% 48,7% 83,3% 64,2% Count % within Koulutus 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 8,007 a 2,018 Likelihood Ratio 8,219 2,016,040 1,841 N of Valid Cases 81 a. 1 cells (16,7%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 4,30. Läheisneuvonpidolla ei ole kovinkaan vahvaa asemaa sosiaalitoimiston käytännöissä, vain 28,1 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä sitä vähintään viikottain. Tehtävänimikkeellä on kuitenkin melkein merkitsevä yhteys (p=.023) läheisneuvonpidon käyttöön. Sosiaaliohjaajat käyttävät läheisneuvonpitoa enemmän kuin sosiaalityöntekijät. 8

10 Taulukko 9: Läheisneuvonpidon käyttö tehtävänimikkeen mukaan (n=89). Läheisneuvonpito Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 21,0% 44,4% 28,1% Count % within Tehtävänimike 79,0% 55,6% 71,9% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 5,132 a 1,023 Continuity Correction b 4,036 1,045 Likelihood Ratio 4,923 1,027 Fisher's Exact Test,039,024 5,074 1,024 N of Valid Cases 89 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 7,58. b. Computed only for a 2x2 table Erilaiset testit ovat myös verraten harvinaisia sosiaalitoimiston arkityössä, vain 22,4 % ilmoittaa käyttävänsä testejä omassa työssään vähintään viikottain. Silti testien käytössä on alueellista erovaisuutta, Pohjanmaalla testejä käytetään vähemmän kuin muualla. Kysymys ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin perusedellytykset eivät täyty. Taulukko 10: Erilaisten testien käyttö alueiden mukaan (n=98). Erilaiset testit Päivittäin tai viikottain Vain harvoin tai ei lainkaan Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 5,9% 25,0% 33,3% 31,6% 22,4% Count % within Alue 94,1% 75,0% 66,7% 68,4% 77,6% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Työskentelyä tukevat kortit ja muut keskustelua avaavat materiaalit ovat harvinaisia sosiaalitoimiston työkalupakissa. Vain 16,5 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä niitä vähintään viikottain. 9

11 Taulukko 11: työskentelyä tukevien korttien ja muiden keskustelua avaavien materiaalien käyttö, n=97. Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Päivittäin tai viikottain 16 11,3 16,5 16,5 Valid Vain harvoin tai ei lainkaan 81 57,4 83,5 100, ,8 100,0 Missing System 44 31, ,0 Aikuissosiaalityön orientaatio. Jos aikuissosiaalityön tehtäviä tarkastellaan faktorianalyysin avulla, niin tehtävistä voidaan muodostaa kolme ryhmää. Ensinnäkin aikuissosiaalityön tehtävät painottuvat byrokratiatyön mukaiseen päätöksentekoon ja asiakasprosessien suunnitteluun. Tätä suuntautumista nimitetään tässä yhteydessä päätösorientaatioksi (.706). Toisena orientaationa voidaan nähdä menetelmällinen työtapa, joka muodostuu motivoivasta haastattelusta, ratkaisukeskeisestä ajattelusta, mini-interventiosta, erilaisten testien käytöstä sekä työskentelyä tukevista korteista ja muista keskustelua avaavista työkaluista. Tätä suuntautumista nimitetään tässä yhteydessä menetelmäorientaatioksi (.726). Lisäksi kolmanneksi aineistosta voidaan erottaa asiakasverkostoihin suuntautunut työtapa, joka muodostuu verkostotyöstä, läheisneuvonpidosta ja ryhmämuotoisesta asiakastyöstä. Tätä suuntautumista nimitetään asikasverkosto-orientaatioksi, (.588). Tässä yhteydessä on todettava, että tilastollisessa mielessä tämä faktorianalyysi ei ole kestävä, koska vastaajien määrä suhteessa muuttujiin ei ole riittävä. Lisäksi itse asiassa päätösorientaatioksi nimetty faktori on vain kahden muuttujan varassa. Silti sisällöllisessä mielessä on faktoriryhmitykset ovat kuitenkin loogisia. Taulukko 12: Component Matrix a Component Päätösten tekeminen -,260 -,476,702 Motivoiva haastattelu,639 -,257 -,294 Ratkaisukeskeisyys,569 -,255,130 Mini-interventio,745 -,161,033 Erilaiset testit,678 -,311 -,226 Työskentelyä tukevat kortit ja muut keskustelua avaavat materiaalit,515,014 -,243 Suunnitelmat ja kirjalliset tavoiteasettelut,691 -,248,443 Läheisneuvonpito,325,589,381 10

12 Verkostotyö,611,467,171 Ryhmämuotoinen asiakastyö,303,672,052 Extraction Method: Principal Component Analysis. a. 3 components extracted. Tässä aineistossa päätösorientaatio muodostuu 51/100 vastaajasta. Menetelmäorientaatio muodostuu 22/92 vastaajasta. Asiakasverkosto-orientaatio muodostuu 14/96 vastaajasta. Näin ollen päätösorientaatio on aikuissosiaalityön pääorientaatio. Sen sijaan menetelmällisellä ja asiakasverkosto-orientaatiolla on marginaalisempi asema. On huomattava, että orientaatiot eivät yksittäisen vastaajan kohdalla ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Kaikki vastaajat eivät välttämättä myöskään jakaudu mihinkään kolmesta orientaatiosta. Yhteenvetoa. Sosiaalitoimiston toimintatapaa voi luonnehtia yleiseksi sosiaalityöksi, jossa varsinaisille menetelmille on vähemmän tilaa. Työ perustuu hallinnollisille päätöksille ja asiakastyön suunnitelmille. Asiakastasolla korostetaan yleistä ratkaisukeskeistä ajattelua ja asiakkaiden motivointia. Työntekijät näkevät oman työnsä myös verkostotyön kehyksessä, jolla kuitenkin tarkoitetaan ennen kaikkea yhteistyöverkostoja. Sosiaalityöntekijät vastaavat muita enemmän hallinnollisista päätöksistä ja asiakastyön suunnitelmista. Toisaalta sosiaaliohjaajat (sosionomit) tuovat aikuissosiaalityöhön monipuolisempaa työotetta (esim. läheisneuvonpito ja ryhmämuotoinen työtapa). Alueellisesti Pohjanmaalla käytetään muita alueita vähemmän menetelmällisiä työtapoja. Aikuissosiaalityön suuntautuu päätösorientaatio mukaisesti, mutta sen ohella myös menetelmäorientaatiolle ja asiakasverkosto-orientaatiolle on jonkin verran tilaa. 11

13 5 Henkilöstön osaaminen Kuviossa 4 on kuvattu henkilöstön oma arvio osaamisestaan, taulukossa on kuvattu osaaminen niiltä osin kuin se on arvioitu vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Osaaminen painottuu työtä ohjaavien periaatteiden ja lakien, sekä asiakasta koskevien suunnitelmien tekemiseen. Asiakastyön osalta osaaminen kohdentuu vuorovaikutustaitoihin ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentelyyn. Kuvio 4: Henkilöstön osaamisalueet. Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot. Vastaajista 88,7 % arvioi vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen osaamisen vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Taulukko 13: Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitojen osaaminen (n=97). Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Vahva osaaminen 86 61,0 88,7 88,7 Valid Ei riittävä osaaminen 11 7,8 11,3 100, ,8 100,0 Missing System 44 31, ,0 Työn keskeisten periaatteiden ja lain tunteminen. Vastaajista 70,5 % arvioi sen vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Asiakasverkostoihin suuntautuneen työorientaation omaksuneet arvioivat työn keskeisten 12

14 periaatteiden ja lakiin liittyvän osaamisensa hivenen hentoisemmaksi muin muut. Kysymys on melkein merkitsevästä tilastollisesti erosta. Taulukko 14: Työn keskeisten periaatteiden ja lain tunteminen asiakasverkosto-orientaation mukaan (n=95) Työn keskeisten periaatteiden ja lain tunteminen Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Asiakasverkostoorientaatio Kyllä Ei Count % within As.verkosto- 59,0% 78,6% 70,5% Count % within As.verksoto- 41,0% 21,4% 29,5% Count % within As.verkosto 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 4,247 a 1,039 Continuity Correction b 3,357 1,067 Likelihood Ratio 4,209 1,040 Fisher's Exact Test,066,034 4,203 1,040 N of Valid Cases 95 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 11,49. b. Computed only for a 2x2 table Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien laatiminen. Vastaajista 64,9 % arvioi tavoitteiden asettamiseen ja suunnitelmien laatimiseen liittyvän osaamisensa vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Tehtävänimikkeiden mukaan tarkasteltuna sosiaaliohjaajat arvioivat osaamisensa hivenen vahvemmaksi kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 15: Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien laatiminen tehtävänimikkeen mukaan (n=90). Tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien laatiminen Vahva osaaminen Ei riittääv osaaminen Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 59,7% 75,0% 64,4% Count % within Tehtävänimike 40,3% 25,0% 35,6% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Verkostojen kanssa työskentely on tyypillistä aikuissosiaalityötä, eikä sen suhteen ole nähtävissä olennaisia eroja erilaisten ryhmien tai näkökulmien kannalta asiaa tarkasteltuna. Vastanneista 64,6 % katsoo, että osaaminen on vähintään vahvaa tai erittäin vahvaa. Taulukko 16: Verkostojen kanssa työskentely. 13

15 Verkostojen kanssa työskentely Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Vahva osaaminen 62 44,0 64,6 64,6 Valid Ei riittävä osaaminen 34 24,1 35,4 100, ,1 100,0 Missing System 45 31, ,0 Muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin sopeutuminen. Vastaajista 63,5 % arvioi muutoskyvyn vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Pirkanmaan alue poikkea kuitenkin muista, kysymys on tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 17: Muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin sopeutuminen alueen mukaan (n=96). Muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin sopeutuminen Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 75,0% 75,0% 22,2% 71,1% 63,5% Count % within Alue 25,0% 25,0% 77,8% 28,9% 36,5% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 16,458 a 3,001 Likelihood Ratio 16,170 3,001,768 1,381 N of Valid Cases 96 a. 1 cells (12,5%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 2,92. Nuorten kanssa työskentelyn osalta 61,8 % vastaajista arvioi osaamisensa vahvaksi. Tehtävänimikkeen mukaan tarkasteltuna sosiaaliohjaajat arvioivat osaamisensa vahvemmaksi kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys on kuitenkin vain suuntaa-antavasta merkitsevyydestä, p=.082. Taulukko 18: Nuorten kanssa työskentely tehtävänimikkeen mukaan (n=89). Nuorten kanssa työskentely Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 55,7% 75,0% 61,8% Count % within Tehtävänimike 44,3% 25,0% 38,2% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% 14

16 Asiakasverkostoihin suuntautuneen työorientaation mukaan tarkasteltuna nuorten kanssa työskentely on vahvempaa kuin muilla. Kysymys ei silti ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 19: Nuorten kanssa työskentely asiakasverkosto-orientaation mukaan (n=94). Nuorten kanssa työskentely Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Asiakasverkostoorientaatio Kyllä Ei Count % within As.verkosto 71,8% 56,4% 62,8% Count % within As.verkosto 28,2% 43,6% 37,2% Count % within As.verkosto 100,0% 100,0% 100,0% Palveluiden tuntemisen osalta 61,2 % vastaajista arvioi osaamisensa vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Taulukko 20: Palveluiden tunteminen (n=96). Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Vahva osaaminen 60 42,6 61,2 61,2 Valid Ei riittäävä osaaminen 38 27,0 38,8 100, ,5 100,0 Missing System 43 30, ,0 Suunnitelmien laatimisosaaminen. Vastaajista 53,1 % arvioi suunnitelmien laatimiseen liittyvän osaamisen vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Koulutustaustan osalta kuitenkin sosiaalityön koulutuksen saaneet arvioivat osaamisensa vahvemmaksi kuin muut. Kysymys on tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta. Taulukko 21: Suunnitelmien laatimisosaaminen koulutustaustan mukaan (n=81). Suunnitelmien laatiminen Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % within Koulutus 73,3% 43,6% 33,3% 53,1% Count % within Koulutus 26,7% 56,4% 66,7% 46,9% Count % within Koulutus 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 15

17 Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 8,230 a 2,016 Likelihood Ratio 8,487 2,014 5,981 1,014 N of Valid Cases 81 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,63. Kuntouttava sosiaalityön osalta 35,1 % vastaajista arvioi osaamisensa vahvaksi tai erittäin vahvaksi. Alueellisesti Päijät-Häme erottuu positiivisesti ja Pohjanmaa negatiivisesti. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukkko 22: Kuntouttavan sosiaalityön osaaminen alueiden mukaan tarkasteltuna (n=97). Kuntouttavan sosiaalityön elementit Vahva osaaaminen Ei riittävä osaaminen Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 21,2% 37,5% 33,3% 47,4% 35,1% Count % within Alue 78,8% 62,5% 66,7% 52,6% 64,9% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Silti aikuissosiaalityössä on kuitenkin myös kuntouttavan sosiaalityön osaamista, jos sitä tarkastellaan menetelmällisen orientaation suunnasta. Kysymys on tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta, p=

18 Taulukko 23: Kuntouttavan sosiaalityö menetelmätyön mukaan (n=90). Kuntouttavan sosiaalityön elementit Vahva osaaaminen Ei riittävä osaaminen Menetelmätyö Kyllä Ei Count % within Menetelmätyö 59,1% 29,4% 36,7% (tiukka) Count % within Menetelmätyö 40,9% 70,6% 63,3% (tiukka) Count % within Menetelmätyö 100,0% 100,0% 100,0% (tiukka) Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 6,305 a 1,012 Continuity Correction b 5,092 1,024 Likelihood Ratio 6,133 1,013 Fisher's Exact Test,021,013 6,235 1,013 N of Valid Cases 90 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 8,07. b. Computed only for a 2x2 table Vastaavasti kuntouttavan sosiaalityön osaaminen on huonompaa niillä, jotka tekevät päivittäin päätöksiä. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 24: Kuntouttava sosiaalityö päätösorientaation mukaan (n=96). Kuntouttavan sosiaalityön elementit Vahva osaaaminen Ei riittävä osaaminen Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % within Päätös (tiukka) 27,1% 41,7% 34,4% Count % within Päätös (tiukka) 72,9% 58,3% 65,6% Count % within Päätös (tiukka) 100,0% 100,0% 100,0% Työmenetelmien hyödyntämisen osaamista arvioidaan yleisesti ottaen varsin kriittisesti, vain 24,7 % vastaajista näkee osaamisensa vahvana tai erittäin vahvana. Alueellisesti Pohjanmaa poikkeaa muista alueista. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. 17

19 Taulukko 25: Työmenetelmien hyödyntäminen alueen mukaan (n=97). Työmenetelmien hyödyntäminen Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 3,0% 25,0% 33,3% 39,5% 24,7% Count % within Alue 97,0% 75,0% 66,7% 60,5% 75,3% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Toisaalta, jos henkilöstöllä on menetelmällinen orientaatio, niin heidän oma arvio osaamisestaan on kuitenkin positiivisempi. Kysymys on tässä suhteessa tilastollisesti erittäin merkitsevästä erosta. Taulukko 26: Työmenetelmien hyödyntäminen menetelmäorientaation mukaan (n=90). Työmenetelmien hyödyntäminen Vahva osaaminen Ei riittävä osaaminen Menetelmätyö Kyllä Ei Count % within Menetelmätyö 54,5% 16,2% 25,6% Count % within Menetelmätyö 45,5% 83,8% 74,4% Count % within Menetelmätyö 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 12,863 a 1,000 Continuity Correction b 10,925 1,001 Likelihood Ratio 11,796 1,001 Fisher's Exact Test,001,001 12,720 1,000 N of Valid Cases 90 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,62. b. Computed only for a 2x2 table 18

20 Asiakastyön arviointimenetelmien tuntemus ja hyödyntäminen on vain 21,4 % vastaajien mielestä vahvaa tai erittäin vahvaa. Taulukko 27: Asiakastyön arviointimenetelmien tuntemus ja hyödyntäminen. Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Vahva osaaminen 21 14,9 21,4 21,4 Valid Ei riittävä osaaminen 77 54,6 78,6 100, ,5 100,0 Missing System 43 30, ,0 Yhteenvetoa. Henkilöstön osaaminen painottuu samoihin asioihin, joita itse työkin pitää sisällään. Aikuissosiaalityön osaaminen näyttäytyy byrokratiatyöhön kuuluvana lain ja säädösten hallitsemisena sekä asiakassuunnitelmien laatimiseen liittyvänä osaamisena. Toisaalta osaamista kehystää vuorovaikutuksellinen orientaatio, kysymys on ihmistyöstä. Myös palveluiden tuntemus ja yhteistyöverkostojen kanssa toimiminen näyttäytyvät vahvuusalueina. Sen sijaan menetelmällisemmät sisällöt, kuten kuntouttavan työ ja asiakastyön arviointi, eivät ole yhtä vahvoja osaamisalueita. Menetelmällistä osaamista on kuitenkin myös aikuissosiaalityössä, vaikka se onkin marginaalisempaa kuin byrokratiatyön osaaminen. Menetelmällinen työorientaatio ja asiakasverkosto-orientaatio erottuvat selkeästi omaksi osaamisalueekseen esimerkiksi kuntouttavan työotteen yhteydessä. Osaaminen kiinnittyy vain vähäisin osin alueellisiin tekijöihin. 19

21 Elämänhallinta Asunnottomuus Taloudelliset vaikeudet Työllistyminen Fyysinen hyvinvointi Akuutit kriisitilanteet Päihteidenkäyttö/ Psyykkinen hyvinvointi Nuorten Lastensuojelu 6 Asiakkaiden elämäntilanteisiin vastaaminen Asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyviä osaamisalueita voidaan verrata vain toisiinsa. Tässä mielessä osaaminen on vahvinta elämänhallintaan, asunnottomuuteen, taloudellisiin vaikeuksiin ja työllistymiseen liittyvien asioiden kohdalla. Vastaajista yli 70 % arvioi osaamisensa olevan niiden suhteen riittävää. Fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä akuutteihin kriisitilantesiin ja päihteidenkäyttön liittyvät kysymykset muodostavat oman kohtuullisen selkeän alueen, jossa puolet vastaajista arvioi osaamisensa olevan riittävää. Nuorten päihteidekäyttöön (45 %) ja lastensuojeluun liittyvät kysymykset (30 %) ovat suurimpana haasteena Osaaminen on vähintäänkin riittävää, %. Kuvio 5: Asiakkaiden elämäntilanteisiin liittyvä osaaminen. Arjen hallinta. Osaaminen arjen hallintaan liittyvissä ongelmissa on aikuissosiaalityön vahvuus. Vastaajista 82,2 % arvioi osaamisensa riittäväksi. Tehtävänimikkeen mukaan tarkasteltuna sosiaaliohjaajat arvioivat osaamistaan positiivisemmin kuin sosiaalityöntekijät, mutta kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. Taulukko 28: Elämänhallinnan osaaminen tehtävänimikkeen mukaan (n=90). Elämänhallintaan liittyvät ongelmat Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 77,4% 92,9% 82,2% Count % within Tehtävänimike 22,6% 7,1% 17,8% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Asunnottomuus. Asunnottomuuskysymyksiin liittyvä osaaminen on arvioitu toisiksi vahvimmaksi, 74,7 % vastaajista katsoo osaamisensa olevan riittävää. 20

22 Taulukko 29: Asunnottomuuteen liittyvien kysymysten osaaminen (n=95). Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Osaaminen riittävää 71 50,4 74,7 74,7 Valid Tarvitsee vahvistusta 24 17,0 25,3 100, ,4 100,0 Missing System 46 32, ,0 Taloudelliset vaikeudet ja velkaongelmat. Taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaongelmiin kohdentuvat osaaminen on arvioitu myös vahvaksi, 71,8 % vastaajista pitää osaamistaan riittävänä. Taulukko 30: Taloudellisiin vaikeuksiin ja velkaongelmiin liittyvä osaaminen. Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Osaaminen riittävää 68 48,2 71,6 71,6 Valid Tarvitsee vahvistusta 27 19,1 28,4 100, ,4 100,0 Missing System 46 32, ,0 Työllistymiseen liittyvät kysymykset. Työllistymiseen ja siihen liittyvien kysymysten osaaminen arvioidaan kokonaisuutena varsin vahvaksi, 70,8 % arvioi osaamisensa riittäväksi. Pohjamaalla osaamiseen suhtaudutaan kuitenkin kriittisemmin. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 31: Työllistyminen ja siihen liittyvien kysymysten osaaminen alueen mukaan (n=96). Työllistyminen ja siihen liittyvät kysymykset Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 57,6% 100,0% 70,6% 76,3% 70,8% Count % within Alue 42,4% 0,0% 29,4% 23,7% 29,2% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Sosiaaliohjaajat arvioivat työllistymiseen liittyvien kysymysten osaamistaan positiivisemmin kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys on tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta, p=.036. Taulukko 32: Työllistyminen ja siihen liittyvien kysymysten osaaminen tehtävänimikkeen mukaan (n=89). 21

23 Työllistyminen ja siihen liittyvät kysymykset Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 63,9% 85,7% 70,8% Count % within Tehtävänimike 36,1% 14,3% 29,2% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 4,402 a 1,036 Continuity Correction b 3,412 1,065 Likelihood Ratio 4,792 1,029 Fisher's Exact Test,045,029 4,353 1,037 N of Valid Cases 89 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 8,18. b. Computed only for a 2x2 table Fyysiseen hyvinvointiin liittyvät asiat. Vastaajista 62,2 % arvioi fyysiseen hyvinvointiin liittyvän osaamisensa riittäväksi. Sosiaaliohjaajat suhtautuvat osaamiseensa positiivisemmin kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 33: Fyysiseen hyvinvointiin liittyvä osaaminen tehtävänimikkeen mukaan (n=90). Fyysiseen hyvinvointiin liiittyvät kysymykset Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 56,5% 75,0% 62,2% Count % within Tehtävänimike 43,5% 25,0% 37,8% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Akuutit kriisitilanteet. Vastaajista 60,8 % arvioi akuutteihin kriisitilanteisiin liittyvän osaamisensa riittäväksi. Alueellisesti Pohjanmaalla osaamiseen on kuitenkin suhtauduttu kriittisemmin kuin muualla. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. 22

24 Taulukko 34: Akuutteihin kriiseihin liittyvä osaaminen alueen mukaan (n=97). Akuutit kriisitilanteet Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 42,4% 87,5% 72,2% 65,8% 60,8% Count % within Alue 57,6% 12,5% 27,8% 34,2% 39,2% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Päihteiden ja riippuvuuksiin liittyvät kysymykset. Vastaajista 55,2 % arvioi omaavansa vähintään riittävän osaamistason. Taulukko 35: Päihteiden ja riippuvuuksiin liittyvien kysymysten osaaminen (n=96). Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Osaaminen riittävää 53 37,6 55,2 55,2 Valid Tarvitsee vahvistusta 43 30,5 44,8 100, ,1 100,0 Missing System 45 31, ,0 Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset. Vastaajista 51,7 % arvioi omaansa riittävän psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien asioiden osaamisen. Sosiaaliohjaajat arvioivat osaamistaan positiivisemmin kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 36: Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien kysymysten osaaminen tehtävänimikkeen mukaan (n=89). Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 45,9% 64,3% 51,7% Count % within Tehtävänimike 54,1% 35,7% 48,3% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Nuorten päihteidenkäyttö koetaan haastavaksi, 45,6 % kokee omaavaansa vähintään riittävän osaamistason asian käsittelyyn. Sosiaaliohjaajista 57,1 % ja sosiaalityöntekijöistä 40,3 % katsoo osaamistasonsa olevan vähintään riittävää. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. 23

25 Taulukko 37: Nuorten päihteidenkäyttöön liittyvien kysymysten osaaminen tehtävänimikkeen mukaan (n=90). Nuorten päihteidenkäyttö Osaaminen riittävää Tarvitsee vahvistusta Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 40,3% 57,1% 45,6% Count % within Tehtävänimike 59,7% 42,9% 54,4% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% Lastensuojelu. Lastensuojeluun liittyvät kysymykset koetaan haasteellisena, vain 35,8 % vastaajista katsoo omaavansa riittävän osaamisen. Taulukko 38: Lastensuojeluun liittyvien kysymysten osaaminen (n=95). Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Osaaminen riittävää 34 24,1 35,8 35,8 Valid Tarvitsee vahvistusta 61 43,3 64,2 100, ,4 100,0 Missing System 46 32, ,0 Yhteenvetoa. Työntekijöiden kyky vastata asiakastilanteisiin näyttää kaiken kaikkiaan vahvalta. Aikuissosiaalityön osaamisen ydinalueita ovat elämänhallintaan, asunnottomuuteen, taloudellisiin vaikeuksiin ja työllistymiseen vastaaminen. Aikuissosiaalityön toinen osaamisalue muodostuu fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä akuuttien kriisitilantesiin ja päihteidenkäyttön liittyviin kysymyksiin vastaaamisesta, mutta tällä alueella osaaminen ei ole niin vahvaa kuin ydinosaamisalueella. Haasteellisimmiksi kysymyksiksi osaamisen kannalta nousevat nuorten päihteidekäyttöön ja lastensuojeluun liittyvien kysymysten tarkastelu. Sosiaaliohjaajat arvioivat arjen halintaan ja työllistymiseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää osaamistaan postiviisemmin kuin sosiaalityöntekijät 24

26 7 Asiakkaiden asema ja palvelun laatu Hyvä palvelu. Sosiaalitoimiston asiakkaat saavat hyvää palvelua (84,9 % vastaajista tukee tätä väitettä). Silti erityisesti asiakasverkosto-orientaatioon liittyy muita hivenen kriittisempi katsantokanta. Tilastollisessa mielessä kysymys on kuitenkin vain suuntaa antavasta erosta. Taulukko 39: Saavatko asiakkaat hyvää palvelua asiakasverkosto-orientaation mukaan tarkasteltuna (n=93). Asiakas saa hyvää palvelua Samaa mieltä EOS tai eri mieltä As.verkosto-orientaatio Kyllä Ei Count % 76,9% 90,7% 84,9% Count % 23,1% 9,3% 15,1% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 3,381 a 1,066 Continuity Correction b 2,387 1,122 Likelihood Ratio 3,344 1,067 Fisher's Exact Test,082,062 3,345 1,067 N of Valid Cases 93 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,87. b. Computed only for a 2x2 table Vastaavasti kuitenkin päätösorientaatioon liittyy keskimääräistä positiivisempi ajatus asiakkaiden saamasta palvelusta. Kysymys on tässäkin tapauksessa vain suuntaa antavasta erosta. 25

27 Taulukko 40: Saavatko asiakkaat hyvää palvelua päätösorientaation mukaan tarkasteltuna, n=96. Asiakas saa hyvää palvelua Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 91,8% 78,7% 85,4% Count % 8,2% 21,3% 14,6% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 3,312 a 1,069 Continuity Correction b 2,343 1,126 Likelihood Ratio 3,397 1,065 Fisher's Exact Test,087,062 3,277 1,070 N of Valid Cases 96 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 6,85. b. Computed only for a 2x2 table Lisäksi toisaalta sosiaalityöntekijät arvioivat tilannetta positiivisemmin kuin sosiaaliohjaajat. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. Taulukko 41: Saavatko asiakkaat hyvää palvelua tehtävänimikkeen mukaan tarkasteltuna, n=88. Asiakas saa hyvää palvelua Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % 93,2% 72,4% 86,4% Count % 6,8% 27,6% 13,6% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Sama asia näkyy myös koulutustaustassa, sosiaalityöntekijät näkevät asiakkaiden saaman palvelun positiivisemmin kuin sosiaaliohjaajat. Muun korkeakoulututkinnon suorittaneet suhtautuvat asiakkaiden saamaan palveluun positiivisimmin. Kysymys ei ole tilastollisesti merkitsevästä seikasta, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. 26

28 Taulukko 42: Saavatko asiakkaat hyvää palvelua koulutuksen mukaan tarkasteltuna n=86. Asiakas saa hyvää palvelua Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % within Koulutus (kolme) 92,9% 76,2% 100,0% 86,0% Count % within Koulutus (kolme) 7,1% 23,8% 0,0% 14,0% Count % within Koulutus (kolme) 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Tasa-arvoiset palvelut. Vastaajista 55,7 % arvioi, että asiakkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Päätösorientaatio liittyy kuitenkin muita positiivisempaan näkemykseen. Kysymys on myös tilastollisesti merkitsevästä erosta (p=.019). Taulukko 43: Asiakkaiden tasa-arvoinen asema päätösorientaation mukana tarkasteltuna, n=97. Asiakkaat ovat tasaarvoisessa asemassa Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 67,3% 43,8% 55,7% Count % 32,7% 56,2% 44,3% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 5,471 a 1,019 Continuity Correction b 4,556 1,033 Likelihood Ratio 5,524 1,019 Fisher's Exact Test,025,016 5,414 1,020 N of Valid Cases 97 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 21,28. b. Computed only for a 2x2 table Asiakas pystyy vaikuttamaan palveluun? Vastaajista 51,5 % arvioi, että asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa. Alueellisesti Pohjanmaan alue erottuu muita positiivisemmalla käsityksellä. Kysymys on kuitenkin vain suuntaa antavasta erosta. 27

29 Taulukko 44: Asiakkaiden vaikutusmahdollisuus alueen mukaan, n=130. Asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % 60,0% 81,8% 46,7% 42,6% 51,5% Count % 40,0% 18,2% 53,3% 57,4% 48,5% Count % 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 7,057 a 3,070 Likelihood Ratio 7,428 3,059 3,953 1,047 N of Valid Cases 130 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,33. Erityisesti päätösorientaatio näyttää liittyvän positiiviseen käsitykseen asiakkaiden mahdollisuuksista vaikuttaa palveluunsa. Kysymys on myös tilastollisesti merkitsevästä erosta, (p=.001). Taulukko 45: Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet päätösorientaation mukaan, n= 96. Asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 67,3% 31,9% 50,0% Count % 32,7% 68,1% 50,0% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 12,047 a 1,001 Continuity Correction b 10,671 1,001 Likelihood Ratio 12,313 1,000 Fisher's Exact Test,001,000 11,921 1,001 N of Valid Cases 96 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 23,50. b. Computed only for a 2x2 table 28

30 Lisäksi tehtävänimikkeellä on yhteys käsityksiin asiakkaan vaikutusmahdollisuuksista. Sosiaalityöntekijät suhtautuvat asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksiin positiivisemmin kuin sosiaaliohjaajat. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 46: Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet tehtävänimikkeen mukaan, n=88. Asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % 56,7% 39,3% 51,1% Count % 43,3% 60,7% 48,9% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Myös koulutustaustalla on lievä yhteys käsityksiin asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksista. Sosionomit suhtautuvat muita kriittisemmin asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Kysymys on kuitenkin vain suuntaa antavasta erosta, p= Taulukko 47: Asiakkaan vaikutusmahdollisuudet koulutuksen mukaan, n=86. Asiakas pystyy vaikuttamaan palveluunsa Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Koulutus Ylempi kk sosiaalityö Sosionomi amk ja yamk Ylempi kk muu Count % 65,5% 38,1% 46,7% 48,8% Count % 34,5% 61,9% 53,3% 51,2% Count % 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 5,197 a 2,074 Likelihood Ratio 5,264 2,072 1,339 1,247 N of Valid Cases 86 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 7,33. Asiakkaan äänen kuuluminen. Asiakkaan äänen kuulumiseen suhtaudutaan kohtuullisen kriittisesti, vain 24,7 % vastaajista arvioi sen kuuluvan hyvin tai erittäin hyvin. Tehtävänimike on yhteydessä kriittiseen näkemykseen, sosiaaliohjaajat ovat katsantokannassaan kriittisempiä kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. 29

31 Taulukko 60: Asiakkaan äänen kuuluminen tehtävänimikkeen mukaan (n=89). Erittäin hyvin tai hyvin Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % 29,5% 14,3% 24,7% Asiakkaan äänen kuuluminen Kohtalaisesti tai ei juuri ollennkaan Count % 70,5% 85,7% 75,3% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 68,5% 31,5% 100,0% Lisäksi kriittinen katsantokanta on yhteydessä menetelmälliseen orientaatioon. Kysymys on kuitenkin vain suuntaa antavasta seikasta. Taulukko 61: Asiakaan äänen kuuluminen menetelmäorientaation mukaan (n=87). Erittäin hyvin tai hyvin Menetelmäorientaatio Kyllä Ei Count % 9,5% 30,3% 25,3% Asiakkaan äänen kuuluminen Kohtalaisesti tai ei juuri ollennkaan Count % 90,5% 69,7% 74,7% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 3,641 a 1,056 Continuity Correction b 2,624 1,105 Likelihood Ratio 4,213 1,040 Fisher's Exact Test,083,047 3,599 1,058 N of Valid Cases 87 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,31. b. Computed only for a 2x2 table Vastaavasti päätösorientaatio on yhteydessä hivenen positiivisempaan näkemykseen. Tässä suhteessa kysymys on myös tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta, p=

32 Taulukko 62: Asiakkaan äänen kuuluminen päätösorientaation mukaan (n=96). Erittäin hyvin tai hyvin Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 36,7% 14,9% 26,0% Asiakkaan äänen kuuluminen Kohtalaisesti tai ei juuri ollennkaan Count % 63,3% 85,1% 74,0% Count % within Päätös (tiukka) 100,0% 100,0% 100,0% % of 51,0% 49,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 5,942 a 1,015 Continuity Correction b 4,862 1,027 Likelihood Ratio 6,112 1,013 Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Kirjallinen toimeentulotuki. Vastaajat suhtautuvat varsin kriittisesti asiakkaiden kirjalliseen toimeentulotuen asioimiseen. Vain 19,3 % vastaajista tukee tätä väitettä. Alueellisesti Pirkanmaalla käsitykset ovat vielä kriittisempiä, vain 3,0 % vastaajista tukee väitettä. Kysymys on tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta. Fisher's Exact Test,020,013 N of Valid Cases 96 5,880 1,015 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 12,24. b. Computed only for a 2x2 table 31

33 Taulukko 48: Kirjallinen asiointi alueen mukaan, n=135. Toimeentulotuen asiakaat osaavat asioide kirjallisesti Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % 22,2% 18,2% 3,0% 27,3% 19,3% Count % 77,8% 81,8% 97,0% 72,7% 80,7% Count % 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Toisaalta etuuskäsittelijän tehtävään soveltuvan koulutuksen käyneet suhtautuvat asiaan kuitenkin muita positiivisemmin, vaikka heidänkin ryhmässään vain 37,1 % arvio asiakkaiden pystyvän asioimaan kirjallisesti. Kysymys on tilastollisesti merkitsevästä erosta, p= Taulukko 49: Arvio kirjallisen asioinnin toimivuudesta koulutuksen mukaan, n=123. Toimeentulotuen asiakaat osaavat asioide kirjallisesti Samaa mieltä EOS tai eri mieltä Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 8,072 a 3,045 Likelihood Ratio 10,302 3,016,179 1,672 N of Valid Cases 135 a. 1 cells (12,5%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 2,12. Koulutus (neljä ryhmää) Korkeakoulututkinto, sosiaalityö Muu korkeakoulututkinto Ammattikorkeakoulututkinto (amk ja yamk) Muu koulutus Count % 6,9% 18,8% 9,3% 37,1% 17,9% Count % 93,1% 81,2% 90,7% 62,9% 82,1% Count % 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 13,387 a 3,004 Likelihood Ratio 12,744 3,005 7,353 1,007 N of Valid Cases 123 a. 1 cells (12,5%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 2,86. 32

34 Yhteenvetoa. Yleisellä tasolla asiakkaiden katsotaan saavan varsin hyvää palvelua. Sosiaalityöntekijöillä on sosiaaliohjaajia positiivisempi näkemys asiakkaiden saamasta palveluista. Päätösorientaatio liittyy muita positiivisempaan näkemykseen asiakkaiden saamasta palvelusta. Asiakkaiden katsotaan pystyvän vaikuttamaan palveluihin, mutta toisaalta asiakkaiden ääni ei kuitenkaan kuulu. Myöskään palvelun tasa-arvoisuus ei näytä vahvalta. Erityisen selkeää on, että työntekijöiden käsityksen mukaan kaikki toimeentulotuen asiakkaat eivät pysty asioimaan kirjallisesti. 33

35 8 Asiakasosallisuus Asiakasosallisuus on tällä hetkellä eräs keskeisimmistä palveluiden kehittämistä ohjaavasta imperatiiveista. Henkilökunnan käsitys asiakasosallisuuden toteutumisesta on kohtuullisen positiivinen. Erityisesti sen nähdään toteutuvan asiakasta koskevien suunnitelmien yhteydessä. Toisaalta osallisuus ei näytä tarkoittavan sitä, että asiakkaat osallistuisivat palveluiden kehittämiseen. Kuviossa 6 on kuvattu henkilökunnan käsitys asiakkaiden osallisuudesta sosiaalitoimiston eri tehtävissä. Osallisuutta voidaan arvioida vain suhteessa tässä kyselyssä esitettyihin ulottuvuuksiin Osallisuus toteutuu hyvin tai erittäin hyvin, % Kuvio 6: Asiakasosallisuuden toteutuminen. Suunnitelmien teko. Vastaajista 57,5 prosenttia arvioi asiakkaan osallisuuden suunnitelmien tekoon toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Alueellisesti Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla osallisuuden on arvioitu toteutuvan paremmin kuin Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kysymys on melkein merkitsevästä tilastollisesta erosta. Taulukko 52: Asiakkaan osallisuus suunnitelmien teossa alueen mukaan (n=106). Erittäin hyvin tai hyvin Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % 45,2% 81,8% 75,0% 50,0% 57,5% Osallisuus, suunnitelmien teko Kohtalaisesti tai ei ollenkaan Count % 54,8% 18,2% 25,0% 50,0% 42,5% Count % 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 1 34

36 Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 8,524 a 3,036 Likelihood Ratio 8,964 3,030,098 1,755 N of Valid Cases 106 a. 1 cells (12,5%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 4,67. Erityisesti päätösorientaatio korostaa positiivista näkemystä osallisuuden toteutumisesta. Kysymys on myös tältä osin myös tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta. Taulukko 53: Asiakkaan osallisuus suunnitelmien teossa päätösorientaation mukaan (n=92). Osallisuus, suunnitelmien teko Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti tai ei ollenkaan Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 70,2% 46,7% 58,7% Count % 29,8% 53,3% 41,3% Count % 100,0% 100,0% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 5,257 a 1,022 Continuity Correction b 4,331 1,037 Likelihood Ratio 5,308 1,021 Fisher's Exact Test,034,018 5,200 1,023 N of Valid Cases 92 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 18,59. b. Computed only for a 2x2 table Sosiaalitoimistossa asioiminen. Vastaajista 46,1 % katsoo, että osallisuus sosiaalitoimistossa asioimisessa toteutuu hyvin tai erittäin hyvin. Tässä suhteessa on kuitenkin alueellisia eroja siten, että Päijät-Hämeessä arviot ovat muita kriittisempiä ja Pohjanmaalla muita positiivisempia. Kysymys on kuitenkin vain suuntaa antavasta erosta. 35

37 Taulukko 56: Asiakkaan osallisuus sosiaalitoimistossa asioimisessa alueen mukaan (n=115). Osallisuus, sosiaalitoimistossa asioiminen Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % within Alue 60,6% 63,6% 41,7% 34,0% 46,1% Count % within Alue 39,4% 36,4% 58,3% 66,0% 53,9% Count % within Alue 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% % of 28,7% 9,6% 20,9% 40,9% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 7,096 a 3,069 Likelihood Ratio 7,162 3,067 6,459 1,011 N of Valid Cases 115 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,07. Päätösorientaatioon liittyy muita vahvempi käsitys osallisuuden toteutumisesta. Kysymys on myös tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta. Taulukko 57: Asiakkaan osallisuus sosiaalitoimistossa asioimisessa päätösorientaation mukaan (n=93). Osallisuus, sosiaalitoimistossa asioiminen Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 56,2% 33,3% 45,2% Count % 43,8% 66,7% 54,8% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 51,6% 48,4% 100,0% 36

38 Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 4,925 a 1,026 Continuity Correction b 4,043 1,044 Likelihood Ratio 4,977 1,026 Fisher's Exact Test,037,022 4,872 1,027 N of Valid Cases 93 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 20,32. b. Computed only for a 2x2 table Sosiaalityöntekijät näkevät osallisuuden toteutuvan sosiaalitoimiston asioimisessa paremmin kuin sosiaaliohjaajat. Tässä suhteessa kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 58: Asiakkaan osallisuus sosiaalitoimistossa asioimisessa tehtävänimikkeen mukaan (n=87). Osallisuus, sosiaalitoimistossa asioiminen Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan Tehtävänimike ( Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % 50,8% 34,6% 46,0% Count % 49,2% 65,4% 54,0% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 70,1% 29,9% 100,0% Suunnitelmien toteuttaminen. Vastaajista 41,8 % arvioi osallisuuden suunnitelmien toteuttamiseen toteutuneen hyvin tai erittäin hyvin. Olennaista on, että päätösorientaatio korostaa näkemystä, jonka mukaan osallisuus toteutuu hyvin. Kysymys on myös tilastollisesti melkein merkitsevästä erosta. Taulukko 54: Asiakkaan osallisuus suunnitelmien toteuttamisessa päätösorientaation mukaan (n=91). Osallisuus, suunnitelmien toteuttaminen Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 52,2% 31,1% 41,8% Count % 47,8% 68,9% 58,2% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 50,5% 49,5% 100,0% 37

39 Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 4,149 a 1,042 Continuity Correction b 3,329 1,068 Likelihood Ratio 4,188 1,041 Fisher's Exact Test,056,034 4,104 1,043 N of Valid Cases 91 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 18,79. b. Computed only for a 2x2 table Vastaavasti asiakasverkosto-orientaatioon liittyy varauksellisempi näkemys asiakasosallisuuden toteutumisesta. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesta merkitsevyydestä. Taulukko 55: Asiakkaan osallisuus suunnitelmien toteuttamisessa asiakasverkosto-orientaation mukaan (n=88). Osallisuus, suunnitelmien toteuttaminen Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan As.verkosto-orientaatio Kyllä Ei Count % 21,4% 44,6% 40,9% Count % 78,6% 55,4% 59,1% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 15,9% 84,1% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 2,614 a 1,106 Continuity Correction b 1,743 1,187 Likelihood Ratio 2,801 1,094 Fisher's Exact Test,142,091 2,584 1,108 N of Valid Cases 88 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,73. b. Computed only for a 2x2 table Aikuissosisaalityö. Aikuissosiaalityön osalta 40,9 % vastaajista arvioi osallisuuden totetutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Päätösorientaatio liittyyy muita vahvempaan käsitykseen osallisuuden toteutumisesta, ero on myös tilastollisesti melkein merkitsevä. Toisaalta tällöinkin vain 53,2 % vastaajista näkee osallisuuden toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. 38

40 Taulukko 50: Asiakkaan osallisuus aikuissosiaalityössä päätösorientaation mukaan (n=93). Erittäin hyvin tai hyivn Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 53,2% 28,3% 40,9% Osallisuus, aikuissosiaalityö Kohtalaisesti,huonosti tai ei ollaankaan Count % 46,8% 71,7% 59,1% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 50,5% 49,5% 100,0% Value df Asymp. Sig. (2- Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Pearson Chi-Square 5,979 a 1,014 Continuity Correction b 4,992 1,025 Likelihood Ratio 6,059 1,014 Fisher's Exact Test,020,012 5,915 1,015 N of Valid Cases 93 a. 0 cells (0,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 18,80. b. Computed only for a 2x2 table Vastaavasti esimerkiksi asiakasverkosto-orientaatio liittyy keskivertoa kriittisempään suhtautumiseen asiakasosallisuuden toteutumista kohtaan. Ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä. Tavoitteellinen asiakastyö. Käsitys osallisuuden toteutumisesta tavoitteellisessa asiakastyössä noudattaa yleistä linjaa, vain 38,5 % vastaajista katsoo osallisuuden toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Kuitenkin päätösorientaatio liittyy vahvempi osallisuuskäsitys. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevästä erosta. Taulukko 55: Asiakkaan osallisuus tavoitteellisessa sosiaalityössä päätösorientaation mukaan (n=92). Osallisuus, tavoitteellinen asiakastyö Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan Päätösorientaatio Kyllä Ei Count % 46,7% 30,4% 38,5% 3 Count % 53,3% 69,6% 61,5% Count % 100,0% 100,0% 100,0% % of 49,5% 50,5% 100,0% Toimeentulotukityö. Toimeentulotukityön osalta 27,0 % arvioi osallisuuden toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Alueellisesti Pirkanmaalla vastaajat suhtautuvat asiaan vielä kriittisemmin. Vastaavasti kuitenkin 39

41 Etelä-Pohjanmaalla asiaan suhtaudutaan muita positiivisemmin, tosin vastaajien määrä on pieni varsinaisten johtopäätösten vetämiseen. Kysymys on kuitenkin tilastollisesti erittäin merkitsevästä erosta, p=.000. Taulukko 51: Asiakkaan osallisuus toimeentulotukityössä alueen mukaan (n=122). Osallisuus, toimeentulotukityö Erittäin hyvin tai hyvin Kohtalaisesti, huonosti tai ei ollenkaan Alue Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Päijät-Häme Count % 43,8% 63,6% 6,9% 20,0% 27,0% Count % 56,2% 36,4% 93,1% 80,0% 73,0% Count % 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. (2- Pearson Chi-Square 19,213 a 3,000 Likelihood Ratio 19,558 3,000 9,092 1,003 N of Valid Cases 122 a. 1 cells (12,5%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 2,98. Palveluiden kehittäminen. Osallisuus palveluiden kehittämiseen toteutuu vastaajien mukaan vain marginaalisesti: 5,6 % vastaajista katsoo sen toteutuvan hyvin tai erittäin hyvin. Taulukko 59: Asiakkaan osallisuus palveluiden kehittämisessä (n=107)- Osallisuus, palveluiden kehittäminen Frequency Percent Valid Percent Cumulative Percent Erittäin hyvin tai hyvin 6 4,3 5,6 5,6 Kohtalaisesti, huonosti tai ei Valid ,6 94,4 100,0 ollenkaan ,9 100,0 Missing System 34 24, ,0 40

42 Yhteenvetoa. Asiakasosallisuuden arvioidaan toteutuvan parhaiten suunnitelmien tekemisessä ja selkeästi heikoiten palveluiden kehittämisessä. Päätösorientaatioon liittyy muita orientaatiota positiivisempi arvio osallisuuden toteutumisesta. Menetelmällinen orientaatio ja asiakasverkosto-orientaatio ovat yhteydessä muita kriittisempään arvioon asiakkaiden osallisuuden toteutumisesta. 41

43 TE-toimisto Sosiaalitoimen muut Kela Päihdepalvelut Työvoimanpalvelukes Mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuolto Seurakunta Oppilaitokset Järjestöt Asiakkaan lähiverkosto Erikoissairaanhoito Nuorisotoimi 9 Yhteistyöverkostot Sosiaalitoimiston yhteistyöverkostoja kartoitettiin seuraavien 13 tahon suunnassa. Alla olevassa kuviossa yhteistyötä on arvioitu säännöllisyyden mukaan laskemalla mukaan ne yhteistyösuhteet, joissa vastaaja on arvioinut yhteistyön säännölliseksi. Tässä suhteessa TE-toimisto on keskeisin yhteistyökumppani, mutta myös muut sosiaalitoimen yksiköt ja Kela ovat keskeisessä asemassa. Sen sijaan yhteistyö asiakkaan lähiverkoston, erikoissairaanhoidon ja nuorisotoimen kanssa on huomattavasti vähäisempää (ks. kuvio 7) Yhteistyö on säännöllistä, % Kuvio 7: Sosiaalitoimiston säännöllisen yhteistyön verkosto. TE-toimisto. Yhteistyö TE-toimiston kanssa on kaikista yleisintä, 83,0 % vastaajista arvioi sen säännöllisenä. Tehtävänimikkeen mukaan tarkasteltuna sosiaaliohjaajat näkevät sen hivenen säännöllisempänä kuin sosiaalityöntekijät. Kysymys ei kuitenkaan ole tilastollisesta merkitsevyydestä, koska merkitsevyystestin ehdot eivät täyty. Taulukko 60: Yhteistyö TE-toimiston kanssa tehtävänimikkeen mukaan, n=88. Säännöllistä Tehtävänimike Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Count % within Tehtävänimike 76,7% 96,4% 83,0% Yhteistyö, TE-toimistot Satunnaista Count % within Tehtävänimike 16,7% 0,0% 11,4% Vähäistä tai ei lainkaan Count % within Tehtävänimike 6,7% 3,6% 5,7% Count % within Tehtävänimike 100,0% 100,0% 100,0% 1 42