Hallitus MAL 2019 SUUNNITTELUN TILANNEKATSAUS 59/ /2017. Hallitus 86

Transkriptio

1 Hallitus MAL 2019 SUUNNITTELUN TILANNEKATSAUS 59/ /2017 Hallitus 86 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Tapani Touru, p MAL 2019 puiteohjelma laadittiin Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä ja hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ja HSYK:ssä vuoden 2016 lopussa. Vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on käytetty puiteohjelmassa kuvattujen MAL-suunnittelun lähtökohtatietojen kokoamiseen ja syventävien selvitysten valmisteluun. Selvitykset valmistuvat suunnitellusti suurelta osin elokuussa, jolloin siirrytään ensimmäiseen kokoavaan vaiheeseen. Tässä tilannekatsauksessa on kuvattu erityisesti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvien selvitysten valmistelua. Vuoden 2017 syksyn aikana valmistellaan päätöksentekoa varten MAL-raamit, jotka toimivat lähtökohtana vuonna 2018 tapahtuvalle MAL 2019 suunnitelman kokoamiselle. Marraskuussa 2017 pidetään luottamushenkilöille suunnattu seminaari, jossa seudun luottamushenkilöillä on mahdollisuus tutustua Helsingin seudun MAL-suunnitteluun ja suunnata suunnitelman valmistelua. Tilannekatsaus Helsingin seudun toimivuuden, kilpailukyvyn sekä taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista on ensiarvoisen tärkeää, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelua toteutetaan yhdessä. Seudun yhteisellä suunnitellulla ja hallitulla kasvulla mahdollistetaan nykyisten ja uusien asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen, kohtuuhintainen asuminen sekä seudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Myös Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. MAL 2019 puiteohjelma laadittiin Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä ja hyväksyttiin HSL:n hallituksessa ja HSYK:ssä vuoden 2016 lopussa. Puiteohjelmassa kuvataan MAL suunnittelukierroksen tärkeimmät lähtökohdat, suunnitteluprosessi ja organisointi sekä keskeiset syvennettävät teemat.

2 Vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on käytetty puiteohjelmassa kuvattujen MAL-suunnittelun lähtökohtatietojen kokoamiseen ja syventävien selvitysten valmisteluun. Selvitykset valmistuvat suunnitellusti suurelta osin elokuussa, jolloin siirrytään ensimmäiseen kokoavaan vaiheeseen. Tässä tilannekatsauksessa on kuvattu erityisesti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvien osaselvitysten tilannetta. Liikennejärjestelmän tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Työssä on tarkasteltu, millaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä Helsingin seudun liikennejärjestelmää on viime vuosikymmeninä kehitetty ja miten liikkumisen tunnusluvut ovat alueella kehittyneet. Analysoimalla seudulla viime vuosikymmenien aikana tehtyjä liikennejärjestelmäsuunnitelmia ja haastattelemalla niiden tekemiseen osallistuneita avainhenkilöitä on tunnistettu suosituksia käynnissä olevan prosessin toteuttamiseen. Havaittuja suosituksia ovat mm.: Suunnitelman tulee sisältää myös sen perustan kuvaus: mikä on seudun liikennejärjestelmän kehittämisen tarkoitus, mitä yhteiskunnallisia tavoitteita kehittäminen palvelee? Tavoitteita tulee priorisoida eli vähentää niiden määrää ja rajata keskeisiin tavoitteisiin. Tulee pohtia kokonaisuutena, miten päästään tavoitteista toimenpiteisiin. Tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteydet tulee käsitellä läpinäkyvästi suunnittelun edetessä: Miten toimenpidekokonaisuudet toteuttavat tavoitteita tai yhteiskunnallisia tavoitteita? Vaikutusten arvioinnin asemaa toimenpiteiden valinnassa tulee vahvistaa tavoitteiden ja toimenpiteiden vuorovaikutteisen käsittelyn mahdollistamiseksi. Myös vaikeasti hyväksyttävät toimenpiteet, joihin tavoiteasettelu johtaa, on tuotava aikaisin pöydälle. Hankelista/toteuttamissuunnitelma yhtenä suunnitelman osana on edelleen tarpeellinen osapuolten sitouttamisen ja yhteistä päätöksentekoa edellyttävien toimenpiteiden kannalta. Vaikutukset tulee arvioida myös suunnitteluputkessa olevien toimenpiteiden osalta, jotta tavoitteiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat hankkeet tunnistettaisiin. Suunnitelmalla tulee selkeästi tähdätä yhteisen MAL-sopimuksen tekoon. Suunnitteluprosessin läpinäkyvyyteen tulee panostaa vuorovaikutusta suunniteltaessa. Selvityksen tulokset tukevat käynnissä olevan prosessin toteuttamistapaa ja antavat evästyksiä suunnitelman laadintaan. Liikenteen päästövähennystoimenpiteet vuoteen 2030 Helsingin seudulla Työssä selvitetään, millaisia liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteitä ja toimenpidepaketteja kansallisten päästövähennystavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä edellyttää Helsingin seudulla.

3 Alustavat mallinnukseen perustuvat tulokset osoittavat, että tarkastellut yksittäiset liikennejärjestelmän toimenpiteet eivät tuo toivottavan suuruista vähennystä kasvihuonekaasupäästöjen määrään. Tarvitaan siis kokonaisuuden määrätietoista kehittämistä päästöjen vähentämiseksi seudulla. Työ jatkuu toimenpideyhdistelmien kartoittamisella ja lisäksi sellaisten toimenpiteiden arvioinnilla, joita ei liikennemallilla voi tarkastella. Selvityksen tuloksia hyödynnetään MAL suunnitelman tavoitteiden ja tavoitetasojen asetannassa sekä toimenpiteiden priorisoinnissa. Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko -työssä muodostetaan MAL suunnitelman lähtökohdaksi yhteinen näkemys joukkoliikenteen runkoverkosta vuonna 2030 sekä ehdotuksia ja huomioita siihen tukeutuvasta maankäytöstä ja keskuksista. Työssä tarkastellaan myös vaihtoehtoisia kehittämispolkuja vuoden 2030 jälkeen. Joukkoliikenteen runkoverkon muodostavat raideyhteydet (juna, metro ja pikaratikka), bussien runkolinjat sekä bussien ja ratikoiden tiheät (ruuhkassa alle 10 minuutin vuoroväli) yhteydet. Runkoyhteyksillä on laajat liikennöintiajat eli myös ilta- ja viikonloppuliikennettä. Työssä on tähän mennessä muodostettu kuvaukset nykytilan (syksy 2017) ja vuoden 2030 nollavaihtoehdon (rakenteilla olevat ja päätetyt hankkeet) joukkoliikenteenkuvaukset joukkoliikenteen runkoverkosta. Työssä hyödynnettiin maankäyttöryhmän kokoamia, kunnilta kerättyjä maankäyttöprojektioita eli maankäytön (asukkaat ja työpaikat) arvioitu toteutuminen vuonna 2030 ja potentiaali vuonna Työssä on tarkasteltu maankäytön tiiviyttä suhteessa saavutettavuuteen nykytilanteessa sekä vuoden vaihtoehdossa. Tarkastelut toimivat lähtökohtana sekä liikenneyhteyksien että maankäytön suunnittelulle eli vuoden 2030 suunnitelmavaihtoehdon muodostamiselle. Työssä on tunnistettu alueita, joilla saavutettavuus on hyvää ja mahdollistaisi tiiviimmänkin maankäytön, sekä alueita, joilla puolestaan on tiivistä maankäyttöä, mutta alueen saavutettavuutta on tarpeen parantaa. Selvityksen tuloksia hyödynnetään jatkosuunnittelussa joukkoliikenteen runkoverkon ja maankäytön iteroinnisssa, sekä siitä saadaan evästyksiä seudun keskusten käsittelyyn jatkotyössä. Logistiikka, työpaikat ja palvelut keskusten ulkopuolella -työn lähtökohdat Työssä tarkastellaan ja kootaan olemassa olevaa tietoa keskusverkon ulkopuolella sijaitsevien valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien logistiikkatoimintojen, työpaikka-alueiden ja palvelukeskittymien sijainnista, tulevaisuuden näkymistä sekä merkityksestä Helsingin seudun liikennejärjestelmälle ja maankäytölle. Työssä määritellään MAL suunnitelman pohjaksi näkemyksiä Helsingin seudun logistiikan sekä keskusten ulkopuolisten työpaikka- ja

4 palvelukeskittymien kehittymisestä, tarpeista ja tavoitteista vuoteen 2030 mennessä ja tunnistetaan mahdollisia kehityssuuntia vuoden 2030 jälkeen aina vuoteen 2050 asti. Työn yhteydessä järjestetään sidosryhmätilaisuus, jossa kootaan elinkeinoelämän näkemyksiä aiheesta. Selvitys muodostaa yhdessä Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko selvityksen kanssa hyvän alueellisen kattavuuden ja käsityksen liikennettä merkittävästi aiheuttavista keskeisistä toiminnoista. Liikenteen uudet teknologiat ja palvelut sekä jaettujen kulkutapojen simulointi (OECD/ITF) Työssä tarkastellaan, mitä esillä olevat liikenteen uudet teknologiat ja palvelut mahdollistavat, mitä ne edellyttävät ja miten ne vaikuttavat liikennejärjestelmään, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja MAL-suunnitteluun lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Työssä laaditaan aihepiiriin liittyen laajaan kirjallisuustutkimukseen perustuva tulevaisuuskuva vuodelle 2030, eri teknologioiden ja palveluiden arvioituihin vaikutuksiin perustuva tavoiteltava tulevaisuuskuva vuodelle 2030 sekä suosituksia konkreettisista toimenpiteistä, joita lähivuosina tulee tehdä, jotta kehitys on oikean suuntaista. Lisäksi tarkastellaan kehityssuuntia vuoteen Käynnissä oleva pääkaupunkiseudulle toteutettava, OECD/ITF:n laatima simulointi täydentää aihepiiriin liittyvää kokonaisnäkemystä ja tuo MAL-suunnitteluun tietoa uudenlaisten jaettujen kulkutapojen potentiaaleista liikennejärjestelmässä. Työssä tarkastellaan simulointimallilla jaettujen taksien ja taksibussien yleistymiseen liittyviä skenaarioita ja niiden vaikutuksia. Työssä on tarkasteltu karkealla tasolla 11 skenaariota, joista kolme on otettu tarkempaan tarkasteluun. Tarkempaan tarkasteluun valittujen skenaarioiden vaikutuksia tarkastellaan tilanteessa, jossa ajoneuvot liikkuvat kuljetettuina ja kuljettajattomina. Kaikissa skenaarioissa raideliikenne pidetään ennallaan, kun taas bussiliikenteen ja autoliikenteen eri asteista korvaamista testataan simuloimalla. Työ valmistuu syyskuussa Uusiin teknologioihin ja palveluihin liittyvät tarkastelut antavat edellytyksiä huomioida liikenteen murrokseen liittyviä, toistaiseksi hyvin abstraktilla tasolla olevia asioita MAL-suunnittelussa ja tunnistaa konkreettisia toimia ja vaikutuksia niihin liittyen. Ilmiöt ja skenaariot Työssä tunnistetaan MAL-suunnitteluun liittyviä yleisiä tulevaisuuden kehityssuuntia ja muodostetaan niiden perusteella skenaarioita eli tulevaisuuskuvia MAL-suunnitelman tavoitevuosille 2030 (yksi skenaario) ja 2050 (useampia vaihtoehtoisia skenaarioita). Tällä hetkellä työssä on meneillään vuoden 2030 tulevaisuuskuvan muodostaminen, jonka jälkeen tunnistetaan vuoden 2030 jälkeisiä muutossuuntia, määritellään skenaarioiden muodostamisen periaatteet, rakennetaan skenaarioita vuodelle 2050 ja määritellään, miten niitä

5 hyödynnetään MAL-suunnittelussa. Muut osa-alueet Syksyllä 2016 kunnista kerättyjä maankäyttötietoja on muutettu konsultin avustuksella asukkaiksi ja työpaikoiksi. Alustavia maankäyttötietoja on käytetty liikenneselvitysten pohjalta ja tarkennetaan suunnitelmaa tehtäessä. Asumiseen liittyen on työpajojen avulla tarkasteltu asumien taloutta sekä alueellista eriytymistä ja täydennysrakentamista. Syksyllä pidettävässä pajassa tarkastellaan muuttoliikettä seudulla. Työpajojen antia hyödynnetään suunnittelussa. MAL suunnittelun lähtökohtana ovat edellisellä suunnittelukierroksella asetetut MAL-visio ja MAL-tavoitteet sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen tarkemmat tavoitteet. Näiden tavoitteiden pohjalta on MAL 2019 työn yhteydessä tunnistettu mahdollisuus kirkastaa strategisia tavoitteita sekä pyritty määrittämään keskeisiä mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata ja suunnitelman vaikuttavuutta arvioida. Laajamittainen vaikutusten arviointi on niin ikään valmistelussa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma edellyttää SOVA-lain mukaista vaikutusten arviointia. Vaikutusten arviointiohjelmaa on muodostettu vuoden 2017 aikana ja se valmistuu lakisääteistä SOVA-kuulutusta varten syksyllä. Suunnittelun eteneminen Selvitysten luomien lähtökohtien pohjalta valmistellaan syksyllä 2017 MAL 2019 suunnitelman raamit, jotka toimivat lähtökohtana vuoden 2018 suunnittelutyölle. Raamit sisältävät suunnittelun pohjana hyödynnettäviä keskeisiä lähtökohtia. Raamien sisältö täsmentyy suunnittelun edetessä. Marraskuussa 2017 järjestetään seudun luottamushenkilöille suunnattu seminaari, jossa seudun luottamushenkilöillä on mahdollisuus tutustua Helsingin seudun MAL-suunnitteluun ja suunnata suunnitelman valmistelua. Joulukuussa 2017 MAL-raamit viedään HSL:n hallituksen, HSYK:in ja KUUMA-johtokunnan hyväksyttäväksi. Vuonna 2018 MAL-työtä on tarkoitus toteuttaa vaikutusten arvioinnin ja suunnittelun sykleissä siten, että vaikutusten arviointi ohjaa seuraavan suunnitelmaversion valmistelua. Lausunnoille toimitettava suunnitelmaluonnos ja sen vaikutusten arviointi laaditaan syksyn 2018 aikana, jolloin järjestetään myös seudun luottamushenkilöille seminaari luonnoksen työstämiseksi. Vuoden 2019 alussa tehdään suunnitelmaan lausuntojen pohjalta tarpeelliset korjaukset ja viedään suunnitelma päätöksentekoon. Valmis MAL suunnitelma toimii seudun yhteisenä lähtökohtana valtion kanssa MAL-sopimusneuvotteluissa. Ehdotus (SR) Hallitus päättää merkitä asian tiedoksi ja lähettää sen edelleen KUUMA-johtokunnalle tiedoksi.

6 Käsittely Päätös Osastonjohtaja Sini Puntanen selosti asiaa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen