MAL suunnitelman vaikutusten arviointi. Arviointiohjelmaluonnos

Transkriptio

1 MAL suunnitelman vaikutusten arviointi Arviointiohjelmaluonnos

2 MAL arviointiohjelmaluonnos on asiakirja, joka päivittyy syksyyn 2017 saakka, jolloin se viimeistellään lakisääteistä SOVA-kuulutusta varten. Nyt luonnos kuvaa arvioinnin tavoitteita, sisältöä ja etenemistä yleispiirteisellä tasolla eri osapuolille. Keväällä arviointiohjelmaluonnos päivittyy arviointikehikolla eli kuvauksella miten suunnitelmaluonnosta arvioidaan vuonna Arviointikehikon valmistelu tehdään laajassa vuorovaikutuksessa eri osapuolten ja kanssa. Myös muita arviointiohjelman lukuja tarkennetaan ja päivitetään. HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta 6 A PL 100, HSL00520 Helsinki puhelin (09) Lisätietoja: Tuire Valkonen, etunimi.sukunimi@hsl.fi Copyright: Kansikuva: Kartat, graafit, ja muut kuvat HSL / Kokoro & Moi Painopaikka Helsinki 2017

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto MAL suunnitelman valmistelu MAL arviointi Arvioinnin tavoitteet Suunnitelman ja prosessin arviointi Arvioinnin vaiheet Lähtökohtien kartoitus Syventävät teemat ja arviointikehikon valmistelu Suunnitelman raameista sopiminen ja väliarviointi SOVA-kuulutus Suunnitelman valmistelu vuorovaikutuksessa vaikutusten arvioinnin kanssa Suunnitelma- ja arviointiselostusluonnoksen valmistelu Päätöksenteko Arviointikehikko Merkittävät vaikutusalueet MAL-tavoitteet ja tavoitetasot Mittarit ja arviointimenetelmät Toimintaympäristön muutokset Taloudellisten vaikutusten arviointi suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi Terveysvaikutusten arviointi vahvemmin mukaan suunnitteluun ja arviointiin Suunnittelun, arvioinnin ja seurannan työkalut ja niiden kehittäminen Viestintä, vuorovaikutus ja osallistuminen Vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset työryhmät Seuranta Liitteet

4 Sanasto: SOVA-laki: Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005). Lakia täydentää valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (347/2005) (SOVA -asetus). Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on edistää ympäristönäkökohtien huomioon ottamista viranomaisten laatimien erilaisten suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. SOVA-lain tavoitteena tukea kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksia. Arviointiohjelma: SOVA-lain mukainen suunnitelma arvioinnin toteuttamisesta. Ohjelmassa on kuvattu arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun ja arvioinnin eteneminen ja toteutus, arvioinnin kehittämisen painopisteet sekä vuorovaikutus. MAL suunnittelussa vaikutusten arviointia tehdään SOVAlakia laajemmin MAL-työn tarpeiden mukaisesti. Arviointikehikko: Arviointikehikko luo raamit vaikutusten arvioinnille. Arviointikehikko sisältää suunnitelman tavoitteet ja tavoitetasot, joita mitataan muodostettujen mittarien ja eri arviointimenetelmien avulla. Arviointikehikkoon kirjataan arvioitavat teemat ja kuvaus niihin liittyvistä arviointimenetelmistä. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan suunnittelun toteutumiseen vaikuttavat ilmiöt ja toimintaympäristön muutossuunnat. Arviointiselostus: Arvioinnin yhteydessä laadittava asiakirja, jossa esitetään tiedot suunnitelmasta, vaikutusten arvioinnista, tarkastelluista vaihtoehdoista sekä arviointi niiden vaikutuksista. Arviointiselostusluonnos on lausunnoilla yhtä aikaa suunnitelmaluonnosten kanssa loppuvuodesta SOVA-kuulutus: Suunnitelman valmisteluun ja sisältöön sekä vaikutusten arviointiin liittyvistä asioista voi esittää mielipiteitä SOVA-kuulutuksen aikana. Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaava viranomainen: Suunnitelman laativa viranomainen tai se, joka muutoin on vastuussa SOVA -laissa tarkoitetun suunnitelman tai ohjelman valmistelusta MAL arviointiohjelman valmistelussa on hyödynnetty soveltaen selvitystä: Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnin (SOVA) tukiaineisto, Paldanius.J & L.Tallskog. (Diskurssi Oy)

5 11 1 Johdanto Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. MAL suunnittelukierroksen tavoitteena on päivittää, syventää ja konkretisoida edellisessä MAL-yhteisprosessissa tehtyä maankäyttösuunnitelmaa MASU, asuntostrategiaa ASTRA ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa HLJ MAL puiteohjelma antaa lähtökohdat suunnitelman valmistelulle. Puiteohjelma on laadittu Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä vuoden 2016 aikana ja se on hyväksytty MAL suunnittelun lähtökohdaksi. Tavoitteena on tehdä yksi yhteinen suunnitelma, jossa liikenteen osan muodostaa lakisääteinen HLJ-suunnitelma. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukaan ympäristövaikutusten arviointia edellyttävä suunnitelma. Lain perusteella vastaavan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin. Vaikutusten arviointi on suunnitelman valmisteluun olennaisesti liittyvä prosessi, joka tukee suunnitelman valmistelua, toteutusta ja seurantaa sekä valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta. MAL-työssä vaikutusten arviointi tukee aidosti suunnitelman valmistelua. Arviointi tehdään merkittäväksi tunnistetuista teemoista lain edellyttämää arviointia laajemmin. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa MAL suunnitteluprosessia, ja se on kytketty sekä ohjelmoitu tukemaan suunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. MAL vaikutusten arviointiprosessin tavoitteena on: Kirkastaa MAL tavoitteet ja määrittää tavoitetasot Muodostaa mittarit arviointiin ja seurantaan Tukea suunnitteluvaihtoehtojen vertailtavuutta Nostaa taloudellisten vaikutusten arviointi vahvemmin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Tuoda terveysnäkökulma vahvemmin osaksi suunnittelua ja arviointia MAL-vaikutusten arvioinnin suunnittelu on tehty syksyllä Arvioinnin toteutuksen vaiheet on dokumentoitu tähän arviointiohjelmaluonnokseen. Näin kaikilla suunnitteluun osallistuville muodostuu kuva arvioinnin etenemisestä. Ohjelmassa on kuvattu arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun ja arvioinnin eteneminen ja toteutus, arvioinnin kehittämisen painopisteet sekä vuorovaikutus. Arviointiohjelmaa täydennetään suunnittelun etenemisen myötä syksyyn 2017 saakka SOVAkuulutusta varten. Edellisen suunnittelukierroksen vaikutusten arviointi osoitti, että maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän muodostama kokonaisuus palvelee toteutuessaan hyvin seudulle asetettuja yhteisiä tavoitteita. Arviointi toi kuitenkin esiin, että yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön kohdistuu haittoja jatkossakin ja niihin tulee kiinnittää huomiota seuraavalla suunnittelukierroksella sekä tarkemmassa suunnittelussa. HLJ 2015:n vaikutusten arvioinnin esiin nostamien haittojen ennaltaehkäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Tällä kierroksella haasteena on lisäksi konkretisoida millaisilla MAL-suunnittelun keinoilla ja toteutuspolulla saadaan parhaat vaikutukset, jotta Euroopan komission Suomelle asettaman 39 %:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet voidaan saavuttaa 2030 mennessä.

6 12 2 MAL suunnitelman valmistelu Seuraavaksi on kuvattu lyhyesti MAL suunnittelun visio ja tavoitteet, suunnittelualue, suunnittelun vaiheet ja suunnittelun kytkennät muihin suunnitelmiin ja hankkeisiin. Suunnittelun tarkempi kuvaus, sisältö ja ohjelmointi löytyvät MAL puiteohjelmasta. MAL-suunnitelman visio ja tavoitteet Edellisen MAL-suunnitelmakierroksen lähtökohdaksi muodostetut, seudun pitkäjänteiseen kehittämiseen tähtäävät MAL-visio ja -tavoitteet ja liikenteen tarkemmat tavoitteet toimivat suunnittelun lähtökohtana myös tällä suunnittelukierroksella (kuva 1). MAL-tavoitteet ja liikenteen tavoitteet muodostavat keskeisen lähtökohdan myös vaikutusten arvioinnille. Puiteohjelman mukaisesti MALvision sekä tavoitteiden viestiä on kuitenkin perusteltua terävöittää ja tavoitteita priorisoida asettamalla tavoitetasoja ja mittareita, joilla tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida ja seurata. Tavoitteiden kirkastaminen, tavoitetasojen muodostaminen ja mittarien kehitystyö tehdään osana vaikutusten arviointiprosessia. Kuva 1. Edellisen suunnittelukierroksen pohjaksi muodostetut MAL-visio ja tavoitteet sekä HLJ 2015:n tarkemmat liikenteen tavoitteet.

7 13 MAL-suunnittelualue Helsingin seudun MAL-suunnitelman alueeseen kuuluu yhteensä 14 kuntaa, eli pääkaupunkiseudun kunnat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sekä KUUMA-kunnat Järvenpää, Tuusula, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti ja Kirkkonummi ks. kuva 2. Kuva 2. MAL suunnittelualue Helsingin seutu Vuonna 2017 kaikista Suomen asukkaista joka neljäs asuu Helsingin seudulla ja osuus on kaupungistumisen seurauksena kasvussa. Keskittymisen seurauksena seudun merkitys Suomen talouden veturina voimistuu edelleen. Noin kolmas osa Suomen bruttokansantuotteesta syntyy Helsingin seudulla. Helsingin seudulla on sen pääkaupunkistatuksen sekä hyvien kansallisten ja kansainvälisten yhteyksien vuoksi erityisasema Suomessa. Siten alueen kehittymisellä on merkittävä vaikutus myös koko Suomen kehitykseen. Helsingin seutu on yksi Pohjois-Euroopan vetovoimaisista ja nopeasti kasvavista kaupunkialueista ja kasvun ennakoidaan jatkuvan tulevaisuudessa. Edellisellä MAL-suunnittelukierroksella suunnittelun lähtökohtana oli, että seudulla varaudutaan vuonna 2050 kahteen miljoonaan asukkaaseen ja 1,05 miljoonaan työpaikkaan. Tämä tarkoittaa, että väestömäärä kasvaa 45 prosenttia ja työpaikkamäärä 46 prosenttia nykyisestä (kuva 3). Nämä lähtökohdat tarkistetaan MAL työn yhteydessä.

8 14 Kuva 3. Edellisen suunnittelukierroksen lähtökohdat seudun kehittämiseksi, jotka tarkistetaan MAL työn alkuvaiheessa. MAL suunnittelun vaiheistus Helsingin seudun MAL suunnitteluprosessia voidaan kuvata rakennuksena, joka rakentuu vaiheittain edellisten osien päälle vuorovaikutuksessa vaikutusten arvioinnin kanssa (kuva 4). Perustan tulee olla vakaa ja tukeva ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Alempia osia ei voi muuttaa ilman että sen yläpuolisia rakenteita myös tarkistetaan. Vakaan perustan luomista tukee osaltaan vaikutusten arviointi, joka tuottaa eri vaiheisiin arviointiaineistoa ja tuo esiin perusteluja valintojen tueksi. Vaikutusten arviointia ja seurantietoja hyödynnetään tehokkaasti MAL prosessissa. Suunnittelun läpileikkaaviksi toimintaperiaatteiksi on tunnistettu: - olemassa olevan tiedon tehokas hyödyntäminen - vaikutusten arviointi ja seuranta päätöksenteon perusteena - vuorovaikutuksella vaikuttavuutta. MAL suunnittelun eteneminen ja vaiheet on kuvattu tarkemmin MAL puiteohjelmassa. Vaikutusten arvioinnin rooli eri suunnitteluvaiheissa löytyy luvusta 4. Kuva 4. MAL prosessin vaiheet. Kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevat suunnitelmat MAL suunnittelua tehdään yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Suunnittelualueen 14 kunnassa on jatkuvasti käynnissä yleiskaavaprosesseja, liikennejärjestelmäsuunnitelmaprosesseja

9 15 sekä muita maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä suunnitelmia ja strategioita. Suunnittelun tueksi tuotettuja aineistoja hyödynnetään myös MAL-suunnittelussa ja sovitetaan niitä seudulliseen kontekstiin. Uudellamaalla on käynnistynyt uuden kokonaismaakuntakaavan laadintaprosessi ja samalla maakuntakaavoituksen uudistaminen. Kaavakokonaisuuden on tarkoitus koostua strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta sekä seutujen lyhyen aikavälin vaihekaavoista. Helsingin seutu on yksi vaihekaava-alue. Maakuntakaavaan liittyvät liikennejärjestelmäsuunnitelmat tehdään kolmessa osassa, joista MAL-suunnitelman liikenneosa, Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, täyttää liikennejärjestelmäsuunnittelutarpeen Helsingin seudun osalta. Helsingin seudun liikennejärjestelmän liittämiseksi ympäröiviin liikennejärjestelmiin tehdään yhteistyötä sekä Uudenmaan liiton että valtion kanssa. Maankäyttösuunnitelmien sovittamisessa tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja suunnitelmien synkronoimiseksi on alustavasti käyty keskusteluja. Maakuntakaavoituksen ja MAL suunnitelman tarkistuspisteet on sisällytetty suunnitelmien aikatauluihin. Suomessa on käynnissä maakuntalain uudistus. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2018, joten käynnistyvä MAL suunnittelukierros voidaan edelleen toteuttaa suunnitellusti. Mahdollisiin muutostarpeisiin reagoidaan suunnittelun edetessä. 3 MAL arviointi 3.1 Arvioinnin tavoitteet Vaikutusten arviointi on kytketty tiiviiksi osaksi MAL suunnitteluprosessia. Edellisen suunnittelukierroksen kokemusten ja jälkiarvioinnin perusteella vaikutusten arviointia on kehitetty edelleen prosessin, sisällön ja työkalujen osalta niin, että se tukee entistä paremmin MAL-suunnitelman valmistelua. Arviointiprosessin tavoitteet ovat kirkastuneet MAL puiteohjelman valmistelun yhteydessä. Arviointiprosessin tavoitteena on: Kirkastaa MAL tavoitteet ja määritellä tavoitetasot Muodostaa mittarit arviointiin ja seurantaan Tukea suunnitteluvaihtoehtojen vertailtavuutta Nostaa taloudellisten vaikutusten arviointi vahvemmin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi Tuoda terveysnäkökulma vahvemmin osaksi suunnittelua ja arviointia Vaikutusten arviointi nostaa esiin kokonaiskuvaa ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittäviä asioita. Arvioinnin johtopäätökset selkiytetään ja tiivistetään tukemaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä valintoja. Lisäksi arviointi on ennakoivaa ja läpinäkyvää. Jotta ennakoiva arviointi onnistuu, MAL-suunnittelussa tuotettava aineisto tulee valmistua tavoitteiden mukaisesti aikataulussa. Johdonmukaisen ja läpinäkyvän vaikutusten arvioinnin avulla voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista palvelevaa suunnittelua ja päätöksentekoa.

10 16 MAL vaikutusten arvioinnissa suunnitelman tavoitteita priorisoidaan ja kirkastetaan ja niille asetetaan mitattavissa olevia tavoitetasoja, joiden avulla arvioidaan eri suunnitelmaratkaisuja suhteessa tavoitteiden toteutumiseen sekä pidemmällä aikajänteellä seurataan suunnitelman toteutumista. Tavoitteiden kirkastamisesta käytävän keskustelun yhteydessä tunnistetaan strategisesti tärkeät vaikutukset, joihin MAL-suunnittelulla voidaan ja halutaan tällä suunnittelukierroksella vaikuttaa. Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvien mittarien avulla voidaan eri arvovalintoihin liittyviä päätöksiä tuoda selkeästi esille ja siten parantaa suunnittelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Suunnitteluvaihtoehtojen vertailtavuuden ja seurannan näkökulmasta selkeät mittarit sekä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutusta havainnollistavat työkalut ovat tärkeässä osassa. Suunnittelun ja arvioinnin nykyisiä työkaluja, kuten saavutettavuustarkasteluja ja liikenneennustejärjestelmää, kehitetään edelleen ja tulosten visualisuuteen kiinnitetään huomiota. Myös uusia paikkatietopohjaisia työkaluja kehitetään ja testataan seudun suunnitteluprosessien yhteydessä. Työkalujen kehittämisellä palvellaan MAL-suunnittelua myös tulevilla suunnittelukierroksilla ja laajemmin kuntien ja valtion suunnittelua. Suunnittelun ja arvioinnin aineistojen (sis. muun muassa paikkatietoaineistot) hallintaa varten perustetaan aineistopankki, joka on MAL-suunnittelijoiden yhteisessä käytössä. Edellisellä suunnittelukierroksella tunnistettiin tarve kehittää taloudellisten vaikutusten arviointia ja terveysvaikutusten arviointia MAL-suunnittelun näkökulmasta. Näihin liittyviä kehitysprojekteja on kuvattu tarkemmin luvussa 5. MAL suunnittelukierroksella terveys- ja taloudellisiin vaikutuksiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. 3.2 Suunnitelman ja prosessin arviointi Arviointi voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: suunnitelman sisällön vaikutusten arviointiin ja MAL-suunnitelmaprosessin laadun arviointiin. Suunnitelman sisällön vaikutusten arviointi sisältää suunnittelussa tuotettavien aineistojen, suunnitteluvaihtoehtojen ja MAL-kokonaisuuden arvioinnin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Sisällön arvioinnissa tarkastellaan poliittisen päätöksenteon vaikutuksia ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksia suunnitelman toteuttamiseen. Sisällön arviointi täyttää myös SOVA-lain velvoitteet. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään suunnittelun valintatilanteissa ja päätöksentekovaiheissa koko prosessin ajan. Arvioinnin välitulokset ja muu arvioinnissa tuotettu aineisto kootaan ja kirjataan ylös prosessin aikana, mikä helpottaa arviointiselostuksen kokoamista prosessin loppuvaiheessa. Suunnitelman arviointiin sisältyy jatkuvaa prosessin ja suunnitelman sisällön arviointia, joka toteutetaan valmistelua ohjaavan MAL-projektiryhmän toimesta. Jatkuva arviointi tarkoittaa, että MALprojektiryhmä nostaa esiin plussat, miinukset ja kehittämisajatukset suunnitelman sisällöstä, vaikutusten arvioinnista ja vuorovaikutuksesta kokouksittain. Jatkuvalla arvioinnilla tuetaan suunnitelman valmistelua ja kehittämistä. Jatkuvassa arvioinnissa hyödynnetään taulukkoa 1.

11 17 Taulukko 1. MAL suunnitelmaprosessin arvioinnin taulukko. Kokous Kokous X Teemat Plussat + Miinukset + Kehittäminen Plussat + Miinukset + Kehittäminen Suunnitelman valmistelu (prosessi ja sisältö) Vaikutusten arvioinnin valmistelu (prosessi ja sisältö) Vuorovaikutuksen valmistelu (prosessi ja sisältö) Laadunarvioinnilla tarkoitetaan ns. ulkoista arviointia eli MAL-suunnitteluprosessin arviointia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Laadunarviointi tuottaa tietoa suunnittelun ja arvioinnin suuntaamisen ja hallinnan tueksi. Laadunarviointi kertoo suunnitteluprosessin päätyttyä suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin onnistumisesta sekä tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää seuraavan suunnittelukierroksen valmistelussa ja muissa suunnitteluprosesseissa ja vaikutusten arvioinneissa. Laadunarviointi antaa lisäksi näkemystä MAL suunnitelman roolista ja vaikuttavuudesta osana suunnittelujärjestelmää. Laadunarviointi voidaan toteuttaa ulkopuolisen tahon esimerkiksi konsultin tai tutkimuslaitoksen edustajien toimesta. Laadunarviointia toteutetaan merkittävissä vaiheissa MAL-prosessin aikana. o kesäkuussa 2017, kun syventävät selvitykset valmiina ja tarvitaan eväitä raamien muodostamiseen. o joulukuussa 2017, kun raamien muodostaminen on tehty ja tarvitaan eväitä suunnitelman valmisteluu o toukokuussa 2018, kun tarvitaan eväitä suunnitelmaluonnoksen laadintaan.

12 18 4 Arvioinnin vaiheet Vaikutuksia arvioidaan suunnitteluprosessin eri vaiheissa ja samalla tieto suunnitelman vaikutuksissa syventyy ja täydentyy. MAL-vaikutusten arviointi voidaan jakaa vaiheisiin, jotka on sovitettu yhteen suunnittelun etenemisen kanssa (kuva 5). Arvioinnin sisältöä ja toteutustapaa tarkennetaan työn edetessä. Kuva 5. MAL suunnittelun ja arvioinnin yhteensovittaminen.

13 Lähtökohtien kartoitus Vaikutusten arvioinnin suunnittelun ja ohjelmoinnin keskeisenä lähtökohtana ovat olleet MAL puiteohjelma, syventävien selvitysten projektisuunnitelmat sekä edellisen suunnittelukierroksen vaikutusten arviointiselostus. Vaikutusten arviointi viritetään tuottamaan suunnitelman valmistelun ja myöhemmin suunnitelman toteutuksen ja seurannan kannalta olennaista tietoa. Vaikutusten arviointi liitetään tiiviisti etenkin niihin suunnitelman valmisteluvaiheisiin, joissa tehdään keskeisiä suunnitelmaa koskevia ratkaisuja. Tätä asiakirjaa arviointiohjelmaluonnosta täydennetään ja päivitetään vuoden 2017 aikana SOVA-kuulutukseen saakka, joka alkaa lokakuussa Arvioinnin tarkoitus, tavoitteet, vaiheet ja arvioitavat asiat suunnittelun eri vaiheissa kirkastetaan kaikille osapuolille tämän asiakirjan avulla. 4.2 Syventävät teemat ja arviointikehikon valmistelu Keväällä 2017 toteutetaan selvityksiä maankäytön, asumisen ja liikenteen teemoista, joista ei nykyisellään ole olemassa riittävästi tietoa tai toimintatapoja. Syventävät selvitykset antavat perusteita tavoitteiden, linjausten ja toimenpiteiden päivitykseen, tavoitetasojen asettamiseen sekä mittarien ja skenaarioiden määrittämiseen. Muodostettavaa tietopohjaa hyödynnetään arviointikehikon ja siihen kuuluvien tavoitteiden ja mittarien täsmentämisessä. Samalla arviointikehikon sisältö täsmentyy. Syventävien selvitysten suhdetta arviointiin on kirkastettu taulukossa 2. Tiedonvaihto tapahtuu syventävien selvitysten ja arvioinnin yhteiskokouksissa. Syventävien selvitysten lähtökohdaksi on laadittu lista arvioinnin kysymyksistä, joiden toteutumista on arvioitava syventävien selvitysten valmistelun eri vaiheissa: alussa, keskellä ja projektin päätyttyä ks. liite 1. Arviointikehikko systematisoi arvioinnin tekemistä ja luo raamit arvioinnin toteuttamiselle. Kehikko työstetään kevään 2017 aikana yhteistyössä syventävien selvitysten kanssa. Arviointikehikko sisältää suunnittelun tavoitteet ja tavoitetasot, joita mitataan muodostettujen mittarien avulla. Tavoitteiden asettamisesta käytävä keskustelu on MAL prosessin vaikuttavuuden ja onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Arviointikehikkoon kirjataan arvioitavat teemat ja kuvaus niihin liittyvistä arviointimenetelmistä. Arviointikehikon toimivuutta testataan MAL-raamien arvioinnissa syksyllä 2017 ja sitä voidaan vielä kehittää edelleen kokemusten perusteella. Arviointikehikkoa hyödynnetään MAL-kokonaisuuden arvioinnissa vuonna Arviointikehikon muodostaminen on kuvattu tarkemmin luvussa 5.

14 20 Taulukko 2. Syventävien selvitysten suhde arviointiin. MAL syventävä selvitys Maankäytön ja asumisen lukujen päivittäminen Selvityksen tavoite Työssä kerätään kuntien ajankohtaiset maankäyttöaineistot ja koostetaan saadun aineiston pohjalta yhteismitallinen tulkinta pitkän ja lyhyen aikajänteen (2050 ja 2030) asunto- ja työpaikkamääristä seudulla. Aineistot toimivat lähtökohtana selvityksille muun muassa Verkostomainen seutu: Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko selvitykselle. Vaikutusten arvioinnin kytkös selvitykseen Asumisen erityisteemat Asumisen erityisteemoista järjestetään työpajoja suunnittelun lähtökohdaksi ja tueksi. Lisää tietoa tarvitaan ainakin alueelliseen eriytymiseen ja täydennysrakentamiseen, asumisen talouteen ja seudun muuttoliikkeeseen liittyen. Vaikutusten arvioinnin näkökulmasta asumisen teemojen syventäminen on keskeistä. Asumiseen liittyvät mittarit valmistellaan yhteistyössä asumisen asiantuntijoiden kanssa. Vaikutusten arvioinnissa maankäytön ja asumien aineistoja tarkastellaan kriittisesti arvioinnin työkalujen kautta keväällä Tarkastelussa hyödynnetään muun muassa Maankäyttö, liikenne, asuntojen hinnat (MALPAK- KA) -selvityksen tietoja. Uudenmaan alueella tuotetut väestö- ja työpaikkaprojektiot toimivat yhtenä vertailuaineistona. Liikennejärjestelmän tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Ilmiöt ja skenaariot Liikenteen uudet teknologiat ja palvelut -selvitys Työssä tarkastellaan, millaisilla investoinneilla ja toimenpiteillä liikennejärjestelmää on viime vuosikymmeninä kehitetty ja mitä tuloksia toimenpiteillä on saavutettu. Työssä muodostetaan perusteltuja suosituksia MAL suunnitelman valmisteluun. Työssä tarkastellaan toimintaympäristöön ja sitä kautta suunnitteluun vaikuttavia ilmiöitä. Työssä muodostetaan näkemys vuoden 2030 tulevaisuuden kuvasta sekä alustavat skenaariot vuodelle 2050, jotka toimivat suunnittelun lähtökohtana. Skenaarioprosessi on käynnissä koko MAL suunnittelukierroksen ajan. Työssä tarkastellaan, mitä tiedossa olevat liikenteen uudet teknologiat ja palvelut mahdollistavat, mitä ne edellyttävät ja miten ne vaikuttavat liikennejärjestelmään, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja seudun kilpailukykyyn. Työssä täsmennetään Ilmiöt ja skenaariot selvityksessä muodostuvaa tulevaisuuskuvaa teknologioiden ja palveluiden osalta. Työ antaa perusteita edellisen MALsuunnittelukierroksen tavoitteiden, linjausten ja toimenpiteiden päivittämiseen sekä tavoitetasojen ja skenaarioiden määrittämiseen. Työ antaa lähtökohtia MAL-tavoitteiden päivittämiseen ja suunnitelman arviointiin. Arvioinnissa tarkastellaan, miten suunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa toimintaympäristön haasteet, riskit ja mahdollisuudet huomioiden. Työ toimii lähtökohtana syventäville selvityksille. Työ on keskeinen etenkin toimintaympäristön haasteiden ja riskien tarkastelun näkökulmasta. Suunnittelun avulla haasteisiin tulisi kyetä vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti, riskit minimoimaan ja mahdollisuudet huomioimaan. Työ antaa aineistoa tavoitteiden ja tavoitetasojen päivittämiseen. Työn kautta saadaan näkemystä myös Liikenteen päästövähennystoimenpiteet 2030 Helsingin seudulla -työhön. Liikenteen päästövähennystoimenpiteet 2030 Helsingin seudun Euroopan komissio on asettanut Suomelle 39 %:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuodelle Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Päästövähennystoimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen, jossa päästövähennyspotentiaali on suurin. Päästövähennystavoite on keskeinen lähtökohta MAL työlle. Selvitys antaa selkänojaa tavoitetasojen muodostamiseen ja mittarien kehittämiseen sekä osoittaa tehokkaimmat toimet päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen. Työssä hyödynnetään Ilmiöt ja skenaariot -työtä ja liikenteen uudet teknologiat ja palvelut selvitystä. Työssä hyödynnetään valtion ja kaupunkien tekemiä tuoreita selvityksiä aiheesta. Työssä selvitetään millaisia yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä ja toimenpidepaketteja Helsingin seudulla tulisi toteuttaa, että asetettu päästövähennystavoitteet voidaan saavuttaa.

15 21 Verkostomainen seutu: Keskukset ja joukkoliikenteen runkoverkko Työn tavoitteena on muodostaa seudun maankäytön ja joukkoliikenteen kehittämiselle realistinen pohja. Työn tuloksena saadaan keskusverkko ja sitä tukeva joukkoliikenteen runkoverkko. Lisäksi työ tarjoaa tietoa liikenteellisesti hyvistä maankäytön kehityskohteista (asukas- ja työpaikkamäärät nyt ja tulevaisuudessa). Työ on keskeinen vaihe arvioinnille, koska siinä määritetään joukkoliikenteen runkoverkko ja sitä tukeva maankäyttö. Työssä arvioidaan eri vaiheiden kehittämisratkaisujen tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta, minkä vuoksi työssä käytetään taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämistyössä tuotettuja työkaluja ja menetelmiä. Työ antaa osaltaan perusteita tavoitteiden, linjausten ja toimenpiteiden päivitykseen ja tavoitetasojen asettamiseen sekä skenaarioiden määrittämiseen. Työstä saadaan käsitys joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden tavoitetasosta ja lähtökohtia maankäytön tehokkuuden määrittämiseen. Työ luo keskeisen lähtökohdan raamien muodostamiselle syksyllä Verkostomainen seutu: Työpaikat, palvelut ja logistiikka keskusten ulkopuolella Työssä tarkastellaan keskusverkosta erillisiä, seudullisesti merkittäviä logistiikka-, työpaikka- ja palvelukeskittymiä. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä keskuksista irrallisten logistiikan, työpaikkojen ja palveluiden tarpeista liikennejärjestelmälle ja maankäytön kehittämiselle. Selvitys toimii täydentävä selvityksenä keskusverkkotyölle. Vaikutusten arvioinnissa kehitetään seudullinen työpaikkasaavutettavuustyökalu, joka tehdään yhteistyössä selvityksen kanssa. 4.3 Suunnitelman raameista sopiminen ja väliarviointi Suunnitelman lopullista yhteensovittamista edeltää sopiminen yhteisistä MAL-suunnitelman raameista. Suunnittelun raameilla tarkoitetaan sopimista yhteisesti lähtökohdista, kuten käytettävistä mittareista ja tavoitetasoista, maankäytön ja infrastruktuurin lähtökohdista sekä tarkasteltavista tulevaisuuden skenaarioista, minkä pohjalta suunnitelmakokonaisuus valmistellaan. Raamien muodostaminen tehdään vuorovaikutuksessa arvioinnin kanssa keväällä muodostetun arviointikehikon avulla. Raamien muodostamisessa painottuu vuoteen 2030 ulottuva aikajänne. Arviointi antaa näkemyksiä lähtökohta-aineiston ja tavoitetasojen riittävyydestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä tavoitetasoista suhteessa toisiinsa. Näin muodostuu käsitys arviointimenetelmien toimivuudesta sekä tavoitetasojen ja mittarien tarkoituksenmukaisuudesta. Arviointikehikko viimeistellään syksyn 2017 aikana raamien arvioinnista saatujen kokemusten perusteella. 4.4 SOVA-kuulutus Syksyllä 2017 MAL arviointiohjelma viimeistellään SOVA-kuulutusta varten, joka ajoittuu loppuvuoteen (loka-marras). SOVA-kuulutuksen aikana yleisöllä ja viranomaisilla on mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun ja jättää mielipide sen hetkisestä MAL-suunnitteluaineistosta ja vaikutusten arvioinnista. Mielipiteet otetaan huomioon MAL-raamien viimeistelyssä ja suunnitelman jatkovalmistelussa. 4.5 Suunnitelman valmistelu vuorovaikutuksessa vaikutusten arvioinnin kanssa MAL suunnitelmassa lyhyemmällä aikajänteellä pyritään realistiseen ja konkreettiseen suunnitelmaan. Suunnitelmassa määritetään tavoitteiden saavuttamista palveleva maankäy-

16 22 tön ja asumisen kehittäminen sekä sitä tukevat liikennejärjestelmän toimenpiteet. Vuoteen 2030 asti ulottuvalla aikajänteelle tehdään konkreettinen toteuttamisohjelma, joka edistää tavoitteiden saavuttamista. Pitkällä aikajänteellä suunnittelun epävarmuus lisääntyy. Vuoteen 2050 asti ulottuvalla aikajänteellä tarkastellaan erilaisia skenaarioita, joiden avulla lisätään suunnitelman joustavuutta ja mahdollistetaan sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin. Suunnitelman kokoamisvaiheessa määritetään keskeiset maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä koskevat linjaukset, kytketään maankäytön potentiaalit liikenneinvestointeihin ja muihin toimenpiteisiin sekä muodostetaan yhteinen näkemys seudun kannalta keskeisimpien hankkeiden priorisoinnista. MAL suunnitelma valmistellaan raamien pohjalta vuorovaikutuksessa arvioinnin kanssa. Vuoteen 2030 ulottuvaan suunnitelmaan (toteuttamisohjelma) edetään raamivaiheessa päätetyistä lähtökohdista. Vertaamalla tätä suunnitteluvaihtoehtoa vertailuvaihtoehtoihin (esim. kehitys ilman suunnitelmaa) saadaan tietoa toimenpiteiden määrittämisen tueksi ja suunnitelman toteuttamisedellytysten arviointiin. Vaihtoehtojen vertailtavuutta helpotetaan MAL-tavoitteiden tavoitetasoilla, joiden avulla arvioidaan toimenpiteiden tehokkuutta ja tavoitteidenmukaisuutta sekä eri suunnitelmaratkaisujen vaikutuksia. Vaihtoehtojen vaikutuksia kuvatessa ja arvioitaessa on yhteistyö suunnittelutyön kanssa tarpeen, jotta voidaan pohtia, kuinka kielteisiä vaikutuksia vähennetään ja myönteisiä vahvistetaan. Vuodelle 2030 ulottuvaa toteuttamisohjelmaa voidaan tarvittaessa arvioida myös herkkyystarkastelujen avulla. Erilaisten maankäyttö- ja liikennejärjestelmävaihtoehtojen arviointi painottuu etenkin vuoden 2030 jälkeistä aikaa tarkasteltaessa. Vuosille muodostettujen skenaarioiden mukaisia suunnitteluvaihtoehtoja arvioidaan eri menetelmin ja työkalujen avulla. 4.6 Suunnitelma- ja arviointiselostusluonnoksen valmistelu MAL suunnitelmaluonnoksessa tuotetaan vuoden 2018 lopussa kattava arviointiselostusluonnos, johon kuvataan arvioinnin eteneminen, sisältö ja arvioinnin päätulokset. Vaikutusten arviointi nostaa esiin erityisesti kehittämisen kokonaiskuvaa ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittäviä asioita. Vaikutukset voivat olla välittömiä tai välillisiä. Vaikutusten arvioinnissa annetaan tarkemmalle suunnittelutasolle ohjeita jatkosuunnittelun perusteiksi, esimerkiksi mihin seikkoihin ja vaikutuksiin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota. Arviointi voi antaa ohjeita myös strategisen tason suunnittelun jatkotöihin ja seuraavan suunnittelukierroksen suunnittelua varten. Arviointitulosten havainnollistamisessa hyödynnetään paikkatietoaineistoja sekä suunnittelun ja arvioinnin työkaluja. Arviointiselostusluonnos toimitetaan lausunnoille yhdessä suunnitelmaluonnoksen kanssa syksyllä 2018 siten, että suunnitelman viimeistely on mahdollista toteuttaa vuoden 2019 alussa. 4.7 Päätöksenteko MAL suunnitelma ja arviointiselostus viimeistellään lausuntojen ja kannanottojen perusteella. Jos suunnitelmaan tehdään merkittäviä muutoksia, ne edellyttävät myös vaikutusten arviointiselostuksen päivitystä. MAL suunnitelman hyväksymisestä on tavoitteena tehdä päätökset vuoden 2019 alussa Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK), Helsingin seudun liikenteen (HSL) hallituksessa sekä KUUMA-johtokunnassa. Hyväksytty MAL-suunnitelma toimii pohjana mahdollisten MAL-sopimusneuvottelujen sekä muun yhteistyön toteuttamiseksi. MAL

17 23 arviointiselostusta ei hyväksytetä, mutta se toimii keskeisenä tausta-aineistona MAL suunnitelmalle. Arvioinnin tulosten välittyminen suunnittelijoille, päättäjille ja keskeisille tahoille hyödynnettäväksi on tärkeä osa laadukasta vaikutusten arviointia. 5 Arviointikehikko Arviointikehikko luo raamit vaikutusten arvioinnille. Arviointikehikko muodostetaan suunnitteluprosessin aikana keväällä 2017 ja se valmistuu kokonaisuudessaan SOVA-kuulutukseen mennessä syksyllä Arviointikehikko sisältää merkittävät vaikutusalueet, suunnittelun tavoitteet ja tavoitetasot sekä mittarit ja arviointimenetelmät. Arviointikehikon muodostamiseen vaikuttavat lisäksi toimintaympäristön muutossuunnat. Kuva 6. Arviointikehikon osa-alueet. 5.1 Merkittävät vaikutusalueet Suunnitelmalla on toteutuessaan merkittäviäkin vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. SOVA - lain (2005/200/2 ) sekä maankäyttö ja rakennusasetuksen (1999/895/1 ) vaikutuksista on tunnistettu ne aihealueet, joihin MAL suunnittelulla on toteutuessaan vaikutuksia. Tämä lista tarkistetaan arviointikehikon muodostamisen yhteydessä. Arvioinnissa käydään systemaattisesti läpi suunnitelman vaikutukset eri vaikutusalueisiin. Vaikutuksen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja kestävään liikkumiseen Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Vaikutukset ympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, terveyteen ja viihtyvyyteen Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon

18 24 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Muut vaikutukset: Vaikutukset talouteen ja kilpailukykyyn Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset saavutettavuuteen (seudun ulkoinen/sisäinen saavutettavuus/eri toimintojen saavutettavuus) Vaikutukset sosiaaliseen kestävyyteen Vaikutusten tunnistamisprosessi voidaan toteuttaa seuraavalla tavalla: Valistunut arvaus: kerätään eri lähteistä tietoa päätöksen todennäköisistä vaikutuksista (avainhenkilöiden haastatteleminen, tarkistuslistojen, tutkimusten, indikaattorien, trendien, kyselyjen ja asiantuntijaverkoston hyödyntäminen) Ensimmäinen tarkistuskierros: alustava lista tarkistetaan arviointiryhmän ja asiantuntijoiden kanssa. Toinen tarkistuskierros: laajemman sidosryhmän arvio ja/tai vaikutuksen kohteen (asukkaat, eri väestöryhmät) tekemä tarkistus ja täydennys esim. kyselyn tai haastattelujen avulla. Lopuksi varmistetaan, että vaikutuksia on tunnistettu eri näkökulmista (ihmisryhmät, alueet jne.). Syvempään tarkasteluun valitaan vain merkittävimmät vaikutukset. Arvioinnissa keskitytään merkittäviksi tunnistettuihin vaikutuksiin. Edellisellä suunnittelukierroksella SOVA-työryhmä tunnisti viisi arvioinnin painopistettä arvioinnin lähtökohdaksi: seudun kilpailukyky ja taloudelliset vaikutukset, ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, kestävän liikkumisen kehitys sekä kasvun suunta ja saavutettavuus. Nämä painopisteet arvioidaan uudelleen kevään aikana MAL-tavoitteiden kirkastamisen ja priorisoinnin yhteydessä. Merkittäviä positiivia vaikutuksia tulisi pystyä vahvistamaan ja kielteisiä vähentämään ja välttämään. Vaikutusten arvioinnin menetelmät, työkalut ja käytettävät aineistot määritetään osana arviointikehikon valmistelua kevään 2017 aikana. Tähän työvaiheeseen luo hyvän pohjan edellisen suunnittelukierroksen HLJ 2015:n vaikutusten arviointi ja käytetyt arviointimenetelmät.

19 25 Kuva 7. Edellisellä suunnittelukierroksella vaikutusten arviointia jäsennettiin teemoittain arviointipuun avulla. Vaikutuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen jäsennettiin kuvan arviointipuun mukaisesti. Vaikutusten kohdentumistarkastelut ovat keino viedä strateginen suunnittelu ja sen vaikutukset arjen tasolle ja havainnollistaa suunnitelmaa yksittäisen asukkaan, ryhmän tai alueen näkökulmasta. Kohdentumistarkastelujen tavoitteena on tunnistaa ja tuoda esiin suunnitelman ja toimenpiteiden alueellisia ja ihmisryhmittäisiä vaikutuksia. Edellisellä suunnittelukierroksella liikkujatarinoilla havainnollistettiin suunnitelman vaikutuksia liikkumistavoiltaan erilaisten asukkaiden näkökulmasta. Niiden avulla kerättiin myös suunnittelua palvelevaa tietoa asukkailta prosessin aikana. Liikkujatarinoiden hyödyntämistä ja kehittämistä pohditaan MAL suunnittelukierroksen yhteydessä. 5.2 MAL-tavoitteet ja tavoitetasot Suunnittelun lähtökohtana ovat edellisellä suunnittelukierroksella asetetut MAL-visio ja MALtavoitteet sekä liikenteen tarkemmat tavoitteet, joiden toteutumista arvioinnissa tarkastellaan ja arvioidaan. MAL-tavoitteet ja liikenteen tavoitteet tarkistetaan sekä tarkennetaan ja niille muodostetaan tavoitetasoja. Tavoitetasot konkretisoivat suunnitelmaa ja ne helpottavat tavoitteiden toteutumisen arviointia. Tavoitetasojen ja niihin liittyvien mittarien avulla voidaan eri arvovalintoihin liittyviä päätöksiä ja niiden vaikutuksia tuoda selkeästi esille ja siten parantaa suunnittelun ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Pidemmällä aikajänteellä tavoitetasot ja mittarit helpottavat myös suunnitelman toteutumisen seurantaa. Mittarien ja tavoitetasojen kehittämistyö toteutetaan tiiviissä yhteystyössä syventävien selvitysten kanssa keväällä 2017.

20 Mittarit ja arviointimenetelmät Mittarien on oltava kustannustehokkaasti laskettavissa sekä niiden tulee olla vertailukelpoisia ajan suhteen. Mittarien kehittäminen liittyy keskeisesti terveysvaikutusten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Arvioinnissa hyödynnetään mittarien lisäksi myös muita arviointimenetelmiä. MAL-suunnitelman laajuuden takia tarvitaan erilaisia työkaluja, paikkatietoaineistoja ja laadullisia menetelmiä kuvaamaan vaikutuksia. Arviointimenetelmät ja aineistot tunnistetaan ja kootaan kevään aikana osaksi arviointikehikkoa. 5.4 Toimintaympäristön muutokset Tavoitteiden kirkastamiseksi ja tavoitetasojen muodostamiseksi tarvitaan tietoa yhdyskuntarakenteen nykytilasta sekä suunnitteluun vaikuttavien ilmiöiden kehityssuunnista. MAL-suunnittelun nykytilaa kuvaavia aineistoja ovat MAL-sopimuksen seurannan aineistot, jotka havainnollistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen tilaa seudulla. Muita hyödynnettäviä aineistoja ovat HSY:ssä tuotetut seurantatiedot maankäytöstä, yhdyskuntarakenteesta, työpaikoista, työssäkäynnistä, yritystoiminnasta ja asumisesta. HSL:n MALPAKKA-selvityksessä tuotetut paikkatietoaineistot seudun yhdyskuntarakenteesta ja sen kehityksestä kuvaavat hyvin suunnittelun lähtötilannetta. Lisäksi muita liikennejärjestelmän tilaa ja muutosta kuvaavia aineistoja hyödynnetään lähtötietoina suunnittelukierroksella. Ilmiöt ovat maailmanlaajuisesti tai valtakunnallisesti vaikuttavia trendejä ja megatrendejä, heikkoja signaaleja tai mustia joutsenia. Toimintaympäristön muutossuuntia on tunnistettu MAL ilmiöt ja skenaariot työssä, jossa luodaan näkemys vuoden 2030 tulevaisuuden kuvalle sekä selvitetään keskeisiä ilmiöitä erilaisten skenaarioiden luomiseksi vuodelle Työssä on nostettu esiin merkittävien ilmiöiden varmuus ja merkittävyys, jotka tulee huomioida suunnittelun tavoitteiden kirkastamisessa ja priorisoinnissa, syventävien selvityksissä sekä suunnitelman valmistelussa ja arvioinnissa. MAL-ilmiöt ja skenaariot -työ on käynnissä koko MAL-suunnittelun ajan. Liikenteen uudet teknologiat ja palvelut -selvityksessä tarkennetaan, mitä tiedossa olevat liikenteen uudet teknologiat ja palvelut mahdollistavat, mitä ne edellyttävät ja miten ne vaikuttavat liikennejärjestelmään, yhdyskuntarakenteen kehittämiseen ja seudun kilpailukykyyn. Selvityksiä hyödynnetään MAL-tavoitteiden kirkastamisessa ja tavoitetasojen määrittämisessä. Arvioinnissa tarkastellaan toimintaympäristön haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia suhteessa suunnitelmalle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi selvityksiä hyödynnetään arviointimenetelmien muodostamisessa, jotta arviointi taipuu myös tulevaisuuden skenaarioiden tarkasteluun. 5.5 Taloudellisten vaikutusten arviointi suunnittelun ja päätöksenteon perustaksi Liikennejärjestelmä vaikuttaa talouteen sekä taloudelliseen aktiviteettiin monin eri tavoin. Keskeisessä osassa ovat liikennejärjestelmän sisällä tapahtuvat muutokset niin tulojen kuin menojenkin suhteen. Jopa tätä tärkeämpänä kokonaisuutena on nähtävä liikennejärjestelmän vaikutukset muuhun yhteiskuntaan ja ennen kaikkea tuottavuuteen. Tässä suhteessa keskiöön nousee liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun välinen yhteys.

21 27 Erityisteemana on jo käynnistetty kehitystyö, jossa kehitetään menettelyjä ja toimintatapoja, joiden avulla taloudellinen sekä taloustieteellinen näkökulma voidaan huomioida paremmin suunnittelussa ja arvioinnissa. Työssä kehitetään erilaisten liikennejärjestelmätyössä tehtävien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia ja vertailtavuutta sekä luodaan konkreettisia mittareita suunnittelun tueksi. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä ja tuottaa tietopohjaa MAL-suunnittelun vaikutuksista taloudelliseen tuottavuuteen sekä lisätä ymmärrystä MAL-suunnittelun toimenpiteiden yhteiskuntataloudellisuudesta ja kustannustehokkuudesta. Kehitystyö on aloitettu keväällä 2016 ja syksyllä 2016 on rakennettu taloudellisten vaikutusten arvioinnin teoreettista viitekehystä. Kevään 2017 aikana kehitetään taloudellisten vaikutusten arvioinnin menetelmiä ja mittareita MAL-suunnitelman arvioinnin tueksi sekä osaksi arviointikehikkoa. Tämä kehitystyö voidaan jakaa maankäytön ja liikenteen välisen yhteyden selvittämiseen sekä liikenteen ja muun taloudellisen toiminnan välisen yhteyden ymmärryksen kehittämiseen. Liikenteen julkistaloudellisten vaikutusten arviointia ja tietopohjaa sen tueksi kehitetään syksyllä 2016 alkaneessa osatyössä, jonka tulokset ovat MAL-suunnittelun käytettävissä kesällä Terveysvaikutusten arviointi vahvemmin mukaan suunnitteluun ja arviointiin Terveys kaikissa politiikoissa -periaatteen mukaan terveyttä ei tuoteta ainoastaan terveyspalveluiden piirissä, vaan kaikkien toimialojen ja arjen toimijoiden toiminnan tuloksena. MAL-suunnittelulla on merkittäviä mahdollisuuksia olla vaikuttamassa terveys- ja hyvinvointihaasteiden kehityskulkuun. Nykyisellään terveysvaikutusten arviointi on strategisella liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelutasolla valtaosin laadullista. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien tärkeimpien valintojen ja ongelmakohtien välistä merkitystä voi olla vaikea hahmottaa. Tähän haasteeseen pureudutaan terveysvaikutusten arvioinnin kehittämistyössä. Käynnissä olevassa liikennejärjestelmä ja terveys -työssä selkiytetään, miten liikennejärjestelmä ja sen kehittämistoimenpiteet vaikuttavat terveyteen sekä tunnistetaan erityisen myönteisesti tai kielteisesti terveyteen vaikuttavia toimenpiteitä. Työ antaa tukea MAL-työn tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointiin ja priorisointiin. Lisäksi kehitetään indikaattoreita terveysvaikutusten mittaamiseen MAL-työssä. Liikennejärjestelmä ja terveys -kehitystyö on aloitettu keväällä Syksyllä 2016 valmistui laaja kirjallisuusselvitys arvioinnin kehittämisen lähtökohdaksi. Selvityksessä on annettu suosituksia arvioinnin kehittämiseen terveysnäkökulmasta. Kevään 2017 aikana kehitetään terveysvaikutusten arvioinnin menetelmiä ja mittareita sekä muodostetaan näkemys terveyttä edistävästä yhdyskuntarakenteesta ja tehokkaimmista toimenpiteistä. Työ antaa lähtökohtia MAL-raamien arviointiin syksyllä 2018 ja arviointikehikon valmisteluun. 6 Suunnittelun, arvioinnin ja seurannan työkalut ja niiden kehittäminen Arvioinnin tuloksia konkretisoidaan muun muassa paikkatietoaineistoilla ja mallinnusmenetelmillä sekä suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan muodostettujen työkalujen avulla. Työkaluja kehitetään edelleen MAL-suunnittelun näkökulmasta palvelemaan myös muiden tahojen suunnittelutyötä.

22 28 Lisäksi liikenne-ennustemalli päivitetään tuoreimmilla aineistoilla. Käytettävissä olevia työkaluja ovat esimerkiksi seuraavat tarkastelut. Liikenne-ennustemalli HELMET Nykyinen liikenne-ennustemalli HELMET päivitetään MAL suunnitelmaa varten vuodenvaihteessa tuoreimmilla käytettävissä olevilla aineistoilla. Liikenne-ennustemallia hyödynnetään luonnoksen ja sen vertailuvaihtojen arvioinnissa. MALPAKKA-mallityökalu Maankäyttö, liikenne ja asuntojen hinnat (MALPAKKA)- työssä on tuotettu paikkatietoaineistoja sekä ehdotus yhdeksi mallityökaluksi kuvaamaan liikenteen ja maankäytön välistä yhteyttä. Aineiston avulla arvioidaan maankäytön ja asumisen aineistoja sekä tuotetaan näkemystä kaupunkirakenteen tiivistämisen mahdollisuuksista. Mallityökalu on lähtökohtana siitä kehitettävän mittarin työstämiseen. Saavutettavuustarkastelut Saavutettavuustarkastelut (SAVU) ovat seudun strategiseen suunnitteluun kehitetty työkalu. SAVUtyökalun avulla seudun saavutettavuutta kuvataan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmasta. MAL-suunnittelussa saavutettavuustarkastelut toimivat suunnittelun, arvioinnin ja seurannan työkaluna. Saavutettavuustyökalun aineistot päivitetään uusilla maankäyttöluvuilla ja liikennejärjestelmäkuvauksella keväällä Lisäksi työkalua on tarkoitus kehittää työpaikkasaavutettavuuden näkökulmasta keväällä IPM-mallityökalu Tukholman seudun yhdyskuntarakenteen strategisen suunnittelun yhteydessä on jo vuosia kehitetty ja käytetty monipuolisesti eri tietoja yhdistelevää paikkatietopohjaista mallinnusmenettelyä. Mallinnuksessa keskeinen lähtökohta on maankäytön suunnittelumallin (IPM) ja liikennemallin (LuTrans) yhteiskäyttö. HSL ja Uudenmaan liitto ovat tilanneet ja ohjanneet esiselvityksen valmistelun IPM maankäyttömallin toimintaperiaatteista, käyttötavasta sekä tarvittavista tietovarannoista. Päätökset menetelmän mahdollisesta käytöstä tehdään MAL 2019 suunnittelun yhteydessä myöhemmin. 7 Viestintä, vuorovaikutus ja osallistuminen SOVA-lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on edistää vuorovaikutusta ja yleisön osallistumismahdollisuuksia suunnitelman valmistelun aikana. Vuorovaikutuksen avulla lisätään viranomaisten toiminnan avoimuutta ja turvataan yleisön vaikutusmahdollisuus. Avoin suunnitteluprosessi ja eri tahojen näkemysten kokoaminen suunnittelun eri vaiheissa parantaa suunnittelun laatua. SOVA-lain mukaan yleisön on saatava tietoja ja sille on annettava mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnittelutyön aikana. Laissa on määritelty, että vuorovaikutusta tulee tapahtua ainakin suunnitelman ja arvioinnista tehtävän ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta, suunnitelmaluonnoksesta ja ympäristöselostuksesta sekä suunnitelman hyväksymispäätöksestä.

23 29 MAL vuorovaikutussuunnitelmassa kuvataan vuorovaikutuksen kohderyhmäkohtaiset tavoitteet, painopisteet ja menetelmät valmistelun eri vaiheissa. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on, että arvioinnin välitulokset ja johtopäätökset esitetään kiteytetysti ja havainnollisesti valmistelun ja poliittisen käsittelyn eri vaiheissa siten, että valinnat ja onnistunut vuorovaikutus ovat mahdollisia. 7.1 Vaikutusten arvioinnin kannalta keskeiset työryhmät MAL vaikutusten arviointi tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa suunnitelman valmistelun kanssa. Arviointi vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta suunnitelman valmistelijoiden kanssa ja vaikutusten arvioinnin eri teemojen asiantuntijoiden kanssa. Hyvä vuorovaikutus parantaa arvioinnin laatua ja tukee arvioinnin valmistelua. Vaikutusten arvioinnin valmisteluun liittyvät ryhmät ja niiden rooli on kuvattu alla. HLJ-toimikunta: MAL suunnitelman ja arvioinnin aineistoja käsitellään HLJ-toimikunnan kokouksissa koko prosessin ajan. HLJ-toimikunta linjaa arvioinnin toteuttamista ja onnistumista yleisellä tasolla. Vuorovaikutus toteutuu HLJ-toimikunnan kokouksien kautta noin 4 kertaa vuodessa. MAL-neuvottelukunta: MAL suunnitelman ja arvioinnin aineistoja käsitellään MALneuvottelukunnan kokouksissa sekä HLJ-toimikunnan ja MAL-neuvottelukunnan yhteisissä kokouksessa. MAL-neuvottelukunnan kommentit huomioidaan vaikutusten arvioinnin valmistelussa. Toteutuu MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan yhteiskokouksen kautta noin 3 kertaa vuodessa. MAL-projektiryhmä: MAL suunnittelun kokonaisuuden hallinnan varmistamiseksi on muodostettu MAL-projektiryhmä, jossa käsitellään selvitysten, vaikutusten arvioinnin ja vuorovaikutuksen keskeisiä asioita sekä niiden yhteensovittamista. Tämä työryhmä ohjaa vaikutusten arvioinnin valmistelua. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuussa. Ryhmässä tehdään lisäksi jatkuvaa MAL prosessin ja sisällön arviointia valmistelun tueksi. SOVA-koordinointiryhmä: Vastaa vaikutusten arvioinnin suunnittelusta ja valmistelusta sekä vaikutusten arviointiin liittyvien konsulttitöiden ohjaamisesta. Työryhmää vetää arvioinnin projektipäällikkö Tuire Valkonen. Ryhmä koostuu seudun asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu tarpeen mukaan arviolta joka toinen kuukausi kevät- ja syyskaudella suunnitelman valmistelun ajan ( ). Kokouksia voidaan korvata sähköpostikommentoinnilla ja muilla menetelmillä. Tuire Valkonen HSL Tapani Touru HSL (mukana tarvittaessa ja tiedoksi) Niko-Matti Ronikonmäki HSL Mette Granberg HSL (mukana tarvittaessa ja tiedoksi) malli- ja työkaluasiantuntija HSL Henrik Helenius KUUMA-seutu Aarno Kononen Nurmijärvi Sakari Jäppinen Vantaa Elina Kuusisto Uudenmaan ELY-keskus Tuomas Autere Uudenmaan ELY-keskus (mukana tarvittaessa ja tiedoksi)