HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOKSESTA JA ASUNTOSTRATEGIALUONNOKSESTA

Transkriptio

1 Hallitus HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMALUONNOKSESTA JA ASUNTOSTRATEGIALUONNOKSESTA 479/ /2014 Hallitus 181 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p ja liikennesuunnittelija Tuire Valkonen p Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaluonnoksesta (MASU) ja asuntostrategialuonnoksesta pyydetään HSL:n lausuntoa mennessä. Lausunnoilla olevat aineistot ovat saatavilla osoitteissa ja Tiivistelmä HSL toteaa lausunnossaan, että maankäyttösuunnitelmaluonnos, asunto-strategialuonnos ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos HLJ 2015 on ohjelmoitu ja valmisteltu kiinteässä yhteistyössä. Suunnitelmien yhteisprosessi on ollut hedelmällinen ja yhtäaikainen valmistelu on tukenut hyvin suunnitelmien yhteensovittamista sekä kehittänyt merkittävästi seudullista suunnitteluyhteistyötä. HSL pitää erittäin hyvänä, että maankäyttösuunnitelmassa on muodostettu yhteinen näkemys seudulla ensisijaisesti kehitettävästä vyöhykkeestä. Maankäyttö-suunnitelman kriteerit ovat hyvä pohja seudulliselle tarkastelulle. Suunnitelman lopputulos kuitenkin osoittaa, että kriteereitä olisi voinut määritellä ja soveltaa tiukemmin tavoitteisiin nähden. Maankäyttösuunnitelmassa on tavoitteena, että vähintään 70 % seudulle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle. Nykyisestä seudun asuinkaavavarannosta 72 % ja asuntokannasta 80 % sijoittuu tälle vyöhykkeelle. HSL:n näkemyksen mukaan ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle tulisi tavoitella vähintään 80-prosentin osuutta tulevasta asuntotuotannosta. Tätä puoltaa myös valtion, Helsingin seudun kuntien ja HSL:n välinen sopimus. Asuntostrategialuonnos vuoteen 2025 tukee osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, mutta huomattava määrä kasvua sijoittuu sekä pääkaupunkiseudulla että KUUMA-kunnissa alueille, jotka eivät ole saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla. HSL tuo esiin, että yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja kestävän liikkumisen näkökulmasta on tärkeää, että tuleva kasvu osoitetaan rakennetta tiivistäen ja kestävillä kulkumuodoilla hyvin saavutettaville alueille. HSL korostaa, että asuntostrategialuonnoksen asunto- ja maapoliittiset linjaukset ovat seudun kehityksen kannalta erittäin kannatettavia. HSL pitää hyvin tärkeänä, että valtio edistäisi täydennysrakentamista ohjaamalla kunnallistekniikan rakentamisavustuksia myös

2 täydennysrakentamisalueille. HSL korostaa, että avustusten yhteensovittamista tulee tehdä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn KUHA-rahoituksen kanssa. HSL tuo esiin, että sosiaalinen asuntotuotanto on seudullinen kysymys. Kaikkien seudun kuntien tulee kantaa vastuunsa sosiaalisen asuntotuotannon järjestämisessä. Näin alueet eivät eriydy liiaksi ja estetään segregaatio seudulla. Seudun toimivuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttaa myös riittävä asuntotuotanto ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian lähtökohdat Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian lähtökohtana ovat MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan yhteistyönä muodostetut MAL-visio ja tavoitteet. Molemmat suunnitelmat on valmistelu yhteistyössä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 kanssa. Suunnitelmaluonnokset muodostavat kokonaisuutena yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä, ja ovat lähtökohtana seuraavan MAL-aiesopimuksen valmistelulle. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian laatimisesta ovat vastanneet seudun kunnat, Uudenmaanliitto ja HSY. HLJ 2015:n valmistelusta on vastannut HSL ja työhön ovat osallistuneet kuntien lisäksi valtion liikenneja ympäristöviranomaiset. Suunnitelmien yhtäaikainen valmistelu perustuu kuntien ja valtion yhteisesti sopimaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen Suunnitelmien lähtökohtana on, että seudulla arvioidaan olevan 2 miljoonaa asukasta vuonna 2050, mikä tarkoittaa varautumista keskimäärin 1 % vuotuiseen väestönkasvuun. Seudun työpaikkamäärän arvioidaan kehittyvän siten, että vuonna 2050 seudulla on 1,05 miljoonaa työpaikkaa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaluonnos Maankäyttösuunnitelman tavoitteena on määrittää seudullisen maankäytön tahtotila ja tuottaa tarpeellista taustatietoa sekä HLJ 2015:n ja Helsingin seudun asuntostrategian 2025 valmisteluun, sekä maakuntakaavan laadintaan. Maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavatöiden kautta voidaan seudulla yhteisesti merkittäviksi koettuja maankäytön linjauksia tuoda juridiseen kaavaprosessiin. Suunnitelmassa tavoitteena on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen. Painopisteenä on: - Poikittaisten (joukko)liikenneyhteyksien kehittäminen tukemaan seudun maankäytön tiivistämistä - Päärataan, oikorataan ja rantarataan liittyvien alueiden kehittäminen tukemaan seudun maankäytön tiivistämistä - Linja-autoliikenteeseen tukeutuvien keskusten kehittäminen - Metroverkon täydentäminen länteen ja itään

3 - Uusien asemanseutujen kehittäminen Maankäyttösuunnitelma on luonteeltaan rakennesuunnitelma, joka osoittaa seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Vyöhykkeiden muodostamisessa on hyödynnetty MAL-visiosta ja -tavoitteista johdettuja suunnittelun kriteerejä. Kehittämisvyöhykkeet on jaoteltu suunnitelmassa seuraavasti: seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet , seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet , mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen, kuntien muut kehittämisalueet ja seudulliset teollisuus-, varasto- ja logistiikkakeskittymät. Vyöhykkeet pitävät sisällään paikalliset viheralueet ja muut vapaa-ajanalueet sekä toimisto- ja palvelutyöpaikat. Tavoitteena on, että seudun ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille ohjataan vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta. Lisäksi suunnitelmassa on nostettu esiin ja luokiteltu seudun omailmeisiä keskuksia. Asuntostrategialuonnos Helsingin seudun asuntostrategia 2025 ottaa kantaa seudulliseen asuntokysymykseen. Asuntostrategia 2025 asettaa tavoitteita mm. asuntorakentamisen määrälle ja sijainnille, asuntotuotannon rakenteelle, täydentävälle asuntorakentamiselle ja vanhojen alueiden kehittämiselle. Strategia ottaa kantaa myös maaseutumaisten alueiden kehittämiseen, maapolitiikkaan, asumiseen kohdistuviin tukijärjestelmiin ja eri väestöryhmien asumisen tarpeisiin. Strategiassa tarkastellaan vuosia Asuntostrategian tavoitteena on tukea koko seudun kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä ohjata väestön sijoittumista ensisijaisesti sujuvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Seudun asuntorakentamisen ennuste on laadittu vuosille kuntien ilmoittamien arvioiden pohjalta. Ennusteen mukaan seudulle rakennetaan aikajaksolla asuntoa, mikä mahdollistaa tavoitellun väestönkasvun. Asuntostrategia koostuu kolmesta osasta: asumisen ympäristökuvauksesta, vuosien rakentamisennusteesta ja asunto- ja maapoliittisista tavoitteista. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Maankäyttösuunnitelmaluonnos, asuntostrategialuonnos ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos on ohjelmoitu ja valmisteltu kiinteässä yhteistyössä. Suunnitelmien yhteisprosessi on ollut hedelmällinen ja yhtäaikainen valmistelu on tukenut hyvin suunnitelmien yhteensovittamista ja kehittänyt merkittävästi seudullista suunnitteluyhteistyötä. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian samanaikainen valmistelu on rikastuttanut ja syventänyt HLJ 2015:n sisältöä ja sen vaikutusten arviointia.

4 HLJ 2015:n vaikutusten arviointi on tukenut ja tuottanut aineksia suunnitelmien valmisteluun prosessin aikana. Seudulliset saavutettavuustarkastelut (SAVU) ovat toimineet suunnitelmien yhteisenä työkaluna ja niiden avulla on arvioitu asuntotuotannon sijoittumista seudullisen saavutettavuuden näkökulmasta. Maankäyttösuunnitelmassa saavutettavuustarkasteluja on hyödynnetty kriteerien muodostamisessa ja arvioinnissa ja ne toimivat suunnitelman seurannan mittarina. Maankäyttösuunnitelmaluonnos Maankäyttösuunnitelmaluonnos osoittaa seudun maankäytön kehittämisvyöhykkeet vuoteen 2050 saakka. HSL pitää erittäin hyvänä, että maankäyttösuunnitelmassa on muodostettu yhteinen näkemys seudulla ensisijaisesti kehitettävästä vyöhykkeestä. Maankäyttösuunnitelman kriteerit ovat hyvä pohja seudulliselle tarkastelulle. Suunnitelman lopputulos kuitenkin osoittaa, että kriteereitä olisi voinut määritellä ja soveltaa tiukemmin tavoitteisiin nähden. Suunnitelma ei myöskään tuo esiin alueiden rakentamisen tehokkuutta, eikä eri toimintojen sijoittumista vyöhykkeiden sisällä, jolloin kokonaiskuvaa on hankala hahmottaa. Suunnitelmassa on osoitettu myös seudullisia teollisuus-, varasto- ja logistiikkakeskittymiä sekä nostettu esiin seudun omailmeisiä keskuksia. Työpaikka-alueiden seudullista tarkastelua tulee syventää jatkossa. Suunnitelmalla pyritään yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja maankäytön sijoittamiseen niin, että se tukee kestävän liikkumisen edistämistä. Keskuksia pyritään elävöittämään ja kehittämään muun muassa kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. Maankäytön avulla pyritään tukemaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä sosiaalisesti kestävämmäksi. HSL tukee osaltaan edellisiä pyrkimyksiä. Maankäyttövyöhykkeet Maankäyttösuunnitelmassa on tavoitteena, että vähintään 70 % seudulle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle. Nykyisestä seudun asuinkaavavarannosta 72 % ja asuntokannasta 80 % sijoittuu tälle vyöhykkeelle. Maankäyttösuunnitelma ei kuitenkaan ota kantaa siihen, kuinka paljon asukkaita vyöhykkeelle sijoittuu. Asukasmäärä on kuitenkin olennainen, sillä nimenomaan asukkaat käyttävät palveluja sekä synnyttävät liikennettä. HSL:n näkemyksen mukaan ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle tulisi tavoitella vähintään 80-prosentin osuutta tulevasta asuntotuotannosta. Tätä puoltaa myös valtion, Helsingin seudun kuntien ja HSL:n välinen sopimus, jossa kunnat sitoutuvat kasvattamaan asuntotonttien kaavoitusta vuosina kestävän liikkumisen kannalta hyvin saavutettaville alueille kerrosalalla mitattuna noin 25 %:lla verrattuna voimassa olevan MAL-aiesopimuksen tavoitetasoon. Yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja kestävän liikkumisen näkökulmasta on tärkeää, että tuleva kasvu osoitetaan rakennetta tiivistäen ja kestävillä kulkumuodoilla hyvin saavutettaville alueille. Nykyrakennetta ja infraa on järkevää hyödyntää tehokkaasti ennen uusia avauksia. Näin voidaan parantaa seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Maankäyttösuunnitelmaluonnos tukee osaltaan yhdyskuntarakenteen

5 eheyttämistä, mutta huomattava määrä kasvua sijoittuu sekä pääkaupunkiseudulla että KUUMA-kunnissa alueille, jotka eivät ole saavutettavissa kestävillä kulkumuodoilla. Jatkosuunnittelussa tulee edelleen parantaa maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista ja tehostaa hyvin saavutettavien alueiden hyödyntämistä. Etenkin vuoden 2025 jälkeisen ajan suunnittelussa tulee varmistaa täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja suunnata kehittämis- ja suunnitteluresurssit kestävän liikkumisen kannalta hyvien alueiden tiivistämiseen ja laadukkaan elinympäristön kehittämiseen. Riittävä asukaspohja luo edellytyksiä hyvälle joukkoliikenteen palvelutasolle sekä palvelujen ja työpaikkojen kehittämiselle. Kasvu tulee ohjata hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen ja erityisesti olemassa olevia asemanseutuja tehostaen. Tavoiteltava ohjelukuna palvelutasoltaan tyydyttävälle junaliikenteelle pidetään vähintään asukkaan ja työpaikan sijoittumista 2,5 kilometrin etäisyydelle asemasta. Maankäytöstä yli puolet (yli 5000 as+tp) tulisi sijaita kilometrin etäisyydellä asemista. Tyydyttävänä junatarjontana voidaan pitää kahta yhteyttä ruuhkatunnin aikana suuntaansa. Tiheämmän tarjonnan alueilla maankäyttöä tulee olla vastaavasti enemmän. Helsingin seudulla on useita asemia, joiden läheisyydessä maankäyttöä on vahvistettava, jotta aseman toiminta voidaan turvata ja raideliikenteen kapasiteetti hyödyntää. Maankäyttösuunnitelmaluonnoksessa Kerava-Nikkilä rataan liittyvä vyöhyke on esitetty mahdollisena laajentumisalueena vuoden 2040 jälkeen. HLJ 2015 suunnitelmaluonnoksessa Kerava-Nikkilä rata on sen sijaan esitetty välillä aloitettavaksi hankkeeksi. Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015 suunnitelman sisällöt tulee tältä osin synkronoida samansisältöisiksi. HSL on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa käynnistämässä tarkempaa selvitystä käytävän liikenteen ja maankäytön kehittämisestä, jonka pohjalta liikenneyhteyden ja maankäytön mitoitusta ja ajoitusta voidaan tarkentaa. Maankäyttösuunnitelmassa on osoitettu myös kuntien muita kehittämisalueita vuosille Vyöhykkeiden ulkopuolista valkoista aluetta voidaan suunnitelman mukaan kehittää paikallisesti ilman, että kehitys aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita. HSL korostaa, että yhdyskuntarakenteen hajautuvaa kehitystä tulee hillitä tehokkaasti ja uusia avauksia autoriippuvaisille alueille ei tule sallia. Omailmeiset keskukset Maankäyttösuunnitelmassa on esitetty seudun omailmeisiä keskuksia, jotka on luokiteltu niiden luonteen kautta, ei väestömäärän tai muun määrällisen mittarin mukaan. HSL:n näkemyksen mukaan keskusten muodostamisessa ei ole tehty riittävää seudullista yhteensovittamista ja priorisointia, eikä niitä ole vaiheistettu maankäyttösuunnitelman ajoituspolun kanssa. Jatkossa keskusten roolia on tarpeen selkiyttää myös suhteessa joukkoliikenteen solmupisteisiin ja priorisoida niitä vahvemmin maankäyttöä ja liikennettä yhteensovittaen. Solmukohtien priorisointi auttaa kohdentamaan kehittämisresursseja tarkoituksenmukaisesti. Asuntostrategialuonnos

6 Asuntostrategia osoittaa uuden asuntotuotannon sijoittumisen vuosina kuntien ilmoittamien arvioiden perusteella. Asuntoennusteen muodostamisessa ei ole siten tehty varsinaista seudullista yhteensovittamista MAL-tavoitteiden pohjalta. HSL:n näkemyksen mukaan uuden asuntotuotannon tulee tukea seudun saavutettavuutta ja sijoittua mahdollisimman hyvin olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja tukien. Saavutettavuus on tärkeää muun muassa asuinalueiden eriarvoistumisen ja myös mahdollisen eriytymiskehityksen ehkäisyn kannalta, ja vaikuttaa merkittävästi alueiden houkuttelevuuteen. Vuosien rakentamisennusteen valmistuvista asunnoista 78 % sijoittuu seudun ensisijaisesti kehitettävälle vyöhykkeelle. Ennusteesta ei käy kuitenkaan ilmi, paljonko se tarkoittaa asukasmääränä. Nykyisestä asuntokannasta 80 prosenttia sijoittuu tälle vyöhykkeelle. Jatkossa yhä suurempi osuus asuntotuotannosta tulee sijoittaa kestävän liikkumisen kannalta hyvin saavutettaville alueille ja edelleen tehostaa saavutettavien alueiden hyödyntämistä. Tätä edellyttää myös valtion, Helsingin seudun kuntien ja HSL:n välinen sopimus. HSL korostaa, että asuntostrategialuonnoksen asunto- ja maapoliittiset linjaukset ovat seudun kehityksen kannalta erittäin kannatettavia. HSL pitää hyvin tärkeänä, että valtio edistäisi täydennysrakentamista ohjaamalla kunnallistekniikan rakentamisavustuksia myös täydennysrakentamisalueille. HSL korostaa, että avustusten yhteensovittamista tulee tehdä liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyn KUHA-rahoituksen kanssa. HSL tuo esiin, että sosiaalinen asuntotuotanto on seudullinen kysymys. Kaikkien seudun kuntien tulee kantaa vastuunsa sosiaalisen asuntotuotannon järjestämisessä. Näin alueet eivät eriydy liiaksi ja estetään segregaatio seudulla sekä luodaan edellytykset joukkoliikenteen toiminnalle. Seudun toimivuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttaa myös riittävä asuntotuotanto ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon määrä. Käsittely Osaston johtaja Sini Puntanen selosti asiaa. Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että ehdotustekstin maankäyttövyöhykkeet kohtaan lisätään kolmannen kappaleen jälkeen uusi kappale joka kuuluu seuraavasti "Maankäyttösuunnitelmaluonnoksessa Kerava-Nikkilä rataan liittyvä vyöhyke on esitetty mahdollisena laajentumisalueena vuoden 2040 jälkeen. HLJ 2015 suunnitelmaluonnoksessa Kerava-Nikkilä rata on sen sijaan esitetty välillä aloitettavaksi hankkeeksi. Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015 suunnitelman sisällöt tulee tältä osin synkronoida samansisältöisiksi. HSL on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa käynnistämässä tarkempaa selvitystä käytävän liikenteen ja maankäytön kehittämisestä, jonka pohjalta liikenneyhteyden ja maankäytön mitoitusta ja ajoitusta voidaan tarkentaa" ja viimeisen kappaleen toiseksi viimeinen lause muutetaan kuulumaan: "Näin alueet eivät eriydy liiaksi ja estetään segregaatio seudulla sekä luodaan edellytykset joukkoliikenteen toiminnalle" ja pöytäkirjaan kirjataan ehdotusteksti muutettujen ehdotuksien mukaan. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.

7 Täytäntöönpano Tiedoksi Lausunto lähetetään HSL:n kirjaamoon osoitteeseen tai osoitteeseen Helsingin seudun liikenne HSL, Kirjaamo, PL 100, 0007 HSL, käyntiosoite Opastinsilta 6, Helsinki HSL:n kirjaamo Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kirkkonummi Kerava Sipoo Vihti Hyvinkää Nurmijärvi Tuusula Järvenpää Mäntsälä Pornainen KUUMA-seutu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Uudenmaan Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Liikennevirasto Uudenmaan liitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus