MAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola

Transkriptio

1 KUUMA-johtokunta Liite 13d MAL 2019 Raamipäätös Kuuma-johtokunta Mari Randell, Sini Puntanen, Mari Siivola 1

2 Raamipäätöksen sisältö MAL työtä toteutetaan edellisellä suunnittelukierroksella määritetyn vision pohjalta MAL suunnitelman lähtökohtana on, että vuonna 2050 Helsingin seudulla on 2,0 miljoonaa asukasta ja 1,05 miljoonaa työpaikkaa MAL suunnitelman tavoitteena on luoda seudusta vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva MAL-suunnittelua velvoittava tavoitetaso: liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä Tavoitteiden toteuttamiseksi MAL suunnitelman valmisteluvaiheessa käytetään seuraavia mittareita ja tavoitetasoja (mittareiden sisällöt kuvattu tarkemmin liitteessä) Jatkosuunnittelussa MAL-suunnitelmaluonnosta ja sen suunnittelun lähtökohtia ja taustaselvityksiä tarkennetaan ja täydennetään yhteisesti jaettua tietopohjaa kehittäen dialogissa kuntien maankäytön suunnitelmien kanssa. MAL suunnitelma sisältää vaiheittain kehitettävät tavoitteelliset MAL-suunnitelmat vuosille 2030 ja Kehittämisen painopisteet perustellaan tavoitteiden saavuttamisen ja vaikutusten arvioinnin perusteella. Vuoden 2030 osalta tehdään tarkasteluja resurssit ja keinovalikoiman kehitys monipuolisesti huomioiden. Vuoden 2050 osalta tehdään toimintaympäristön muutoksiin perustuvia herkkyystarkasteluja. Kuntien lopullinen sitoutuminen tapahtuu MAL suunnitelman hyväksymisen yhteydessä kevään 2019 aikana. MAL suunnitelman vaikutuksia arvioidaan koko suunnitteluvaiheen ajan MAL2019 -vaikutusten arviointiohjelman mukaisesti Sovitaan MAL-suunnitelman valmistelua ohjaavasta ohjeellisesta raamista ja tavoitteista ehdotetulla tavalla.

3 MAL-visio

4 Lähtökohtia

5 MAL tavoitteet Vähäpäästöinen Seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti Houkutteleva Kansainvälinen seutu houkuttelee yrityksiä ja asukkaita Elinvoimainen Taloudellinen tehokkuus takaa seudun kehittämisen ja toimivuuden Hyvinvoiva Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen

7 Tavoitteiden toteuttamiseksi MAL suunnitelman valmisteluvaiheessa käytetään seuraavia mittareita ja tavoitetasoja) VÄHÄPÄÄSTÖINEN: Liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä (määräävä tavoite) HOUKUTTELEVA ja ELINVOIMAINEN: Työvoiman saavutettavuus paranee vähintään 10% nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä HYVINVOIVA ja ELINVOIMAINEN: Alueiden väliset erot pienenevät nykytilanteesta vuoteen 2030 mennessä, eikä sosiaalinen eriytyminen kasva nykytilanteesta vuoteen 2030 ELINVOIMAINEN: Järjestelmätasolla tehtävän kehittämisen hyöty-kustannus suhde on yli 1 Suunnitteluratkaisujen arvioinnissa käytettävät kriteerit Asuntotuotannosta vähintään 90% kohdistuu seudullisesti ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus seudun kulkutapajakaumasta on vähintään 70%. Väestöstä vähintään 85% sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille

8 Valtion, Uudenmaan, Helsingin seudun ja seudun kuntien kasvihuonekaasupäästötavoitteet ja niiden yhteismitallistaminen Lisätietoa: Osaston johtaja Sini Puntanen Liikennejärjestelmä ja tutkimukset osasto, Helsingin seudun liikenne LiikennesuunnittelijaTuire Valkonen Liikennejärjestelmä ja tutkimukset osasto, Helsingin seudun liikenne

9 Aluekohtaiset CO 2 ekv. päästövähennystavoitteet (tilanne 1/2018) Alue Kokonaispäästöt Asettamisvuosi ja lähde Liikenteen päästöt Asettamisvuosi ja lähde Suomi 2050: -80% (1990) 2015: Ilmastolaki (609/2015) 2030: -50% (2005) 2017: VNS 7/2017 Uusimaa 2035: hiilineutraalius 2017: Uusimaa-ohjelma 2.0 (mv ) - Helsingin seutu - Tavoitteen vertailuvuosi on esitetty suluissa. 2030: -50% (2005) 2017: MAL 2019 raamipäätös (ehdotus ) KUUMA-kunnat 2020: -25%/as (2006) 2050: hiilineutraalius -80% (1990) Helsinki 2030: -60% (1990) 2035: hiilineutraalius -80% (1990) 2010: KUUMA-kuntien strateginen ilmasto-ohjelma (KUUMA-hallitus , 4 ) 2017: Helsingin kaupunkistrategia (kv ) & Saara Kanto (sähköposti ) Espoo 2030: hiilineutraalius 2017: Espoo tarina (kv ) - Vantaa 2030: hiilineutraalius 2017: Valtuustokauden Strategia (kv ) - Hyvinkää Kirkkonummi Siuntio 2030: hiilineutraalius -80% (2007) 2030: hiilineutraalius -80% (2007) 2030: hiilineutraalius -80% (2007) 2016: Hyvinkään ympäristöraportti 2016 (kv ) & HINKU-foorumi.fi - HINKU-kriteerit 2017: Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös (kv ) & HINKU-foorumi.fi - HINKU-kriteerit 2012: Siuntion kunnanvaltuuston päätös (kv ) & HINKUfoorumi.fi - HINKU-kriteerit Vihti 2020: -20% (1990) 2010: Vihdin Ilmastostrategia (kv ) Kauniainen 2020: -20% (1990) 2050: hiilineutraalius : HSY (2012) Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden tarkistaminen. Kuntakohtainen päästövähennystavoite (sama kuin Helsingillä) on ehdotettu asetettavan maaliskuussa

10 Alueiden laskennallisesti yhteismitallistetut liikenteen tavoitteet (%) Laskennalliset tavoitteet on tehty perustuen alussa esitettyihin oletuksiin MAL tavoite vähintään -50% Helsingin seudun kuntien tavoitteiden keskiarvo on kunnianhimoisempi kuin MAL2019 -tavoite

12 MAL arviointikehikko Vähäpäästöinen Houkutteleva Hyvinvoiva Elinvoimainen Kasvihuonekaasupäästöt Kilpailukyky ja puitteet elinkeinoelämälle Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus Segregaatio Liikkumistarve ja kestävät liikkumismuodot Energiankulutus Resurssitehokkuus Yhdyskuntarakenne Asuntomarkkinoiden toimivuus Työmarkkinoiden toimivuus Kasautuminen Seudun sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus Julkistaloudelliset vaikutukset Kasautuminen Työmarkkinoiden toimivuus Liikenteen ja maankäytön välinen yhteys Asuntojen määrä, monipuolisuus ja sijainti Palvelutarjonta Liikkumismahdollisuudet Liikkumiskustannukset Resurssien käyttö Luonnon monimuotoisuus Maisema ja rakennettuympäristö Muut vetovoimatekijät, kuten terveys ja turvallisuus Arjen sujuvuus Asuntotarjonta Laajemmat yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Terveys ja turvallisuus Liikenteen lähipäästöille altistuminen Liikenneturvallisuus Vesistöt Palvelutarjonta Elinympäristö ja viihtyisyys Sopeutuminen Liikkumismahdollisuudet Terveyshyödyt ja hyvinvointi Lähisaavutettavuus Liikenteen ja liikkumisen sujuvuus Arvioinnin osa-alueet Kokoavat teemat arvioinnille

13 Prosessi jatkuu

14 MAL 2019 ja Uusimaa-kaava 2050 MAL suunnitelma Kuntien yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä (priorisointi) Painopiste seuraavassa vuosikymmenessä, toteuttamisessa ja erityisesti asumisen ja liikenteen teemoissa Hyväksytään kunnissa, valtio sitoutuu MAL-sopimuksen kautta Ei juridista sitovuutta Ohjaa kuntien asunto-ohjelmia ja investointisuunnitelmia Uusimaa-kaava 2050 Pitkä aikatähtäin (2050) Mahdollistava, aiheiltaan laaja-alainen ja yleispiirteinen Kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen näkökulma Maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen Konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudullisiksi ratkaisuiksi Lakisääteinen, päätösvalta maakuntavaltuustolla

15 MAL 2019 suunnittelutyö etenee ja luottamushenkilöille on valmisteilla seuraavat tilaisuudet: Samansisältöiset iltatyöpajat luottamushenkilöille, keskustelua olennaisista suunnitelman teemoista klo klo klo Luottamushenkilöseminaari suunnitelmaluonnoksen sisällöstä 5.9., koko päivä + ilta