Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys"

Miina Jurkka
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Raportti Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

2 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO Suunnittelutyön vaiheet Suunnitteluaineisto 3 4 TULOKSET Kallio- ja maaperä Kasvillisuus Eläimistö 5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 5 Copyright Maa ja Vesi Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Maa ja Vesi Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 2 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Lehtimäen kunnan Valkealammen ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tavoitteena oli hankkia perustietoa alueen luonnonympäristöstä ja määritellä sen perusteella luonnonarvoiltaan ja/tai maisemaltaan merkittävät kohteet ja alueet. Näiden kohteiden tulevasta maankäytöstä oli tavoitteena antaa suosituksia kaavoitusta varten. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luonnonsuojeluohjelmien ja päätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa ja lisäksi kaavalla on edistettävä luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden luontotyyppien sekä luonnonvaraiselle eläimistölle ja kasvistolle tärkeiden luonnon ominaispiirteiden säilymistä. Selvityksen laati Maa ja Vesi Oy:stä FM, biologi Pasi Halme. Tiedot alueen luonnonympäristöstä perustuvat aikaisempiin selvityksiin ja heinäkuun 2003 alkupuolella tehtyyn maastokäyntiin. Maastotarkastelussa kiinnitettiin huomio etupäässä kasvillisuuteen ja maa- ja kallioperän ominaisuuksiin. 2 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Lehtimäen kunnassa, Länsi-Suomen läänin itäosassa. Alueeseen kuuluu Valkealammen länsipuolella sijaitseva matkailukeskuksen alue, joka rajoittuu idässä Valkealampeen, etelässä pururataan, lännessä tiehen ja pohjoisessa nuorehkoon männikköön. Matkailualuetta on tarkoitus kehittää ja laajentaa sekä alueen sisäisiä tieyhteyksiä on tarkoitus parantaa. 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 3.1 Suunnittelutyön vaiheet Luontoselvityksen teko jaettiin eri vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa suunnittelualueelta kerättiin kaikki käyttökelpoinen, jo olemassa oleva tieto. Näitä olivat esimerkiksi aikaisemmat ympäristöselvitykset ja kartat. Kun aineisto oli koossa, siihen perehdyttiin huolella. Suunnittelutyön seuraavassa vaiheessa eli maastotyöskentelyssä suunnittelualue käytiin systemaattisesti läpi. Inventoinnissa pyrittiin löytämään ja rajaamaan kartalle selvitysalueen merkittävät luonto- ja maisemakohteet. Näitä voivat olla esimerkiksi vesi-, metsä- ja luonnonsuojelulainsäädännössä mainitut vesistöt, joiden tilaa ei saa muuttaa (vesilaki 15 ), erityisen tärkeät elinympäristöt (metsälaki 10 ) ja suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulaki 29 ). Muita huomionarvoisia kohteita ovat rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien esiintymispaikat sekä muut lajistoltaan rikkaat tai erityiset alueet. Kolmas suunnittelutyön vaihe oli raportointi. Tällöin sekä maastotyöskentelyssä kerätyn tiedon että aikaisemman tiedon perusteella tehtiin raportti, jossa kuvattiin suunnittelualueen yleispiirteet ja merkittävät sekä huomion arvoiset kohteet. Merkittävien kohteiden tulevalle maankäytölle annettiin lisäksi suosituksia. Raportin lisäksi tulostettiin kartta.

4 3.2 Suunnitteluaineisto Kerättäessä suunnittelualueen luonnonympäristön jo olemassa olevaa aineistoa tarkistettiin suunnittelualuetta koskevat valtakunnalliset suojeluohjelmat, seutukaava ja alueelliset ohjelmat, luontotyyppien suojelukohteet ja muut kartoitukset sekä selvitykset. Valtakunnallisia suojeluohjelmia voivat olla esim. Lehtojen suojeluohjelma Lintuvesien suojeluohjelma Vanhojen metsien suojeluohjelma Rantojensuojeluohjelma Harjujensuojeluohjelma Soidensuojelun perusohjelma Natura 2000-alue Seutukaava ja alueellisia ohjelmia ovat esim. Seutukaavan suojeluvaraus Perinnemaisemainventointi Kallioinventointi Pienvesien inventointi Muut seudulliset inventoinnit Luontotyyppien suojelukohteita ovat esim. Luonnonsuojelulain mukainen kohde Metsälain mukainen kohde Vesilain mukainen kohde EU:n elinympäristödirektiivin mukainen kohde EU:n lintudirektiivin Suomea koskevat lajit Maisema-alueet voivat olla: Valtakunnallisesti merkittäviä tai Seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä Muita kartoituksia ja selvityksiä voivat olla esim. UHEX-rekisteri Yksittäiset kartoitukset ja selvitykset Muu kasvillisuus ja luontohavainnot 3 4 TULOKSET 4.1 Kallio- ja maaperä Lehtimäki sijaitsee kahden eri kivilajialueen rajamailla. Lehtimäen pohjoisimmasta osasta aina Suokonmäen edustalle ulottuu yli viiden kilometrin levyinen alue, jonka yleisimmät kivilajit ovat kiillegneissi ja liuske. Sitä reunustaa itä- ja eteläpuolella kapea, keskimäärin parin kilometrin levyinen amfiboliittijakso. Graniitti yhdessä granodioriitin kanssa on yleisin kivilaji osassa kunnan itäisintä osaa. Moreeni on yleisin Lehtimäen maalajeista. Se peittää suurinta osaa kunnasta, vaikka suunnittelualueella on runsaasti myös soraa ja hiekkaa.

5 4 Kuva: Pasi Halme 4.2 Kasvillisuus Lehtimäki kuuluu kasvimaantieteellisen vyöhykejaon mukaan keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lehtimäen kasvillisuudelle, etenkin kunnan länsi- ja pohjoisosissa on tyypillistä karuus. Tämä on tyypillistä myös suunnittelualueen kasvistolle. Mäntyvaltaisia kuivia tai kuivahkoja kankaita on suurin osa kunnan metsämaasta (variksenmarjapuolukkatyypin (EVT) metsiä on 37 %). Suunnittelualueen hiekkamailla vallitsevat variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kuivat kankaat, mutta osa on myös kuivahkoja kankaita. Puusto koostuu lähes yksinomaan männystä, aluspuuna kasvaa paikoitellen nuoria koivuja. Koivuja kasvaa myös rannalla. Luonnontilaista metsää suunnittelualueella ei ole. Kenttäkerroksessa kasvavat puolukka, kanerva, variksenmarja ja mustikka. Jäkäliä on laikuttaisesti. Lajistosta havaittiin valkoporon-, harmaaporon-, palleroporon- ja isohirvenjäkälät. Sammalista esiintyvät mm. kangaskynsisammal ja seinäsammal. Valkealammen rannan koillisosasta on havaittu konnanliekoa, jota suunnittelualueelta ei löydetty. Suunnittelualueen ranta on hiekkaista, jossa esiintyy paikoitellen saraikkoa, lähinnä pullosaraa. Muita rannalta havaittuja lajeja olivat mm. terttualpi ja luhtakuusio. Rannassa kasvaa joitakin koivuja, vaikka mäntykangas jatkuukin aivan rantaan asti. Soita suunnittelualueella ei ole.

6 5 Kuva: Pasi Halme 4.3 Eläimistö Lehtimäellä rantojen yleisimpiä sorsalintuja ovat tavi, haapana ja sinisorsa. Kahlaajista rantasipiä, liroa ja taivaanvuohta tavataan yleisesti. Muita Lehtimäen rannoilla tai vesien äärellä viihtyviä yleisiä lintuja ovat mm. kalatiira, kalalokki, pajusirkku ja västäräkki. Valkealammen rannoilta ei havaittu silmälläpidettäviä lintulajeja. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Tässä selvityksessä on pyritty löytämään ja rajaamaan kartalle selvitysalueen merkittävät luonto- ja maisemakohteet. Näitä voivat olla esimerkiksi vesi-, metsä- ja luonnonsuojelulainsäädännössä mainitut vesistöt, joiden tilaa ei saa muuttaa (vesilaki 15 ), erityisen tärkeät elinympäristöt (metsälaki 10 ) ja suojellut luontotyypit (luonnonsuojelulaki 29 ). Muita huomionarvoisia kohteita ovat rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien esiintymispaikat sekä muut lajistoltaan rikkaat tai erityiset alueet. Maastokäynnin tai kirjallisen aineiston perusteella suunnittelualueelta ei löydetty merkittäviä luonto- tai maisemakohteita. Koko suunnittelualue on voimakkaasti ihmistoiminnan vaikutuksen alaista: Rakennuksia on runsaasti ja teitä, polkuja tai pururatoja kulkee ristiin rastiin alueella. Havaittu kasvillisuus on tyypillistä kuivien tai kuivahkojen mäntykankaiden lajistoa, kuten variksenmarjaa, puolukkaa ja mustikkaa. Puusto on tasaikäistä männikköä. Alue soveltuu luontoarvojensa puolesta rakentamiseen. Maisemallista haittaa lammen muille asukkaille voidaan lievittää säilyttämällä alueen rantapuusto. 8. heinäkuuta 2003 Ilkka Jalkanen, projektipäällikkö Pasi Halme, suunnittelija

Samankaltaiset tiedostot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija