Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppikirjan tehtävien ratkaisut"

Transkriptio

1 Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin liukoisuustulo. a) Suolan liukoisuudella tarkoitetaan sitä suolamäärää (yksikkö g/l tai mol/l), joka tietyssä lämpötilassa liukenee tiettyyn määrään vettä tuottaen kylläisen liuoksen. Liukoisuustulo taas on niukkaliukoisen suolan heterogeenisesta tasapainotilasta laskettu tasapainovakio. b) Lyijy(II)bromidi liukenee veteen seuraavasti: PbBr (s) Pb + (aq) + Br (aq) Kylläisessä lyijy(ii)bromidiliuoksessa eri ionien konsentraatiot ovat [Pb + ] 1,0 10 mol/dm [Br ],0 10 mol/dm Lyijy(II)bromidin liukoisuustulo on (PbBr ) [Pb + ][Br ] 1,0 10 mol/dm (,0 10 mol/dm ) 4, (mol/dm ) 104. Strontiumfluoridia liukenee 1,0 10 grammaa 100 ml:aan vettä 5 C:n lämpötilassa. Laske strontiumfluoridin liukoisuustulo. Strontiumfluoridi liukenee veteen seuraavasti: SrF (s) Sr + (aq) + F (aq) 85

2 Strontiumfluoridin konsentraatio kylläisessä liuoksessa on n( SrF) m( SrF) ( SrF) V M( SrF ) V 10, 10 g 15, 6 gmol 100 l 7, mol l Kylläisessä strontiumfluoridiliuoksessa eri ionien konsentraatiot ovat [Sr + ] 7, mol/dm [F ] 1,59 10 mol/dm Strontiumfluoridin liukoisuustulo on [Sr + ][F ] 7, mol/dm (1,59 10 mol/dm ), (mol/dm ), (mol/dm ) ,00 litraa kylläistä kalsiumoksalaattiliuosta C O 4 Ca(aq) haihdutettiin kuiviin, jolloin kalsiumoksalaatin massaksi saatiin 0061 grammaa. Laske kalsiumoksalaatin liukoisuustulo. Kalsiumoksalaatti liukenee veteen seuraavasti: C O 4 Ca(s) Ca + (aq) + C O 4 (aq) Kalsiumoksalaatin konsentraatio kylläisessä liuoksessa on n( CO4Ca) m( CO4Ca) ( CO4Ca) V M( C O Ca) V 0061 g 18, 10 gmol 1, 00 l 4, mol l 4 Kylläisessä kalsiumoksalaattiliuoksessa eri ionien konsentraatiot ovat: [Ca + ] 4, mol/l [C O 4 ] 4, mol/l 86

3 Kalsiumoksalaatin liukoisuustulo on [Ca + ][C O 4 ] (4, mol/l), (mol/l), 10 9 (mol/l) 106. Laske kupari(ii)hydroksidin liukoisuus veteen (g/dm ) 5 C:n lämpötilassa. Kupari(II)hydroksidin liukoisuustulo on, 10 0 (mol/dm ). Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) Cu(OH) () s Cu ( aq) + OH ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x t asap. ( ) x x Sijoitetaan eri ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Cu ][ OH ] 0, 10 x ( x) 4x, 10 0 josta ratkaisuna x 1, Kupari(II)hydroksidia liukenee siis veteen 1, mol/dm. Liukoisuus yksikössä g/dm saadaan, kun kerrotaan liukoisuus yksikössä mol/dm kupari(ii)hydroksidin moolimassalla: 1, mol/dm 97,566 g/mol 1, g/dm 1, g/dm 87

4 107. Laske seuraavien suolojen liukoisuus veteen (mol/dm ): a) BaCrO 4, 1, (mol/dm ) b) PbBr, 6, (mol/dm ) ) CeF, 8, (mol/dm ) 4. a) Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) + 4 BaCrO () s Ba ( aq) + CrO ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x ta sap. ( ) x x Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan K + s Ba CrO 4 [ ][ ] 1, x x x 10 1, 10 josta ratkaisuna x 1, , Bariumkromaattia liukenee siis veteen 1, mol/dm. b) Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) PbBr () s Pb ( aq) + Br ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x tasap. ( ) x x Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Pb ][ Br ] 6 6, 6 10 x ( x) 4x 6, josta ratkaisuna x Lyijy(II)bromidia liukenee siis veteen 01 mol/dm. 88

5 ) Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) CeF () s Ce ( aq) + F ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x tasap. ( ) x x Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Ce ][ F ] 16 8, 0 10 x ( x) 4 7x 8, josta ratkaisuna x 7, , Ceriumfluoridia liukenee siis veteen 7, mol/dm Magnesiumin valmistuksessa tarvittavaa lähtöainetta, magnesiumhydroksidia, saadaan merivedestä, josta Mg(OH) saostetaan kalsiumhydroksidin avulla. Kuinka monta grammaa magnesiumhydroksidia saostuu, kun 150 litraan merivettä lisätään kiinteää kalsiumhydroksidia, kunnes liuoksen ph 9,70? Meriveden magnesiumionipitoisuus on 1,4 g/l. Magnesiumhydroksidin liukoisuustulo K L 1, (mol/l). (Yo syksy 00) Liuoksen ph 9,70 poh 14,00 ph 14,00 9,70 4,0 Kalsiumhydroksidista tulevien hydroksidi-ionien konsentraatio on [OH ] 10 4,0 mol/l Ratkaistaan magnesiumhydroksidin liukoisuustulon lausekkeesta magnesiumionikonsentraatio kylläisessä liuoksessa, kun liuoksen [OH ] 10 4,0 mol/l: K L (Mg(OH) ) [Mg + ][OH ], josta Mg 11 Mg OH L mol l K ( ( ) ), ( ) 4, 0 OH ( 10 mol l) mol l 89

6 Kylläisessä magnesiumhydroksidiliuoksessa (Mg(OH) ) (Mg + ), joten 150 litraan merivettä liukenevan magnesiumhydroksidin ainemäärä on n(mg(oh) ) (Mg(OH) ) V mol/l 150 l 6569 mol 150 litraan merivettä liukenevan magnesiumhydroksidin massa on m(mg(oh) ) n(mg(oh) ) M(Mg(OH) ) 6569 mol 58,6 g/mol 8,1 g Merivedessä magnesiumionikonsentraatio on n( Mg ) m( Mg ) 14, g ( Mg ) V + M( Mg ) V 4, 1 gmol 1, 0 l 0551 mol l Jos kaikki magnesiumionit saostuisivat hydroksidina, saostuvan magnesiumhydroksidin ainemäärä olisi n(mg(oh) ) n(mg + ) (Mg + ) V 0551 mol/l 150 l 8,68 mol Saostuvan magnesiumhydroksidin massa olisi m(mg(oh) ) n(mg(oh) ) M(Mg(OH) ) 8,68 mol 58,6 g/mol 48, g Koska magnesiumhydroksidia liukenee ph-arvossa 9, litraan merivettä 8,1 g, saostuu sitä 48, g 8,1 g 44,9 g 440 g 109. Oheisessa kuvassa on esitetty lyijy(ii)kloridin liukoisuus grammoina 100 grammaan vettä eri lämpötiloissa. 75 grammaa lyijy(ii)kloridia sekoitetaan 100 millilitraan vettä. a) Kuinka paljon PbCl :a jää liukenematta lämpötilassa 0 C? b) Kuinka korkeaksi tulee lämpötila nostaa, jotta kaikki PbCl liukenisi? g /100 g vettä liukoisuus lämpötila C Laske kuvan avulla myös ) lyijy(ii)kloridin liukoisuus (mol/l) lämpötilassa 5 C, d) lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo lämpötilassa 0 C. (Yo syksy 004) 90

7 a) Liukoisuus lämpötilassa 0 C on noin 8 g/100 g vettä eli 8 g/100 ml vettä. Lyijy(II)kloridia jää siis liukenematta m(pbcl ) 75 g 8 g 7 g b) Lämpötilan on oltava noin 55 C, jotta 75 g lyijy(ii)kloridia liukenee 100 grammaan vettä. ) 5 C:een lämpötilassa lyijy(ii)kloridia liukenee noin 55 g/100 g vettä. Liukenevan lyijy(ii)kloridin ainemäärä on m( PbCl ) 055, g n( PbCl ) mol M( PbCl ) 78, 10 gmol Liukoisuus on siis mol / 100 ml, joten yhteen litraan liukenee mol. Liukoisuus on siis mol/l 00 mol/l. d) Liukoisuus lämpötilassa 0 C on noin 8 g/100 g vettä eli 8 g/100 ml vettä. Liukenevan lyijy(ii)kloridin ainemäärä on m( PbCl ) 08, g n( PbCl ) mol M( PbCl ) 78, 10 gmol Liukoisuus on siis mol / 100 ml, joten yhteen litraan liukenee 0166 mol. Liukoisuus on siis 0166 mol/l Eri ionien konsentraatiot kylläisessä liuoksessa ovat siis [Pb + ] 0166 mol/l [Cl ] 0166 mol/l 07 mol/l Liukoisuustulo on (PbCl ) [Pb + ][Cl ] 0166 mol/l (07 mol/l) 1, (mol/l) 1, (mol/l) 91

8 Ionitulo ja saostuminen 110. Tutki, muodostuuko saostuma seuraavissa liuoksissa: a) (Mg + ) 007 mol/dm, (CO ) 0068 mol/dm [MgCO ], (mol/dm ) b) (Ag + ) 018 mol/dm, (SO 4 ) 006 mol/dm [Ag SO 4 ] 1, (mol/dm ) ) (Cr + ) 08 mol/dm, ph,0 [Cr(OH) ] 6, 10 1 (mol/dm ) 4 a) (MgCO ), (mol/dm ) Lasketaan ionitulon Q arvo annetuilla konsentraatioilla: Q [Mg + ][CO ] 007 mol/dm 0068 mol/dm, (mol/dm ), (mol/dm ) Koska Q > (MgCO ), tapahtuu saostuminen. b) (Ag SO 4 ) 1, (mol/dm ) Lasketaan ionitulon Q arvo annetuilla konsentraatioilla: Q [Ag + ] [SO 4 ] (018 mol/dm ) 006 mol/dm, (mol/dm ), (mol/dm ) Koska Q < (Ag SO 4 ) saostumista ei tapahdu. ) (Cr(OH) ) 6, 10 1 (mol/dm ) 4 Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [OH ] 10 poh mol/dm 10 (14,00,0) mol/dm 1, mol/dm 9

9 Lasketaan ionitulon Q arvo tehtävässä ilmoitetuilla ionikonsentraatioilla: Q [Cr + ][OH ] 08 mol/dm (1, mol/dm ) 1, (mol/dm ) 4 1, (mol/dm ) 4 Koska Q < (Cr(OH) ), saostumista ei tapahdu Saostuuko liuoksesta lyijy(ii)kloridia, kun 155 ml kaliumkloridiliuosta KCl(aq) ( 016 mol/dm ) lisätään 45 ml:aan lyijy(ii)nitraattiliuosta Pb(NO ) (aq) ( 175 mol/dm )? Kloridi-ionien ainemäärä kaliumkloridiliuoksessa on n(cl ) n(kcl) (KCl) V(KCl) 016 mol/dm 155 dm mol Lyijyionien ainemäärä lyijy(ii)nitraattiliuoksessa on n(pb + ) n(pb(no ) ) (Pb(NO ) ) V (Pb(NO ) ) 175 mol/dm 45 dm 0488 mol Liuoksen lopputilavuus yhdistämisen jälkeen V(liuos) 155 ml + 45 ml 400 ml 400 dm Ionien konsentraatiot yhdistetyssä liuoksessa ovat Cl Cl n( ) V( liuos) mol 400 dm Pb + + n( Pb ) V( liuos) 0488 mol 400 dm 107 Ionitulon Q arvo lasketuilla konsentraatioilla on Q [Pb + ][Cl ] 107 mol/dm (00600 mol/dm ) 4, (mol/dm ) 4, (mol/dm ) Taulukkokirjan mukaan (PbCl ) 1, (mol/dm ). Laskettu ionitulon arvo on siten pienempi kuin lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo eli saostumista ei tapahdu. 9

10 11. Missä ph-arvossa alumiinihydroksidia saostuu liuoksesta, jossa (Al + ) 075 mol/dm? Merkitään kylläisen alumiinihydroksidiliuoksen hydroksidi-ionikonsentraatiota x:llä. Saostuminen tapahtuu, kun Q (Al(OH) ) (Al(OH) ) 1, 10 (mol(dm ) 4 (Al(OH) ) [Al + ][OH ] eli (Al(OH) ) [Al + ]x Ratkaistaan tästä yhtälöstä x, jolloin saadaan x K s ( Al( OH) ) Al + 4 1, 10 ( ) 075, ph-arvo, jossa saostuminen alkaa on ph 14,00 poh 14,00 (lg, ), Tapahtuuko saostumista seuraavissa koejärjestelyissä? a) 10 mg natriumkloridia lisätään 1,0 litraan hopeanitraattiliuosta AgNO (aq) ( 10 mol/dm ). b) Yksi pisara (050 ml) kaliumbromidiliuosta KBr(aq) ( 10 mol/dm ) lisätään 1,0 litraan kylläistä hopeakloridiliuosta AgCl(aq). ) Yksi pisara (050 ml) natriumhydroksidiliuosta NaOH(aq) ( 0150 mol/dm ) lisätään,0 litraan liuosta, jossa on,0 milligrammaa magnesiumioneja Mg + (aq) litraa kohti. 94

11 a) Natriumnitraatti on veteen runsaasti liukeneva suola, joten tutkitaan saostuuko liuoksesta niukkaliukoista hopeakloridia. Natriumkloridista tulevien kloridi-ionien ainemäärä on n( Cl ) n( NaCl) m( NaCl) M( NaCl), g , 44 gmol 1, mol Hopeanitraattiliuoksesta tulevien hopeaionien ainemäärä n(ag + ) 10 mol Ionien konsentraatiot litrassa liuosta ovat [Ag + ] 10 mol/dm [Cl ] 1, mol/dm Lasketaan ionitulo Q näillä ionikonsentraatioilla Q [Ag + ][Cl ] 10 mol/dm 1, mol/dm 1, (mol/dm ) 1, (mol/dm ) Hopeakloridin liukoisuustulon arvo on 1, (mol/dm ), joten liuoksesta saostuu hopeakloridia. b) Kaliumkloridi on veteen runsaasti liukeneva suola, joten lasketaan saostuuko liuoksesta niukkaliukoista hopeabromidia. Hopeaionien konsentraatio kylläisessä hopeakloridiliuoksessa on + Ag ( AgCl ) 1, ( ) 1, Bromidi-ionien ainemäärä kaliumbromidiliuoksessa on n(br ) n(kbr) (KBr) V(KBr) 10 mol/dm 5, dm 5, mol 95

12 Tilavuus ei liuoksia yhdistettäessä juurikaan muutu, joten voidaan olettaa, että yhdistetyssä liuoksessa [Ag + ] 1, mol/dm [Br ] 5, mol/dm Lasketaan ionitulo Q hopeabromidille Q [Ag + ][Br ] 1, mol/dm 5, mol/dm 6, (mol/dm ) 6, (mol/dm ) Hopeabromidin liukoisuustulon arvo on 5, (mol/dm ), joten liuoksesta saostuu hopeabromidia. ) Lasketaan, saostuuko liuoksesta magnesiumhydroksidia. Magnesiumioneja on kolmessa litrassa liuosta 6,0 mg 0060 g. Liuoksen magnesiumionikonsentraatio on Mg + + m( Mg ) + M( Mg ) V 0060 g 4, 1 gmol 0, dm 8, Hydroksidi-ionien ainemäärä natriumhydroksidiliuoksessa on n(oh ) n(naoh) (NaOH) V(NaOH) 0150 mol/dm 5, dm 7, mol Tilavuus ei liuoksia yhdistettäessä juurikaan muutu, joten voidaan olettaa että yhdistetyssä liuoksessa OH ja 7 OH mol n( ) V 7, 5 10, dm, mol 0 [Mg + ] 8, mol/dm 96

13 Lasketaan ionitulo Q magnesiumhydroksidille Q [Mg + ][OH ] 8, mol/dm (, mol/dm ) 5, (mol/dm ) 5, (mol/dm ) Magnesiumhydroksidin liukoisuustulon arvo on 5, (mol/dm ), joten liuoksesta ei saostu magnesiumhydroksidia Liuoksen kloridi-ionit tunnistettiin seuraavasti: 50 millilitraan liuosta lisättiin yksi pisara (0 ml) hopeanitraattiliuosta AgNO (aq) ( 10 mol/dm ). Kuinka monta grammaa näyteliuoksessa on oltava kloridi-ioneja, jotta muodostuisi hopeakloridisaostuma AgCl(s)? Hopeaionien ainemäärä pisarassa (0 ml) hopeanitraattiliuosta n(ag + ) n(agno ) (AgNO ) V(AgNO ) 10 mol/dm 0000 dm, mol Liuoksen tilavuus yhdistämisen jälkeen on 5 ml 050 dm Hopeaionien konsentraatio on Ag Ag mol n( ) V 0, 10, dm, Saostuminen alkaa tapahtua, kun liuoksen ionitulo on ylittää liukoisuustulon eli Q > (AgCl) (AgCl) 1, (mol/dm ) (AgCl) [Ag + ][Cl ] josta Cl AgCl s K ( ) 18, 10 ( ) + Ag 4, ,

14 Kloridi-ionien ainemäärä liuoksessa on n(cl ) [Cl ] V 4, mol/dm 050 dm, mol Kloridi-ionien massa on m(cl ) n(cl ) Μ(Cl ), mol 5,45 g/mol 8, g 8, g 115. Liuos, jonka tilavuus on 1,0 l, sisältää 10 mmol AgNO ja 8,00 mmol Pb(NO ). Kumpi metalli saostuu ensin kloridina, kun liuokseen johdetaan HCl-kaasua? Mikä on tämän metallin konsentraatio liuoksessa, kun toinen metallikloridi alkaa juuri saostua? Kaasua johdettaessa liuoksen tilavuuden voidaan katsoa pysyvän muuttumattomana. (Yo syksy 1988) Metallikloridien liukenemista kuvaavat yhtälöt ovat: AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) PbCl (s) Pb + (aq) + Cl (aq) Hopeakloridi alkaa saostua, kun Q (AgCl) [Ag + ][Cl ] Hopeaionien ainemäärä liuoksessa on n(ag + ) 10 mmol 1, mol Ratkaistaan, mikä voi tällöin olla kloridi-ionikonsentraatio kylläisessä hopeakloridiliuoksessa Cl AgCl s K ( ) 18, 10 ( ) + Ag 4 1, , Vastaavasti lyijykloridi alkaa saostua, kun Q (PbCl ) [Pb + ][Cl ] 98

15 Lyijy(II)ionien ainemäärä liuoksessa on n(pb + ) 8,00 mmol 8,00 10 mol Ratkaistaan, mikä voi tällöin olla kloridi-ionikonsentraatio kylläisessä lyijy(ii)kloridiliuoksessa Cl PbCl s K ( ) 1, 7 10 ( ) + Pb 8, Koska lyijy-ionien saostamiseen tarvitaan suurempi kloridi-ionikonsentraatio, alkavat hopeaionit saostua ensin hopeakloridina. Kun lyijykloridi alkaa saostua, on kloridi-ionikonsentraation oltava mol/dm. Ratkaistaan hopeakloridin liukoisuustulon avulla, mikä on tällöin liuoksen hopeanionikonsentraatio. Ag + AgCl s K ( ) 18, 10 ( ) Cl 04610, , Kiinteän lyijy(ii)kloridin ja veden seosta ravistellaan, kunnes muodostuu kylläinen PbCl -liuos. Laske liuoksen Pb + -ionikonsentraatio. Liukenematta jäänyt lyijy(ii)kloridi erotetaan nesteestä suodattamalla. 10 litraan suodosta lisätään 10 litraa 000 M natriumjodidiliuosta. Laske, aiheuttaako natriumjodidiliuoksen lisäys saostuman muodostumista. (Yo syksy 1989) Lyijy(II)kloridin liukeneminen veteen PbCl (s) Pb + (aq) + Cl (aq) Kylläisessä lyijy(ii)kloridiliuoksessa [Cl ] [Pb + ] Sijoitetaan nämä konsentraatiot lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon lausekkeeseen (PbCl ) [Pb + ][Cl ] [Pb + ] ( [Pb + ]) 99

16 Lyijyionikonsentraatioksi saadaan Pb PbCl s K ( ) 4, ( ) Natriumkloridi on veteen runsaasti liukeneva suola, joten lasketaan saostuuko liuoksia yhdistettäessä niukkaliukoista lyijy(ii)jodidia. Kun 10 litraan kylläistä lyijy(ii)kloridiliuosta lisätään yhtä suuri tilavuus natriumjodidiliuosta, ionien konsentraatio puolittuvat eli yhdistetyssä liuoksessa Pb, , I Lasketaan lyijy(ii)jodidin ionitulo Q Q [Pb + ][I ] mol/dm (0010 mol/dm ) 8, (mol/dm ) 8, (mol/dm ) Koska lyijy(ii)jodidin liukoisuustulon arvo on 9, (mol/dm ), saostumista ei tapahdu Lämpötilassa 5 C on lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo 1, (mol/l). a) Laske lyijy(ii)-ionin konsentraatio lyijy(ii)kloridin kylläisessä vesiliuoksessa. b) Saostuuko PbCl, kun 55 ml:aan 010 M Pb(NO ) -liuosta johdetaan 5,0 ml HCl-kaasua, jonka paine lämpötilassa 5 C on 104 kpa (1,04 bar). Johdettaessa kaasua vesiliuokseen liuoksen tilavuuden voidaan katsoa pysyvän muuttumattomana. (Yo kevät 199) a) Taulukko lyijy(ii)kloridin liukenemisesta ja tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) PbCl () s Pb ( aq) + Cl ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x tasap. ( ) x x 00

17 Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Pb ][ Cl ] 5 1, 6 10 x ( x) 4x 1, josta ratkaisuna x Lyijy(II)kloridia liukenee siis veteen 016 mol/dm. Tässä liuoksessa lyijy(ii)- ionien konsentraatio on 016 mol/dm. b) V(Pb(NO ) ) 55 ml 055 dm (Pb(NO ) ) 010 mol/dm V(HCl) 5,0 ml 0050 dm T (5 + 7,15) K 98,15 K p 1,04 bar bar dm R mol K [Pb + ] (Pb(NO ) ) 010 mol/dm Vetykloridin ainemäärä on pv n( HCl) RT 1, 04 bar 0050 dm bar dm mol K 98, 15 K, mol Kloridi-ionin konsentraatio liuoksessa on Cl HCl HCl n( ) ( ) V( liuos), mol 055 dm, Lyijy(II)kloridin ionituloksi Q saadaan Q [Pb + ][Cl ] 010 mol/dm (, mol/dm ) 1, (mol/dm ) 1, (mol/dm ) Koska Q < (PbCl ) 1, (mol/dm ), saostumaa ei muodostu. 01

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

4.1 Heterogeeninen tasapaino

4.1 Heterogeeninen tasapaino 4.1 Heterogeeninen tasapaino 15. Seuraavia aineita kuumennetaan suljetussa astiassa. Selitä, miksi tasapainot ovat heterogeenisia. a) kalsiumkarbonaatti: CaCO(s) CO(g) + CaO(s) b) kaliumnitraatti: KNO(s)

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5

Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 REAKTIOT JA Veden ionitulo ja autoprotolyysi TASAPAINO, KE5 Kun hapot ja emäkset protolysoituvat, vesiliuokseen muodostuu joko oksoniumioneja tai hydroksidi-ioneja. Määritelmä: Oksoniumionit H 3 O + aiheuttavat

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot Liite 6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot Kokeellisuus kemian opetuksessa II Opiskelija 4 Kevät 2009 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 6 Kehitetty

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin

Määritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni

NIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Happo Happo on protonin (H+) luovuttaja Esim. suolahappo (tässä vesi on emäs) Happo luovuttaa vetyionin ja syntyy oksoniumioni H₃O+ Maistuu happamalta, esim. karboksyylihapot

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

CHEM-A1250 Luento

CHEM-A1250 Luento CHEM-A1250 Luento 5 Tasapainot 1: Olomuodot ja seokset Johdanto Kemialliseen tasapainoon Olomuodon määräytyminen Kuinka voimakkaat vuorovaikutukset ilmenevät Vetovoimat lähentävät, lämpöliike liikuttaa

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

Jakso 0 Kertaa oppimaasi! vastaukset

Jakso 0 Kertaa oppimaasi! vastaukset Jakso 0 Kertaa oppimaasi! vastaukset 1. 1 H F D 4 C 5 E 6 I 7 A 8 J 9 B 10 G. 1 I H B 4 F 5 A 6 C 7 D 8 G 9 E 10 J . Tapahtuma Entalpiamuutos Endoterminen Eksoterminen N O 4(g) NO (g) ΔH = +58 kj X HCl(aq)

Lisätiedot

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen

Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!

Elektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen! Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011

Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 Teddy 7. harjoituksen malliratkaisu syksy 2011 1. Systeemin käyttäytymistä faasirajalla kuvaa Clapeyronin yhtälönä tunnettu keskeinen relaatio dt = S m. (1 V m Koska faasitasapainossa reaktion Gibbsin

Lisätiedot

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut 11. Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja muita alkuaineita noin 4,0 %. Laske,

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 16.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Huomaa, että vastaukset annetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

Huomaa, että vastaukset annetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tehtävien ratkaisut 1.2 Maailmankaikkeuden ja solujen kemiaa 1.11 Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2016 Insinöörivalinnan kemian koe 1.6.2016 Malliratkaisut 1. Eräs orgaaninen yhdiste sisältää 66,7 m-% C, 11,2 m-% H ja 22,1 m-% O. Yhdisteen

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät:

Helsingin yliopiston kemian valintakoe. Keskiviikkona klo Vastausselvitykset: Tehtävät: 1 elsingin yliopiston kemian valintakoe Keskiviikkona 9.5.2018 klo 10-13. Vastausselvitykset: Tehtävät: 1. Kirjoita seuraavat reaktioyhtälöt olomuotomerkinnöin: a. Sinkkipulveria lisätään kuparisulfaattiliuokseen.

Lisätiedot

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on:

Ratkaisu. Tarkastellaan aluksi Fe 3+ - ja Fe 2+ -ionien välistä tasapainoa: Nernstin yhtälö tälle reaktiolle on: Esimerkki Pourbaix-piirroksen laatimisesta Laadi Pourbaix-piirros, jossa on esitetty metallisen ja ionisen raudan sekä raudan oksidien stabiilisuusalueet vesiliuoksessa 5 C:een lämpötilassa. Ratkaisu Tarkastellaan

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 24.3.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain

Lääkelaskuharjoituksia aiheittain Lääkelaskuharjoituksia aiheittain Peruslaskutoimitukset ja yksikkömuunnokset 1. Muunna yksiköt a) 500 mg = g b) 0,75 mg = µg c) 200 ml = l d) 50 µg = mg e) 0,5 l = ml f) 0,9 % = mg/ml 2. Muunna roomalaiset

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä

Käsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Normaalipotentiaalit

Normaalipotentiaalit Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot