Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppikirjan tehtävien ratkaisut"

Transkriptio

1 Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin liukoisuustulo. a) Suolan liukoisuudella tarkoitetaan sitä suolamäärää (yksikkö g/l tai mol/l), joka tietyssä lämpötilassa liukenee tiettyyn määrään vettä tuottaen kylläisen liuoksen. Liukoisuustulo taas on niukkaliukoisen suolan heterogeenisesta tasapainotilasta laskettu tasapainovakio. b) Lyijy(II)bromidi liukenee veteen seuraavasti: PbBr (s) Pb + (aq) + Br (aq) Kylläisessä lyijy(ii)bromidiliuoksessa eri ionien konsentraatiot ovat [Pb + ] 1,0 10 mol/dm [Br ],0 10 mol/dm Lyijy(II)bromidin liukoisuustulo on (PbBr ) [Pb + ][Br ] 1,0 10 mol/dm (,0 10 mol/dm ) 4, (mol/dm ) 104. Strontiumfluoridia liukenee 1,0 10 grammaa 100 ml:aan vettä 5 C:n lämpötilassa. Laske strontiumfluoridin liukoisuustulo. Strontiumfluoridi liukenee veteen seuraavasti: SrF (s) Sr + (aq) + F (aq) 85

2 Strontiumfluoridin konsentraatio kylläisessä liuoksessa on n( SrF) m( SrF) ( SrF) V M( SrF ) V 10, 10 g 15, 6 gmol 100 l 7, mol l Kylläisessä strontiumfluoridiliuoksessa eri ionien konsentraatiot ovat [Sr + ] 7, mol/dm [F ] 1,59 10 mol/dm Strontiumfluoridin liukoisuustulo on [Sr + ][F ] 7, mol/dm (1,59 10 mol/dm ), (mol/dm ), (mol/dm ) ,00 litraa kylläistä kalsiumoksalaattiliuosta C O 4 Ca(aq) haihdutettiin kuiviin, jolloin kalsiumoksalaatin massaksi saatiin 0061 grammaa. Laske kalsiumoksalaatin liukoisuustulo. Kalsiumoksalaatti liukenee veteen seuraavasti: C O 4 Ca(s) Ca + (aq) + C O 4 (aq) Kalsiumoksalaatin konsentraatio kylläisessä liuoksessa on n( CO4Ca) m( CO4Ca) ( CO4Ca) V M( C O Ca) V 0061 g 18, 10 gmol 1, 00 l 4, mol l 4 Kylläisessä kalsiumoksalaattiliuoksessa eri ionien konsentraatiot ovat: [Ca + ] 4, mol/l [C O 4 ] 4, mol/l 86

3 Kalsiumoksalaatin liukoisuustulo on [Ca + ][C O 4 ] (4, mol/l), (mol/l), 10 9 (mol/l) 106. Laske kupari(ii)hydroksidin liukoisuus veteen (g/dm ) 5 C:n lämpötilassa. Kupari(II)hydroksidin liukoisuustulo on, 10 0 (mol/dm ). Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) Cu(OH) () s Cu ( aq) + OH ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x t asap. ( ) x x Sijoitetaan eri ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Cu ][ OH ] 0, 10 x ( x) 4x, 10 0 josta ratkaisuna x 1, Kupari(II)hydroksidia liukenee siis veteen 1, mol/dm. Liukoisuus yksikössä g/dm saadaan, kun kerrotaan liukoisuus yksikössä mol/dm kupari(ii)hydroksidin moolimassalla: 1, mol/dm 97,566 g/mol 1, g/dm 1, g/dm 87

4 107. Laske seuraavien suolojen liukoisuus veteen (mol/dm ): a) BaCrO 4, 1, (mol/dm ) b) PbBr, 6, (mol/dm ) ) CeF, 8, (mol/dm ) 4. a) Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) + 4 BaCrO () s Ba ( aq) + CrO ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x ta sap. ( ) x x Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan K + s Ba CrO 4 [ ][ ] 1, x x x 10 1, 10 josta ratkaisuna x 1, , Bariumkromaattia liukenee siis veteen 1, mol/dm. b) Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) PbBr () s Pb ( aq) + Br ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x tasap. ( ) x x Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Pb ][ Br ] 6 6, 6 10 x ( x) 4x 6, josta ratkaisuna x Lyijy(II)bromidia liukenee siis veteen 01 mol/dm. 88

5 ) Taulukko liukenemisesta ja heterogeenisen tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) CeF () s Ce ( aq) + F ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x tasap. ( ) x x Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Ce ][ F ] 16 8, 0 10 x ( x) 4 7x 8, josta ratkaisuna x 7, , Ceriumfluoridia liukenee siis veteen 7, mol/dm Magnesiumin valmistuksessa tarvittavaa lähtöainetta, magnesiumhydroksidia, saadaan merivedestä, josta Mg(OH) saostetaan kalsiumhydroksidin avulla. Kuinka monta grammaa magnesiumhydroksidia saostuu, kun 150 litraan merivettä lisätään kiinteää kalsiumhydroksidia, kunnes liuoksen ph 9,70? Meriveden magnesiumionipitoisuus on 1,4 g/l. Magnesiumhydroksidin liukoisuustulo K L 1, (mol/l). (Yo syksy 00) Liuoksen ph 9,70 poh 14,00 ph 14,00 9,70 4,0 Kalsiumhydroksidista tulevien hydroksidi-ionien konsentraatio on [OH ] 10 4,0 mol/l Ratkaistaan magnesiumhydroksidin liukoisuustulon lausekkeesta magnesiumionikonsentraatio kylläisessä liuoksessa, kun liuoksen [OH ] 10 4,0 mol/l: K L (Mg(OH) ) [Mg + ][OH ], josta Mg 11 Mg OH L mol l K ( ( ) ), ( ) 4, 0 OH ( 10 mol l) mol l 89

6 Kylläisessä magnesiumhydroksidiliuoksessa (Mg(OH) ) (Mg + ), joten 150 litraan merivettä liukenevan magnesiumhydroksidin ainemäärä on n(mg(oh) ) (Mg(OH) ) V mol/l 150 l 6569 mol 150 litraan merivettä liukenevan magnesiumhydroksidin massa on m(mg(oh) ) n(mg(oh) ) M(Mg(OH) ) 6569 mol 58,6 g/mol 8,1 g Merivedessä magnesiumionikonsentraatio on n( Mg ) m( Mg ) 14, g ( Mg ) V + M( Mg ) V 4, 1 gmol 1, 0 l 0551 mol l Jos kaikki magnesiumionit saostuisivat hydroksidina, saostuvan magnesiumhydroksidin ainemäärä olisi n(mg(oh) ) n(mg + ) (Mg + ) V 0551 mol/l 150 l 8,68 mol Saostuvan magnesiumhydroksidin massa olisi m(mg(oh) ) n(mg(oh) ) M(Mg(OH) ) 8,68 mol 58,6 g/mol 48, g Koska magnesiumhydroksidia liukenee ph-arvossa 9, litraan merivettä 8,1 g, saostuu sitä 48, g 8,1 g 44,9 g 440 g 109. Oheisessa kuvassa on esitetty lyijy(ii)kloridin liukoisuus grammoina 100 grammaan vettä eri lämpötiloissa. 75 grammaa lyijy(ii)kloridia sekoitetaan 100 millilitraan vettä. a) Kuinka paljon PbCl :a jää liukenematta lämpötilassa 0 C? b) Kuinka korkeaksi tulee lämpötila nostaa, jotta kaikki PbCl liukenisi? g /100 g vettä liukoisuus lämpötila C Laske kuvan avulla myös ) lyijy(ii)kloridin liukoisuus (mol/l) lämpötilassa 5 C, d) lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo lämpötilassa 0 C. (Yo syksy 004) 90

7 a) Liukoisuus lämpötilassa 0 C on noin 8 g/100 g vettä eli 8 g/100 ml vettä. Lyijy(II)kloridia jää siis liukenematta m(pbcl ) 75 g 8 g 7 g b) Lämpötilan on oltava noin 55 C, jotta 75 g lyijy(ii)kloridia liukenee 100 grammaan vettä. ) 5 C:een lämpötilassa lyijy(ii)kloridia liukenee noin 55 g/100 g vettä. Liukenevan lyijy(ii)kloridin ainemäärä on m( PbCl ) 055, g n( PbCl ) mol M( PbCl ) 78, 10 gmol Liukoisuus on siis mol / 100 ml, joten yhteen litraan liukenee mol. Liukoisuus on siis mol/l 00 mol/l. d) Liukoisuus lämpötilassa 0 C on noin 8 g/100 g vettä eli 8 g/100 ml vettä. Liukenevan lyijy(ii)kloridin ainemäärä on m( PbCl ) 08, g n( PbCl ) mol M( PbCl ) 78, 10 gmol Liukoisuus on siis mol / 100 ml, joten yhteen litraan liukenee 0166 mol. Liukoisuus on siis 0166 mol/l Eri ionien konsentraatiot kylläisessä liuoksessa ovat siis [Pb + ] 0166 mol/l [Cl ] 0166 mol/l 07 mol/l Liukoisuustulo on (PbCl ) [Pb + ][Cl ] 0166 mol/l (07 mol/l) 1, (mol/l) 1, (mol/l) 91

8 Ionitulo ja saostuminen 110. Tutki, muodostuuko saostuma seuraavissa liuoksissa: a) (Mg + ) 007 mol/dm, (CO ) 0068 mol/dm [MgCO ], (mol/dm ) b) (Ag + ) 018 mol/dm, (SO 4 ) 006 mol/dm [Ag SO 4 ] 1, (mol/dm ) ) (Cr + ) 08 mol/dm, ph,0 [Cr(OH) ] 6, 10 1 (mol/dm ) 4 a) (MgCO ), (mol/dm ) Lasketaan ionitulon Q arvo annetuilla konsentraatioilla: Q [Mg + ][CO ] 007 mol/dm 0068 mol/dm, (mol/dm ), (mol/dm ) Koska Q > (MgCO ), tapahtuu saostuminen. b) (Ag SO 4 ) 1, (mol/dm ) Lasketaan ionitulon Q arvo annetuilla konsentraatioilla: Q [Ag + ] [SO 4 ] (018 mol/dm ) 006 mol/dm, (mol/dm ), (mol/dm ) Koska Q < (Ag SO 4 ) saostumista ei tapahdu. ) (Cr(OH) ) 6, 10 1 (mol/dm ) 4 Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [OH ] 10 poh mol/dm 10 (14,00,0) mol/dm 1, mol/dm 9

9 Lasketaan ionitulon Q arvo tehtävässä ilmoitetuilla ionikonsentraatioilla: Q [Cr + ][OH ] 08 mol/dm (1, mol/dm ) 1, (mol/dm ) 4 1, (mol/dm ) 4 Koska Q < (Cr(OH) ), saostumista ei tapahdu Saostuuko liuoksesta lyijy(ii)kloridia, kun 155 ml kaliumkloridiliuosta KCl(aq) ( 016 mol/dm ) lisätään 45 ml:aan lyijy(ii)nitraattiliuosta Pb(NO ) (aq) ( 175 mol/dm )? Kloridi-ionien ainemäärä kaliumkloridiliuoksessa on n(cl ) n(kcl) (KCl) V(KCl) 016 mol/dm 155 dm mol Lyijyionien ainemäärä lyijy(ii)nitraattiliuoksessa on n(pb + ) n(pb(no ) ) (Pb(NO ) ) V (Pb(NO ) ) 175 mol/dm 45 dm 0488 mol Liuoksen lopputilavuus yhdistämisen jälkeen V(liuos) 155 ml + 45 ml 400 ml 400 dm Ionien konsentraatiot yhdistetyssä liuoksessa ovat Cl Cl n( ) V( liuos) mol 400 dm Pb + + n( Pb ) V( liuos) 0488 mol 400 dm 107 Ionitulon Q arvo lasketuilla konsentraatioilla on Q [Pb + ][Cl ] 107 mol/dm (00600 mol/dm ) 4, (mol/dm ) 4, (mol/dm ) Taulukkokirjan mukaan (PbCl ) 1, (mol/dm ). Laskettu ionitulon arvo on siten pienempi kuin lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo eli saostumista ei tapahdu. 9

10 11. Missä ph-arvossa alumiinihydroksidia saostuu liuoksesta, jossa (Al + ) 075 mol/dm? Merkitään kylläisen alumiinihydroksidiliuoksen hydroksidi-ionikonsentraatiota x:llä. Saostuminen tapahtuu, kun Q (Al(OH) ) (Al(OH) ) 1, 10 (mol(dm ) 4 (Al(OH) ) [Al + ][OH ] eli (Al(OH) ) [Al + ]x Ratkaistaan tästä yhtälöstä x, jolloin saadaan x K s ( Al( OH) ) Al + 4 1, 10 ( ) 075, ph-arvo, jossa saostuminen alkaa on ph 14,00 poh 14,00 (lg, ), Tapahtuuko saostumista seuraavissa koejärjestelyissä? a) 10 mg natriumkloridia lisätään 1,0 litraan hopeanitraattiliuosta AgNO (aq) ( 10 mol/dm ). b) Yksi pisara (050 ml) kaliumbromidiliuosta KBr(aq) ( 10 mol/dm ) lisätään 1,0 litraan kylläistä hopeakloridiliuosta AgCl(aq). ) Yksi pisara (050 ml) natriumhydroksidiliuosta NaOH(aq) ( 0150 mol/dm ) lisätään,0 litraan liuosta, jossa on,0 milligrammaa magnesiumioneja Mg + (aq) litraa kohti. 94

11 a) Natriumnitraatti on veteen runsaasti liukeneva suola, joten tutkitaan saostuuko liuoksesta niukkaliukoista hopeakloridia. Natriumkloridista tulevien kloridi-ionien ainemäärä on n( Cl ) n( NaCl) m( NaCl) M( NaCl), g , 44 gmol 1, mol Hopeanitraattiliuoksesta tulevien hopeaionien ainemäärä n(ag + ) 10 mol Ionien konsentraatiot litrassa liuosta ovat [Ag + ] 10 mol/dm [Cl ] 1, mol/dm Lasketaan ionitulo Q näillä ionikonsentraatioilla Q [Ag + ][Cl ] 10 mol/dm 1, mol/dm 1, (mol/dm ) 1, (mol/dm ) Hopeakloridin liukoisuustulon arvo on 1, (mol/dm ), joten liuoksesta saostuu hopeakloridia. b) Kaliumkloridi on veteen runsaasti liukeneva suola, joten lasketaan saostuuko liuoksesta niukkaliukoista hopeabromidia. Hopeaionien konsentraatio kylläisessä hopeakloridiliuoksessa on + Ag ( AgCl ) 1, ( ) 1, Bromidi-ionien ainemäärä kaliumbromidiliuoksessa on n(br ) n(kbr) (KBr) V(KBr) 10 mol/dm 5, dm 5, mol 95

12 Tilavuus ei liuoksia yhdistettäessä juurikaan muutu, joten voidaan olettaa, että yhdistetyssä liuoksessa [Ag + ] 1, mol/dm [Br ] 5, mol/dm Lasketaan ionitulo Q hopeabromidille Q [Ag + ][Br ] 1, mol/dm 5, mol/dm 6, (mol/dm ) 6, (mol/dm ) Hopeabromidin liukoisuustulon arvo on 5, (mol/dm ), joten liuoksesta saostuu hopeabromidia. ) Lasketaan, saostuuko liuoksesta magnesiumhydroksidia. Magnesiumioneja on kolmessa litrassa liuosta 6,0 mg 0060 g. Liuoksen magnesiumionikonsentraatio on Mg + + m( Mg ) + M( Mg ) V 0060 g 4, 1 gmol 0, dm 8, Hydroksidi-ionien ainemäärä natriumhydroksidiliuoksessa on n(oh ) n(naoh) (NaOH) V(NaOH) 0150 mol/dm 5, dm 7, mol Tilavuus ei liuoksia yhdistettäessä juurikaan muutu, joten voidaan olettaa että yhdistetyssä liuoksessa OH ja 7 OH mol n( ) V 7, 5 10, dm, mol 0 [Mg + ] 8, mol/dm 96

13 Lasketaan ionitulo Q magnesiumhydroksidille Q [Mg + ][OH ] 8, mol/dm (, mol/dm ) 5, (mol/dm ) 5, (mol/dm ) Magnesiumhydroksidin liukoisuustulon arvo on 5, (mol/dm ), joten liuoksesta ei saostu magnesiumhydroksidia Liuoksen kloridi-ionit tunnistettiin seuraavasti: 50 millilitraan liuosta lisättiin yksi pisara (0 ml) hopeanitraattiliuosta AgNO (aq) ( 10 mol/dm ). Kuinka monta grammaa näyteliuoksessa on oltava kloridi-ioneja, jotta muodostuisi hopeakloridisaostuma AgCl(s)? Hopeaionien ainemäärä pisarassa (0 ml) hopeanitraattiliuosta n(ag + ) n(agno ) (AgNO ) V(AgNO ) 10 mol/dm 0000 dm, mol Liuoksen tilavuus yhdistämisen jälkeen on 5 ml 050 dm Hopeaionien konsentraatio on Ag Ag mol n( ) V 0, 10, dm, Saostuminen alkaa tapahtua, kun liuoksen ionitulo on ylittää liukoisuustulon eli Q > (AgCl) (AgCl) 1, (mol/dm ) (AgCl) [Ag + ][Cl ] josta Cl AgCl s K ( ) 18, 10 ( ) + Ag 4, ,

14 Kloridi-ionien ainemäärä liuoksessa on n(cl ) [Cl ] V 4, mol/dm 050 dm, mol Kloridi-ionien massa on m(cl ) n(cl ) Μ(Cl ), mol 5,45 g/mol 8, g 8, g 115. Liuos, jonka tilavuus on 1,0 l, sisältää 10 mmol AgNO ja 8,00 mmol Pb(NO ). Kumpi metalli saostuu ensin kloridina, kun liuokseen johdetaan HCl-kaasua? Mikä on tämän metallin konsentraatio liuoksessa, kun toinen metallikloridi alkaa juuri saostua? Kaasua johdettaessa liuoksen tilavuuden voidaan katsoa pysyvän muuttumattomana. (Yo syksy 1988) Metallikloridien liukenemista kuvaavat yhtälöt ovat: AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) PbCl (s) Pb + (aq) + Cl (aq) Hopeakloridi alkaa saostua, kun Q (AgCl) [Ag + ][Cl ] Hopeaionien ainemäärä liuoksessa on n(ag + ) 10 mmol 1, mol Ratkaistaan, mikä voi tällöin olla kloridi-ionikonsentraatio kylläisessä hopeakloridiliuoksessa Cl AgCl s K ( ) 18, 10 ( ) + Ag 4 1, , Vastaavasti lyijykloridi alkaa saostua, kun Q (PbCl ) [Pb + ][Cl ] 98

15 Lyijy(II)ionien ainemäärä liuoksessa on n(pb + ) 8,00 mmol 8,00 10 mol Ratkaistaan, mikä voi tällöin olla kloridi-ionikonsentraatio kylläisessä lyijy(ii)kloridiliuoksessa Cl PbCl s K ( ) 1, 7 10 ( ) + Pb 8, Koska lyijy-ionien saostamiseen tarvitaan suurempi kloridi-ionikonsentraatio, alkavat hopeaionit saostua ensin hopeakloridina. Kun lyijykloridi alkaa saostua, on kloridi-ionikonsentraation oltava mol/dm. Ratkaistaan hopeakloridin liukoisuustulon avulla, mikä on tällöin liuoksen hopeanionikonsentraatio. Ag + AgCl s K ( ) 18, 10 ( ) Cl 04610, , Kiinteän lyijy(ii)kloridin ja veden seosta ravistellaan, kunnes muodostuu kylläinen PbCl -liuos. Laske liuoksen Pb + -ionikonsentraatio. Liukenematta jäänyt lyijy(ii)kloridi erotetaan nesteestä suodattamalla. 10 litraan suodosta lisätään 10 litraa 000 M natriumjodidiliuosta. Laske, aiheuttaako natriumjodidiliuoksen lisäys saostuman muodostumista. (Yo syksy 1989) Lyijy(II)kloridin liukeneminen veteen PbCl (s) Pb + (aq) + Cl (aq) Kylläisessä lyijy(ii)kloridiliuoksessa [Cl ] [Pb + ] Sijoitetaan nämä konsentraatiot lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon lausekkeeseen (PbCl ) [Pb + ][Cl ] [Pb + ] ( [Pb + ]) 99

16 Lyijyionikonsentraatioksi saadaan Pb PbCl s K ( ) 4, ( ) Natriumkloridi on veteen runsaasti liukeneva suola, joten lasketaan saostuuko liuoksia yhdistettäessä niukkaliukoista lyijy(ii)jodidia. Kun 10 litraan kylläistä lyijy(ii)kloridiliuosta lisätään yhtä suuri tilavuus natriumjodidiliuosta, ionien konsentraatio puolittuvat eli yhdistetyssä liuoksessa Pb, , I Lasketaan lyijy(ii)jodidin ionitulo Q Q [Pb + ][I ] mol/dm (0010 mol/dm ) 8, (mol/dm ) 8, (mol/dm ) Koska lyijy(ii)jodidin liukoisuustulon arvo on 9, (mol/dm ), saostumista ei tapahdu Lämpötilassa 5 C on lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo 1, (mol/l). a) Laske lyijy(ii)-ionin konsentraatio lyijy(ii)kloridin kylläisessä vesiliuoksessa. b) Saostuuko PbCl, kun 55 ml:aan 010 M Pb(NO ) -liuosta johdetaan 5,0 ml HCl-kaasua, jonka paine lämpötilassa 5 C on 104 kpa (1,04 bar). Johdettaessa kaasua vesiliuokseen liuoksen tilavuuden voidaan katsoa pysyvän muuttumattomana. (Yo kevät 199) a) Taulukko lyijy(ii)kloridin liukenemisesta ja tasapainotilan muodostumisesta: alku ( ) PbCl () s Pb ( aq) + Cl ( aq) muutos ( ) liukenee x + x + x tasap. ( ) x x 00

17 Sijoitetaan ionien tasapainokonsentraatiot liukoisuustulon lausekkeeseen, jolloin saadaan + K s [ Pb ][ Cl ] 5 1, 6 10 x ( x) 4x 1, josta ratkaisuna x Lyijy(II)kloridia liukenee siis veteen 016 mol/dm. Tässä liuoksessa lyijy(ii)- ionien konsentraatio on 016 mol/dm. b) V(Pb(NO ) ) 55 ml 055 dm (Pb(NO ) ) 010 mol/dm V(HCl) 5,0 ml 0050 dm T (5 + 7,15) K 98,15 K p 1,04 bar bar dm R mol K [Pb + ] (Pb(NO ) ) 010 mol/dm Vetykloridin ainemäärä on pv n( HCl) RT 1, 04 bar 0050 dm bar dm mol K 98, 15 K, mol Kloridi-ionin konsentraatio liuoksessa on Cl HCl HCl n( ) ( ) V( liuos), mol 055 dm, Lyijy(II)kloridin ionituloksi Q saadaan Q [Pb + ][Cl ] 010 mol/dm (, mol/dm ) 1, (mol/dm ) 1, (mol/dm ) Koska Q < (PbCl ) 1, (mol/dm ), saostumaa ei muodostu. 01

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.

b) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä. Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KE 7.9.013 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! B 1 (6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE 28.5.2015 OSION 2 TEHTÄVÄT Osio 2 (Matematiikka + looginen päättely + fysiikka/kemia) LUE VASTAUSOHJEET C-OSAN (VASTAUSLOMAKKEEN) KANNESTA

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa

Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa Kuparin korroosionopeuden mittaaminen kaasufaasissa loppusijoituksen alkuvaiheessa TkT Jari Aromaa Teknillinen korkeakoulu Korroosion ja materiaalikemian laboratorio TAUSTAA Kuparin yleinen korroosio voi

Lisätiedot

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12

Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12 Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Tiistaina 28.5.2013 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö:

Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö: Suolaiset vedet Suolaiset vedet on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Suurin osa maapallon vedestä on osana liuoksia ja sisältää

Lisätiedot

Suolapitoisuuden määritys

Suolapitoisuuden määritys KOHDERYHMÄ: Työ on tarkoitettu lukiolaisille. Työ voidaan tehdä kursseilla KE1, KE4, KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 30 45 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta. MOTIVAATIO: Itämeren suolapitoisuus

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 12.6. 2013 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset

Epäpuhtaudet vesi-höyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Epäpuhtaudet vesihöyrypiirissä lähteet ja vaikutukset Susanna Vähäsarja ÅFConsult 11.2.2016 1 Sisältö Epäpuhtauksien lähteet ja kulkeutuminen vesihöyrypiirissä Korroosiovauriot ja muodot vesihöyrypiirissä

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun

Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun P3-ansep ALU Emäksinen, klooripitoinen ja silikaattia sisältävä pesuneste elintarviketeollisuuden laitteistojen ja pintojen pesuun KUVAUS soveltuu erityisesti alumiinipinnoille erinomaiset pesevät ominaisuudet

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Jännittävät metallit

Jännittävät metallit Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

1. a) Täydennä kertoimet seuraavaan hapettumis-pelkistymisreaktioon:

1. a) Täydennä kertoimet seuraavaan hapettumis-pelkistymisreaktioon: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 28.05.200 1. a) Täydennä kertoimet seuraavaan hapettumis-pelkistymisreaktioon: Fe 2+ (aq) + NO (aq) + H + (aq) Fe + (aq) + NO (g)

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan kemian koe 30.05.2007 1. a) Kirjoita kemiallinen kaava seuraaville yhdisteille: 1) magnesiumhydroksidi 2) ammoniumkarbonaatti

Lisätiedot

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14

Yksikkömuunnokset. Pituus, pinta-ala ja tilavuus. Jaana Ohtonen Språkskolan/Kielikoulu Haparanda-Tornio. lördag 8 februari 14 Yksikkömuunnokset Pituus pinta-ala ja tilavuus lördag 8 februari 4 SI-järjestelmän perussuureet ja yksiköt Suure Suureen tunnus Perusyksikkö Yksikön lyhenne Määritelmä Lähde: Mittatekniikan keskus MIKES

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Aki Järvinen VOIMALAITOKSEN PROSESSIVEDEN ANALYSOINTI

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Aki Järvinen VOIMALAITOKSEN PROSESSIVEDEN ANALYSOINTI SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Aki Järvinen VOIMALAITOKSEN PROSESSIVEDEN ANALYSOINTI Tekniikka Pori Kemiantekniikan koulutusohjelma Analyyttisen kemian suuntautumisvaihtoehto 2008 2 VOIMALAITOKSEN PROSESSIVEDEN

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste

Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste P3-topax 56 Elintarviketeollisuuden hapan vaahtopesuneste OMINAISUUDET Erinomainen poistamaan mineraalisaostumia Poistaa hyvin rasvaa ja proteiinia Erittäin tehokas matalissa konsentraateissa Parannellut

Lisätiedot

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus)

Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) SUPERABSORBENTIT Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Työturvallisuus: Toteutus: Jätteiden hävitys: Peruskoulu (demonstraatio) / lukio (demonstraatio, oppilastyö ja mallinnus) Demonstraatio 10 min, mallinnus

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-11. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.

Myös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa. sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.

Lisätiedot

Aineen perusosaset. Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta. Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta. Neutroni: Varaus 0 (varaukseton)

Aineen perusosaset. Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta. Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta. Neutroni: Varaus 0 (varaukseton) Aineen perusosaset Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta Neutroni: Varaus 0 (varaukseton) + - n ATOMI, IONI, ALKUAINE JA MOLEKYYLI Atomi Elektroneja elektronikuorilla yhtä

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

Trimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle

Trimeta BBT. Ominaisuudet. Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Trimeta BBT Kuvaus: Fosfaatiton, hapan, ei-hapettava desinfiointiaine juoma- ja elintarviketeollisuudelle Ominaisuudet erinomainen mikrobiologinen teho oluille ja muille juomille tyypillisiä mikroeliöitä

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan!

TUNTEMATON KAASU. TARINA 1 Lue etukäteen argonin käyttötarkoituksista Jenni Västinsalon kandidaattitutkielmasta sivut 12-15. Saa lukea myös kokonaan! TUNTEMATON KAASU KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukiolaisille, erityisesti kurssille KE3 ja FY2. KESTO: Noin 60 min. MOTIVAATIO: Oppilaat saavat itse suunnitella koejärjestelyn. TAVOITE: Työn tavoitteena on

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria

10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria BIOKEMIAN MENETELMÄT I, SYKSY 2015 VASTAUKSET LUENTOMATERIAALIN TEHTÄVIIN: 10.9.2015 Pipetointi, sentrifugointi ja spektrofotometria Pesukoneen g-voimat: RCF (x g) = 1,119 10-5 (rpm)2 r = roottorin säde

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

Innovatiivinen, hapan yksivaihepesuun ja desinfiointiin soveltuva tuote panimo- ja juomateollisuudelle.

Innovatiivinen, hapan yksivaihepesuun ja desinfiointiin soveltuva tuote panimo- ja juomateollisuudelle. P3-trimeta DUO Food & Beverage KUVAUS OMINAISUUDET Innovatiivinen, hapan yksivaihepesuun ja desinfiointiin soveltuva tuote panimo- ja juomateollisuudelle. Hyvä mikrobiologinen teho erityisesti panimoympäristössä

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja.

Aineen häviämättömyyden periaate Jos lähtöaineissa on tietty määrä joitakin atomeja, reaktiotuotteissa täytyy olla sama määrä näitä atomeja. KE3 Pähkinänkuressa Olmudt reaktiyhtälössä 1) Ilmassa esiintyvät alkuaineet ja yhdisteet kaasuja (g). 2) Metallit, lukuun ttamatta elhpeaa, vat huneen lämmössä kiinteitä (s). 3) Iniyhdisteet vat huneen

Lisätiedot