125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot"

Transkriptio

1 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään natriumhydroksidiliuosta c) rauta(iii)kloridiliuokseen lisätään ammoniakkiliuosta d) natriumhydroksidiliuokseen puhalletaan pillillä uloshengitysilmaa e) kylläiseen kalsiumhydroksidiliuokseen puhalletaan pillillä uloshengitysilmaa. Ratkaisut a) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: HPO4(aq) + KOH(aq) K + (aq) + PO4 - (aq) + HO(l) a) Pohdintaa, mitä tapahtuu fosforihappo HPO4(aq) HO + (aq) + PO4 (aq) kaliumhydroksidi KOH(aq) K + (aq) + OH (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: HO + (aq) PO4 (aq) K + (aq) emmat kationeja, l eivät reagoi keskenään + OH (aq) neutraloituminen emmat anioneja, eivät reagoi keskenään Yksi fosforihappoekyyli tuottaa kolme oksoniumionia. HO + (aq) + OH (aq) 6 HO(l) eli lyhemmin: HO + (aq) + OH (aq) HO(l) b) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: NaHSO4(aq) + NaOH(aq) Na + (aq) + SO4 - (aq) + HO(l) b) Pohdintaa, mitä tapahtuu natriumvetysulfaatti NaHSO4(aq) Na + (aq) + HSO4 (aq) Na + (aq) + HO + (aq) +SO4 (aq) natriumhydroksidi NaOH(aq) Na + (aq) + OH (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Na + (aq) HO + (aq) SO4 (aq) Na + (aq) emmat kationeja, emmat l eivät reagoi kationeja, eivät keskenään reagoi keskenään + OH (aq) l neutraloituminen emmat anioneja, eivät reagoi keskenään HO + (aq) + OH (aq) HO(l)

2 c) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: FeCl(aq) + NH4 + (aq) + OH (aq) Fe(OH)(s) + Cl (aq) + NH4 + (aq) tai FeCl(aq) + NH(aq) + HO(l) Fe(OH)(s) + Cl (aq) + NH4 + (aq) c) Pohdintaa, mitä tapahtuu rauta(iii)kloridi FeCl(aq) Fe + (aq) + Cl (aq) ammoniakki NH(aq) + HO(l) NH4 + (aq) + OH (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Fe + (aq) Cl (aq) NH4 + (aq) eivät reagoi keskenään l + OH (aq) Fe(OH) Taulukkokirjasta Ks =, yksikkö (/dm ) 4 eivät reagoi keskenään Fe + (aq) + OH (aq) Fe(OH)(s) tai FeCl(aq) + NH(aq) + HO(l) Fe(OH)(s) + Cl (aq) + NH4 + (aq) d) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: NaOH(aq) + CO(g) Na + (aq) + CO (aq) + HO(l) d) Pohdintaa, mitä tapahtuu natriumhydroksidi NaOH(aq) Na + (aq) + OH (aq) uloshengitysilman hiilidioksidi CO(g) CO(aq) HCO(aq) HO + (aq) + CO (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Na + (aq) OH (aq) HO + (aq) eivät reagoi keskenään neutraloituminen CO (aq) l eivät reagoi keskenään HO + (aq) + OH (aq) HO(l)

3 e) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: Ca(OH)(aq) + CO(g) CaCO(s) + HO(l) e) Pohdintaa, mitä tapahtuu kylläiseen kalsiumhydroksidiliuokseen Ca(OH)(s) Ca + (aq) + OH (aq) uloshengitysilman hiilidioksidi CO(g) CO(aq) HCO(aq) HO + (aq) + CO (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Ca + (aq) OH (aq) HO + (aq) eivät reagoi keskenään neutraloituminen CO (aq) v eivät reagoi keskenään Ca + (aq) + OH (aq) + CO(aq) CaCO(s) + HO(l) 180. Syntyykö saostuma, jos 75,0 ml 0,00 M BaCl-liuosta ja 15,0 ml 0,040 M NaSO4-liuosta yhdistetään? Sulfaatti-ionin protonoitumista ei tarvitse huomioida. Ratkaisu 75,0 ml 0,00 M BaCl-liuosta + 15,0 ml 0,040 M NaSO4-liuosta Suolat liukenevat BaCl(s) Ba + (aq) + Cl (aq) NaSO4(s) Na + (aq) + SO4 (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Ba + Cl Na + - l SO4 h, Ks = 1, BaSO4(s) Ba + (aq) + SO4 (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 75,0 ml 0,00 M 75,0+15,0 ml Ba 0,0075M 15,0 ml 0,040 M SO 4 0,05M 75,0+15,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q Ba SO 4 0,0075 M 0,05 M 1, M 1,9 10 M 4 4

4 Q > Ks, joten bariumsulfaattia saostuu, kunnes Q = Ks. Vastaus Bariumsulfaattia saostuu Syntyykö bariumfluoridisaostuma, kun 100,0 ml 0,0010 M Ba(NO)-liuosta ja 00,0 ml 0,0010 M KF-liuosta yhdistetään? Fluoridi-ionin protonoitumista ei huomioida. Ks(BaF) = 1, (/dm ) Ratkaisu 100,0 ml 0,0010 M Ba(NO)-liuosta + 00,0 ml 0,0010 M KF-liuosta Ks(BaF) = 1, (/dm ) Suolat liukenevat Ba(NO) (s) Ba + (aq) + NO (aq) KF(s) K + (aq) + F (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Ba + NO K + - l F h, Ks = 1, (/dm ) BaF(s) Ba + (aq) + F (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 100,0ml 0,0010M 4 Ba, M 100,0+00,0 ml 00,0ml 0,0010M 100,0+00,0 ml 4 F 6, M Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + Ba F 4 4, M 6, M 1, M ,5 10 M Q < Ks, joten bariumfluoridia ei saostu. Vastaus Bariumfluoridia ei saostu.

5 18. 0 pisaraa vesiliuosta on likimain 1 ml. Muodostuuko saostuma, kun yksi pisara 0,010 M NaCl(aq) lisätään 10,0 ml:aan a) 0,0040 M AgNO(aq) b) 0,0040 M Pb(NO)(aq)? Ratkaisut 0 pisaraa = 1 ml 1 pisara = 0,05 ml lisätään 1 pisara = 0,05 ml 0,010 M NaCl(aq) a) 10,0 ml 0,0040 M AgNO(aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + Cl Ag + - h, Ks = 1, M NO l - AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 10,0ml 0,0040M 10,0 0,05 ml Ag, M 0,05ml 0,010M 10,0 0,05 ml 5 Cl 4, M Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot + - Q Ag Cl 5, M 4, M 1, M,0 10 M 7 7 Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu kunnes Q = Ks.

6 b) 10,0 ml 0,0040 M Pb(NO)(aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + Cl Pb + - h, Ks = 1, M NO l - PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 10,0 ml 0,0040 M 10,0 0,05 ml + Pb, M 0,05ml 0,010M 10,0 0,05 ml 5 Cl 4, M Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + Pb Cl 5, M 4, M 9, M 9,9 10 M 1 1 Q < Ks, joten lyijykloridia ei saostu. 18. Vesiliuos sisältää 0,010 M Ag + -ioneja ja 0,00 M Pb + -ioneja. Kun tähän liuokseen lisätään Cl -ioneja, sekä AgCl:a että PbCl:a saostuu. a) Mikä pitää Cl -ionien konsentraation olla, että 1) AgCl ) PbCl alkaa juuri ja juuri saostua? b) Kumpi, AgCl vai PbCl, saostuu ensin? Ratkaisut 0,010 M Ag + -ioneja + 0,00 M Pb + -ioneja + Cl -ioneja AgCl Ks = 1, M PbCl Ks = 1, M

7 1) AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot. Q K s Ag Cl K 0,010M Cl 1,8 10 M 1,8 10 M Cl 0,010M 8 1,8 10 M s ) PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot. Q K s + Pb Cl 0,00M Cl 1,7 10 M Cl 1,7 10 M 0,00M 5 5, M (liuokoisuus ei voi olla negatiivinen) 0,09M K s b) AgCl saostuu ensin, koska silloin [Cl ] on pienempi. Vastaukset a) Cl -ionikonsentraation on oltava 1, M, jotta AgCl juuri ja juuri saostuu ja 0,09 M, jotta PbCl juuri ja juuri saostuu. b) AgCl saostuu ensin, koska silloin [Cl ] on pienempi Yhtä suuret tilavuudet 1,0 10 M kalsiumkloridin ja, M hopeafluoridin vesiliuoksia yhdistetään. Muodostuuko saostumaa? Jos muodostuu, mitä se on? Fluoridi-ionin protonoitumista ei huomioida. Liukoisuustuloja: Ks(CaF) =, (/dm ) ja Ks(AgCl) = 1, (/dm ). Ratkaisu Sama tilavuus V empia liuoksia. V dm 1,0 10 M kalsiumkloridin + V dm, M hopeafluoridin vesiliuosta CaCl(s) Ca + (aq) + Cl (aq) AgF(s) Ag + (aq) + F (aq). Mahdolliset saostumat Ks(CaF) =, (/dm )

8 Ks(AgCl) = 1, (/dm ). Koska liukoisuustulojen lauseilla on eri muoto, saostumista ei voi päätellä pelkkien lukuarvojen perusteella. Tutkitaan ensin kalsiumfluoridin saostuminen. CaF(s) Ca + (aq) + F (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat Vdm 1,0 10 M Ca 0,00050M VV dm 4 Vdm,0 10 M 4 F 1,0 10 M VV dm Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q Ca F 4 0,00050M 1,0 10 M 5,0 10 M 1 Q < Ks, joten kalsiumfluoridia ei saostu. Tutkitaan sitten hopeakloridin saostuminen. AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 4 Vdm,0 10 M 4 Ag 1,0 10 M VV dm Vdm 1,0 10 M Cl CaCl 1,0 10 M VV dm Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + Ag Cl 4 1,0 10 M 1,0 10 M 1,0 10 M 7 Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu, kunnes Q = Ks. Vastaus Seoksesta saostuu hopeakloridia.

9 millilitraan 0,0010 M hopeanitraattiliuosta lisättiin 15 ml 0,0010 M natriumkloridiliuosta. a) Osoita, että astiaan saostuu hopeakloridia. ( p.) b) Laske hopeaionin konsentraatio liuoksessa, kun tasapaino on asettunut. (4 p.) Hopeakloridin liukoisuustulo on Ks(AgCl) = 1, (/l). (Yo k006) Ratkaisut 15 ml 0,0010 M AgNO-liuos + 15 ml 0,0010 M NaCl-liuos Suolat liukenevat AgNO(s) Ag + (aq) + NO (aq) NaCl(s) Na + (aq) + Cl (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + Cl Ag + - h, Ks = 1, M NO l - AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat + 15ml 0,0010M Ag 0,00050 M ml 15ml 0,0010M Cl 0,00050 M ml a) Saostuminen tutkitaan muodostamalla ionitulon lauseke ja sijoittamalla siihen hetkelliset konsentraatiot Q Ag Cl 0,00050M 0,00050M,5 10 M 7 Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu kunnes Q = Ks.

10 b) Tasapainossa [Ag + ] =? Tapa 1: Koska Ks tunnetaan Konsentraatio alussa, /dm Konsentraation muutos, /dm Konsentraatio tasapainossa, /dm AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Ag + ] [Cl ] 10 1,8 10 x x x 1, , dm 5 1, 10 dm Tasapainossa [Ag + ] = x = 1, 10 5 /dm. Tapa : Konsentraatio alussa, /dm Konsentraation muutos, /dm Konsentraatio tasapainossa, /dm AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0, ,00050 saostuu x - x - x kiinteää 0, x 0, x Ks = [Ag + ] [Cl ]

11 x x 10 1,8 10 0, ,00050,5 10 1,0 10 x x x 7 1,0 10 x, ,0 10 1, , x 1 x 4 4, dm 4 ( x 5, ) dm Jälkimmäinen x johtaa negatiiviseen tasapainokonsentraatioon (0,0005-x), joten juuri ei ole kemiallisesti mahdollinen. Tasapainossa [Ag + ] = 0,00050 x = (0, , ) /dm = 1, /dm ~1, 10 5 /dm Tasapainossa [Ag + ] = 1, 10 5 /dm. Vastaukset a) Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu kunnes Q = Ks. b) Tasapainossa [Ag + ] = 1, 10 5 /dm Vesilaitos tuottaa kovaa vettä, jonka Ca + -pitoisuus on,0 10 /l. Vesi fluorataan lisäämällä siihen, g natriumfluoridia, NaF, tuhatta vesilitraa kohti. Saostuuko putkistossa kalsiumfluoridia, CaF? Ks(CaF) =, (/l). Ratkaisu [Ca + ] =,0 10 /l +, g NaF/1000 l vettä saostuuko CaF? Ks =,5 10 (/l) n m,g 5 cnaf 5, V M V g l,99 19, l Taulukkokirja: NaF on veteen helposti liukeneva (l). NaF(s) Na + (aq) + F (aq) Konsentraatio 5, alussa, /dm Konsentraatio,kun 0 5, , liuennut, /dm

12 CaF:n saostuminen tutkitaan muodostamalla ionitulo CaF(s) Ca + (aq) + F (aq) Konsentraatio alussa, /dm kiinteää,0 10 5, Q = [Ca + ] [F ],0 10 5, , ,5 10 l Q = 5, (/l) < Ks =, (/l), joten CaF ei saostu. Vastaus Q < Ks, joten CaF ei saostu Magnesiumin valmistuksessa tarvittavaa lähtöainetta, magnesiumhydroksidia, saadaan merivedestä saostamalla se hydroksidina. Oletetaan, että saostus tehdään lisäämällä meriveteen kiinteää natriumhydroksidia. Merivesi sisältää kuitenkin kalsium-ioneja, jotka saattavat myös saostua natriumhydroksidia lisättäessä. Meriveden Mg + -ionikonsentraatio on 0,050 /l ja Ca + -ionikonsentraatio 0,010 /l. a) Mikä pitää meriveden OH -ionikonsentraation olla, että 1) kalsiumhydroksidi ) magnesiumhydroksidi alkaa juuri ja juuri saostua? b) Mikä pitää meriveden ph:n olla, että 1) kalsiumhydroksidi ) magnesiumhydroksidi alkaa juuri ja juuri saostua? c) Kummat, Ca + - vai Mg + -ionit, alkavat saostua ensin? Ks(Mg(OH)) = 5, (/l) ja Ks(Ca(OH)) = 5, (/l). Oletetaan, että kiinteän NaOH:n lisääminen ei muuta liuoksen tilavuutta ja että saostukset tehdään olosuhteissa, joissa ilman hiilidioksidia ei ole läsnä. Ratkaisut NaOH(s):n lisääminen ei muuta tilavuutta. Meriveden Mg + -ionikonsentraatio on 0,050 /l ja Ca + -ionikonsentraatio 0,010 /l. a) [OH ] =?, jotta saostuvat juuri ja juuri 1) Ks(Ca(OH)) = 5, (/l) Ca(OH)(s) Ca + (aq) + OH (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot.

13 Q K s Ca OH 0,010M OH 5,0 10 M OH, M 0,0M K s 5,0 10 M 0,010M 6 6 ) Ks(Mg(OH)) = 5, (/l) Mg(OH)(s) Mg + (aq) + OH (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot. Q K s Mg OH 0,050M OH 5,6 10 M OH 5 1, M 5 1,1 10 M K s 5,6 10 M 0,050M 1 1 b) ph =?, jotta juuri ja juuri saostuu 1) Kalsiumhydroksidi: a-kohdasta [OH ] =,60 10 M, joten poh = 1,6505 ja ph = pkw poh = 14,00 1,6505 = 1,5 ) Magnesiumhydroksidi: a-kohdasta [OH ] = 1, M, joten poh = 4,975 ja ph = pkw poh = 14,00 4,975 = 9,0 c) Mg(OH) saostuu ensin, koska a-kohdan perusteella siihen tarvitaan pienempi OH konsentraatio ja siten pienempi NaOH lisäys. Suora päättely liukoisuustulon lukuarvosta ei toimi, koska vapaita metalli-ioneja on jo liuoksissa ja niitä on eri määrä.

14 188. Sekoitetaan 5,0 ml 0,00 M natriumsulfaattiliuosta ja 5,0 ml 0,05 M lyijy(ii)nitraattiliuosta. Kuinka monta prosenttia Pb + -ioneista jää saostumatta? Ratkaisu 5,0 ml 0,00 M natriumsulfaattiliuosta + 5,0 ml 0,05 M lyijy(ii)nitraattiliuosta Suolat liukenevat Na(SO4) (s) Na + (aq) + SO4 (aq) Pb(NO)(s) Pb + (aq) + NO (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + SO4 Pb + - h, Ks =, (/dm ) NO l - PbSO4(s) Pb + (aq) + SO4 (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 5,0ml 0,05M 5,0 5,0 ml Pb 0,015M 5,0ml 0,00M SO 4 0,015M 5,0 5,0 ml Ionitulo Q on Q Pb SO 4 0,015M 0,015M 1, M - 4 Q > Ks, joten PbSO4 saostuu kunnes Q = Ks. Konsentraatio alussa, /dm Konsentraation muutos, /dm Konsentraatio tasapainossa, /dm PbSO4(s) Pb + (aq) + SO (aq) kiinteää 0,015 0,015 saostuu x - x - x kiinteää 0,015 - x 0,015 - x

15 Tasapainossa: Ks = [Pb + ] [SO4 ] 8,5 10 0,015 x 0,015 x x x 0,075x1,875 10, ,075x1, ,075 0, , x 1 x 0, dm ( x 0, ) dm Jälkimmäinen ratkaisu johtaa negatiiviseen tasapainokonsentraatioon (0,015 0, )M, joten ratkaisu ei ole kemiallisesti mahdollinen. Lyijyioneja jää saostumatta + Pb saostumatta 0,015 0, M 100% 100% + Pb hetkellinen 0,015M 0, % 0,080% Vastaus Lyijyioneja jää saostumatta 0,080 % Koulun kemian laboratoriossa tutkittiin pohjaveden kloridi-ionipitoisuutta. Tätä varten pohjavedestä otettu 5,0 litran näyte haihdutettiin noin 50 ml:n tilavuuteen. Väkevöityyn liuokseen lisättiin hopeanitraattia, jolloin kloridi-ionit saostuivat niukkaliukoisena hopeakloridina. Saostuma suodatettiin nesteestä, kuivattiin ja punnittiin. Hopeakloridin massaksi saatiin 4 mg. a) Laske pohjaveden kloridi-ionipitoisuus (mg/l). b) Mitkä virhelähteet saattoivat vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen? c) Miksi jouduttiin ottamaan verrattain paljon näytettä ja haihduttamaan se pieneen tilavuuteen? d) Miksi väkevöidyn liuoksen tilavuutta ei tarvitse tuntea tarkasti? (Yo k1999)

16 Ratkaisut haihdutus 5,0 l näyte m(agcl) = 4 mg 50 ml a) [Cl ] =? n(cl ) = n(agcl) m(cl ) = n(cl ) M(Cl ) = n(agcl) M(Cl ) m M AgCl g 107,87 5,45 mg mcl 6, g g mg ccl, 1, l V 5,0l l l AgCl 4 10 g g m Cl 5,45 6, g b) Virhelähteet esim. * edustaako näyte tutkittavaa vettä kokonaisuutena * miten tarkasti näytteen tilavuus 5,0 l on mitattu? * haihdutuksen on oltava niin hidasta, että roiskeita ei synny * onko tarkistettu saostuiko kaikki kloridi ja saostuuko muita ioneja? * jäikö kaikki AgCl suodattimeen vai menikö osa siitä läpi * oliko kuivaus riittävän hidas, ettei roiskunut * oliko kuivauslämpötila sopiva, liian kuumassa AgCl hajoaa. * oliko tyhjä suodatin kuumennettu ja punnittu samoin kuin suodatin + AgCl? c) 5,0 l vesinäytteestä hopeakloridia saostui 4 mg. Tarkkaa määritystä varten punnittavan massan tulisi olla mg eli 5,0 litran näytemäärä pienempi näyte ei riitä suureen tarkkuuteen kloridimäärityksessä. d) Alkuperäisen 5,0 litran näytteen tilavuus on tunnettava tarkkaan. Tämä näyte haihdutettiin, jolloin se sisälsi kaikki alkuperäisen näytteen kloridi-ionit. Kaikki nämä kloridi-ionit ionit saostettiin hopeanitraatilla. Näin haihdutetun liuoksen tarkalla tilavuudella ei ole merkitystä.

4.1 Heterogeeninen tasapaino

4.1 Heterogeeninen tasapaino 4.1 Heterogeeninen tasapaino 15. Seuraavia aineita kuumennetaan suljetussa astiassa. Selitä, miksi tasapainot ovat heterogeenisia. a) kalsiumkarbonaatti: CaCO(s) CO(g) + CaO(s) b) kaliumnitraatti: KNO(s)

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot Liite 6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot Kokeellisuus kemian opetuksessa II Opiskelija 4 Kevät 2009 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 6 Kehitetty

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! B 1 (6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE 28.5.2015 OSION 2 TEHTÄVÄT Osio 2 (Matematiikka + looginen päättely + fysiikka/kemia) LUE VASTAUSOHJEET C-OSAN (VASTAUSLOMAKKEEN) KANNESTA

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö:

Suolaiset vedet. Tulosten lisääminen karttapohjalle. Sisältö: Suolaiset vedet Suolaiset vedet on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Suurin osa maapallon vedestä on osana liuoksia ja sisältää

Lisätiedot

Suolapitoisuuden määritys

Suolapitoisuuden määritys KOHDERYHMÄ: Työ on tarkoitettu lukiolaisille. Työ voidaan tehdä kursseilla KE1, KE4, KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 30 45 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta. MOTIVAATIO: Itämeren suolapitoisuus

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017

CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 CHEM-C2210 Alkuainekemia ja epäorgaanisten materiaalien synteesi ja karakterisointi (5 op), kevät 2017 Tenttikysymysten aihealueita eli esimerkkejä mistä aihealueista ja minkä tyyppisiä tehtäviä kokeessa

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %) ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot