Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppikirjan tehtävien ratkaisut"

Transkriptio

1 Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH Liukoisuus (5 C) g / 100 ml 11 g/ l 0070 /l 11 g/ 10 ml Niukkaliukoisena pidetään suolaa, jonka liukoisuus on alle 1 g/l. Liukoisuudet eri suoloille ovat KCl SrF CaSO Liukoisuus on g / 100 ml eli 0 g/l. Kaliumkloridia siis liukenee runsaasti veteen. Liukoisuus on 11 g/ l. Strontiumkloridi on niukkaliukoinen suola. Liukoisuus on 0070 /l, joka vastaa liukoisuutta 16,15 g/ 0070 /l 951 g/l 95 g/l Kalsiumsulfaatti on niukkaliukoinen suola. NaOH Liukoisuus on 11 g/10 ml eli g/l. Natriumhydroksidia siis liukenee veteen runsaasti. Liukenemista kuvaavat yhtälöt ovat KCl(s) K + (aq) + Cl (aq) SrF (s) Sr + (aq) + F (aq) CaSO (s) Ca + (aq) + SO (aq) NaOH(s) Na + (aq) + OH (aq) Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 11

2 80. a) Opiskelija punnitsi analyysivaa alla 5650 grammaa kidevedellistä kupari(ii)- sulfaattia CuSO 5 H O ja liuotti sen 500 millilitraksi mittapullossa. Hän laimensi liuosta edelleen ottamalla sitä 0 ml täyspipetillä ja täyttämällä sen 100 millilitraksi. Laske eri ionien konsentraatiot laimennoksessa. b) Toista liuosta varten opiskelija punnitsi 1,0 grammaa kiinteää ammoniumfosfaattia (NH ) PO H O ja 1,00 grammaa kiinteää kaliumfosfaattia K PO. Hän yhdisti aineet ja liuotti ne tislattuun veteen 1,00 litran mittapullossa. Laske, mikä oli näin valmistetun liuoksen ammonium- ja fosfaatti-ionikonsentraatio. a) m(cuso 5 H O) 5650 g M(CuSO 5 H O) 9,70 g/ V(liuos) 500 ml 5000 l V(pipetoitu tilavuus) 0 ml 000 l V(laimennos) 100 ml 1000 l c(cu + )? c(so )? Kuparisulfaatin ainemäärä alkuperäisessä liuoksessa on m( CuSO 5 H O) n( CuSO 5 H O) M( CuSO 5 H O) 5650 g 9, 70 g 0067 Kuparisulfaatin alkukonsentraatio on c( CuSO ) c( CuSO 5 H O) n( CuSO 5 H O) V( liuos) l 0055 l Laimennokseen tulevan kuparisulfaatin ainemäärä on n(cuso ) c(cuso ) V(pipetoitu tilavuus) 0055 /l 000 l 9, Laimennoksen kuparisulfaattikonsentraatio on 5 9, c( CuSO ) 9, l 1000 l Koska yksi mooli kuparisulfaattia sisältää yhden moolin kupari(ii)-ioneja ja yhden moolin sulfaatti-ioneja, ovat ionien konsentraatiot laimennoksessa c(cu + ) 9, /l 9,05 10 /l c(so ) 9, /l 9,05 10 /l b) m((nh ) PO H O) 1,0 g 1 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

3 M((NH ) PO H O) 1 g/ m(k PO ) 1,00 g M(K PO ) 1,7 g/ Suolojen ainemäärät ovat n(( NH ) PO H O) m(( NH ) PO H O) M(( NH ) PO H O) 1, 0 g g m( KPO) 1, 00 g n( KPO) M( K PO ) 1, 7 g Yksi mooli ammoniumfosfaattia sisältää kolme moolia ammoniumioneja, joten ammoniumionien ainemäärä on n(nh + ) n((nh ) PO H O) Koska liuoksen tilavuus oli 1,00 litra, on liuoksen ammoniumionikonsentraatio siten c(nh + ) /l 0177 /l Yksi mooli kumpaakin suolaa sisältää yhden moolin fosfaatti-ioneja, joten fosfaattiionien kokonaisainemäärä on n(po ) n((nh ) PO H O) + n(k PO ) Koska liuoksen tilavuus oli 1,00 litra, on liuoksen fosfaatti-ionikonsentraatio siten c(po ) /l 0106 /l Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 1

4 Neutraloitumisreaktiossa syntyy suolaa 8. Kuinka monta millilitraa natriumhydroksidiliuosta NaOH(aq) (c 050 /dm ) tarvitaan titrattaessa ekvivalenttipisteeseen a) 0 ml typpihappoliuosta HNO (aq) (c 050 /dm ) b) 65,0 ml vetybromidiliuosta HBr(aq) (c 060 /dm ) c) 0 ml sellaista suolahappoliuosta HCl(aq), jossa on 1,65 grammaa vetykloridia litrassa liuosta? a) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on HNO (aq) + NaOH(aq) NaNO (aq) + H O(l) Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n(naoh) n(hno ) eli c(naoh) V(NaOH) c(hno ) V(HNO ). Ratkaistaan natriumhydroksidiliuoksen tilavuus V( NaOH) c( HNO ) V( HNO ) c( NaOH) 050 dm 050 dm 000 dm 000 dm 0 m b) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on HBr(aq) + NaOH(aq) NaBr(aq) + H O(l) Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n(naoh) n(hbr) eli c(naoh) V(NaOH) c(hbr) V(HBr). 1 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

5 Ratkaistaan natriumhydroksidiliuoksen tilavuus V( NaOH) c( HBr) V( HBr) c( NaOH) 060 dm dm dm 1151 dm 115 ml c) NaOH(aq) + HCl(aq) NaCl(aq) + H O(l) Suolahappoliuoksen konsentraatio on n( HCl) m( HCl) c( HCl) V M( HCl) V 1, 65 g 6, 58 g 1, 00 dm 0558 dm Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n(naoh) n(hcl) eli c(naoh) V(NaOH) c(hcl) V(HCl). Ratkaistaan natriumhydroksidiliuoksen tilavuus c( HCl) V( HCl) 0558 dm 000 V( NaOH) c( NaOH) 050 dm dm 0517 dm 51, 7ml Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 15

6 8. Kuinka monta millilitraa suolahappoliuosta HCl(aq) (c 0750 /dm ) tarvitaan titrattaessa ekvivalenttipisteeseen a) 0 ml natriumhydroksidiliuosta NaOH(aq) (c 075 /dm ) b) 8, ml kaliumhydroksidiliuosta KOH(aq) (c 105 /dm ) c) 10 ml kalsiumhydroksidiliuosta Ca(OH), joka sisältää 1 grammaa kalsiumhydroksidia litrassa liuosta? a) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on NaOH(aq) + HCl(aq) NaCl(aq) + H O(l) Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n(hcl) n(naoh) eli c(hcl) V(HCl) c(naoh) V(NaOH) Ratkaistaan suolahappoliuoksen tilavuus c( NaOH) V( NaOH) V( HCl) c( HCl) 075 dm dm dm 000 dm 0 ml b) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on KOH(aq) + HCl(aq) KCl(aq) + H O(l) Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n(hcl) n(koh) eli c(hcl) V(HCl) c(koh) V(KOH). Ratkaistaan suolahappoliuoksen tilavuus c( KOH) V( KOH) V( HCl) c( HCl) 105 dm dm dm 0580 dm 5, 5 ml 16 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

7 c) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on Ca(OH) (aq) + HCl(aq) CaCl (aq) + H O(l) Kalsiumhydroksidiliuoksen konsentraatio on n( Ca( OH) ) m( Ca( OH) ) c( Ca( OH) ) V M( Ca( OH) ) V 1 g , 096 g 1, 00 dm dm Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n(hcl) n(ca(oh )) eli c(hcl) V(HCl) c(ca(oh )) V(Ca(OH )). Ratkaistaan suolahappoliuoksen tilavuus c( Ca( OH) ) V( Ca( OH) ) dm 0100 V( HCl) c( HCl) 0750 dm, dm 7 ml dm 85. Sekoitetaan 100 ml suolahappoliuosta HCl(aq), jonka ph on,5 ja 100 ml natriumhydroksidiliuosta, jonka ph on 11,00. Mikä on syntyneen liuoksen ph? Suolahappoliuoksen oksoniumionikonsentraatio on [H O + ] 10,50 /l 0016 /l Oksoniumionien ainemäärä on siten n(h O + ) [H O + ] V(HCl) 0016 /l 1000 l,16 10 Natriumhydroksidiliuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [OH ] 10 (1,00 11,00) /l 1, /l Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 17

8 Hydroksidi-ionien ainemäärä natriumhydroksidiliuoksessa on n(oh ) [OH ] V(HCl) 1, /l 1000 l 1, Koska n(h O + ) > n(oh ) jää oksoniumioneja neutraloitumatta liuosten yhdistämisen jälkeen n(h O + ), ,000 10,16 10 Yhdistetyn liuoksen oksoniumionikonsentraatio on siten HO + + HO n( ) V liuos, ( ) ( 01, ) l mo Yhdistetyn liuoksen ph on ph lg , Ammoniakkikaasua, jonka tilavuus on,8 dm (NTP), liuotetaan veteen siten, että liuoksen tilavuudeksi lämpötilassa 5 C tulee 00 dm. Laske liuoksen ph. Tähän lisätään 00 dm HCl-liuosta, jonka konsentraatio on 1,0 /dm. Mikä on näin saadun liuoksen ph? (Yo kevät 1988) Ammoniakin alkukonsentraatio on V( NH ), 8 dm n( NH ) V, 1 dm m n( NH ) c( NH ) dm V 00 dm c alku ( dm muutos ( dm ) + NH ( aq) + H O() l NH ( aq) + OH ( aq) , 0 0 ) x + x + x c ( dm ) tasap , x x x 18 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

9 Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot ammoniakin emäsvakion lausekkeeseen, jolloin saadaan K b NH NH OH ( ) NH + [ ] 1, x 09, 9955 x josta edelleen muokkaamalla saadaan toisen asteen yhtälö x + 1, x 1, Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x 1,50 10 ja x, 10 Näistä vain positiivinen kelpaa, eli [OH ], 10 /dm ph 1,00 poh 1,00 (lg, 10 ) 11,6 Neutraloitumisreaktion yhtälö on NH (aq) + HCl(aq) NH + (aq) + Cl (aq) Vetykloridin ainemäärä on n(hcl) c(hcl) V(HCl) 1,0 /dm 00 dm 00 Koska ammoniakkiakin oli alussa 00 (kolmen merkitsevän numeron tarkkuudella), on neutraloituminen täydellinen. Neutraloitumisreaktiossa syntyy ammoniumioneja, jotka toimivat heikkoina happoina. Muodostuneiden ammoniumionien ainemäärä on 00. Yhdistetyn liuoksen tilavuus V 00 dm, joten ammoniumionien konsentraatio on + 00 c( NH ) dm dm Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 19

10 Ammoniumionien protolyysireaktion tasapainotilasta saadaan seuraava taulukko: c ( dm ) alku muutos ( dm + NH ( aq) + H O() l NH ( aq) + H O ( aq) 0500, 0 0 ) x + x + x + c (dm ) tasap. 0500, x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot ammoniumionin happovakion lausekkeeseen, jolloin saadaan [ + x Ka NH NH H O + 10 ( ) ] 5, NH 500 x josta edelleen muokkaamalla saadaan toisen asteen yhtälö x +5, x, Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x 1 1, ja x 1,67 10 Näistä vain positiivinen kelpaa, eli [H O + ] 1, /l ph lg [H O + ] lg 1, ,78 0 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

11 87. a) Kuinka monta grammaa natriumvetysulfaattia tarvitaan valmistettaessa 1,0 litraa liuosta, jonka ph on,5? Vetysulfaatti-ionin happovakio on 1,00 10 /dm. b) Kuinka monta grammaa kalsiumhydroksidia tarvitaan neutraloimaan edellä mainittu liuos? (Yo kevät 199) a) Natriumvetysulfaattiliuoksen oksoniumionikonsentraatio on [H O + ] 10 ph /l 10,5 /l Natriumvetysulfaatti liukenee veteen ioneina seuraavasti: NaHSO (s) Na + (aq) + HSO (aq) Vetysulfaatti-ionin happovakio on K a 1,00 10 /l. Tehdään taulukko vetysulfaatti-ionin protolyysireaktiosta: c ( dm ) alku muutos ( dm ) + HSO ( aq) + H O() l SO ( aq) + H O ( aq) x 0 0 5, 5, 5, , 5, 5, ctasap. ( dm ) x Vetysulfaatti-ionin happovakion lauseke: + [ SO ][ H O ] K a ( HSO ) [ HSO ] Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot edelliseen lausekkeeseen: 1, , ( 10 ) x 10 5, Edellisen yhtälön ratkaisuna saadaan x 0016 Siten c(hso ) 0016 /l Liukenemisyhtälön mukaan myös c(nahso ) 0016 /l. Koska liuosta oli 1,0 litra, on tarvittava natriumvetysulfaatin ainemäärä n(nahso ) Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 1

12 Tarvittava natriumvetysulfaatin massa on m(nahso ) n(nahso ) M(NaHSO ) g/ 99 g 5 g b) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on NaHSO (aq) + Ca(OH) (s) CaSO (aq) + H O(l) + Na SO (aq) Reaktioyhtälön kertoimien mukaan n( Ca( OH) ) 1 n( NaHSO ) 1 1 n( Ca( OH) ) n( NaHSO ) ,, Kalsiumhydroksidin massa on m( Ca( OH) ) n( Ca( OH) ) M( Ca( OH) ) , g 0, g g 88. Laimennetaan 50 dm vetykloridihappoa, jonka konsentraatio on 168 /dm,,00 litraksi liuosta. Mikä on liuoksen ph? Otetaan 50 ml laimennettua liuosta ja lisätään siihen 10 ml bariumhydroksidiliuosta, jonka konsentraatio on 015 /dm. Mikä on ph lisäyksen jälkeen? (Yo syksy 199) Koska suolahappo on vahva happo, suolahappoliuoksessa olevien oksoniumionien ainemäärä on n(h O + ) n(hcl) c(hcl) V(HCl) 168 /dm 50 dm Laimennoksen oksoniumionikonsentraatio on siten + + n( HO ) [ HO ] V( laimennos), 00 dm Laimennoksen ph on siten dm ph lg ,800 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

13 Oksoniumionien ainemäärä 50 ml:ssa on n(h O + ) [H O + ] V(HCl) /l 0500 l 7, Hydroksidi-ionien ainemäärä bariumhydroksidiliuoksessa on n(oh ) c(ba(oh) ) V(Ba(OH) ) 015 /l 0100 l, Koska n(h O + ) > n(oh ) jää oksoniumioneja neutraloimatta liuosten yhdistämisen jälkeen n(h O + ) 7,950 10, ,50 10 Yhdistetyn liuoksen oksoniumionikonsentraatio on siten HO + + HO n( ) V liuos, ( ) ( ) l l Yhdistetyn liuoksen ph on ph lg , ml kaliumhydroksidiliuosta KOH(aq) (c 00 /dm ) titrattiin perkloorihappoliuoksella HClO (aq) (c 150 /dm ). Laske liuoksen ph, kun happoa on lisätty a) 0 ml b) 9,5 ml c) 9,9 ml d) 0 ml e) 1 ml. a) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on KOH(aq) + HClO (aq) KClO (aq) + H O(l) Kaliumhydroksidiliuoksessa on hydroksidi-ioneja: n(oh ) n(koh) c(koh) V(KOH) 00 /dm 000 dm Koska perkloorihappo on vahva happo, sisältää 0 ml tätä liuosta oksoniumioneja n(h O + ) c(hclo ) V(HClO ) 150 /dm 000 dm 0050 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

14 Hydroksidi-ioneja jää neutraloitumatta n(oh ) Happolisäyksen jälkeen liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on OH OH n( ) V liuos ( ) ( ) dm Liuoksen ph on 050 dm ph 1,00 ( lg 050) 1,98 b) Tässä vaiheessa titrausta emäksen joukkoon on lisätty oksoniumioneja n(h O + ) c(hclo ) V(HClO ) 150 /dm 095 dm Hydroksidi-ioneja jää neutraloitumatta n(oh ) , Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on OH 5 OH n( ) V( liuos) 7, ( ) dm dm Liuoksen ph on ph 1,00 ( lg ) 11,0 c) Tässä vaiheessa titrausta emäksen joukkoon on lisätty oksoniumioneja n(h O + ) c(hclo ) V(HClO ) 150 /dm 099 dm Hydroksidi-ioneja jää neutraloitumatta n(oh ) , Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on OH 5 OH n( ) V( liuos) 1, ( ) dm dm Liuoksen ph on ph 1,00 ( lg ) 1 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

15 d) Tässä vaiheessa titrausta emäksen joukkoon on lisätty oksoniumioneja n(h O + ) c(hclo ) V(HClO ) 150 /dm 000 dm Hydroksidi-ionit siis neutraloituvat täydellisesti oksoniumioneilla ja muodostuvan suolan perkloraatti-ioni ClO on heikompi emäs kuin vesi. Liuoksen ph on siten 7,000 e) Tässä vaiheessa titrausta emäksen joukkoon on lisätty oksoniumioneja n(h O + ) c(hclo ) V(HClO ) 150 /dm 001 dm Oksoniumioneja jää neutraloitumatta n(h O + ) , Liuoksen oksoniumionikonsentraatio on HO + + HO n( ) V liuos, ( ) ( ) dm Liuoksen ph on dm ph lg , Hapon ja emäksen välistä neutraloitumisreaktiota voidaan seurata titrauksen avulla, jossa happoliuokseen lisätään emäsliuosta ja ph määritetään kunkin emäslisäyksen jälkeen. Kun 15,0 ml typpihapon vesiliuosta titrattiin NaOH-liuoksella, jonka konsentraatio oli 100 /l, saatiin oheinen titrauskäyrä. Kuinka monta milligrammaa typpihappoa näytteessä oli? Laske myös liuoksen ph pisteissä A, B ja C. (Yo kevät 1987) 7 A ph C B NaOH-lisäys ml Neutraloitumisreaktion yhtälö on HNO (aq) + NaOH(aq) NaNO (aq) + H O(l) Ekvivalenttikohdassa V(NaOH) 6,0 ml Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 5

16 Natriumhydroksidin ainemäärä n(naoh) c(naoh) V(NaOH) 100 /l 0060 l n(hno ) Typpihapon massa näytteessä on m(hno ) n(hno ) M(HNO ) ,018 g/ 0781 g 8 mg ph pisteessä A: Typpihapon joukkoon ei ole lisätty lainkaan emästä, joten typpihapon konsentraatio on n( HNO ) c( HNO ) 00 l V( HNO ) 015 l Typpihappo on vahva happo, joten [H O + ] c(hno ) 00 /l ph lg [H O + ] lg 00 1,0 ph pisteessä B: Typpihapon joukkoon on lisätty,0 ml natriumhydroksidiliuosta. Lisättyjen hydroksidiionien ainemäärä on n(oh ) 100 /l 000 l 0000 Typpihappoliuoksessa oli alun perin oksoniumioneja Liuokseen jää siten ylimäärin oksoniumioneja: n(h O + ) Liuoksen oksoniumionikonsentraatio pisteessä B on siten: HO , ( ) l 01667l ph lg [H O + ] lg ,78 6 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

17 ph pisteessä C: Typpihapon joukkoon on lisätty 7,0 ml natriumhydroksidiliuosta. Happo on kokonaan neutraloitunut ja emästä on ylimäärin. Liuokseen lisättyjen hydroksidi-ionien ainemäärä on: n(oh ) 100 mo/l 0070 l Liuoksessa oli alun perin oksoniumioneja 00060, joten hydroksidi-ioneja on ylimäärin n(oh ) Liuoksen hydroksidi-ioni konsentraatio pisteessä C on siten: OH ( ) l 0055l ph 1,00 (lg 0055) 11, Bariumhydroksidi on vahva kaksiarvoinen emäs, joka kiteytyy kidevedellisenä muotona. Kun 118, mg Ba(OH) nh O:ta liuotettiin veteen, ja liuos titrattiin 100 M HCl-liuoksella, saatiin oheinen titrauskäyrä. Kuinka monta kidevettä bariumhydroksidi sisälsi? (Yo syksy 1990) ph HCl-lisäys ml Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on Ba(OH) (aq) + HCl(aq) BaCl (aq) + H O(l) Titrauskäyrän perusteella suolahappoliuoksen kulutus ekvivalenttipisteessä on V(HCl) 7,5 ml Suolahapon ainemäärä tässä pisteessä on n(hcl) c(hcl) V(HCl) 100 /l 0075 l Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 7

18 Reaktioyhtälön mukaan n( Ba( OH) ) n( HCl) n( Ba( OH) ) n( HCl) 00075, m( Ba( OH) ) n( Ba( OH) ) M ( Ba( OH) ), ,6 g 0655 g Näytteessä olleen kideveden massa on m(h O) 118, mg 6,55 mg 5,05 mg Kideveden ainemäärä on m( HO ) 0505 g n( HO ) M( HO) 18,016 g Kideveden ja bariumhydroksidin ainemäärien suhde on: n( HO ) n( Ba( OH) ) , Kideveden määrä on siis kahdeksan, eli yhdisteen kaava on Ba(OH) 8 H O 9. Heikkoa yksiarvoista happoa sisältävän vesiliuoksen ph on,0. Kun 50 ml tätä liuosta neutraloidaan, kuluu 10 ml NaOH-liuosta, jonka konsentraatio on 100 /l. Mikä on hapon happovakion arvo? (Yo kevät 1991) Merkitään heikkoa, yksiarvoista happoa kaavalla HA. Tämän hapon ja natriumhydroksidin välinen neutraloitumisreaktio on HA(aq) + NaOH(aq) NaA(aq) + H O(l) Reaktioyhtälön mukaan n(ha) n(naoh) c(naoh) V(NaOH) 100 /l 0100 l Hapon alkukonsentraatio on siten n( ), c( HA) HA, V( HA) l l 8 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

19 Hapon protolyysireaktio on HA(aq) + H O(l) A (aq) + H O + (aq) Tasapainotilassa [H O + ] [A ] 10 ph /l 10,0 /l /l HA( aq) + H O() l A ( aq) + H O ( aq) c ( dm ) 0000, 0 0 alku + muutos ( dm ) , , , c tasap. ( dm ) 0000, , 00, Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion lausekkeeseen: K a ( HA) A H O HA + [ ] ( l) l ( ) 1, , 10 l l 9. Haluat liuoksen, jonka ph on 8,56. Liuos valmistetaan liuottamalla jotakin seuraavista suoloista veteen. Minkä suolan valitset ja mikä tulee olla suolan konsentraatio vesiliuoksessa, jotta saat haluamasi liuoksen? a) NH Cl(s) b) KHSO (s) c) KNO (s) d) NaCl(s). Liuos, joka halutaan valmistaa, on emäksinen. Taulukkokirjan happo-emäsvakioiden perusteella ammoniumkloridin vesiliuos on hapan, sillä ammoniumioni on vahvempi happo kuin vesi. Kaliumvetysulfaatin vesiliuos on myös hapan, sillä vetysulfaatti-ioni toimii vesiliuoksessa happona. Kaliumnitriitin vesiliuos sen sijaan on emäksinen, sillä nitriitti-ioni on vahvempi emäs kuin vesi. Natriumkloridin vesiliuos puolestaan on neutraali. Joten suolaksi on valittava kaliumnitriitti KNO. Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 9

20 Suolaliuoksen ph 8,56, joten poh 1,00 8,56 5, Suolaliuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on oltava [OH ] 10 5, /l, /l Nitriitti-ioni on heikko emäs, joka protolysoituu seuraavasti: NO (aq) + H O(l) HNO (aq) + OH (aq) Joten tasapainotilassa myös [HNO ], /l Kun merkitään liuokseen tarvittavan nitriitti-ionin konsentraatiota x:llä, saadaan seuraava taulukko: c ( dm ) alku muutos ( dm NO ( aq) + H O() l HNO ( aq) + OH ( aq) 6 x 0 0 ) 61, , , 10 c tasap ( dm ) x 61, 10, 61 10, Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot nitriitti-ionin emäsvakion lausekkeeseen 1, 10 HNO K b ( NO ) 11 NO OH (, ) [ ] 6 x, Ratkaisuna edellisestä yhtälöstä saadaan x Kaliumnitriittiliuoksen konsentraation on siis oltava 9 /l, jotta liuoksen pharvoksi saadaan 8,56. 0 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

21 95. Päättele, onko liuos ekvivalenttikohdassa hapan, neutraali vai emäksinen, kun a) natriumvetykarbonaattiliuos NaHCO (aq) titrataan natriumhydroksidiliuoksella NaOH(aq) b) suolahappoliuos HCl(aq) titrataan ammoniakkiliuoksella NH (aq) c) kaliumhydroksidiliuos KOH(aq) titrataan vetyjodidiliuoksella HI(aq). a) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on NaHCO (aq) + NaOH(aq) Na CO (aq) + H O(l) Karbonaatti-ioni on vahvempi emäs kuin vesi, joten ekvivalenttikohdassa muodostuva suolaliuos on emäksinen. b) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on HCl(aq) + NH (aq) NH Cl(aq) Ammoniumioni on vahvempi happo kuin vesi, joten ekvivalenttikohdassa muodostuva suolaliuos on hapan. c) Neutraloitumisreaktion reaktioyhtälö on KOH(aq) + HI(aq) KI(aq) + H O(l) Jodidi-ioni on heikompi emäs kuin vesi, joten ekvivalenttikohdassa muodostuva suolaliuos on neutraali. 96. Sorbiinihappo C 5 H 7 COOH on heikko happo, jonka happovakion arvo on 1, /dm. Sen suolaa kaliumsorbiaattia C 5 H 7 COOK lisätään homeenestoaineeksi joihinkin juustoihin. Mikä on liuoksen ph, kun se sisältää,9 grammaa kaliumsorbiaattia 500 litrassa liuosta? Kaliumsorbiaatin ainemäärä on m( C5H7COOK), 9 g n( C5H7COOK) M( C H COOK) g Kaliumsorbiaatin konsentraatio on n( C5H7COOK) c( C5H7COOK) V( C H COOK) l l c( C H COO ) c( C H COOK) Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 1

22 Sorbiaatti-ioni on sorbiinihapon vastinemäs, jonka emäsvakion arvo on K Kb ( ) w C5H7COO K ( C H COOH) a , ( dm) 5 1, 7 10 dm 5, dm Sorbiaatti-ioni protolysoituu seuraavasti C 5 H 7 COO (aq) + H O(l) C 5 H 7 COOH(aq) + OH (aq) Tasapainotilassa: c al ku ( dm ) muutos ( dm CHCOO ( aq) + HOl () CHCOOHaq ( ) + OH ( aq) , 0 0 ) x + x + x c ( dm ) , x x x tasap. Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot sorbiaatti-ionin emäsvakion lausekkeeseen [ C H COOH OH 5 7 K b ( C5H7COO ) ] C5H7COO 5, x x Saadaan toisen asteen yhtälö x + 5, x, josta ratkaisuina x 1 6, ja x 6,8 10 6, joista vain positiivinen juuri kelpaa. Siten kaliumsorbiaattiliuoksessa [OH ] 6, /dm Liuoksen ph on ph 1,00 poh 1,00 (lg 6, ) 8,7950 8,80 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

23 97. Pyridiini C 5 H 5 N muodostaa suolahapon kanssa reagoidessaan pyridiniumkloridia C 5 H 5 NHCl. Laske, mikä on ph liuoksessa, jossa c(c 5 H 5 NHCl) 08 /dm. Lasketaan pyridiniumionin C 5 H 5 NH + happovakion arvo taulukkokirjassa ilmoitetun pyridiinin C 5 H 5 N emäsvakion avulla: K a ( C H NH ) K b K w ( C H N) , ( dm ) 9 1, 5 10 dm 6 6 6, dm 6, 7 10 dm Pyridiniumioni on heikko happo, joka protolysoituu seuraavasti: C 5 H 5 NH + (aq) + H O(l) C 5 H 5 N(aq) + H O + (aq) Tasapainotilassa: c ( dm ) alku muutos ( dm c tasap. ( dm ) CHNH ( aq) + HOl () CHNaq ( ) + HO ( aq) 008, 0 0 ) x + x + x 008, x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot pyridiniumionin happovakion lausekkeeseen [ + C H N H O K a ( C5H5NH ) ] + C5H5NH 67, 10 6 x 08 x Saadaan toisen asteen yhtälö x + 6, x, josta ratkaisuina x 1 5, ja x 5,69 10 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

24 Siten pyridiniumkloridiliuoksessa [H O + ] 5,69 10 /dm Liuoksen ph on ph lg 5,69 10,80,5 98. Laske, mikä on liuoksen ph ekvivalenttikohdassa kun seuraavat näytteet titrattiin natriumhydroksidiliuoksella NaOH(aq) (c 080 /dm ): a) vetybromidin vesiliuos HBr(aq) (c 100 /dm ) b) maitohapon vesiliuos CH CH(OH)COOH(aq) (c 100 /dm ). Maitohapon happovakio on 1, 10 /dm. a) Neutraloitumisreaktion yhtälö on HBr(aq) + NaOH(aq) NaBr(aq) + H O(l) Natriumionilla ei ole happo-emäsluonnetta. Bromidi-ioni on vetybromidin (vahva happo) heikko vastinemäs, joka on heikompi emäs kuin vesi. Siten bromidi-ionikaan ei vaikuta vesiliuoksen ph-arvoon. Ekvivalenttikohdassa liuoksen ph on siten 7,00. b) Neutraloitumisreaktion yhtälö on CH CH(OH)COOH(aq) + NaOH(aq) CH CH(OH)COONa(aq) + H O(l) eli muodostuva suola on natriumlaktaattia CH CH(OH)COONa Lasketaan ensin, mikä on muodostuvan natriumlaktaatin konsentraatio: c(ch CH(OH)COOH(aq)) 100 /dm K a (CH CH(OH)COOH) 1, 10 /dm c(naoh) 080 /dm Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

25 Olkoon titratun maitohappoliuoksen tilavuus V 1 dm Maitohapon ainemäärä tässä tilavuudessa on n( CH CH( OH) COOH) c( CH CH( OH) COOH) V dm dm V1 dm 100V 1 Olkoon neutralointiin tarvittavan natriumhydroksidin tilavuus V dm. Neutraloitumisreaktion yhtälön mukaan ekvivalenttikohdassa natriumhydroksidin ainemäärä on n( NaOH) c( NaOH) V 080V Siten suhde V V V , 5 eli 080 1, 5V 1 n( CH CH( OH) COOH) 100V 1 Neutraloitumisreaktiossa syntyneen natriumlaktaatin konsentraatio on siten n( CH CH( OH) COONa ) c( CH CH( OH) COONa ) Vliuos ( ) n( CH CH( OH) COOH) V( liuos) 100 V1 ( V + V ) dm V1 ( V + 1, 5V ) dm 1 1 0dm Laktaatti-ionin emäsvakion arvo on K b ( CH CH( OH) COO ) K a K w ( CH CH( OH) COOH) 1, , 10 7, ( dm ) dm dm Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 5

26 Taulukoksi saadaan: c alku ( dm ) muutos ( dm ) CH CH(OH)COO ( aq) + H O() l CH CH(OH)COOH( aq) + OH 00, 0 0 x + x + x ( aq) c ( dm ) 00, x x x tasap. Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot laktaatti-ionin emäsvakion lausekkeeseen [ CH CH( OH) COOH OH K b ( CH CH( OH) COO ) ] CH CH( OH) COO 7, x 0 x Tästä edelleen muokkaamalla saadaan toisen asteen yhtälö x + 7, x, Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x 1 1, ja x 1, ph-arvo on siten ph 1,00 poh 1,00 ( lg 1, ) 8,5 6 Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

27 99. Johda hapon HA happovakion, sitä vastaavan emäksen A emäsvakion ja veden ionitulon välinen riippuvuus. Laske myös natriumsuolan NaA veteen muodostuvan emäksen A 010 M liuoksen ph, kun lämpötilassa 5 C hapon HA 010 M vesiliuoksen ph 5,00. (Yo kevät 1990). Hapon HA protolyysireaktio on HA(aq) + H O(l) A (aq) + H O + (aq). Sen vastinemäksen A protolyysireaktio on A (aq) + H O(l) HA(aq) + OH (aq). Kun muodostetaan hapon happovakion ja emäksen emäsvakion tulo, saadaan lauseke K a + [ A ][ H O ] [ HA][ OH ] ( HA) Kb( A ) [ HA] [ A ] [ + HO ][ OH ] josta saadaan edelleen K a (HA) K b (A ) K w Hapon HA vesiliuoksessa oksoniumioni- ja vastinemäskonsentraatio on [H O + ] [A ] 10 ph /dm 10 5,00 /dm Taulukoksi saadaan: HA( aq) + H O() l A ( aq) + H O ( aq) c ( dm ) 0010, 0 0 alku + 500, 500, 500, muutos ( dm ) c tasap. ( dm ) 500, 500, 500, 0010, Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot happovakion lausekkeeseen: K a ( HA) A H O HA + [ ] 5, 00 ( 10 dm ) 5, 00 ( ) dm 8 1, dm Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto 7

28 Emäksen A emäsvakion arvo on siten K b ( A ) K a K w ( HA) 1 1, ( dm ) 8 1, dm 1, dm Emäs A protolysoituu seuraavasti: A (aq) + H O(l) HA(aq) + OH (aq) Taulukoksi saadaan: A ( aq) + H O() l HA( aq) + OH ( aq) c ( dm ) 0010, 0 0 alku muutos ( dm ) x + x + x c tasap. ( dm ) 0010, x x x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäksen A emäsvakion lausekkeeseen, jolloin saadaan K b HA A ) OH [ ] ( A 1, x 010 x Saadaan toisen asteen yhtälö x + 1, x 1, josta ratkaisuina x 1 1, ja x 9, Siten natriumsuolaliuoksessa [OH ] 9, /dm Liuoksen ph on ph 1,00 poh 1,00 (lg 9, ) Mooli 5 KE5 Opettajan aineisto

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu?

101. a) Mitkä ovat neutraloitumisreaktion lähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraloituminen tapahtuu? .1 Neutraoituminen 101. a) Mitkä ovat neutraoitumisreaktion ähtöaineet ja mikä on reaktiotuote? b) Miksi neutraoituminen tapahtuu? a) Lähtöaineet ovat oksonium- ja hydroksidi-ionit ja reaktiotuote vesi:

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Aloitusjakso. n( Fe) 0, mol 0, 090 mol. 1 = 0,08953 mol 6, = 5, ,4 mol. 3. a) m(fe) 5, 0 g. M(Fe) 55,85 g/mol. n(fe) =?

Aloitusjakso. n( Fe) 0, mol 0, 090 mol. 1 = 0,08953 mol 6, = 5, ,4 mol. 3. a) m(fe) 5, 0 g. M(Fe) 55,85 g/mol. n(fe) =? Aloitusjakso. a) m(fe) = 5,0 g M(Fe) = 55,85 g/mol (Fe) =? Ratkaistaa kysytty aiemäärä suureyhtälöstä m M m(fe) 5, 0 g ( Fe) 0, 0895 mol 0, 090 mol M(Fe) 55,85 g/mol b) (Fe) = 0,0895 mol N A = 6,022 10

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 24.3.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraoituminen = suoan muodostus Taustaa: Tähän asti oaan tarkastetu happojen ja emästen vesiiuoksia erikseen, mutta nyt tarkasteaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs yhdistetään.

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet.

Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet. KEMIAN KOE 24.3.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Tutkintoaineen sensorikokous on hyväksynyt seuraavat hyvän vastauksen piirteet. Kemiassa arvioinnin kohteina ovat kemiallisen tiedon ymmärtäminen ja soveltaminen

Lisätiedot

4.1 Heterogeeninen tasapaino

4.1 Heterogeeninen tasapaino 4.1 Heterogeeninen tasapaino 15. Seuraavia aineita kuumennetaan suljetussa astiassa. Selitä, miksi tasapainot ovat heterogeenisia. a) kalsiumkarbonaatti: CaCO(s) CO(g) + CaO(s) b) kaliumnitraatti: KNO(s)

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT

LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT LÄÄKETIEDE VALINTAKOE 2015 VALMENNUSKESKUKSEN TEKEMÄT KEMIAN TEHTÄVIEN MALLIRATKAISUT 2015 / 1B Tehtävässä esitettiin oikein-väärin-väittämiä sähkökemiaan (k-m) ja orgaaniseen kemiaan (n-p) liittyen. -

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F

1p - Yksi puuttuu tai väärin, -1/3 p b) Ioniyhdisteitä: B, C, F MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2011. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014.

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014. MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu muutama useamman vaiheen sisältävä harjoitustyö, joiden suorittamiseen kuluu yli puoli tuntia. Harjoitustyöt ovat

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n KEMIAN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015

Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015 Yleiset ohjeet opettajan arvioinnin tueksi kemian pisteytykseen kevät 2015 Tätä paperia ei ole tarkoitettu jaettavaksi opiskelijoille. Esimerkkejä selkeästä alustavasta arvostelusta - Tehtävän eri osat

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut 11. Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja muita alkuaineita noin 4,0 %. Laske,

Lisätiedot

Huomaa, että vastaukset annetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella.

Huomaa, että vastaukset annetaan kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tehtävien ratkaisut 1.2 Maailmankaikkeuden ja solujen kemiaa 1.11 Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014.

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014. Kemian pisteytysohjeet kevät 014. MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 014. - Tehtävän eri osat arvostellaan isteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq) .1 Hapot ja emäkset. Sitruunahappo on huoneenämmössä kiinteää ainetta ja se iukenee sekä veteen että asetoniin (propanoniin). Miksi sitruunahapon vesiiuos on hapan, mutta sen asetoniiuos ei oe hapan? Sitruunahapon

Lisätiedot