NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA"

Transkriptio

1 NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009

2 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa tutkittavana näytteenä on jokin arkipäivän tuote. Titraustyyppejä luokitellaan olevan neljän: 1) happo-emästitraus 2) kompleksometrinen titraus 3) hapetus-pelkistystitraus 4) saostustitraus Tässä testissä on työohjeet kymmenelle titraukselle, jotka on luokiteltu titraustyyppien mukaan seuraavasti: Happo-emästitrauksia: Väkiviinaetikan etikkahappopitoisuus Sitruunatiivisteen happopitoisuus Närästyslääkkeen neutralointikapasiteetti Kompleksometrisiä titrauksia: Kivennäisveden magnesiumpitoisuus Magnesiumsulfaatin kideveden määrä Hapetus-pelkistystitrauksia: Vetyperoksidivalmisteen pitoisuus Rauta(II)-suolan rautapitoisuus Saostustitrauksia: Kivennäisveden kloridipitoisuus Maustesuolan kloridipitoisuus Lihaliemikuution suolapitoisuus Työohjeet löytyvät edellä mainitussa järjestyksessä. Seuraavalla sivulla on titrauksissa käytettävien liuosten valmistusohjeet sekä titrauksissa käytettävien tuotteiden tiedot. Tulosten käsittelyyn tehdyt kaavat on suunnattu lukiolaisille. Kukin työohje kannattaa tulostaa kaksipuolisena niin, että suorituksen kuvaus on yhdellä puolella ja tulosten käsittely toisella puolella, jos oppilaat osaavat tulosten käsittelyä tulkita. Tämän tekstin viimeisellä sivulla on lausekkeet, joiden avulla tuloksen voi laskea ilman stoikiometrisiä laskuja. Jos tiedetään etteivät oppilaat osaa laskea titrauksen tulosta, kannattaa oppilaille antaa tehtäväksi laskea tulos lausekkeen avulla. Tällöin työohje kannattaa tulostaa yksipuolisena ilman tulosten käsittelyyn liittyviä kaavoja. Ohje tämän tekstin tulostamiseen: Tulosta etusivu erikseen (yksipuolisena) ja seuraavat sivut (s. 2 24) kaksipuolisina. Tällöin yksi työohje on yhdellä paperilla. Viimeinen sivu tulee olemaan yksipuolinen.

3 Liuosten valmistusohjeet 1 M NaOH: 8 g NaOH laimennetaan 200 millilitraksi. 1 M HCl: 43 ml väkevää suolahappoa laimennetaan 500 millilitraksi. Ammoniakkipuskuriliuos (kompleksometrisiin titrauksiin): 7,5 g NH 4 Cl liuotetaan 75 millilitraan väkevää ammoniakkia. Lisätään Eriochrome Black T -indikaattoria ja laimennetaan 500 millilitraksi. 0,050 M EDTA: 3,772 g EDTA:ta (M = 372,24 g/mol) laimennetaan 200 millilitraksi. 0,050 M KMnO 4 : 1,580 g KMnO 4 laimennetaan 200 millilitraksi. 0,1 M AgNO 3 : 3,398 g AgNO 3 laimennetaan 200 millilitraksi. 1 % K 2 CrO 4 : 2 g K 2 CrO 4 laimennetaan 200 millilitraksi. Titrauksissa käytettävät tuotteet Rajamäen väkiviinaetikka (10 %) Sicilia-sitruunatiiviste (keltainen, sitruunan muotoinen pullo, jossa V = 115 ml) Rennie-närästyslääke (punainen pakkaus, ilmoitettu neutraloivan 16 mmol / tabletti) Rainbow-kivennäisvesi (kevyesti hiilihapotettu, Mg 10 mg / 100 ml) Apteekin vetyperoksidipullo (3 %, 100 ml tai 200 ml) Pirkka-maustesuola Pirkka-lihaliemikuutio

4 VÄKIVIINAETIKAN ETIKKAHAPPOPITOISUUS Työskentelet Rajamäen tehtailla laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä elintarvike-etikkaa. Tehtäväsi on selvittää, onko erän etikkahappopitoisuus kohdallaan. Mitä teet: a) syötät etikkaa työkaverillesi ja päättelet etikan laadun hänen ilmeestään b) selvität kemiallisin mittauksin etikkaerän etikkahappopitoisuuden? Suoritus 1. Pipetoi dekantterilasiin väkiviinaetikkaa 5 ml. Lisää n. 50 ml vettä. 2. Lisää dekantterilasiin fenoliftaleiiniliuosta. 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 1,0 mol/l natriumhydroksidiliuoksella (NaOH). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu värittömästä punaiseksi. Teoria Natriumhydroksidi neutraloi etikkahapon: CH 3 COOH (aq) + NaOH (aq) CH 3 COONa (aq) + H 2 O Kun ekvivalenttipiste on saavutettu, liuos muuttuu emäksiseksi ja fenoliftaleiini värjää liuoksen punaiseksi. Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa natriumhydroksidiliuoksen kulutus = ml

5 Tuloksen laskeminen Lasketaan ensin etikkahappoliuoksen konsentraatio ja sen jälkeen sen massaprosentti. Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(ch 3 COOH) = n(naoh) Kaavalla n = cv saadaan yhtälö muotoon c(ch 3 COOH). V(CH 3 COOH) = c(naoh). V(NaOH) Kun yhtälö jaetaan puolittain etikkahapon tilavuudella, saadaan yhtälö muotoon c(ch 3 COOH) = c(naoh). V(NaOH) / V(CH 3 COOH) Etikkahapon konsentraatio on c(ch 3 COOH) = c(naoh). V(NaOH) / V(CH 3 COOH) = 1,0 mol/l. ml / 5 ml = mol/l Etikkahapon pitoisuuden (g/l) voi laskea kaavalla pitoisuus = c. M Eli lasketaan etikkahapon pitoisuus väkiviinaetikassa: pitoisuus = c. M = mol/l. 60,052 g/mol = g/l Arvioidaan, että väkiviinaetikan tiheys on 1,0 kg/l. Pitoisuuden voi tällöin ilmoittaa massaprosentteina (%m). Esimerkiksi jos etikkahapon pitoisuus olisi 91 g/l, olisi etikkahapon massaprosentti 9,1 %. Etkkahapon massaprosentti: %m(ch 3 COOH) = %

6 SITRUUNATIIVISTEEN HAPPOPITOISUUS Työskentelet mehutehtaalla. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä sitruunatiivistettä ja tehtäväsi on selvittää, onko valmiissa tuotteessa sopiva määrä sitruunahappoa. Mitä teet: a) ruiskutat sitruunamehutiivistettä marmoriveistokseen ja katsot liukeneeko se b) selvität kemiallisin mittauksin sitruunatiivisteen happopitoisuuden? Suoritus 1. Pipetoi 100 millilitran dekantterilasiin 10 millilitraa sitruunatiivistettä. 2. Laimenna liuos n. 50 millilitraksi. 3. Lisää dekantterilasiin fenoliftaleiiniliuosta. 4. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 1,0 mol/l natriumhydroksidiliuoksella (NaOH). Teoria Natriumhydroksidi neutraloi triproottisen (kolmen arvoisen) sitruunahapon: C 6 H 8 O 7 (aq) + 3 NaOH (aq) C 6 H 5 O 7 Na 3 (aq) + 3 H 2 O Kun ekvivalenttipiste on saavutettu, liuos muuttuu emäksiseksi ja fenoliftaleiini värjää liuoksen punaiseksi. Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa natriumhydroksidiliuoksen kulutus = ml

7 Tuloksen laskeminen Lasketaan ensin sitruunahapon konsentraatio ja sen jälkeen sen massaprosentti. Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa 3 n(c 6 H 8 O 7 ) = n(naoh) Kaavalla n = cv saadaan yhtälö muotoon 3 c(c 6 H 8 O 7 ). V(C 6 H 8 O 7 ) = c(naoh). V(NaOH) Kun yhtälö jaetaan puolittain näytteen tilavuudella ja luvulla 3, saadaan yhtälö muotoon c(c 6 H 8 O 7 ) = c(naoh). V(NaOH) / 3 V(C 6 H 8 O 7 ) Sitruunahapon konsentraatio on c(c 6 H 8 O 7 ) = c(naoh). V(NaOH) / [3. V(CH 3 COOH)] = 1,0 mol/l. ml / (3. 10 ml) = mol/l Sitruunahapon pitoisuuden (g/l) voi laskea kaavalla pitoisuus = c. M Eli lasketaan sitruunahapon pitoisuus sitruunatiivisteessä: pitoisuus = c. M = mol/l. 192,124 g/mol = g/l Arvioidaan, että sitruunatiivisteen tiheys on 1,0 kg/l. Pitoisuuden voi tällöin ilmoittaa massaprosentteina (%m). Esimerkiksi jos sitruunahapon pitoisuus olisi 34 g/l, olisi sitruunahapon massaprosentti 3,4 %. Sitruunahapon massaprosentti: %m(c 6 H 8 O 7 ) = %

8 NÄRÄSTYSLÄÄKKEEN NEUTRALOINTIKAPASITEETTI Työskentelet närästyslääkkeitä valmistavalla lääketehtaalla. Tehtäväsi on selvittää, toimivatko juuri tuontantolinjalta valmistuneet närästyslääkkeet. Mitä teet: a) juot 20 kuppia kahvia ja kokeilet, auttaako tablettien syönti b) selvität kemiallisin mittauksin, kuinka paljon happoa närästyslääketabletti neutraloi? Suoritus 1. Laita närästyslääketabletti dekantterilasiin. Pipetoi perään 25 ml 1,0 mol/l suolahappoa (HCl). 2. Lisää dekantteriin fenoliftaleiiniliuosta. 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 1,0 mol/l natriumhydroksidiliuoksella (NaOH). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu värittömästä punaiseksi. Teoria Närästyslääkkeet sisältävät pääasiassa karbonaattisuoloja, esimerkkinä magnesiumkarbonaatti (MgCO 3 ). Närästyslääkkeiden tehtävänä on neutraloida vatsahappoa (~ 0,1 mol/l HCl). Reaktioyhtälö on seuraava: MgCO 3 (s) + 2 HCl (aq) MgCl 2 (aq) + CO 2 (g) + H 2 O Tässä titrauksessa happoa laitetaan enemmän kuin mitä närästyslääketabletti neutraloi. Happoa laitetaan yhteensä n(hcl) = cv = 1,0 mol/l. 25 ml = 25 mmol Happoa jää närästyslääkkeen jäljiltä jonkin verran. Titrauksessa selvitetään, kuinka paljon happoa on jäljellä. Titrauksessa natriumhydroksidi neutraloi suolahapon: HCl (aq) + NaOH (aq) NaCl (aq) + H 2 O Kun ekvivalenttipiste on saavutettu, liuos muuttuu emäksiseksi ja fenoliftaleiini värjää liuoksen punaiseksi.

9 Tuloksen laskeminen Ekvivalenttikohdassa natriumhydroksidiliuoksen kulutus = ml Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(hcl) jäljellä = n(naoh) Kaavalla n = cv saadaan yhtälö muotoon n(hcl) jäljellä = c(naoh). V(NaOH) Lasketaan jäljelle jääneen suolahapon ainemäärä: n(hcl) jäljellä = c(naoh). V(NaOH) = 1,0 mol/l. ml = mmol Lasketaan lopuksi, että kuinka suuren ainemäärä suolahappoa yksi tabletti neutraloi: 25 mmol mmol = mmol Ilmoita tulos millimoolien tarkkuudella.

10 KIVENNÄISVEDEN MAGNESIUMPITOISUUS Työskentelet virvoitusjuomatehtaalla. Tuotantolinjalta on valmistunut erä kivenäisvesivalmistetta ja tehtäväsi olisi selvittää, onko kivennäisveteen lisätty oikea määrä magnesiumsuolaa. Mitä teet: a) juot 10 pulloa kivennäisvettä ja katsot, alkaako kynsiesi rakenne vahvistua b) selvität kemiallisin mittauksin kivennäisveden magnesiumpitoisuuden? Suoritus 1. Mittaa mittalasilla 100 ml kivennäisvettä ja kaada dekantterilasiin. 2. Pipetoi dekantterilasiin 10 ml ammoniakkipuskuriliuosta (ph = 10), johon on lisätty Eriochrome Black T indikaattoria. 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,050 mol/l EDTAliuoksella. Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu punaisesta siniseksi tai vihreäksi. Teoria Eriochrome Black T indikaattori (EBT) muodostaa magnesiumionin kanssa punaisen yhdisteen: Mg 2+ + EBT Mg(EBT) Kun liuokseen lisätään EDTA-liuosta (etyleenidiamiinitetraetikkahappo), muodostuu magnesiumionin ja EDTA:n välistä väritöntä yhdistettä: Mg(EBT) + EDTA EBT + Mg(EDTA) Eriochrome Black T indikaattori (EBT) on itse väriltään sininen. Kun kaikki magnesiumionit on siirtyneet EDTA-yhdisteeksi, liuos muuttuu punaisesta siniseksi tai vihreäksi.

11 Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa EDTA-liuoksen kulutus = ml Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(mg 2+ ) = n(edta) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(mg 2+ ) = m(mg 2+ ) / M(Mg 2+ ) n(edta) = c(edta). V(EDTA) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: m(mg 2+ ) / M(Mg 2+ ) = c(edta). V(EDTA) Kun yhtälö kerrotaan puolittain magnesiumionin moolimassalla, saadaan magnesiumionien massaksi m(mg 2+ ) = c(edta). V(EDTA). M(Mg 2+ ) Magnesiumionein massa, minkä 100 ml kivennäisvettä sisältää, on tällöin: m(mg 2+ ) = c(edta). V(EDTA). M(Mg 2+ ) = 0,050 mol/l. ml. 24,31 g/mol = mg Kirjoita tulos yhden desimaalin tarkkuudella.

12 MAGNESIUMSULFAATIN KIDEVEDEN MÄÄRÄ Työskentelet lääketehtaan tuotekehitysosastolla. Tarvitset orgaanista synteesiä varten kidevedetöntä magnesiumsulfaattia. Saatavilla olisi muutaman vuoden vanhaa MgSO 4 -jauhetta, jonka kerrotaan olevan kidevedetöntä ja päätät selvittää, onko jauhe kelvollista. Mitä teet: a) sytytät sanomalehden palamaan ja yrität sammuttaa sitä tutkittavalla MgSO 4 -jauheella b) selvität kemiallisin mittauksin jauheen sisältämän kideveden määrän? Suoritus 1. Punnitse 100 millilitran dekantterilasiin n. 50 mg tutkittavaa MgSO 4 -jauhetta, kirjaa tarkka punnitustulos ylös ja laimenna liuos n. 50 millilitraksi. 2. Pipetoi dekantterilasiin 10 ml ammoniakkipuskuriliuosta (ph = 10), johon on lisätty Eriochrome Black T indikaattoria. 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,050 mol/l EDTAliuoksella. Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu punaisesta siniseksi tai vihreäksi. Teoria Eriochrome Black T indikaattori (EBT) muodostaa magnesiumionin kanssa punaisen yhdisteen: Mg 2+ + EBT Mg(EBT) Kun liuokseen lisätään EDTA-liuosta (etyleenidiamiinitetraetikkahappo), muodostuu magnesiumionin ja EDTA:n välistä väritöntä yhdistettä: Mg(EBT) + EDTA EBT + Mg(EDTA) Eriochrome Black T indikaattori (EBT) on itse väriltään sininen. Kun kaikki magnesiumionit on siirtyneet EDTA-yhdisteeksi, liuos muuttuu punaisesta siniseksi tai vihreäksi.

13 Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa EDTA-liuoksen kulutus = ml Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(mg 2+ ) = n(edta) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(mg 2+ ) = m(mg 2+ ) / M(Mg 2+ ) n(edta) = c(edta). V(EDTA) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: m(mg 2+ ) / M(Mg 2+ ) = c(edta). V(EDTA) Kun yhtälö kerrotaan puolittain magnesiumionin moolimassalla, saadaan magnesiumionien massaksi m(mg 2+ ) = c(edta). V(EDTA). M(Mg 2+ ) Magnesiumionein massa, minkä punnittu MgSO 4 -jauhe sisältää, on tällöin: m(mg 2+ ) = c(edta). V(EDTA). M(Mg 2+ ) = 0,050 mol/l. ml. 24,31 g/mol = mg Jauheen magnesiumipitoisuus on tällöin %m(mg) = 100 %. m(mg 2+ ) / m(näyte) = 100 %. mg / mg = % Kidevedettömän magnesiumsulfaatin magnesiumpitoisuus on 20 %. Arvioi sisältääkö tutkittu jauhe merkittävästi kidevettä.

14 VETYPEROKSIDIVALMISTEEN PITOISUUS Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontaosastolla. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä apteekeissa myytävää vetyperoksidivalmistetta ja tehtäväsi on selvittää, onko tuotteessa oikea pitoisuus. Mitä teet: a) laitat vetyperoksidivalmistetta työkaverisi hiuksiin ja katsot, muuttuvatko hiukset vaaleiksi b) selvität kemiallisin mittauksin vetyperoksidivalmisteen pitoisuuden? Suoritus 1. Punnitse 100 millilitran dekantterilasiin n. 1 g tutkittavaa vetyperoksidivalmistetta, kirjaa tarkka punnitustulos ylös. 2. Lisää dekantteriin 50 millilitraa 1 M suolahappoa (HCl). 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,050 mol/l kaliumpermanganaattiliuoksella (KMnO 4 ). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu violetiksi. Teoria Kaliumpermanganaatti hapettaa vetyperoksidin happamassa liuoksessa: 5 H 2 O MnO H + 5 O Mn H 2 O Kaliumpermanganaattiliuos on violetin väristä. Kun kaikki vetyperoksidimolekyylit ovat hapettuneet ja kaliumpermanganaattia lisätään vielä hieman, värjääntyy titrattava liuos violetiksi.

15 Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa kaliumpermanganaattiliuoksen kulutus = ml Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa 2 n(h 2 O 2 ) = 5 n(kmno 4 ) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(h 2 O 2 ) = m(h 2 O 2 ) / M(H 2 O 2 ) n(kmno 4 ) = c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: 2 m(h 2 O 2 ) / M(H 2 O 2 ) = 5 c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ) Kun yhtälö kerrotaan puolittain vetyperoksidin moolimassalla ja jaetaan luvulla 2, saadaan vetyperoksidin massaksi m(h 2 O 2 ) = 5/2. c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ). M(H 2 O 2 ) Vetyperoksidin massa, minkä punnittu näyte sisältää, on tällöin: m(h 2 O 2 ) = 5/2. c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ). M(H 2 O 2 ) 5/2. 0,050 mol/l. ml. 34,016 g/mol = mg = g Vetyperoksidin pitoisuus on tällöin %m(h 2 O 2 ) = 100 %. m(h 2 O 2 ) / m(näyte) = 100 %. g / g = % Kirjaa tulos yhden desimaalin tarkkuudella.

16 RAUTA(II)-SUOLAN RAUTAPITOISUUS Työskentelet terveysaseman laboratoriossa. Tehtäväsi olisi valmistaa analyysiä varten rauta(ii)- ioneja sisältävä liuos, jonka tarkalla pitoisuudella ei ole väliä, kunhan se tunnetaan tarkasti. Tarvitsisit liuoksen valmistukseen lämpökaappia, jossa rauta(ii)sulfaatti tulisi kuivata ennen punnitusta. Käytössäsi ollut lämpökaappi kuitenkin hajosi eikä toista lämpökaappia ole saatavilla. Mitä teet: a) syöt flunssapotilaan virtsanäytteen ja haet kahden viikon sairasloman b) valmistat rauta(ii)-liuoksen ja tarkistat sen rautapitoisuus kemiallisella mittauksella? Suoritus 1. Punnitse käytössäsi olevaa rauta(ii)sulfaattia niin, että rautaa on likimain 0,2 g. Liuota punnitsemasi suola 200 millitraan 1 mol/l suolahappoa (HCl). 2. Mittaa valmistamaasi liuosta mittalasilla 100 millilitraa 250 millilitran dekantterilasiin. 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,050 mol/l kaliumpermanganaattiliuoksella (KMnO 4 ). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu violetiksi. Teoria Kaliumpermanganaatti hapettaa rauta(ii)-ionin happamassa liuoksessa: 5 Fe 2+ + MnO H + 5 Fe 3+ + Mn H 2 O Kaliumpermanganaattiliuos on violetin väristä. Kun kaikki rauta(ii)-ionit ovat hapettuneet ja kaliumpermanganaattia lisätään vielä hieman, värjääntyy titrattava liuos violetiksi.

17 Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa kaliumpermanganaattiliuoksen kulutus = ml Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(fe 2+ ) = 5 n(kmno 4 ) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(fe 2+ ) = m(fe 2+ ) / M(Fe 2+ ) n(kmno 4 ) = c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: m(fe 2+ ) / M(Fe 2+ ) = 5 c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ) Kun yhtälö kerrotaan puolittain raudan moolimassalla, saadaan rauta(ii)-ionien massaksi m(fe 2+ ) = 5. c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ). M(Fe 2+ ) Rauta(II)-ionien massa, minkä pipetoitu näyte sisältää, on tällöin: m(fe 2+ ) = 5. c(kmno 4 ). V(KMnO 4 ). M(Fe 2+ ) 5. 0,050 mol/l. ml. 55,85 g/mol = mg Valmistetun liuoksen rautapitoisuus on tällöin %m(fe 2+ ) = 100 %. m(fe 2+ ) / V(näyte) = 100 %. mg / 100 ml = g/l Kirjaa tulos kahden desimaalin tarkkuudella.

18 KIVENNÄISVEDEN KLORIDIPITOISUUS Työskentelet oluttuotteita valmistavassa yrityksessä, jokai aikoo laajentaa tuotevalikoimaansa kivennäisvesien puolelle. Tällä hetkellä kilpailijan tuote Rainbow Kivennäisvesi on markkinajohtaja kyseisessä tuoteryhmässä. Syynä saattaa olla tuotteen alhainen hinta, mutta ilmeisesti myös maku on miellyttänyt kuluttajia. Ehdotat pomollesi, että kokeilette aluksi samaa reseptiä kuin Rainbow-tuotemerkin valmistaja. Tuoteseloste kyseisessä tuotteessa on kuitenkin puutteellinen kloridipitoisuuden osalta ja sinun tulisi saada se selville. Mitä teet: a) soitat kuuluisalle kivennäisvesiasiantuntijalle Pariisiin ja pyydät häntä saapumaan seuraavalla reittilennolla maistelemaan paikallisia tuotteita b) selvität kemiallisin mittauksin kivennäisveden kloridipitoisuuden? Suoritus 1. Mittaa mittalasilla 100 ml kivennäisvettä ja kaada dekantterilasiin. 2. Pipetoi dekantterilasiin 10 ml 1 % kaliumkromaattiliuosta (K 2 CrO 4 ). 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,1 mol/l hopeanitraattiliuoksella (AgNO 3 ). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu keltaisesta punaiseksi. Teoria Hopeaioni saostaa kivennäisvedessä olevat kloridi-ionit: Ag + (aq) + Cl (aq) AgCl (s) Kun kaikki kloridi-ionit ovat saostuneet, muodostuu liuokseen punaista hopeakromaattia: 2 Ag + (aq) + CrO 2 4 (aq) Ag 2 CrO 4 (s)

19 Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa hopeanitraattiliuoksen kulutus = ml Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(cl ) = n(ag + ) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(cl ) = m(cl ) / M(Cl ) n(ag + ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: m(cl ) / M(Cl ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ) Kun yhtälö kerrotaan puolittain kloridi-ionin moolimassalla, saadaan kloridi-ionien massaksi m(cl ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ). M(Cl ) Kloridi-ionien massa, minkä 100 ml kivennäisvettä sisältää, on tällöin: m(cl ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ). M(Cl ) = 0,1 mol/l. ml. 35,45 g/mol = mg Kirjoita tulos kahden numeron tarkkuudella.

20 MAUSTESUOLAN KLORIDIPITOISUUS Työskentelet maustetehtaalla. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä maustesuolaa ja tehtäväsi on selvittää, onko siinä kloridipitoisuus kohdallaan. Mitä teet: a) laitat suolaa kukkaruukkuun ja katsot, kuivuuko kukat kasaan b) selvität kemiallisin mittauksin suolan kloridipitoisuuden? Suoritus 1. Punnitse 100 millilitran dekantteriin tutkittavaa maustesuolaa n. 50 mg ja kirjaa tarkka punnitustulos ylös. 2. Pipetoi dekantteriin 10 millilitraa 1 % K 2 CrO 4 -liuosta ja laimenna n. 50 millilitraksi. 3. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,1 mol/l hopeanitraattiliuoksella (AgNO 3 ). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu keltaisesta punaiseksi. Teoria Hopeaioni saostaa kivennäisvedessä olevat kloridi-ionit: Ag + (aq) + Cl (aq) AgCl (s) Kun kaikki kloridi-ionit ovat saostuneet, muodostuu liuokseen punaista hopeakromaattia: 2 Ag + (aq) + CrO 2 4 (aq) Ag 2 CrO 4 (s) Titrauksen tulos Maustesuolaa punnittiin: mg. Ekvivalenttikohdassa hopeanitraattiliuoksen kulutus = ml

21 Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(cl ) = n(ag + ) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(cl ) = m(cl ) / M(Cl ) n(ag + ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: m(cl ) / M(Cl ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ) Kun yhtälö kerrotaan puolittain kloridi-ionin moolimassalla, saadaan kloridi-ionien massaksi m(cl ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ). M(Cl ) Kloridi-ionien massa, minkä punnittu erä maustesuolaa sisältää, on tällöin: m(cl ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ). M(Cl ) = 0,1 mol/l. ml. 35,45 g/mol = mg Lopuksi lasketaan maustesuolan kloridi-ionien massaprosentti: % m(cl ) = 100 %. mg / mg = %

22 LIHALIEMIKUUTION SUOLAPITOISUUS Työskentelet elintarviketehtaalla. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä lihaliemikuutioita. Tehtävsi on selvittää, onko niissä suolapitoisuus kohdallaan. Mitä teet: a) syötät koirallesi 10 litraa lihaliemikuutioista valmistettua soppaa ja katsot, tarviiko juoda vettä välissä vai meneekö kaikki kerralla b) selvität kemiallisin mittauksin lihaliemikuution suolapitoisuuden? Suoritus 1. Keitä yksi lihaliemikuutio 500 millitrassa vettä. 2. Pipetoi 5 millilitraa lihalientä 100 millilitran dekantteriin. 3. Pipetoi dekantterilasiin 10 ml 1 % kaliumkromaattiliuosta (K 2 CrO 4 ). Laimenna liuos n. 50 millilitraksi. 4. Lisää dekantteriin magneettisauva, laita sekoitus päälle ja titraa 0,1 mol/l hopeanitraattiliuoksella (AgNO 3 ). Ekvivalenttipisteessä liuos muuttuu keltaisesta punaiseksi. Teoria Hopeaioni saostaa kivennäisvedessä olevat kloridi-ionit: Ag + (aq) + Cl (aq) AgCl (s) Kun kaikki kloridi-ionit ovat saostuneet, muodostuu liuokseen punaista hopeakromaattia: 2 Ag + (aq) + CrO 2 4 (aq) Ag 2 CrO 4 (s) Titrauksen tulos Ekvivalenttikohdassa hopeanitraattiliuoksen kulutus = ml

23 Tuloksen laskeminen Reaktioyhtälöstä nähdään, että stoikiometria on muotoa n(cl ) = n(ag + ) Toisaalta tiedetään, että seuraavat yhtälöt pitävät paikkansa: n(cl ) = m(cl ) / M(Cl ) n(ag + ) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ) n(nacl) = n(cl ) n(nacl) = m(nacl) / M(NaCl) Sijoitetaan ne aikaisempaan yhtälöön, jolloin saadaan: m(nacl) / M(NaCl) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ) Kun yhtälö kerrotaan puolittain natriumkloridin moolimassalla, saadaan natriumkloridin massaksi m(nacl) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ). M(NaCl) Natriumkloridin massa, minkä 5 ml lihalientä sisältää, on tällöin: m(nacl) = c(agno 3 ). V(AgNO 3 ). M(NaCl) = 0,1 mol/l. ml. 58,44 g/mol = mg Lihaliemen suolapitoisuus on tällöin %m(nacl) = 100 %. mg / 5000 mg = % Kirjoita tulos yhden desimaalin tarkkuudella.

24 Lausekkeet tulosten käsittelyyn x = liuoksen kulutus (millilitroina) m = punnittu näytteen määrä (grammoina) Titraus Laskettava arvo Lauseke Väkiviinaetikan etikkahappopitoisuus Etikkahapon massaprosentti 1,2. x Sitruunatiivisteen happopitoisuus Sitruunahapon massaprosentti 0,64. x Närästyslääkkeen Suolahapon ainemäärä (mmol), jonka 25,0 x neutralointikapasiteetti yksi tabletti neutraloi Kivennäisveden magnesiumpitoisuus Magnesiumionien määrä (mg) 100 millilitrassa kivennäisvettä 1,2. x Magnesiumsulfaatin kideveden määrä Magnesiumin massaprosentti 0,12. x / m suolayhdisteessä Vetyperoksidivalmisteen pitoisuus Vetyperoksidin massaprosentti 0,43. x / m Rauta(II)-suolan rautapitoisuus Raudan pitoisuus valmistetussa 0,14. x liuoksessa (g/l) Kivennäisveden kloridipitoisuus Kloridi-ionien määrä (mg), 100 3,5. x millilitrassa kivennäisvettä Maustesuolan kloridipitoisuus Kloridi-ionien massaprosentti 0,35. x / m maustesuolassa Lihaliemikuution suolapitoisuus Natriumkloridin massaprosentti valmistettavassa lihaliemessä 0,12. x Esimerkkejä lausekkeiden käytöstä: 1. Väkiviinaetikan titrauksessa saatiin kulutukseksi 8,4 ml. Etikkahapon massaprosentti on tällöin 1,2. 8,4 = 10,1 (%) 2. Närästyslääkkeen titrauksessa saatiin kulutukseksi 11,0 ml. Närästyslääke neutraloi tällöin suolahappoa 25,0 11,0 = 14,0 ~ 14 (mmol) 3. Vetyperoksidia punnittiin 1,012 g. Titrauksessa kulutus oli 6,8 ml. Vetyperoksidin massaprosentti on tällöin 0,43. 6,8 / 1,012 = 2,889 ~ 2,9 (%)

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ

KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ KESKIPITKIÄ ANALYYSEJÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu muutama useamman vaiheen sisältävä harjoitustyö, joiden suorittamiseen kuluu yli puoli tuntia. Harjoitustyöt ovat

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot Liite 6 Tieto- ja viestintätekniikan käyttö kokeellisessa kemian opetuksessa videot Kokeellisuus kemian opetuksessa II Opiskelija 4 Kevät 2009 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Teoria... 4 6 Kehitetty

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla? VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

1. Kalsiumin ja magnesiumin määritys kompleksometrisesti

1. Kalsiumin ja magnesiumin määritys kompleksometrisesti CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio- kurssin analyyttisen kemian laboratorio-osuuden työohjeet Analytical chemistry is what analytical chemists do anonymous Analyyttinen kemia on tuttua jokaiselle, joka on

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa. HAPANTA HUNAJAA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu alakouluun, mutta sitä voi soveltaa muillekin luokka-asteille. Yläkouluissa ja lukiossa voidaan käyttää vahvoja happoja ja emäksiä ja laskea tarkemmin pitoisuudet

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu yläkouluun kurssille elollinen luonto ja yhteiskunta. Lukiossa työ soveltuu parhaiten kurssille KE4. KESTO: Työ kestää n.1-2h MOTIVAATIO: Vaatteita

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA

FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA FOSFORIPITOISUUS PESUAINEESSA TAUSTAA Pehmeä vesi on hyvän pesutuloksen edellytys. Tavallisissa pesupulvereissa fosfori esiintyy polyfosfaattina, joka suhteellisen nopeasti hydrolisoituu vedessä ortofosfaatiksi.

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014.

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 2014. Kemian pisteytysohjeet kevät 014. MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin keväällä 014. - Tehtävän eri osat arvostellaan isteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä

Lisätiedot

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ Mitä hunaja sisältää? Hunaja sisältää noin 200 yhdistettä, muun muassa erilaisia sokereita, vettä, happoja, vettä proteiineja, vitamiineja, hivenaineita, entsyymejä

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista

Lisätiedot

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa

Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Valitkoituja esimerkkejä & vastaustekniikkaa Liukoisuus Lääketieteellisen tiedekunnan valintakoe vuonna 2000 t.5 Virtsakiviä muodostuu, kun niukkaliukoisia suoloja muodostavien ioninen pitoisuus virtsassa

Lisätiedot

Aloitusjakso. n( Fe) 0, mol 0, 090 mol. 1 = 0,08953 mol 6, = 5, ,4 mol. 3. a) m(fe) 5, 0 g. M(Fe) 55,85 g/mol. n(fe) =?

Aloitusjakso. n( Fe) 0, mol 0, 090 mol. 1 = 0,08953 mol 6, = 5, ,4 mol. 3. a) m(fe) 5, 0 g. M(Fe) 55,85 g/mol. n(fe) =? Aloitusjakso. a) m(fe) = 5,0 g M(Fe) = 55,85 g/mol (Fe) =? Ratkaistaa kysytty aiemäärä suureyhtälöstä m M m(fe) 5, 0 g ( Fe) 0, 0895 mol 0, 090 mol M(Fe) 55,85 g/mol b) (Fe) = 0,0895 mol N A = 6,022 10

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti

Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti Rasvattoman maidon laktoosipitoisuuden määritys entsymaattisesti 1. Työn periaate Esikäsitellyn näyteliuoksen sisältämä laktoosi hajotetaan (hydrolysoidaan) entsymaattisesti D-glukoosiksi ja D-galaktoosiksi

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset

Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

2 SI-JÄRJESTELMÄ Kirjassa esitettyjen tehtävien vastaukset

2 SI-JÄRJESTELMÄ Kirjassa esitettyjen tehtävien vastaukset SI-JÄRJESTELMÄ Kirjassa esitettyjen tehtävien vastaukset 1. a) 0, ml b) 500 hl c) 3 km d) 8 mm e) 500 kg f) 1 TJ. 5 10-6 m 3. 8000 kj 4. a) sentti b) kilo c) tera d) mikro e) desi f) m g) f) h) G i) p

Lisätiedot

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys.

b) Reaktio Zn(s) + 2 Ag + (aq) Zn 2+ (aq) + 2 Ag (s) tapahtuu galvaanisessa kennossa. Kirjoita kennokaavio eli kennon lyhennetty esitys. KE4-KURSSIN KOE Kastellin lukio 2013 Vastaa kuuteen (6) kysymykseen. Tee pisteytysruudukko. 1. Tarkastele jaksollista järjestelmää ja valitse siitä a) jokin jalometalli. b) jokin alkuaine, joka reagoi

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member

Mark Summary Form. Tulospalvelu. Competitor No Competitor Name Member Summary Form Skill Number 604 Skill Laborantti Criterion Criterion Description s Day 1 Day 2 Day 3 Day 4 Total Award A B C Elintarvikevalvonta Elintarvikevalvonta ja tutkimus Lääketurvallisuus 35.00 40.00

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

KEMIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

KEMIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ KEMIAN KOE 29.9.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Spektrofotometria ja spektroskopia

Spektrofotometria ja spektroskopia 11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Tips for teachers and expected results

Tips for teachers and expected results Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi

α-amylaasi α-amylaasin eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Tärkkelys Oligosakkaridit Maltoosi + glukoosi n eristäminen syljestä ja spesifisen aktiivisuuden määritys. Johdanto Työssä eristetään ja puhdistetaan merkittävä ja laajalti käytetty teollisuusentsyymi syljestä. pilkkoo tärkkelystä ensin oligosakkarideiksi

Lisätiedot

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1)

MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) MAIDON PROTEIININ MÄÄRÄN SELVITTÄMINEN (OSA 1) Johdanto Maito on tärkeä eläinproteiinin lähde monille ihmisille. Maidon laatu ja sen sisältämät proteiinit riippuvat useista tekijöistä ja esimerkiksi meijereiden

Lisätiedot

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA

ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA sivu 1/8 ENERGIAA TÄRKKELYKSESTÄ! NELJÄ TUTKIMUSTA TAUSTA Nautit päivittäin tärkkelystä sisältäviä ruoka-aineita. Oletko koskaan pohtinut mitä tärkkelykselle tapahtuu elimistössäsi? Mitkä ruoka-aineet

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille. Ongelmanratkaisu. Isto Jokinen 2017 MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille Ongelmanratkaisu Isto Jokinen 2017 SISÄLTÖ 1. Matemaattisten ongelmien ratkaisu laskukaavoilla 2. Tekijäyhtälöt 3. Laskukaavojen yhdistäminen 4. Yhtälöiden

Lisätiedot

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME

KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 16.3.2016 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot