( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph"

Transkriptio

1 Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H O + ] 1, mol/dm ) [H O + ] 6,7 1 4 mol/dm d) [H O + ], mol/dm Luokittele liuokset happamiin, neutraaleihin ja emäksisiin. a) w 1, HO 1, ( ) 7 7 1, 8 1 1, 1 Liuos on neutraali. b) w 1, HO 19, ( ) 4 4 5, 5 1 5, 1 Liuos on emäksinen. ) w 1, HO 67, ( ) , , 5 1 Liuos on hapan. d) 14 ( ) w 1, HO, , 8 1 4, 4 1 Liuos on hapan. Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 14

2 47. Veden ionitulo vaihtelee lämpötilan mukaan seuraavasti: Lämpötila ( C) w (mol/dm ) 1, , , , , a) Onko veden autoprotolyysireaktio endo- vai eksoterminen? Perustele. b) Laske [H O + ] ja [ ] puhtaassa vedessä 5 C:n lämpötilassa. ) Laske, mikä on veden ph 5 C:n lämpötilassa. d) Taulukkokirjassa veden ionitulon kohdalla on merkintä p w. Tämä määritellään seuraavasti: p w lg w. Laske, mikä on veden ionitulon arvo 55 C:ssa, kun pκ w 1,15. a) Endoterminen, koska ionitulon arvo kasvaa, kun lämpötila nousee eli tasapainoasema siirtyy lopputuotteiden puolelle. b) [ ] [ H O + ] 5, ( ) , 49 1, 4 1 ) ph lg [H O + ] lg, ,68 d) w p w 1 ( ) 1, 15 1 ( ) 7, ( ) , 8 1 ( ) 48. a) Vetykarbonaatti-ionin happovakio on 4, mol/dm. Laske karbonaatti-ionin emäsvakio. b) Vetysulfidi-ionin emäsvakio on 1, 1 7 mol/dm. Laske divetysulfidin happovakio. a) b ( CO ) a w ( HCO ) 14 1, 8 1 ( ) 11 4, , 145 1, 1 1 moldm 144 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

3 b) a( HS) b w ( HS ) 14 1, 8 1 ( ) 7 1, , 8 1 1, Maitonäytteen ph on 6,77. Laske näytteen p, [H O + ] ja [ ]. Onko maitonäyte hapan, neutraali vai emäksinen? p 14, ph 14, 6,77 7, [H O + ] 1 ph mol/dm 1 6,77 mol/dm 1, mol/dm 1,7 1 7 mol/dm [ ] 1 p mol/dm 1 7, mol/dm 5, mol/dm 5,9 1 8 mol/dm Maitonäyte on hapan. 5. irjoita seuraavien happojen protolyysireaktiot ja laske muodostuvan liuoksen ph. a) HCl, mol/dm b) HClO 4, 5,6 1 mol/dm ) HNO, 5 mol/dm aikki hapot ovat vahvoja happoja, eli ne protolysoituvat lähes täydellisesti, minkä seurauksena happoliuoksissa [H O + ] (happo). a) HCl(aq) + H O(l) Cl (aq) + H O + (aq) ph lg [H O + ] lg b) HClO 4 (aq) + H O(l) ClO 4 (aq) + H O + (aq) ph lg [H O + ] lg 56,518,5 ) HNO (aq) + H O(l) NO (aq) + H O + (aq) ph lg [H O + ] lg 5 1,61 1,6 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 145

4 51. Laske typpihappoliuoksen konsentraatio, kun sen ph on,5. Typpihappo on vahva happo, joten (HNO ) [H O + ] 1,5 mol/dm 16 mol/dm, 1 mol/dm. 5. uinka monta millilitraa väkevää 6-massaprosenttista suolahappoa HCl(aq) (tiheys 1,18 g/ml) tarvitaan valmistettaessa 1,5 litraa suolahappoliuosta, jonka ph,1? Valmistettavan suolahappoliuoksen oksoniumionien ainemäärä on n(h O + ) [H O + ] V 1,1 mol/dm 1,5 dm 999 mol oska vetykloridi on vahva happo, on tarvittavan väkevän suolahapon ainemäärä n(hcl) n(h O + ) 999 mol 1 grammaa väkevää 6-massaprosenttista suolahappoa sisältää vetykloridia 6 g. Tiheyden perusteella tämän liuoksen tilavuus on V m 1 g 847, 5 ml 8475 l ρ 1, 18 gml Tästä saadaan edelleen väkevän suolahapon konsentraatio seuraavasti: n( HCl) m( HCl) 6 g ( HCl) V M( HCl) V 6, 458 g mol 8475 l 11, 651 mol l Tätä liuosta tarvitaan laimennosta varten V n ( HCl) 999 mol 85 l 8, 5 ml ( HCl) 11, 651 mol l 146 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

5 5. Mikä on liuoksen ph, kun 5 ml vetykloridikaasua, jonka lämpötila on C ja paine 987 bar, liuotetaan veteen siten, että liuoksen lopputilavuus on 4,5 litraa? Vetykloridikaasun ainemäärä pv n( HCl) RT 987 bar 5 dm bar dm mol 96, mol Vetykloridin konsentraatio on n( HCl) 817 mol ( HCl) 19 mol l V( liuos) 4, 5 l Vetykloridi on vahva happo, joten [H O + ] (HCl) 19 mol/l Liuoksen ph on siten ph lg [H O + ] lg 19, Opiskelija tarvitsi rasvojen emäshydrolyysiin kaliumhydroksidiliuosta, jonka konsentraatio oli, mol/l. Mikä oli tämän liuoksen ph? (), mol/l ph? aliumhydroksidi on vahva, yksiarvoinen emäs, joten [ ] (), mol/l Liuoksen p-arvo on p lg [ ] lg, 4771 Liuoksen ph-arvo on ph 14, p 14, (4771) 14,48 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 147

6 55. Mikä on liuoksen ph, kun 15 ml natriumhydroksidiliuosta ( 6 mol/dm ) laimennetaan siten, että liuoksen lopputilavuus on 15, litraa? Yksi mooli natriumhydroksidia tuottaa veteen liuetessaan yhden moolin hydroksidiioneja. Laimennokseen tulevien hydroksidi-ionien ainemäärä on n( ) (Na) V 6 mol/dm 15 l 75 mol Laimennoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on n( ) V( laimennos) Liuoksen ph on siten 75 15, mol l 5 mol l ph 14, p 14, ( lg 5) 11, grammaa kidevedellistä bariumhydroksidia Ba() 8 H O liuotetaan veteen siten, että liuoksen tilavuus on 1 ml. Laske liuoksen ph. Bariumhydroksidin ainemäärä on m 9 g n( Ba( ) 8 H O) 1, mol M 15, 474 gmol un bariumhydroksidi liukenee veteen, yhdestä moolista syntyy kaksi moolia hydroksidi-ioneja: Ba() 8 H O(s) Ba + (aq) + (aq) + 8 H O(l) Hydroksidi-ionien ainemäärä on siten n( ) 1,6 1 4 mol, mol Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on n( ) V( liuos) 4, 47 1 mol 1 l, 47 1 mol l ph 14, p 14, (lg,47 1 ) 11,9 148 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

7 57. uinka monta millilitraa 15 massaprosenttista kaliumhydroksidiliuosta (aq) (tiheys 1,14 g/ml) tarvitaan, kun valmistetaan 5, litraa kaliumhydroksidiliuosta, jonka ph on 11,55? Lasketaan liuoksen ph-arvon avulla valmistettavan liuoksen p-arvo p 14, ph 14, 11,55,45 Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on siten oltava [ ] 1,45 mol/l 548 mol/l Yksi mooli kaliumhydroksidia tuottaa veteen liuetessaan yhden moolin hydroksidiioneja, joten n() n( ) [ ] V(laimennos) 548 mol/l 5, l 887 mol aliumhydroksidin massa valmistettavassa liuoksessa on tällöin m() n() M() 887 mol 56,18 g/mol 4,977 g 15 massaprosenttista liuosta tarvitaan tällöin 4, 977 g 15, 18 g Ratkaistaan tarvittava tilavuus annetun kaliumhydroksidiliuoksen tiheyden avulla: m( ( aq)), 18 g V( ( aq)) 9, 11 ml 9 ml ρ 1, 14 gml 58. Laske typpihapokeliuoksen ph, kun sen konsentraatio on 5 mol/dm. Merkitään liuokseen muodostuvaa oksoniumionikonsentraatiota kirjaintunnuksella x ja tehdään protolyysireaktiosta seuraava taulukko: HNO ( aq) + H O() l NO ( aq) + H O ( ) 5, alku muutos ( ) + x + x + x tasap. ( ) 5, x x x Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 149

8 Sijoitetaan taulukosta saadut tasapainokonsentraatiot typpihapokkeen happovakion lausekkeeseen. a NO H O HNO + [ ] 7, 1 4 x 5 x Tätä lauseketta muokkaamalla saadaan seuraava toisen asteen yhtälö: x + 7, 1 4x 1,8 1 4 Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x ja x 16. Vain positiivinen juuri kelpaa, koska oksoniumionikonsentraation tulee olla positiivinen luku eli [H O + ] 16 mol/dm. Liuoksen ph-arvoksi saadaan ph lg 16 1,8441 1, Vetyfluoridiliuoksen konsentraatio on mol/dm. Laske kaikkien liuoksessa olevien aineiden konsentraatiot sekä liuoksen ph. Merkitään liuokseen muodostuvaa oksoniumionikonsentraatiota kirjaintunnuksella x ja tehdään protolyysireaktiosta seuraava taulukko: HF( aq) + H O() l F ( aq) + H O ( ), alku muutos ( ) + ( ) x x x tasap. x + x + x Sijoitetaan taulukosta saadut tasapainokonsentraatiot vetyfluoridin happovakion lausekkeeseen. a F HO HF + [ ] 6, x x 15 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

9 Tätä lauseketta muokkaamalla saadaan seuraava toisen asteen yhtälö: x + 6,6 1 4 x 1, 1 5 Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x ja x 18. Näistä vain positiivinen juuri kelpaa. Siten liuoksessa [F ] [H O + ] 18 mol/dm, 1 mol/dm Vetyfluoridin tasapainokonsentraatio on [HF] ( 18) mol/dm 1668 mol/dm 17 mol/dm Liuoksen ph-arvoksi saadaan ph lg 18,4791,48 6. apryylihappoa C 5 H 11 CO on pieniä määriä kookos- ja palmuöljyssä. apryylihapon kylläinen vesiliuos sisältää 11, grammaa happoa litrassa liuosta ja sen ph on,94. Laske kapryylihapon happovakio. apryylihapon alkukonsentraatio on m 11, g ( C5H11CO) M V 116, 156 gmol 1, dm Liuoksen oksoniumionikonsentraatio on 947 [H O + ] 1 ph mol/dm 1,94 mol/dm 1148 mol/dm apryylihappo on heikko happo, jonka protolyysireaktio on C 5 H 11 CO(aq) + H O(l) C 5 H 11 COO (aq) + H O + (aq) Tasapainotilassa [C 5 H 11 CO] ( ) mol/dm [C 5 H 11 COO ] [H O + ] 1148 mol/dm apryylihapon happovakio on siten C H COO H O a 5 11 C H CO + [ ] , 8 ( ) ( ) 1, mol l 1, Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 151

10 61. Trimetyyliamiiniliuoksen konsentraatio on 5 mol/dm. Laske liuoksen hydroksidiionikonsentraatio ja ph. Merkitään liuokseen muodostunutta hydroksidi-ionikonsentraatiota kirjaintunnuksella x ja tehdään protolyysireaktiosta seuraava taulukko: ( CH ) N( aq) + H O() l ( CH ) NH ( aq) + ( ) 5, alku muutos ( + ) x + x + x ( ) tasap. 5, x x x Sijoitetaan taulukosta saadut tasapainokonsentraatiot trimetyyliamiinin emäsvakion lausekkeeseen. b ( CH NH ) ( CH ) N [ ] + 6, 1 5 x 5 x Tätä lauseketta muokkaamalla saadaan seuraava toisen asteen yhtälö: x + 6, 1 5 x, Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x ja x 1744, joista vain positiivinen juuri kelpaa. Siten liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [ ] 1744 mol/dm 1,7 1 mol/dm Liuoksen ph-arvoksi saadaan ph 14, p 14, (lg 1744) 11,4 15 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

11 6. uinka suuri ainemäärä a) yksiarvoista vahvaa emästä b) yksiarvoista emästä, jonka b 1, 1 mol/l tarvitaan valmistettaessa 5 l emäksen vesiliuosta, jonka ph 11,7? (Yo syksy 1987) a) Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [ ] 1 (14, 11,7) mol/l 51 mol/l Vahvan yksiarvoisen emäksen ainemäärä on siten n(emäs) [ ] V 51 mol/l 5 l 56 mol,5 mmol b) Olkoon tarvittava, heikon yksiarvoisen emäksen B ainemäärä x mol. Tämän emäksen protolyysireaktiosta saadaan seuraava taulukko: alku ( ) + Baq ( ) + HOl () BH ( aq) + x 5, muutos ( ) 51, + 51, + 5, 1 x tasap. ( ) 51, 51, 51 5, Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot emäksen emäsvakion lausekkeeseen b 1, 1 BH B + [ ] 51 x 51 5 josta ratkaisuna x 156 Siten tarvittava emäksen ainemäärä n(emäs) 156 mol 15 mmol Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 15

12 Mikä on protolysoitumisaste? 6. Laske etikkahappoliuoksen protolysoitumisaste, kun 5 mol/dm. Olkoon liuoksen asetaatti-ionikonsentraatio x mol/dm. Protolyysireaktiosta saadaan seuraava taulukko: alku tasap. + CH CO( aq) + H O() l CH COO ( aq) + H O ( aq) ( ) 5, muutos ( ( ) ) x + x + x 5, x x x Sijoitetaan taulukosta saadut tasapainokonsentraatiot etikkahapon happovakion lausekkeeseen. a CH COO H O CH CO + [ ] 1, x 5 x Josta saadaan toisen asteen yhtälö x + 1,8 1 5 x 9, 1 6 Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x 1 9 ja x 991, joista vain positiivinen juuri kelpaa. Siten liuoksessa [CH COO ] 991 mol/dm Protolysoitumisaste on, % 598 % 6 % 154 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

13 64. uinka suuri osuus (prosentteina) veteen liuenneesta ammoniakista on emäsmuodossa, kun liuoksen ph on 7,4? ph 7,4 Liuoksen p-arvo on p 14, ph 6,6 Ammoniakkiliuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [ ] 1 p mol/dm 1 6,6 mol/dm, mol/dm Olkoon ammoniakin alkukonsentraatio x mol/dm. Tällöin saadaan taulukko alku ( + 4 NH ( aq) + H O() l NH ( aq) + ( aq) ) x 7 7 muutos ( ) 51, , , 1 7 tasap ( ) x 51, 1 5, 1 1, 51 1 Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot ammoniakin emäsvakion lausekkeeseen + NH b 4 [ NH ] 7 5 (, 51 1 ) 1, 8 1 x, josta ratkaisuna x, mol/l (NH ) alku Ammoniakin tasapainokonsentraatio on siten [NH ], mol/l, mol/dm,5 1 9 mol/l Protolysoitumattomien ammoniakkimolekyylien osuus on ( NH ) ( NH ) alku tasap ( NH ) alku %, mol l, 5 1 7, mol l 98, 6 % 99 % mol l 1 % Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 155

14 65. Mikä on ammoniakkiliuoksen konsentraatio, kun sen protolysoitumisaste on 4, %? Olkoon ammoniakin alkukonsentraatio x mol/dm. Protolyysireaktiosta saadaan seuraava taulukko: alku ( + 4 NH ( aq) + H O() l NH ( aq) + ( aq) ) x muutos ( ) 4, x + 4, x + 4, x tasap. ( ) x 4, x 958, x 4, x 4, x Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot ammoniakin emäsvakion lausekkeeseen + NH b 4 [ NH ] ( x ) 5 4 1, x Yhtälön 1764x 1, x ratkaisuna saadaan x 1 ja x 9776 Ammoniakkiliuoksen konsentraatio on siten (NH ) 9776 mol/dm 98 mol/dm 156 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

15 Puskuriliuokset ja niiden toimintaperiaate 68. Liuos, jonka tilavuus on 75, ml, sisältää 15,5 mmol metaanihappoa HCO ja 8,5 mmol natriummetanaattia HCOONa. a) Selvitä reaktioyhtälöin, miten tämä puskuriliuos toimii. b) Laske tämän puskuriliuoksen ph. a) Emästä lisättäessä tapahtuu reaktio: HCO(aq) + (aq) HCOO (aq) + H O(l) Happoa lisättäessä tapahtuu reaktio: HCOO (aq) + H O + (aq) HCO(aq) + H O(l) b) Muurahaishapon ja formiaatti-ionien alkukonsentraatiot ovat n( HCO) [ HCO] V( liuos) HCOO n( HCOO ) V( liuos) 155 mol 75 l, 85 mol 75 l 67 mol l 11 mol l Taulukoksi saadaan siten ( ) alku muutos ( t asap. ( ) + HCO( aq) + H O() l HCOO ( aq) + H O ( aq) 67, 11, ) x + x + x 67, x 11, + x x Ratkaistaan muurahaishapon happovakion lausekkeesta x HCOO H O a HCO 1, [ ] ( 11 + x) x 67 x josta edelleen muokkaamalla saadaan toisen asteen yhtälö x x, Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 157

16 Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x ja x,69 1 4, joista vain positiivinen juuri kelpaa. Siten liuoksen oksoniumionikonsentraatio on [H O + ], mol/dm ja ph lg [H O + ] lg,69 1 4,4856, Puskuriliuos valmistetaan seuraavasti:, grammaa bentsoehappoa C 6 H 5 CO(s) ja, grammaa natriumbentsoaattia C 6 H 5 COONa(s) liuotetaan veteen siten, että liuoksen lopputilavuus on 75 ml. Laske tämän puskuriliuoksen ph. Bentsoehapon ja natriumbentsoaatin ainemäärät ovat m( C6H5CO), g n( C6H5CO) M( C H CO) 1, 118 gmol mol n( C H COONa) 6 5 m( C H COONa ) 6 5, M( C 6 H 5 COONa) 144, 1 g 1879 mol gmol Bentsoehapon ja natriumbentsoaatin alkukonsentraatiot ovat n( C6H5CO) 1678 mol ( C6H5CO) V( liuos) 75 l 187 mol l ( C H COONa) 6 5 n( C H COONa) 6 5 V( liuos) 1879 mol 1855 mol 75 l Taulukoksi saadaan a lku CHCOaq ( ) + HOl () CHCOO ( aq) + HO ( aq) ( ) muutos ( ) x + x + x + tasap. ( ) 187 x 1855+x x 158 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

17 Sijoitetaan nämä konsentraatiot bentsoehapon happovakion lausekkeeseen ja lasketaan sen avulla liuoksen oksoniumionikonsentraatio: C H COO H O a 6 5 C H CO 6, [ ] 6 5 ( ) x x 187 x Tästä edelleen muokkaamalla saadaan toisen asteen yhtälö x x 1, Yhtälön ratkaisuna saadaan kaksi juurta x ja x 7,8 1 5, joista vain positiivinen juuri kelpaa. Siten liuoksen oksoniumionikonsentraatio on [H O + ] 7,8 1 5 mol/dm ja ph lg [H O + ] lg 7, ,1 4,1 7. ph-mittarin kalibrointiin tarvitaan puskuriliuosta, jonka ph on 5,. Liuos valmistetaan etikkahaposta CH CO ja sen natriumsuolasta eli natriumasetaatista CH COONa. uinka monta grammaa kiinteää natriumasetaattia on lisättävä 5 ml:aan etikkahappoliuosta ( 1 mol/dm ), jotta liuoksen ph:ksi tulee haluttu 5,? Oletetaan, että natrium asetaatin liukeneminen ei vaikuta merkittävästi puskuriliuoksen tilavuuteen. Olkoon puskuriliuoksen asetaatti-ionikonsentraatio x mol/dm. oska haluttu ph on 5, on liuoksen oksoniumionikonsentraation oltava [H O + ] 1 ph mol/dm 1, 1 5 mol/dm Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 159

18 Taulukoksi tulee siten alku ( ) 1 muutos ( CH CO( aq) + H O() l CH COO ( aq) + H O ( aq) 5 x 5 5 ) 1, 1 + 1, 1 + 1, tasap. ( ) 1, 1, 1 x + 1, 1 1, 1 + Sijoitetaan tasapainokonsentraatiot etikkahapon happovakion lausekkeeseen a ( CH CO) CH COO H O CH CO [ ] + 1, ( x + 1, 1 ) 1, , 1 Ratkaistaan tästä yhtälöstä x, jolloin saadaan x 18 Liuoksen asetaatti-ionien alkukonsentraatio on siten (CH COO ) 18 mol/dm oska valmistettavan liuoksen lopputilavuus on 5 ml, on tässä liuoksessa asetaattiionien ainemäärä n(ch COO ) (CH COO ) V(CH COO ) 18 mol/dm 5 dm 9 mol Natriumasetaattia on tällöin punnittava m(ch COONa) n(ch COONa) m(ch COONa) 9 mol 8,4 g/mol 7,81 g (analyysivaa an tarkkuus) 7,4 g (kahden merkitsevän numeron tarkkuudella) 16 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

19 71. Akvaarioveden ph-arvon tulisi olla noin 7,. Jotta ph-arvo ei vaihtelisi runsaasti, akvaarioveteen voidaan lisätä natriumvetykarbonaatin ja natriumkarbonaatin seosta. Laske, mikä tulee olla natriumvetykarbonaatin ja natriumkarbonaatin konsentraatioiden suhde, jotta ph-arvoksi tulisi 7,. ph 7, eli vesi on hieman emäksistä. Tästä laskettuna liuoksen p-arvo on p 14, ph 14, 7, 6,7 Akvaarioveden hydroksidi-ionikonsentraatio on [ ] 1 p mol/dm 1 6,7 mol/dm, 1 7 mol/dm arbonaatti- ja vetykarbonaatti-ioni muodostavat akvaariovedessä seuraavan puskurisysteemin: CO (aq) + H O(l) HCO (aq) + (aq) arbonaatti-ionin emäsvakion lauseke on b ( CO ) HCO CO Ratkaistaan tästä lausekkeesta vetykarbonaatti- ja karbonaatti-ionien suhde: HCO CO b( CO ), 1 1, Siten akvaariovedessä ( NaHCO ) ( Na CO ) 1 1 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 161

20 Happo-emäsindikaattorit ja niiden toimintaperiaate 75. Metyylipunaisen rakennekaava esitetään ohessa. CH Miten rakenne muuttuu, kun metyylipunaisen liuokseen lisätään emästä? Miten liuoksen väri muuttuu? Laske liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio, kun ph on 1. H C N N N CO CH H C N Metyylipunaisen karboksyyliryhmän protoni irtoaa emäksisessä liuoksessa, jolloin syntyy ioni: N N COO Taulukkokirjan mukaan metyylipunainen on keltainen emäksisessä liuoksessa. Väri muuttuu punaisesta keltaiseksi. ph 1 Liuoksen p-arvo on p 14, ph 14, 1 4, Liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatio on [ ] 1 p mol/l 1 4, mol/l 1, 1 4 mol/l 76. Happo-emästitrauksessa tarvitaan tymolisinistä indikaattoriksi. Tymolisininen on huoneen lämpötilassa kiinteä aine, josta joudutaan valmistamaan 1 m-prosenttinen liuos 7rosenttiseen etanoliin. äytössäsi on vaaka, 9-prosenttista etanolia ja vettä. Selvitä, kuinka valmistat 5 ml tarvittavaa indikaattoriliuosta. 7-prosenttisen alkoholiliuoksen tiheys on 8 g/ml. Perustele, miksi tymolisininen liukenee huonosti veteen, mutta hyvin etanoliin. H C O CH(CH ) CH C SO H CH(CH ) 16 Mooli 5 E5 Opettajan aineisto

21 V(indikaattori) 5 ml 5 l m-%(indikaattori) 1 m-% ρ(7 til-% etanoli) 8 g/ml 5 millilitrassa 7 til-% etanoliliuoksesta on puhdasta etanolia V(C H 5 ) 5 ml 7 5 ml 9 til-% etanolia tarvitaan tämän liuoksen valmistamiseen 5 ml V( 9 til-% etanoli) 7, 6 ml 8 ml 9 Toinen ratkaisumalli edelliseen laskuun: 9 til-% etanolista saadaan 5 ml:aa 7 til-% etanolia seuraavasti 9 til-% 5 ml, josta x 7, 6 ml 8 ml 7 til-% x ml eli 8 ml 9 til-% etanolia laimennetaan 5 ml:ksi vedellä. 5 millilitraa 7 til-% etanoliliuosta painaa m( 7 til-% etanoli) ρ( 7 til-% etanoli) V(liuos) 8 g/ml 5 ml 4 g Jotta saadaan 1 m-% indikaattoriliuos, on indikaattoria punnittava m(indikaattori) 1 4 g 4 g 4 mg Punnitaan siis 4 mg tymolisinistä. Laimennetaan 8 ml 9 til-% etanolia mittalasissa tislatulla vedellä 5 ml:ksi ja liuotetaan tymolisininen näin saatuun liuokseen. Tymolisinisen huono vesiliukoisuus johtuu siitä, että suurikokoisessa molekyylissä on vain vähän poolisia osia. oska tymolisinisen molekyylissä on kolme poolitonta hiilirengasta ja poolittomia sivuketjuja, liukenee se paremmin etanoliin, joka myös sisältää poolittoman hiiliketjuosan (samanlainen aine liuottaa samanlaista). Mooli 5 E5 Opettajan aineisto 16

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot

Vesiliuoksen ph ja poh-arvot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vesiiuoksen ph ja poh-arvot Taustaa: Happojen ja emästen aimeissa vesiiuoksissa oksonium- ja hydroksidi-ionien konsentraatiot ovat pieniä, ae 1,0 mo/. Esimerkiksi 0,1 moaarisen

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ

SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ SPEKTROFOTOMETRISIÄ HARJOITUSTÖITÄ versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu viisi spektrofotometrisiä työtä, joita on suhteellisen helppo tehdä oppilasryhmän kanssa toiminnallisella

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - hakukohde Sukunimi Molekyylibiotieteet/Bioteknologia Etunimet valintakoe 20.5.2013 Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. Osa I: Stereokemia a) Piirrä kaikki

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Neutraloituminen = suolan muodostus

Neutraloituminen = suolan muodostus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraoituminen = suoan muodostus Taustaa: Tähän asti oaan tarkastetu happojen ja emästen vesiiuoksia erikseen, mutta nyt tarkasteaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs yhdistetään.

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen

HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ. Copyright Isto Jokinen HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSIMENETELMÄNÄ HAPPO-EMÄSTITRAUS ANALYYSINÄ PINTAKÄSITTELYLINJOILLA Happo-emäs-titraus on yksinkertainen analyysikeino jolla voidaan selvittää pintakäsittelyissä käytettävien kylpyjen

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 15.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq)

2.1 Hapot ja emäkset. Ratkaisut. H (aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH O OH O. HBr(aq) + H 2 O(l) H 3 O + (aq) + Br (aq) .1 Hapot ja emäkset. Sitruunahappo on huoneenämmössä kiinteää ainetta ja se iukenee sekä veteen että asetoniin (propanoniin). Miksi sitruunahapon vesiiuos on hapan, mutta sen asetoniiuos ei oe hapan? Sitruunahapon

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä

Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto. Syntetiikan töitä Juha Siitonen Jyväskylän yliopisto Syntetiikan töitä Orgaanisen kemian työmenetelmistä Reuksointi Reuksointi käsittää reaktioseoksen keittämisen palautusjäähdyttimen alla niin, että höyrystyvät reagenssit

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1

Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2012. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 01. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 12.6. 2013 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA Työskentelet metallinkierrätyslaitoksella. Asiakas tuo kierrätyslaitokselle 1200 kilogramman erän kellertävää metallimateriaalia, joka on löytynyt purettavasta

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Richter. POHDIN projekti

Richter. POHDIN projekti POHDIN projekti Logaritminen asteikko tarkoittaa mitta-asteikkoa, jossa esitetään suureen määrän todellisen arvon sijasta suureen määrän logaritmi. Logaritminen asteikko on hyödyllinen, kun mitattavan

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

Planeetan ph (ph of the Planet)

Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph (ph of the Planet) Planeetan ph on yksi töistä, jotka kuuluvat kansainvälisen kemian vuoden 2011 aikana järjestettävään maailmanlaajuiseen kokeeseen. Tässä työssä oppilaat tutkivat paikallisesta

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0224/2003 2001/0212(COD) FI 14/05/2003 YHTEINEN KANTA vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi lannoitteista

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E e)

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-2009 JOHDANTO SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA 09-009 JOHDANTO 1 lainaus ja kuvat lähteestä: Työssä tutkitaan johtokyky- ja ph-mittauksilla tavallisen palasaippuan kemiallista koostumusta ja misellien ja aggregaattien muodostumista

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 24.5.2007 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET OHJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut

Lisätiedot

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 9/2016 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa D406 Energiataseet Tehtävä 1. Adiabaattisen virtausreaktorin

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella: ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 24.3.2017 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. MAL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2010. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot. Yo-tehtäviä ratkaisuineen, Pietarsaaren lukio. 2.9.2009 Kemia 3

Kemialliset reaktiot. Yo-tehtäviä ratkaisuineen, Pietarsaaren lukio. 2.9.2009 Kemia 3 2.9.2009 Kemia 3 Kemialliset reaktiot Yo-tehtäviä ratkaisuineen, Pietarsaaren lukio 2 Kemialliset reaktiot Yo-tehtäviä ratkaisuineen, Pietarsaaren lukio Sisältö Yo-kemia K07 t 2... 3 a) Kirjoita palamisreaktion

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014.

MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014. MAOL:n pistesuositus kemian tehtäviin syksyllä 2014. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita voi korvata

Lisätiedot