4.1 Heterogeeninen tasapaino

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.1 Heterogeeninen tasapaino"

Transkriptio

1 4.1 Heterogeeninen tasapaino 15. Seuraavia aineita kuumennetaan suljetussa astiassa. Selitä, miksi tasapainot ovat heterogeenisia. a) kalsiumkarbonaatti: CaCO(s) CO(g) + CaO(s) b) kaliumnitraatti: KNO(s) KNO(s) + O(g) c) kidevedellinen kuparisulfaatti: CuSO4 5 HO(s) CuSO4(s) + 5 HO(g) d) fosforipentakloridi: PCl5(s) PCl(l) + Cl(g) Ratkaisut Tasapainot suljetussa astiassa ovat heterogeenisia, koska a) CaCO(s) CO(g) + CaO(s) kiinteä kaasu kiinteä yksi reaktioastian yhdisteistä on eri olomuodossa (= eri faasissa) eli kaasua. b) KNO(s) KNO(s) + O(g) kiinteä kiinteä kaasu yksi reaktioastian yhdisteistä on eri olomuodossa eli kaasua. c) CuSO4 5 HO(s) CuSO4(s) + 5 HO(g) kiinteä kiinteä kaasu yksi reaktioastian yhdisteistä on eri olomuodossa eli kaasua. d) PCl5(s) PCl(l) + Cl(g) kiinteä neste kaasu kaikki reaktioastian yhdisteet ovat eri olomuodoissa Kuinka monta faasia on seuraavissa seoksissa: a) kylläinen ruokasuolan vesiliuos, jossa on liukenematonta ruokasuolaa b) veden ja rypsiöljyn seos c) etanolin ja veden seos d) ruostumaton teräs, joka on raudan, kromin ja nikkelin lejeerinki e) vajaa nestekaasupullo f) appelsiinista puristamasi mehu?

2 Ratkaisut Faasi on erillinen rajapinnan erottama olomuotoalue, jolla on yhtenäinen koostumus ja yhtenäiset ominaisuudet. a) kylläinen ruokasuolan vesiliuos, jossa on liukenematonta ruokasuolaa NaCl(s) Na + (aq) + Cl (aq) kiinteä vesiliuos vesiliuos muodostuu nestemäinen homogeeninen seos Systeemissä on kaksi faasia, kiinteä faasi ja nestefaasi. b) veden ja rypsiöljyn seos Vesi on poolinen yhdiste ja rypsiöljy pooliton, joten ne eivät merkittävästi liukene toisiinsa. 1. Jos aineet kaadetaan sekaisin syntyy vesikerros ja rypsiöljykerros eli kaksi faasia.. Jos aineita ravistellaan voimakkaasti sekoittamisen jälkeen ja veden osuus on pienehkö, syntyy emulsio, jolloin systeemistä tulee homogeeninen seos ja siinä on yksi faasi. c) etanolin ja veden seos Molemmat ovat poolisia, joten ne liukenevat toisiinsa homogeeniseksi seokseksi ja systeemiin muodostuu yksi nestefaasi. d) ruostumaton teräs, joka on raudan, kromin ja nikkelin lejeerinki Ruostumattomasta teräksestä pyritään valmistamaan tasalaatuista, joten pyritään homogeeniseen seokseen, jolloin systeemissä olisi yksi faasi. e) vajaa nestekaasupullo Sisältää nestekaasua ja siitä höyrystynyttä kaasua eli systeemissä on kaksi faasia. f) appelsiinista puristamasi mehu Vaikea sanoa. Voidaan ajatella homogeeniseksi seokseksi, jolloin systeemissä on yksi nestefaasi. Jos hedelmälihaa on mukana syntyy heterogeeninen seos eli kaksi faasia a) Kirjoita lyhyt yhteenveto tekijöistä, joista ioniyhdisteiden vesiliukoisuus riippuu. b) Miten ioniyhdisteen, kuten CaCl:n, liukeneminen veteen eroaa ekyyliyhdisteen, kuten etanolin, liukenemisesta? c) Miten käsitteet liukeneminen ja liukoisuus eroavat toisistaan? d) Eri ioniyhdisteiden liukoisuus veteen vaihtelee suuresti. Mitkä kationit ja anionit tekevät ioniyhdisteestä yleensä vesiliukoisen? Ratkaisut a) Liukoisuuteen vaikuttavia tekijöitä on käsitelty seuraavissa teksteissä: Reaktio 1; sivut 87 89, Reaktio ; sivut ja ja Reaktio 5; sivu 11 ja sivut b) ioniyhdiste: CaCl(s) H O(l) Ca + (aq) + Cl (aq)

3 Liukenemisen aikana ioniyhdisteen hilarakenne sortuu ionisidosten katketessa ja yhdiste liukenee kationeina ja anioneina, joihin vesiekyylit liittyvät ionidipolisidoksin. H O(l) ekyyliyhdiste: CHCHOH(l) CHCHOH(aq) Liukenemisen aikana ekyyliyhdisteen sisäinen rakenne ei muutu eli ne liukevat ekyyleinä. Tässä esimerkissä sekä vesi että etanoli ovat poolisia yhdisteitä, joten ne liukenevat toisiinsa. Vesiekyylit tunkeutuvat etanoliekyylien väliin ja etanoli ja vesiekyylien välille muodostuu vetysidoksia. c) Liukeneminen-sana kuvaa tapahtumaa, jossa liukeneva aine sekoittuu liuottimeen: katso edellisen kohdan esimerkit Liukoisuus ilmoittaa liuenneen aineen määrän (g/dm, ) kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa. d) Kationit: alkalimetallikationin tai ammonium-ionin sisältävät suolat ovat yleensä vesiliukoisia. Anionit: asetaatti-ionin sisältävät suolat ovat vesiliukoisia. Samoin monet nitraatit. Tutki muut vaihtoehdot taulukkokirjan taulukosta: suolojen liukoisuus veteen kirjaimen l avulla Mitkä seuraavista suoloista ja mineraaleista ovat niukkaliukoisia veteen? a) happaman maaperän kalkitukseen käytettävä hienoksi jauhettu dolomiitti, CaCO MgCO b) fosforihapon valmistukseen käytettävä apatiitti, CaF Ca(PO4) c) seoslannoitteiden typen lähteenä käytettävä ammoniumnitraatti NH4NO d) taikinan nostatusaineena käytettävä ruokasooda, NaHCO e) neutraloimiseen ja muurauslaastin valmistukseen käytettävä kalsiumhydroksidi, Ca(OH) f) rakennuslevyjen materiaalina käytettävä kipsi, CaSO4. Ratkaisut a) CaCO MgCO. Taulukkokirjan taulukossa: suolojen liukoisuus veteen empien kohdalla v = veteen niukkaliukoinen, mutta liukenee happoihin. Suomessa maaperä on yleensä hapan. Ks (CaCO) =, Karbonaatti-ioni voi vastaanottaa protonin/protoneja happamassa liuoksessa. b) CaF Ca(PO4) CaF taulukkokirjassa h = happoihin (ja veteen) niukkaliukoinen Ca(PO4) taulukkokirjassa v = veteen niukkaliukoinen, mutta liukenee happoihin. Ks (CaF) =, Ks (Ca(PO4))=,1 10 c) NH4NO. Taulukkokirjan taulukossa: suolojen liukoisuus veteen kirjain l = veteen helposti liukeneva. Kaikki ammoniumionin sisältävät suolat ja monet nitraatit ovat vesiliukoisia. d) NaHCO. Sisältää alkalimetalli-ionin, joka tekee suolasta liukoisen. Lisäksi vetykarbonaatti-ioni voi luovuttaa/vastaanottaa protonin.

4 e) Ca(OH). Kalsiumioni on likimain natriumionin kokoinen, mutta kalsiumin ionivaraus on suurempi, joten suola on niukkaliukoisempi kuin natriumin hydroksidi. Taulukkokirjassa Ks(Ca(OH))= 5, eli suola voidaan luokitella joko melko liukoiseksi tai karkeammalla asteikolla niukkaliukoiseksi. f) CaSO4. Taulukkokirjassa h = happoihin (ja veteen) niukkaliukoinen ja Ks (CaSO4) = 4, Tarkastellaan heterogeenista hajoamisreaktiota AgCO(s)AgO(s) + CO(g), jolle reaktioentalpia H = +80 kj/ ja joka on tasapainossa lämpötilassa 400 K. Ovatko seuraavat reaktionopeutta ja tasapainotilaa koskevat väittämät tosia vai epätosia? Kun lämpötilaa lasketaan, niin a) reaktionopeus kasvaa ja tasapaino siirtyy lähtöaineiden suuntaan b) reaktionopeus pienenee ja tasapaino siirtyy reaktiotuotteiden suuntaan c) reaktionopeus kasvaa ja tasapaino siirtyy reaktiotuotteiden suuntaan d) reaktionopeus pienenee ja tasapaino siirtyy lähtöaineiden suuntaan e) reaktionopeus kasvaa, mutta tasapainoasema ei muutu. Ratkaisut H > 0, joten hajoamisreaktio on endoterminen. Lämpötilan laskeminen siirtää tasapainoa eksotermiseen eli lähtöaineiden suuntaan. Lämpötilan laskeminen pienentää reaktionopeutta. Joten a) on epätosi, b) on epätosi, c) on epätosi, d) on tosi ja e) on epätosi.

5 4. Liukoisuustulo 158. Kirjoita seuraavien suolojen liukoisuustulojen lausekkeet ja päättele liukoisuustulon yksikkö: a) BaF b) Al(OH) c) Mg(PO4) d) AgCO. Ratkaisut a) BaF(s) Ba + (aq) + F (aq) Ks = [Ba + ] [F ] yksikkö: ( )( ) = ( ) = M b) ) Al(OH)(s) Al + (aq) + OH (aq) Ks = [Al + ] [OH ] yksikkö: ( )( ) = ( ) 4 = M 4 c) Mg(PO4) (s) Mg + (aq) + PO4 (aq) Ks = [Mg + ] [PO4 ] yksikkö: ( ) ( ) = ( ) 5 = M 5 d) AgCO(s) Ag + (aq) + CO (aq) Ks = [Ag + ] [CO ] yksikkö: ( ) ( ) = ( ) = M 159. a) Kalsiumoksalaatin CaCO4 liukoisuus on 4, /l. Laske kalsiumoksalaatin liukoisuustulo. b) Strontiumfluoridin SrF liukoisuus on 8, /l. 1) Mikä on fluoridi-ionien konsentraatio kylläisessä liuoksessa? ) Laske strontiumfluoridin liukoisuustulo. Ratkaisut a) CaCO4(s):n liukoisuus on 4, /l Kertoimet reaktioyhtälössä liukenee 4, /l konsentraatio /l CaCO4(s) Ca + (aq) + CO4 (aq) 1 1 kiinteää +4, , , , Ks = [Ca + ] [CO4 ] = 4, /l 4, /l =, (/l), 10 9 ( ) Tässä tapauksessa tuloksen voi tarkistaa myös taulukkokirjasta. Siellä CaCO4(s):n liukoisuustulo Ks =, b) SrF(s):n liukoisuus on 8, /l

6 Kertoimet reaktioyhtälössä liukenee 8, /l konsentraatio /l SrF(s) Sr + (aq) + F (aq) 1 kiinteää +8, , , , Fluoridi-ionien konsentraatio kylläisessä liuoksessa on 16, Ks = [Sr + ] [F ] = 8, /l (16, /l) =, (/l), ( ) Vastaukset a) Kalsiumoksalaatin liukoisuustulo on Ks =, 10 9 M. b) Fluoridi-ionien konsentraatio kylläisessä liuoksessa on 16, Strontiumfluoridin liukoisuustulo on Ks =, M Pb -ionien konsentraatio kylläisessä PbBr -liuoksessa on 1,18 10 /l. a) Laske lyijy(ii)bromidin liukoisuustulo. b) Laske lyijy(ii)bromidin liukoisuus yksikössä g/l. Ratkaisut PbBr(s) Pb + (aq) + Br (aq) Kylläisessä liuoksessa [Pb + ] = 1,18 10 n muutos, PbBr(s) Pb + (aq) + Br (aq) kiinteää 0 0 liukenee 1, , ,18 10 kiinteää 1, ,18 10

7 a) Ks = [Pb + ] [Br ] = 1, ,18 10 dm 6 = 6, dm 6 6,57 10 dm b) Liukoisuus yksikössä g/l dm ( ) 1, , + 79,90 m n M g g = = = 4,06 4, V V 1l l l g Vastaus a) Lyijy(II)bromidin liukoisuustulo on Ks = 6, ( ). b) Lyijy(II)bromidin liukoisuus on 4, g/l Kylläisen kalsiumhydroksidiliuoksen ph = 1,0. Laske Ca(OH):n liukoisuustulo. Ratkaisu Kylläinen Ca(OH) liuos, jonka ph = 1,0 poh = 14,00 1,0 = 1,70 [OH ] = 10 poh = 10 1,70 n muutos, Ca(OH)(s) Ca + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x = ½ 10 x = 10 1,70 1,70 Ks = [Ca + ] [OH ] 1 1,70 1,70 = dm dm = 9, , dm dm 6 =, dm 6 4,0 10 dm Taulukkokirjan arvo 5, ei merkittävästi poikkea nyt saadusta.

8 Vastaus Kalsiumhydroksidin liukoisuustulo on Ks = 4, ( ) ,000 litraa kylläistä juuri valmistettua kalsiumhydroksidiliuosta haihdutettiin kuiviin. Haihdutusjäännöksen massa oli 798 mg. Laske kalsiumhydroksidin liukoisuustulo. Ratkaisu V = 1,000 l m(ca(oh)) = 798 mg Ks =? m g n(ca(oh) ) = = = 0, M g 40,08 + ( 16,00 + 1,008 ) n 0, c(ca(oh) ) = = = 0, V 1,000 dm dm n muutos, Ca(OH)(s) Ca + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää 0, , Ks = [Ca + ] [OH ] = 0, , dm dm 6 = 4, ,00 10 dm dm Vastaus Kalsiumhydroksidin liukoisuustulo on Ks = 5, ( ).

9 16. Laske a) Fe(OH):n b) Fe(OH):n liukoisuus veteen yksiköissä /l ja mg/l. Ratkaisut liukoisuus veteen, /l ja mg/l a) Fe(OH) Taulukkokirjasta Ks = 4, yksikkö ( ) n muutos, Fe(OH)(s) Fe + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Fe + ] [OH ] 17 4,9 10 = x ( x) 4,9 10 = x 4x 17 4,9 10 = 4x x = 17 4, =, , 10 l liukoisuus mg/l on m n M = = V V =, mg 0,1 l ( ) 6, , ,00 + 1,008 4 g l dm 1l g

10 b) Fe(OH) Taulukkokirjasta Ks =, yksikkö ( ) 4 n muutos, Fe(OH)(s) Fe + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Fe + ] [OH ] 9,8 10 = x 4 ( x),8 10 = x 7x 9,8 10 = 7x x = ± 9 4, = 1, ,0 10 l liukoisuus mg/l on m n M = = V V = 1, , ( ) 10 1, , ,00 + 1,008 mg l 8 g l dm 1l g Vastaus Fe(OH):n liukoisuus veteen on, 10 6 /l = 0,07 mg/l. Fe(OH):n liukoisuus veteen on 1, /l = 1, mg/l.

11 164. Kumman liukoisuus on suurempi: a) CaF:n (Ks =, M ) vai BaF:n (Ks =, M ) b) Ca(PO4):n (Ks =,1 10 M 5 ) vai FePO4:n (Ks =1,0 10 M )? Ratkaisut a)caf(s) Ca + (aq) + F (aq) Ks = [Ca + ] [F ], M = [Ca + ] [F ] BaF(s) Ba + (aq) + F (aq) Ks = [Ba + ] [F ], M = [Ba + ] [F ] Molempien liukoisuutta kuvaava reaktioyhtälö on samaa muotoa, kalsium ja barium ovat emmat maa-alkalimetalleja ja liukoisuustulojen lausekkeet ovat samanlaiset, siten liukoisuusvertailu voidaan tehdä nyt suoraan liukoisuustulojen lukuarvojen perusteella. BaF:n liukoisuustulon arvo on suurempi, joten se on liukoisempi. b) Ca(PO4)(s) Ca + (aq) + PO4 (aq) Ks = [Ca + ] [PO4 ] ja FePO4(s) Fe + (aq) + PO4 (aq) Ks = [Fe + ] [PO4 ] Liukoisuustulojen lausekkeet ovat erilaisia, joten nyt liukoisuutta ei voida päätellä pelkkien liukoisuustulojen lukuarvojen perusteella. Ca(PO4) (s) Ca + (aq) + PO4 (aq) n muutos, kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x

12 Ks = [Ca + ] [PO4 ] ( x) ( x),1 10 =,1 10 = 7x 4x 5,1 10 = 108x x = 5, = 1, ,1 10 dm 7 n muutos, FePO4(s) Fe + (aq) + PO4 (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Fe + ] [PO4 ] 1,0 10 = x x 1,0 10 = x x = ± 1,0 10 = 1,0 10 < 1,1 10 dm dm 11 7 Vastaus a) Bariumfluoridin liukoisuus on suurempi. b) Kalsiumfosfaatin liukoisuus on suurempi.

13 165. Kuinka paljon (grammoina) marmoria, CaCO, liukenee uima-altaaseen, jonka vesikerroksen mitat ovat 10 m x 7m x m. Karbonaatti-ionin emäksisyydestä aiheutuvia sivureaktioita ei huomioida. Ratkaisu m(caco) =? V = 10 m 7 m m = 140 m Taulukkokirjasta Ks =, yksikkö ( ) n muutos, CaCO(s) Ca + (aq) + CO (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Ca + ] [CO ] 9,4 10 = x x,4 10 = x 9 x = ±,4 10 = 9 5 5, dm 140 m :n uima-altaaseen liukenee 5 m(caco ) = c V M = 5, dm 40,08 + 1,01+ 16,00 dm = 8, g 80 g Vastaus Kalsiumkarbonaattia liukenee uima-altaaseen 80 g. ( ) 166. Mahalaukun ja suoliston röntgenkuvaukseen menevälle potilaalle juotetaan varjoaineena bariumvelliä. Se on valmistettu bariumsulfaatista, BaSO4. a) Laske 100 ml:sta bariumvelliä liukenevien, ihmiselle myrkyllisten bariumionien, Ba +, massa. b) Montako prosenttia a-kohdassa saatu massa on bariumionien tappavasta annoksesta, joka ihmiselle on noin 1, g Ba + -ioneja? Ks(BaSO4) = 1, /dm 6. (Valintakoetehtävä 004) g

14 Ratkaisut Ks(BaSO4) = 1, /dm 6 Bariumvellin liukeneminen n muutos, Ks = [Ba + ] [SO4 ] 10 1,1 10 = x x 1,1 10 = x 10 x = ± 1,1 10 = BaSO4(s) Ba + (aq) + SO4 (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x , dm a) 100 ml:sta bariumvelliä liukenee Ba + -ioneja + 5 g m(ba ) = n M = c V M = 1, ,100 dm 17, dm 4 = 1, g 0,14 mg b) Bariumionien tappava annos ihmiselle on noin 1, g Ba + -ioneja. a-kohdan annos on siis 0,14mg 0,14 10 g 100% = 100% = 0, % 0,011% 1,g 1,g Vastaus Bariumioneja liukenee potilaaseen 0,14 mg ja se on 0,011% tappavasta annoksesta.

15 167. Missä ph:ssa Al + -ionit alkavat saostua hydroksidina, kun alumiini-ionien tasapainokonsentraatio liuoksessa on 0,10 M? Ks(Al(OH)) = 1, 10 ( ) 4. Ratkaisu [Al + ] = 0,10 M Ks(Al(OH)) = 1, 10 ( ) 4 Al(OH)(s) Al + (aq) + OH (aq) Ks = [Al + ] [OH ] 1, 10 = 0,10 [OH ] OH = 1, 10 0,10 =, poh = 10, dm ph = 14,00 poh = 14,00 10,686...,7 Vastaus Alumiini-ionit alkavat saostua, kun ph on suurempi kuin, Kun 10,0 ml strontiumhydroksidin kylläistä vesiliuosta titrattiin 0,14 M HCl-liuoksella, saatiin oheisen kuvion mukainen titrauskäyrä. Kuinka monta milligrammaa strontiumia liuos sisälsi? Laske myös strontiumhydroksidin liukoisuustulon arvo.(yo k1994) Ratkaisu a) Nettoreaktioyhtälö: Sr(OH)(aq) + HCl(aq) Sr + (aq) + Cl (aq) + HO(l) Luetaan kaaviosta titrauskäyrän jyrkän ph-muutoksen kohdalta, muutoksen korkeuden puolivälistä ekvivalenttipisteen kohdalta happokulutus. Kaikki emäs on neutraloitu, kun happoa on kulunut V(HCl) = 6,0 ml.

16 Reaktioyhtälöstä päätellään, että n(sr(oh) = ½ n(hcl) c( HCl) V ( HCl 0,14 6,0 10 dm ) 4 ( Sr ( OH) dm n ) = = = 4, n Sr OH = n Sr ( ( )) ( ) ( ) ( ) ( ) m n M g + 4 Sr = Sr Sr = 4, ,6 = 0, g 8mg b) Liuenneen Sr(OH):n konsentraatio: 4 n 4,9 10 c = = = 0,049 V 10,0 10 dm dm Liukoisuustulo: n muutos, Sr(OH)(s) Sr + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 0 liukenee 0, , ,049 Kiinteää 0,049 0,0858 K s + = Sr OH = 0,049 0,0858 dm dm 4 =, , 10 dm dm Vastaus: a) Strontiumia on 8 mg. b) Liukoisuustulo on Ks=, 10 4 M.

17 169. a) Kylläisessä liuoksessa vallitsee dynaaminen tasapaino kiinteän aineen ja liuoksen välillä. Selvitä, mitä tällä dynaamisella tasapainolla tarkoitetaan. b) Miten lyijy(ii)kloridin liukeneminen veteen eroaa kemiallisesti jodin liukenemisesta? Vastaa kuvion avulla seuraaviin kysymyksiin: c) Liukeneeko 0, grammaa lyijy(ii)kloridia 50 millilitraan vettä lämpötilassa 0 C? d) Lämpeneekö liuos vai jäähtyykö se, kun jodi liukenee veteen? e) Mikä on lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo lämpötilassa 50 C? (Yo k1996) Ratkaisut a) Kylläisessä liuoksessa on yhtä aikaa läsnä kiinteää suolaa ja liuosta, johon suolaa on liuennut maksimimäärä. Systeemissä vallitsee heterogeeninen kemiallinen tasapaino. Tällöin kiinteää ainetta liukenee liuokseen täsmälleen samalla nopeudella kuin sitä saostuu takaisin liuoksesta kiinteäksi aineeksi. Kun tasapainoseoksen liuososasta otetaan näyte eri ajanhetkillä, havaitaan, että liuenneen aineen konsentraatio on näytteissä aina sama. Kun halutaan erityisesti korostaa sitä, että vakiokoostumuksesta huolimatta liukenemisreaktio ja saostumisreaktio eivät ole tasapainon vallitessa pysähtyneet, käytetään termiä dynaaminen. Nykyisin suositaan muotoa kemiallinen tasapaino on dynaaminen. b) Liukeneminen veteen: PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) Lyijy(II)kloridi on ionisidoksellinen yhdiste. Liukenemisen aikana ioniyhdisteen hilarakenne sortuu ionisidosten katketessa ja yhdiste liukenee kationeina ja anioneina, joihin vesiekyylit liittyvät ioni-dipolisidoksin. H O(l) I(s) I(aq) Jodi on epämetalli, joka muodostaa kaksiatomisen ekyylin. Siinä atomeja pitää yhdessä kovalenttinen sidos. Liukenemisen aikana ekyyliyhdisteen sisäinen rakenne ei muutu eli jodi liukenee ekyyleinä.(tässä esimerkissä vesi on poolinen yhdiste ja jodi pooliton, joten ne eivät juuri liukene toisiinsa. Vesiekyylit tunkeutuvat jodiekyylien väliin ja aiheuttavat niihin dispersiovoiman lisäksi hetkellisen dipolin syntymisen. Vesi- ja jodiekyylit sitoutuvat toisiinsa dipoli- (indusoitu)dipolisidoksin. Nämä sidokset ovat heikompia kuin edellisessä lyijykloridin tapauksessa ioni-dipolisidokset.)

18 c) Kaaviosta luetaan lämpötilan ja liukoisuuskäyrän leikkauskohdasta y-akselilta PbCl:n liukoisuuden lukuarvo. Se on 0,8 g/100 g vettä. Siten liukoisuus 50 millilitraan = 50 grammaan vettä on: 0,8g 50 g = 0,19g. 100g Kun 0, g PbCl:a lisätään 50 ml:aan vettä vain 0,19 g suolasta liukenee ja loppu jää liukenematta eli syntyy kylläinen liuos. d) Lämpötilan vaikutus jodin liukenemiseen on hyvin pieni, joten tämä liukeneminen ei ole ainakaan voimakkaasti eksoterminen. Jodi on pooliton, kiinteä ekyyliyhdiste, jonka liuetessa ensin jodiekyylien välisten heikkojen sidosten on katkettava. Vesi on poolinen liuotin, joten jodia liukenee siihen vain vähän. Liukenemisessa vesiekyylien välisten vetysidosten, dipoli-dipolisidosten ja dispersiovoimien on purkauduttava, jotta liuenneen aineen ekyylien ja liuotinekyylien välille syntyy uusia vuorovaikutuksia. Kuvan perusteella ei voi varmasti sanoa onko liukeneminen hyvin heikosti eksoterminen vai endoterminen. Jos liukeneminen on endoterminen liuos jäähtyy. Ylikurssia: Systeemi pyrkii energiaminimiin ja liukenemislämmön (endo-/eksoterminen) ohella systeemin entropianmuutoksella on huomattava merkitys liukenemistapahtumaan. e) t = 50 C. PbCl :n liukoisuus on 0,70 g/100 g vettä = 7,0 g/1000 g vettä = 7,0 g/1 dm vettä c ( PbCl liuennut ) Liukoisuustulo: n muutos, n m = = = V M V, dm = 7,0g g 07, + 5,45 1dm ( ) PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0 0 liukenee 0, , ,05170 kiinteää 0, ,05170

19 K s + = Pb Cl = 0, , dm dm 5 = 6, dm Vastaukset c) kaikki ei liukene e) M dm 170. Oheisessa kuvassa on esitetty lyijy(ii)kloridin liukoisuus grammoina 100 grammaan vettä eri lämpötiloissa. 0,75 grammaa lyijy(ii)kloridia sekoitetaan 100 millilitraan vettä. a) Kuinka paljon PbCl jää liukenematta lämpötilassa 0 C? b) Kuinka korkeaksi tulee lämpötila nostaa, jotta kaikki PbCl liukenisi? Laske kuvan avulla myös c) lyijy(ii)kloridin liukoisuus (/l) lämpötilassa 5 C, d) lyijy(ii)kloridin liukoisuustulon arvo lämpötilassa 0 C. Ratkaisut a) 0 C PbCl liukenee 0,9 g/100 g vettä eli liukenematta jää (0,75 0,9)g = 0,6 g (tai 0,40 g/100 g vettä, jolloin liukenematta jää 0,5 g). b) Lämpötilan on nostettava 55 C:een, jotta 0,75 g P bcl liukenisi. c) Lämpötilassa 5 C PbCl liukenee 0,55 g/100g vettä. n m 0,55g c( PbCl ) = V = M V = g ( 07, + 5,45) 0,1dm = 0, ,00M dm

20 d) Kun lämpötila on 0 C PbCl liukenee 0,40 g/100 g vettä. Liukoisuustuloon tarvitaan konsentraatio. Veden tiheys 0 C on 0,9980 g/cm (taulukkokirjasta) m = ρ V, josta 1 dm :n massa on g m = ρ V = 0,9980 1dm = 998,0 g 1 10 dm Tähän liukenee PbCl:a 0,40 g 998,0 g =,998 g 100 g eli m,998g n ( PbCl ) = = = 0, M g ( 07, + 5,45) n muutos, PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0 0 Liukenee 0, , ,0145 Kiinteää 0,0145 0,0145 a) Ks = [Pb + ] [Cl ] = 0, , dm dm = 1, , 10 dm Kommentti: Veden tiheyden voidaan olettaa olevan 1,00 g/cm. Jos liukoisuudeksi 0 C:ssa luetaan 0,9 g/100 g vettä, niin liukoisuust uloksi tulee 1, ( ). Vastaus a) PbCl jää liukenematta 0,6 g. b) Lämpötila on nostettava 55 C:een. c) PbCl:n liukoisuus on 0,00M. d) PbCl:n liukoisuustulo on 1, 10 5 ( ) tai 1, ( ).

21 4. Liukoisuuteen vaikuttaminen 171. a) Laske hopeakloridin AgCl liukoisuus 0,0 M NaCl-liuokseen? (Ks(AgCl) = 1, M ). b) Selitä, miksi hopeakloridin liukoisuus veteen on suurempi kuin NaCl-liuokseen. Ratkaisut a) c(nacl) = 0,0 M Ks(AgCl) = 1, M Taulukkokirja: NaCl on veteen helposti liukeneva (l). NaCl(s) Na + (aq) + Cl (aq) 0,0 0 0,kun 0 0,0 0,0 liuennut, AgCl liukenee edelliseen n muutos, AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0 0,0 liukenee x + x + x kiinteää x 0,0 + x Ks = [Ag + ] [Cl ] 10 1,8 10 = x 0,0 + x = 0,0x + x x ( ) + 0,0x 1,8 10 = ,00 10 dm ( ) 0,0 ± 0, ,8 10 x = 1 x = 10 ( x = 0,00... ) dm Negatiivinen x ei ole kemiallisesti mahdollinen.

22 b) Liukoisuus veteen n muutos, AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Ag + ] [Cl ] 10 1,8 10 = x x x = ± 1,8 10 = ± , dm Negatiivinen x ei ole kemiallisesti mahdollinen. Koska liukoisuustulon on pysyttävä tietyssä lämpötilassa vakiona (=samana), yhteinen ioni pienentää liukoisuutta. Vastaus a) Hopeakloridia liukenee 0,0 M NaCl-liuokseen 9, b) Yhteinen ioni pienentää liukoisuutta. 17. Hopeakromaatin liukoisuustulo, Ks(AgCrO4), on 5 C:ssa 1, 10 1 ( ). Laske hopeakromaatin liukoisuus (mg/dm ) a) puhtaaseen veteen b) 0,010 AgNO-liuokseen. (Insinööriosastojen valintakoe 004) Ratkaisut a) Liukoisuus puhtaaseen veteen n muutos, AgCrO4(s) Ag + (aq) + CrO4 (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x +x kiinteää x x

23 Ks = [Ag + ] [CrO4 ] s ( ) K = x x 1, 10 4 = 4x x = 1 = x 1, 10 4 = 1 x 5 6, dm 1 dm :iin liukenee m = c V M = dm + + =, g ( ) 5 6, dm 107,87 5, ,00 mg Eli liukoisuus puhtaaseen veteen on mg/dm. b) Liukoisuus 0,010 AgNO-liuokseen Taulukkokirja: AgNO on veteen helposti liukeneva (l). AgNO(s) Ag + (aq) + NO (aq) 0, ,kun 0 0,010 0,010 liuennut, MgF liukenee edelliseen g n muutos, AgCrO4(s) Ag + (aq) + CrO4 (aq) kiinteää 0,010 0 liukenee x + x +x kiinteää 0,010 + x x

24 Ks = [Ag + ] [CrO4 ] ( x) 1 1, 10 0,010 = + x ( 4 0,040 0,010 ) = x + x + x = 4 + 0, x x x x x x , , 10 = 0 Yhtälön voi ratkaista laskimen poly tominnolla tai yksinkertaistuksen avulla. Koska Ks on pieni, voidaan olettaa, että (0,010 + x) ~ 0,010, jolloin yhtälö sievenee muotoon 1 1, 10 = (0,010) x 1 1, , 10 x = = 0,010 dm eli oletus (0,010 + x) ~ 0,010 toimii. 1 dm :iin liukenee m = c V M = + + dm 6 = 4,16 10 g ( ) 8 1, 10 1dm 107,87 5, ,00 0,004mg eli liukoisuus 0,010 AgNO-liuokseen on 0,004 mg/dm. Vastaus a) Liukoisuus puhtaaseen veteen on mg/dm. b) Liukoisuus 0,010 AgNO-liuokseen on 0,004 mg/dm. 17. Magnesiumfluoridin liukoisuus puhtaaseen veteen on 1, 10. Laske magnesiumfluoridin liukoisuus natriumfluoridiliuokseen, jonka konsentraatio on 0,10? Ratkaisu c(naf) = 0,10 M Taulukkokirja: NaF on veteen helposti liukeneva (l). NaF(s) Na + (aq) + F (aq) 0,10 0 0,kun 0 0,10 0,10 liuennut, g

25 MgF liukenee edelliseen n muutos, MgF(s) Mg + (aq) + F (aq) kiinteää 0 0,10 liukenee x + x + x kiinteää x 0,10 + x Ks = [Mg + ] [F ] ( x) 9 6,4 10 = x 0,10 + ( 0,01 0,4 4 ) = x + x + x ,40 + 0,01 6,4 10 = 0 x x x Yhtälön voi ratkaista laskimen poly tominnolla tai yksinkertaistuksen avulla. Koska a-kohdassa laskettu Ks on pieni, voidaan olettaa, että (0,10 + x) ~ 0,10, jolloin yhtälö sievenee muotoon 9 6,4 10 = x 0,10 x = = 0,10 dm 9 6, ,4 10 eli oletus (0,10 + x) ~ 0,10 toimii. Vastaus Magnesiumfluoridin liukoisuus 0,10 M natriumfluoridiliuokseen on 6, M.

26 174. Laske rauta(ii)hydroksidin liukoisuus (µg/l) puskuriliuokseen, jonka ph on 11,00? Ratkaisu Puskuriliuoksen ph = 11,00 poh = pkw ph = 14,00 11,00 =,00 Taulukkokirjasta Ks(Fe(OH)) = 4, M n muutos, Fe(OH)(s) Fe + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 10,00 liukenee x + x 10,00 * kiinteää x 10,00 * Koska liukoisuustulo on pieni, eivät liukenemisen tuottamat OH -ionit muuta puskuriliuoksen ph:ta. Ks = [Fe + ] [OH ] 4,9 10 = x 10 4,9 10 x =,00 ( 10 ) ( ) 17, = 4,9 10 dm 1 dm :iin liukenee m = n M = c V M = + + dm 9 = 4, g ( ) 11 4,9 10 1dm 55,85 16,00 1,008 eli Fe(OH):n liukoisuus puskuriliuokseen on 0,0044 µg/l. Vastaus Rauta(II)hydroksidia liukenee puskuriliuokseen 0,0044 µg/l. g

27 175. Juomavettä fluorattaessa katsotaan, että sopiva fluoridi-ionipitoisuus vedessä on 1 ppm (= yksi miljoonasosa). Magnesiumfluoridin liukoisuustulon arvo on 6, (/l). a) Laske magnesiumfluoridin liukoisuus (/l) puhtaaseen veteen. b) Voidaanko magnesiumfluoridia liukoisuutensa perusteella käyttää juomaveden fluoraukseen? Perustele vastauksesi. (Valintakoetehtävä 005) Ratkaisut 1 ppm miljoonasosa, Reaktio 1 -kirjan sivu 4. Ks(MgF) =6, ( ) a) MgF:n liukoisuus (/l) puhtaaseen veteen n muutos, MgF(s) Mg + (aq) + F (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Mg + ] [F ] 9 6,4 10 x = x 4x = 4x x = ± = 6, = ± ( x) 9 1, dm (Negatiivinen juuri hylätään, koska liukoisuus ei voi olla negatiivinen.) MgF:n liukoisuus puhtaaseen veteen on 1, 10 /l.

28 b) Voidaanko MgF:a käyttää juomaveden fluoraukseen? g m( F ) = n M = 1, ,00 dm = 4, g + ( Mg ) m ppm = 10 m(liuos) = 1000g 4, g 10 6 = 44,44...ppm 44ppm > 1ppm 6 MgF on siis riittävän liukoinen käytettäväksi juomaveden fluoraukseen. Vastaus a) MgF:n liukoisuus puhtaaseen veteen on 1, 10 /l. b) MgF on siis riittävän liukoinen käytettäväksi juomaveden fluoraukseen Minkä aineen liukoisuus kasvaa, kun liuos muuttuu happamammaksi eli liuoksen ph laskee? Kirjoita reaktioyhtälö, jolla liukoisuuden kasvu voidaan kuvata. Aineet ovat a) CaSO4 (Ks = 4, ( ) ) b) PbCl (Ks = 1, ( ) ) c) AgPO4 (Ks = 8, ( ) 4. Ratkaisut a) CaSO4 (Ks = 4, ( ) ) CaSO4(s) Ca + (aq) + SO4 (aq) neutraali vahvahkon hapon kationi anioni, käytännössä neutraali (Ka=9, 10 1 /l) ph:n laskeminen ei vaikuta liukoisuuteen. b) PbCl (Ks = 1, ( ) ) PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) siirtymämetallikationi vahvan hapon anioni, neutraali ph:n laskeminen ei vaikuta liukoisuuteen.

29 c) AgPO4 (Ks = 8, ( ) 4 AgPO4(s) Ag + (aq) + PO4 (aq) siirtymä- heikon hapon metallikationi vastinemäs, voi sitoa protonin/protoneja PO4 (aq) + HO + (aq) HPO4 (aq) + HO + (aq) HPO4 (aq) + HO + (aq) HPO4 (aq) + HO(l) HPO4 (aq) + HO(l) HPO4(aq) + HO(l) ph:n laskeminen kasvattaa liukoisuutta, koska fosfaatti-ionit reagoivat liuoksen protonien kanssa. Ks = [Ag + ] [PO4 ] säilyttävä vakiona tätä poistuu, joten suolaa on liuettava lisää Vaikuttaako liuoksen ph seuraavien aineiden liukoisuuteen? Jos vaikuttaa, miten? a) AgF b) AgBr c) Fe(OH) d) FeS e) Sr(NO) f) Sr(NO). Ratkaisut a) AgF(s) Ag + (aq) + F (aq) neutraali F (aq) + HO + (aq) HF(aq) + HO(l) ph:n laskiessa liukoisuus kasvaa heikon hapon vastinemäs, reagoi edelleen b) AgBr(s) Ag + (aq) + Br (aq) neutraali vahvan hapon anioni, neutraali ph ei vaikuta liukoisuuteen.

30 c) Fe(OH)(s) Fe + (aq) + OH (aq) siirtymämetallikationi emäs OH -ioni reagoi happamassa liuoksessa: HO + (aq) + OH (aq) HO(l) ph:n laskiessa liukoisuus kasvaa d) FeS(s) Fe + (aq) + S (aq) siirtymämetallikationi heikon hapon vastinemäs S (aq) + HO + (aq) HS (aq) + HO(l) HS (aq) + HO + (aq) HS(aq) + HO(l) ph:n laskiessa liukoisuus kasvaa e) Sr(NO)(s) Sr + (aq) + NO ph ei vaikuta liukoisuuteen neutraali (aq) vahvan hapon anioni, neutraali f) Sr(NO)(s) Sr + (aq) + NO (aq) neutraali heikon hapon vastinemäs NO (aq) + HO + (aq) HNO(aq) + HO(l) ph:n laskiessa liukoisuus kasvaa

31 178. a) Laske kylläisen magnesiumhydroksidiliuoksen ph, kun magnesiumhydroksidin liukoisuustulo on Ks = 5, (/l). b) Liukeneeko magnesiumhydroksidia suolahappoliuokseen enemmän vai vähemmän kuin puhtaaseen veteen? Perustele vastauksesi. Ratkaisut Mg(OH) (Ks = 5, ( ) ) a) ph =? n muutos, Ks = [Mg + ] [OH ] 1 5,6 10 = x = x 4x = 4x x = 5, = 1 Mg(OH)(s) Mg + (aq) + OH (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x ( x) 4 1, dm w OH = x = 1, poh =, ph = pk poh = 14,00, = 10, ,5 4 b) Ks = [Mg + ] [OH ] Säilyttävä vakiona tätä poistuu, joten suolaa on liuettava lisää. OH -ioni reagoi happamassa liuoksessa: HO + (aq) + OH (aq) HO(l) ph:n laskiessa Mg(OH):n liukoisuus kasvaa eli sitä liukenee enemmän suolahappoon kuin puhtaaseen veteen. Vastaus a) Kylläisen magnesiumhydroksidiliuoksen ph on 10,5 b) Magnesiumhydroksidia liukenee enemmän suolahappoon kuin puhtaaseen veteen.

32 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään natriumhydroksidiliuosta c) rauta(iii)kloridiliuokseen lisätään ammoniakkiliuosta d) natriumhydroksidiliuokseen puhalletaan pillillä uloshengitysilmaa e) kylläiseen kalsiumhydroksidiliuokseen puhalletaan pillillä uloshengitysilmaa. Ratkaisut a) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: HPO4(aq) + KOH(aq) K + (aq) + PO4 - (aq) + HO(l) a) Pohdintaa, mitä tapahtuu fosforihappo HPO4(aq) HO + (aq) + PO4 (aq) kaliumhydroksidi KOH(aq) K + (aq) + OH (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: HO + (aq) PO4 (aq) K + (aq) emmat kationeja, l eivät reagoi keskenään + OH (aq) neutraloituminen emmat anioneja, eivät reagoi keskenään Yksi fosforihappoekyyli tuottaa kolme oksoniumionia. HO + (aq) + OH (aq) 6 HO(l) eli lyhemmin: HO + (aq) + OH (aq) HO(l) b) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: NaHSO4(aq) + NaOH(aq) Na + (aq) + SO4 - (aq) + HO(l) b) Pohdintaa, mitä tapahtuu natriumvetysulfaatti NaHSO4(aq) Na + (aq) + HSO4 (aq) Na + (aq) + HO + (aq) +SO4 (aq) natriumhydroksidi NaOH(aq) Na + (aq) + OH (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Na + (aq) HO + (aq) SO4 (aq) Na + (aq) emmat kationeja, emmat l eivät reagoi kationeja, eivät keskenään reagoi keskenään + OH (aq) l neutraloituminen emmat anioneja, eivät reagoi keskenään HO + (aq) + OH (aq) HO(l)

33 c) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: FeCl(aq) + NH4 + (aq) + OH (aq) Fe(OH)(s) + Cl (aq) + NH4 + (aq) tai FeCl(aq) + NH(aq) + HO(l) Fe(OH)(s) + Cl (aq) + NH4 + (aq) c) Pohdintaa, mitä tapahtuu rauta(iii)kloridi FeCl(aq) Fe + (aq) + Cl (aq) ammoniakki NH(aq) + HO(l) NH4 + (aq) + OH (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Fe + (aq) Cl (aq) NH4 + (aq) eivät reagoi keskenään l + OH (aq) Fe(OH) Taulukkokirjasta Ks =, yksikkö ( ) 4 eivät reagoi keskenään Fe + (aq) + OH (aq) Fe(OH)(s) tai FeCl(aq) + NH(aq) + HO(l) Fe(OH)(s) + Cl (aq) + NH4 + (aq) d) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: NaOH(aq) + CO(g) Na + (aq) + CO (aq) + HO(l) d) Pohdintaa, mitä tapahtuu natriumhydroksidi NaOH(aq) Na + (aq) + OH (aq) uloshengitysilman hiilidioksidi CO(g) CO(aq) HCO(aq) HO + (aq) + CO (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Na + (aq) OH (aq) HO + (aq) eivät reagoi keskenään neutraloituminen CO (aq) l eivät reagoi keskenään HO + (aq) + OH (aq) HO(l)

34 e) Tasapainotettu nettoreaktioyhtälö: Ca(OH)(aq) + CO(g) CaCO(s) + HO(l) e) Pohdintaa, mitä tapahtuu kylläiseen kalsiumhydroksidiliuokseen Ca(OH)(s) Ca + (aq) + OH (aq) uloshengitysilman hiilidioksidi CO(g) CO(aq) HCO(aq) HO + (aq) + CO (aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot: Ca + (aq) OH (aq) HO + (aq) eivät reagoi keskenään neutraloituminen CO (aq) v eivät reagoi keskenään Ca + (aq) + OH (aq) + CO(aq) CaCO(s) + HO(l) 180. Syntyykö saostuma, jos 75,0 ml 0,00 M BaCl-liuosta ja 15,0 ml 0,040 M NaSO4-liuosta yhdistetään? Sulfaatti-ionin protonoitumista ei tarvitse huomioida. Ratkaisu 75,0 ml 0,00 M BaCl-liuosta + 15,0 ml 0,040 M NaSO4-liuosta Suolat liukenevat BaCl(s) Ba + (aq) + Cl (aq) NaSO4(s) Na + (aq) + SO4 (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Ba + Cl Na + - l SO4 h, Ks = 1, BaSO4(s) Ba + (aq) + SO4 (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 75,0 ml 0,00 M = = 75,0+15,0 ml + Ba 0,0075M ( ) 15,0 ml 0,040 M SO 4 = = 0,05M ( 75,0+15,0 ) ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + = Ba SO 4 = 0,0075 M 0,05 M = 1, M 1,9 10 M 4 4

35 Q > Ks, joten bariumsulfaattia saostuu, kunnes Q = Ks. Vastaus Bariumsulfaattia saostuu Syntyykö bariumfluoridisaostuma, kun 100,0 ml 0,0010 M Ba(NO)-liuosta ja 00,0 ml 0,0010 M KF-liuosta yhdistetään? Fluoridi-ionin protonoitumista ei huomioida. Ks(BaF) = 1, ( ) Ratkaisu 100,0 ml 0,0010 M Ba(NO)-liuosta + 00,0 ml 0,0010 M KF-liuosta Ks(BaF) = 1, ( ) Suolat liukenevat Ba(NO) (s) Ba + (aq) + NO (aq) KF(s) K + (aq) + F (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Ba + NO K + - l F h, Ks = 1, ( ) BaF(s) Ba + (aq) + F (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat + 100,0ml 0,0010M 4 Ba = =, M 100,0+00,0 ml ( ) 00,0ml 0,0010M = = 100,0+00,0 ml 4 F 6, M ( ) Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot + Q = Ba F ( ) = 4 4, M 6, M = 1, M ,5 10 M Q < Ks, joten bariumfluoridia ei saostu. Vastaus Bariumfluoridia ei saostu.

36 18. 0 pisaraa vesiliuosta on likimain 1 ml. Muodostuuko saostuma, kun yksi pisara 0,010 M NaCl(aq) lisätään 10,0 ml:aan a) 0,0040 M AgNO(aq) b) 0,0040 M Pb(NO)(aq)? Ratkaisut 0 pisaraa = 1 ml 1 pisara = 0,05 ml lisätään 1 pisara = 0,05 ml 0,010 M NaCl(aq) a) 10,0 ml 0,0040 M AgNO(aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + Cl Ag + - h, Ks = 1, M NO l - AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 10,0ml 0,0040M = = 10,0 0,05 ml + Ag, M ( + ) 0,05ml 0,010M = = 10,0 0,05 ml 5 Cl 4, M ( + ) Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot + - Q = Ag Cl = 5, M 4, M = 1, M,0 10 M 7 7 Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu kunnes Q = Ks.

37 b) 10,0 ml 0,0040 M Pb(NO)(aq) Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + Cl Pb + - h, Ks = 1, M NO l - PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 10,0 ml 0,0040 M = = 10,0 + 0,05 ml + Pb, M ( ) 0,05ml 0,010M = = 10,0 0,05 ml 5 Cl 4, M ( + ) Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + = Pb Cl ( ) = 5, M 4, M = 9, M 9,9 10 M 1 1 Q < Ks, joten lyijykloridia ei saostu. 18. Vesiliuos sisältää 0,010 M Ag + -ioneja ja 0,00 M Pb + -ioneja. Kun tähän liuokseen lisätään Cl -ioneja, sekä AgCl:a että PbCl:a saostuu. a) Mikä pitää Cl -ionien konsentraation olla, että 1) AgCl ) PbCl alkaa juuri ja juuri saostua? b) Kumpi, AgCl vai PbCl, saostuu ensin? Ratkaisut 0,010 M Ag + -ioneja + 0,00 M Pb + -ioneja + Cl -ioneja AgCl Ks = 1, M PbCl Ks = 1, M

38 1) AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot. Q = K s + Ag Cl = K 0,010M Cl = 1,8 10 M 1,8 10 M Cl = 0,010M = 8 1,8 10 M s ) PbCl(s) Pb + (aq) + Cl (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot. Q = K s + Pb Cl = 0,00M Cl = 1,7 10 M Cl = ± 1,7 10 M 0,00M 5 5, M (liuokoisuus ei voi olla negatiivinen) = = 0,09M K s b) AgCl saostuu ensin, koska silloin [Cl ] on pienempi. Vastaukset a) Cl -ionikonsentraation on oltava 1, M, jotta AgCl juuri ja juuri saostuu ja 0,09 M, jotta PbCl juuri ja juuri saostuu. b) AgCl saostuu ensin, koska silloin [Cl ] on pienempi Yhtä suuret tilavuudet 1,0 10 M kalsiumkloridin ja, M hopeafluoridin vesiliuoksia yhdistetään. Muodostuuko saostumaa? Jos muodostuu, mitä se on? Fluoridi-ionin protonoitumista ei huomioida. Liukoisuustuloja: Ks(CaF) =, ( ) ja Ks(AgCl) = 1, ( ). Ratkaisu Sama tilavuus V empia liuoksia. V dm 1,0 10 M kalsiumkloridin + V dm, M hopeafluoridin vesiliuosta CaCl(s) Ca + (aq) + Cl (aq) AgF(s) Ag + (aq) + F (aq). Mahdolliset saostumat Ks(CaF) =, ( )

39 Ks(AgCl) = 1, ( ). Koska liukoisuustulojen lauseilla on eri muoto, saostumista ei voi päätellä pelkkien lukuarvojen perusteella. Tutkitaan ensin kalsiumfluoridin saostuminen. CaF(s) Ca + (aq) + F (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat + Vdm 1,0 10 M Ca 0,00050M = = + dm ( V V) 4 Vdm,0 10 M 4 F 1,0 10 M = = + dm ( V V) Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + = Ca F 1 4 ( ) = 0,00050M 1,0 10 M = 5,0 10 M Q < Ks, joten kalsiumfluoridia ei saostu. Tutkitaan sitten hopeakloridin saostuminen. AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 4 + Vdm,0 10 M 4 Ag = = 1,0 10 M + dm ( V V) Vdm 1,0 10 M Cl [ CaCl ] 1,0 10 M = = = + dm ( V V) Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot Q + = Ag Cl = 4 1,0 10 M 1,0 10 M = 1,0 10 M 7 Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu, kunnes Q = Ks. Vastaus Seoksesta saostuu hopeakloridia.

40 millilitraan 0,0010 M hopeanitraattiliuosta lisättiin 15 ml 0,0010 M natriumkloridiliuosta. a) Osoita, että astiaan saostuu hopeakloridia. ( p.) b) Laske hopeaionin konsentraatio liuoksessa, kun tasapaino on asettunut. (4 p.) Hopeakloridin liukoisuustulo on Ks(AgCl) = 1, (/l). (Yo k006) Ratkaisut 15 ml 0,0010 M AgNO-liuos + 15 ml 0,0010 M NaCl-liuos Suolat liukenevat AgNO(s) Ag + (aq) + NO (aq) NaCl(s) Na + (aq) + Cl (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + Cl Ag + - h, Ks = 1, M NO l - AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat + 15ml 0,0010M Ag = = 0,00050 M ml ( ) 15ml 0,0010M Cl = = 0,00050 M ml ( + ) a) Saostuminen tutkitaan muodostamalla ionitulon lauseke ja sijoittamalla siihen hetkelliset konsentraatiot + Q = Ag Cl = 0,00050M 0,00050M =,5 10 M 7 Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu kunnes Q = Ks.

41 b) Tasapainossa [Ag + ] =? Tapa 1: Koska Ks tunnetaan n muutos, AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0 0 liukenee x + x + x kiinteää x x Ks = [Ag + ] [Cl ] 10 1,8 10 = x x x = ± 1,8 10 = , dm = 5 1, 10 dm Tasapainossa [Ag + ] = x = 1, Tapa : n muutos, AgCl(s) Ag + (aq) + Cl (aq) kiinteää 0, ,00050 saostuu x - x - x kiinteää 0, x 0, x Ks = [Ag + ] [Cl ]

42 ( x)( x) 10 1,8 10 0, ,00050 =,5 10 1,0 10 x + x x = 7 1,0 10 x +, = 0 7 ( ) ( ) 7 1,0 10 ± 1, , x = 1 x = 4 4, dm 4 ( x = 5, ) dm Jälkimmäinen x johtaa negatiiviseen tasapainokonsentraatioon (0,0005-x), joten juuri ei ole kemiallisesti mahdollinen. Tasapainossa [Ag + ] = 0,00050 x = (0, , ) = 1, ~1, 10 5 Tasapainossa [Ag + ] = 1, Vastaukset a) Q > Ks, joten hopeakloridia saostuu kunnes Q = Ks. b) Tasapainossa [Ag + ] = 1, Vesilaitos tuottaa kovaa vettä, jonka Ca + -pitoisuus on,0 10 /l. Vesi fluorataan lisäämällä siihen, g natriumfluoridia, NaF, tuhatta vesilitraa kohti. Saostuuko putkistossa kalsiumfluoridia, CaF? Ks(CaF) =, (/l). Ratkaisu [Ca + ] =,0 10 /l +, g NaF/1000 l vettä saostuuko CaF? Ks =,5 10 (/l) n m,g 5 c( NaF) = = = = 5, V M V g l (, ,00) 1000l Taulukkokirja: NaF on veteen helposti liukeneva (l). NaF(s) Na + (aq) + F (aq) 5, ,kun 0 5, , liuennut,

43 CaF:n saostuminen tutkitaan muodostamalla ionitulo CaF(s) Ca + (aq) + F (aq) kiinteää,0 10 5, Q = [Ca + ] [F ] ( ) =,0 10 5, = 5, ,5 10 l Q = 5, (/l) < Ks =, (/l), joten CaF ei saostu. Vastaus Q < Ks, joten CaF ei saostu Magnesiumin valmistuksessa tarvittavaa lähtöainetta, magnesiumhydroksidia, saadaan merivedestä saostamalla se hydroksidina. Oletetaan, että saostus tehdään lisäämällä meriveteen kiinteää natriumhydroksidia. Merivesi sisältää kuitenkin kalsium-ioneja, jotka saattavat myös saostua natriumhydroksidia lisättäessä. Meriveden Mg + -ionikonsentraatio on 0,050 /l ja Ca + -ionikonsentraatio 0,010 /l. a) Mikä pitää meriveden OH -ionikonsentraation olla, että 1) kalsiumhydroksidi ) magnesiumhydroksidi alkaa juuri ja juuri saostua? b) Mikä pitää meriveden ph:n olla, että 1) kalsiumhydroksidi ) magnesiumhydroksidi alkaa juuri ja juuri saostua? c) Kummat, Ca + - vai Mg + -ionit, alkavat saostua ensin? Ks(Mg(OH)) = 5, (/l) ja Ks(Ca(OH)) = 5, (/l). Oletetaan, että kiinteän NaOH:n lisääminen ei muuta liuoksen tilavuutta ja että saostukset tehdään olosuhteissa, joissa ilman hiilidioksidia ei ole läsnä. Ratkaisut NaOH(s):n lisääminen ei muuta tilavuutta. Meriveden Mg + -ionikonsentraatio on 0,050 /l ja Ca + -ionikonsentraatio 0,010 /l. a) [OH ] =?, jotta saostuvat juuri ja juuri 1) Ks(Ca(OH)) = 5, (/l) Ca(OH)(s) Ca + (aq) + OH (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot.

44 Q = K s + Ca OH = 0,010M OH = 5,0 10 M OH = ±, M = = 0,0M K s 5,0 10 M 0,010M 6 6 ) Ks(Mg(OH)) = 5, (/l) Mg(OH)(s) Mg + (aq) + OH (aq) Saostuu juuri ja juuri, kun Q = Ks. Huom! Muista ionitulossa hetkelliset konsentraatiot. Q = K s + Mg OH = 0,050M OH = 5,6 10 M OH = ± = 5 1, M 5 1,1 10 M K s 5,6 10 M 0,050M 1 1 b) ph =?, jotta juuri ja juuri saostuu 1) Kalsiumhydroksidi: a-kohdasta [OH ] =,60 10 M, joten poh = 1,6505 ja ph = pkw poh = 14,00 1,6505 = 1,5 ) Magnesiumhydroksidi: a-kohdasta [OH ] = 1, M, joten poh = 4,975 ja ph = pkw poh = 14,00 4,975 = 9,0 c) Mg(OH) saostuu ensin, koska a-kohdan perusteella siihen tarvitaan pienempi OH konsentraatio ja siten pienempi NaOH lisäys. Suora päättely liukoisuustulon lukuarvosta ei toimi, koska vapaita metalli-ioneja on jo liuoksissa ja niitä on eri määrä.

45 188. Sekoitetaan 5,0 ml 0,00 M natriumsulfaattiliuosta ja 5,0 ml 0,05 M lyijy(ii)nitraattiliuosta. Kuinka monta prosenttia Pb + -ioneista jää saostumatta? Ratkaisu 5,0 ml 0,00 M natriumsulfaattiliuosta + 5,0 ml 0,05 M lyijy(ii)nitraattiliuosta Suolat liukenevat Na(SO4) (s) Na + (aq) + SO4 (aq) Pb(NO)(s) Pb + (aq) + NO (aq). Tutkitaan taulukkokirjasta ionien mahdolliset reaktiot Na + SO4 Pb + - h, Ks =, ( ) NO l - PbSO4(s) Pb + (aq) + SO4 (aq) Liuosten yhdistämisen jälkeen hetkelliset konsentraatiot ovat 5,0ml 0,05M = = 5,0 5,0 ml + Pb 0,015M ( + ) 5,0ml 0,00M SO 4 = = 0,015M 5,0 5,0 ml ( + ) Ionitulo Q on + Q = Pb SO 4 = 0,015M 0,015M = 1, M - 4 Q > Ks, joten PbSO4 saostuu kunnes Q = Ks. n muutos, PbSO4(s) Pb + (aq) + SO (aq) kiinteää 0,015 0,015 saostuu x - x - x kiinteää 0,015 - x 0,015 - x

46 Tasapainossa: Ks = [Pb + ] [SO4 ] 8,5 10 = 0,015 x 0,015 x x ( )( x) 0,075x + 1,875 10,5 10 = ,075x + 1, = 0 4 ( ) ( ) 4 0,075 ± 0, , x = 1 x = 0, dm ( x = 0, ) dm Jälkimmäinen ratkaisu johtaa negatiiviseen tasapainokonsentraatioon (0,015 0, )M, joten ratkaisu ei ole kemiallisesti mahdollinen. Lyijyioneja jää saostumatta ( ) ( hetkellinen ) ( ) + Pb saostumatta 0,015 0, M 100% 100% + = Pb 0,015M = 0, % 0,080% Vastaus Lyijyioneja jää saostumatta 0,080 % Koulun kemian laboratoriossa tutkittiin pohjaveden kloridi-ionipitoisuutta. Tätä varten pohjavedestä otettu 5,0 litran näyte haihdutettiin noin 50 ml:n tilavuuteen. Väkevöityyn liuokseen lisättiin hopeanitraattia, jolloin kloridi-ionit saostuivat niukkaliukoisena hopeakloridina. Saostuma suodatettiin nesteestä, kuivattiin ja punnittiin. Hopeakloridin massaksi saatiin 4 mg. a) Laske pohjaveden kloridi-ionipitoisuus (mg/l). b) Mitkä virhelähteet saattoivat vaikuttaa tuloksen luotettavuuteen? c) Miksi jouduttiin ottamaan verrattain paljon näytettä ja haihduttamaan se pieneen tilavuuteen? d) Miksi väkevöidyn liuoksen tilavuutta ei tarvitse tuntea tarkasti? (Yo k1999)

47 Ratkaisut haihdutus 5,0 l näyte m(agcl) = 4 mg 50 ml a) [Cl ] =? n(cl ) = n(agcl) m(cl ) = n(cl ) M(Cl ) = n(agcl) M(Cl ) ( ) ( AgCl ) m = ( ) = = M g ( 107,87 + 5,45) mg m ( Cl ) 6, g g mg c Cl, = = = 1, = 1 l V 5,0l l l AgCl 4 10 g g m Cl 5,45 6, g b) Virhelähteet esim. * edustaako näyte tutkittavaa vettä kokonaisuutena * miten tarkasti näytteen tilavuus 5,0 l on mitattu? * haihdutuksen on oltava niin hidasta, että roiskeita ei synny * onko tarkistettu saostuiko kaikki kloridi ja saostuuko muita ioneja? * jäikö kaikki AgCl suodattimeen vai menikö osa siitä läpi * oliko kuivaus riittävän hidas, ettei roiskunut * oliko kuivauslämpötila sopiva, liian kuumassa AgCl hajoaa. * oliko tyhjä suodatin kuumennettu ja punnittu samoin kuin suodatin + AgCl? c) 5,0 l vesinäytteestä hopeakloridia saostui 4 mg. Tarkkaa määritystä varten punnittavan massan tulisi olla mg eli 5,0 litran näytemäärä pienempi näyte ei riitä suureen tarkkuuteen kloridimäärityksessä. d) Alkuperäisen 5,0 litran näytteen tilavuus on tunnettava tarkkaan. Tämä näyte haihdutettiin, jolloin se sisälsi kaikki alkuperäisen näytteen kloridi-ionit. Kaikki nämä kloridi-ionit ionit saostettiin hopeanitraatilla. Näin haihdutetun liuoksen tarkalla tilavuudella ei ole merkitystä.

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: 1. Ioni-dipoli sidokset 2. Vetysidokset 3. 4. Dipoli-dipoli sidokset Dispersiovoimat -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7 -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Lisätiedot

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Vahvat&heikot protolyytit (vesiliuoksissa) ja protolyysireaktiot Kertausta: Alun perin hapot luokiteltiin aineiksi, jotka maistuvat happamilta. Toisaalta karvaalta maistuvat

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus

Kemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250

Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan?

Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? 2.1 Kolme olomuotoa Mitkä ovat aineen kolme olomuotoa ja miksi niiden välisiä olomuodon muutoksia kutsutaan? pieni energia suuri energia lämpöä sitoutuu = endoterminen lämpöä vapautuu = eksoterminen (endothermic/exothermic)

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja)

d) Klooria valmistetaan hapettamalla vetykloridia kaliumpermanganaatilla. (Syntyy Mn 2+ -ioneja) Helsingin yliopiston kemian valintakoe: Mallivastaukset. Maanantaina 29.5.2017 klo 14-17 1 Avogadron vakio NA = 6,022 10 23 mol -1 Yleinen kaasuvakio R = 8,314 J mol -1 K -1 = 0,08314 bar dm 3 mol -1 K

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi.

Veden kovuus. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Se voidaan tehdä esimerkiksi kursseilla KE5 ja työkurssi. KESTO: n. 60 min. Työn kesto riippuu käsittelylaajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Huomaat,

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin keväällä 2013. - Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisällä pieniä puutteita

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä

Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

CHEM-A1250 Luento

CHEM-A1250 Luento CHEM-A1250 Luento 5 Tasapainot 1: Olomuodot ja seokset Johdanto Kemialliseen tasapainoon Olomuodon määräytyminen Kuinka voimakkaat vuorovaikutukset ilmenevät Vetovoimat lähentävät, lämpöliike liikuttaa

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017

Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Kemian tehtävien vastaukset ja selitykset Lääketieteen ilmainen harjoituskoe, kevät 2017 Alla on esitetty vastaukset monivalintaväittämiin ja lyhyet perustelut oikeille väittämille. Tehtävä 3 A 2 B 5,8

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

Ionisidos ja ionihila:

Ionisidos ja ionihila: YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 20.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s) FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 LIUKOISUUDEN IIPPUVUUS LÄMPÖTILASTA 6. 11. 1998 (HJ) A(l) + B(l) µ (l) B == B(s) µ (s) B FYSIKAALISEN KEMIAN LAUDATUTYÖ N:o 3 1. TEOIAA Kyllästetty liuos LIUKOISUUDEN

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä on lukuisia.

Käytännön esimerkkejä on lukuisia. PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op)

781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) 781611S KIINTEÄN OLOMUODON KEMIA (4 op) ma ti ke to pe 12.9. klo 12-14 19.9. klo 12-14 26.9. klo 12-14 3.10. klo 12-14 KE351 10.10. klo 12-14 17.10. klo 12-14 24.10. klo 12-14 31.10. klo 12-14 KE351 14.9.

Lisätiedot

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut

Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut Luku 1.2 Tehtävien ratkaisut 11. Kasvien ja eläinten massaprosenttinen alkuainekoostumus on keskimäärin seuraava: happea 62 %, hiiltä 20 %, vetyä 9,0 %, typpeä 5,0 % ja muita alkuaineita noin 4,0 %. Laske,

Lisätiedot

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä

EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA. Jaksollinen järjestelmä EPÄORGAANINEN KEMIA HARJOITUKSIA Jaksollinen järjestelmä Mitkä alkuaineet ovat oheisesta jaksollisesta järjestelmästä peitetyt A ja B? Mitkä ovat A:n ja B:n muodostamien kloridien stoikiometriat? Jos alkuaineita

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko)

Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) Kiteet kimpaleiksi (Veli-Matti Ikävalko) VINKKEJÄ OPETTAJALLE: Työ voidaan suorittaa 8 luokalla ionisidosten yhteydessä. Teoria ja kysymysosa osa voidaan suorittaa kotitehtävänä. Kirjallisuudesta etsimiseen

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10

Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10 Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot