Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n tarkennetut vaatimukset hallitusohjelmaan

Transkriptio

1 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n tarkennetut vaatimukset hallitusohjelmaan Puolueen hallitusohjelmavalmistelijoille Hallitusohjelmavaatimukset vuosille Kansallinen omaishoidon ohjelma vuoteen 2015 mennessä: Omaishoito huomioitava eri ministeriöiden toimialoilla Omaishoitajien asiantuntijuus huomioitava kehittämistyössä Järjestöjen roolia selkiytettävä ja toimintaedellytykset turvattava Tavoitteet vuoteen 2013 mennessä Alan lainsäädännön parantaminen Omaishoitajien vapaan, osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen Omaishoitajien kuntoutuksen kehittäminen Järjestöjen roolin vahvistaminen omaishoitajien tukemisessa Pyydämme, että omaishoitajien aseman parantamista koskevat ehdotuksemme otetaan huomioon hallituskaudella Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry haluaa omaishoidon asiantuntijana yhteistyöhön tavoitteiden edistämiseksi ja seuraa niiden etenemistä. Helsingissä Anneli Kiljunen puheeenjohtaja Merja Salanko-Vuorela toiminnanjohtaja

2 Omaishoidon nykytila Lainsäädännön kehitys Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan : laki on vasta alku tarvittavalle lainsäädäntötyölle. Sata-komitea on valmistellut omaishoidon lainsäädännön uudistusta, mutta ehdotukset eivät ole johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Tällä hetkellä valmistellaan uutta sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Välimietinnön jättänyt työryhmä ei ole ottanut kantaa omaishoidon lainsäädäntöön tai sen aikatauluun. Omaishoitoon liittyvän lainsäädännön kehitys v.2006 Laki omaishoidon tuesta v asiakasmaksulainmuutos koskien lakisääteisten vapaiden aikaista sijaishoidon asiakasmaksua (10,60e v. 2010) v.2007 kolme lakisääteistä vapaapäivää kevät 2011 Omaishoitolain muutos Työsopimuslain muutos Omaishoito lukumäärinä yli miljoona suomalaista auttaa läheistään pääasiallisia auttajia n laitoshoitoa korvaavia tilanteita n omaishoidon tuen saajia etäomaishoito on kasvava haaste (Stakes: Suomalaisten hyvinvointi 2008., Sotkanet -tietokanta 2010) Omaishoitosopimuksen tehneistä omaishoitajista yli 75v 22% (osuus nousussa) 65-74v 25% % (osuus laskenut) naisia 75% puolisohoitajia 50% (Lähde: STM:n selvityksiä 2007:28) Ilman omaishoidon tukea hoitavista omaishoitajista yli 65-vuotiaita 60 % 80% naisia puolisohoitajia 74% (Lähde: Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, Sairaan hyvät projekti 2003)

3 Omaishoidon tukemisen nykytila kustannusten valossa Liittomme laskelmien mukaan omaishoidon avulla säästetään vuosittain vähintään 1,2 1,7 miljardia euroa julkisia varoja. Asiakasmaksut on huomioitu laskelmissa. Laskelma perustuu siihen, että kaikkein vaikeimmin hoidettavat henkilöä jouduttaisiin sijoittamaan pitkäaikaishoitoon ilman hoitavia omaisia. Omaishoidon kustannusvertailu Omaishoidon tuen hoitopalkkioiden ja palveluiden kustannukset vuodessa.n e /omaishoitaja Pitkäaikaishoidon kustannukset vuodessa... n e /asiakas omaishoidon tuen saajaa Omaishoidon tuen kustannukset vuodessa n e Vastaavat pitkäaikaishoidon kustannukset vuodessa... n e Omaishoito säästää kunnille vuodessa n e Laskemissa ei ole huomioitu asiakasmaksuja. Asiakasmaksutulot kunnalle Omaishoidon tuen asiakkaan asiakasmaksut vuodessa....n.750e / omaishoitaja Omaishoidon tuen asiakkaita : asiakasmaksutulot kunnalle vuodessa.. n e Omaishoidon tuen asiakkaita : asiakasmaksutulot kunnalle vuodessa...n e Pitkäaikaishoidon asiakasmaksutulot kunnalle vuodessa....n e e /asiakas Laskelmissa käytetyt luvut: Sitra 2011: Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa / Tampereen omaishoidon tuen palvelukustannukset Pitkäaikaishoidon asiakasmaksutiedot : Helsingin kaupunki / Kari Laakoli ja Kallion peruspalvelukuntayhtymä/ Riitta-Liisa Kujala Viimeisimmän selvityksen (STM:n selvityksiä 2007:28) mukaan omaishoidon tuella hoidettavista ( omaishoitajaa / omaishoidettavaa) arvioitiin olevan laitoshoidon tarpeessa ilman omaishoitajaa. Laskennallinen säästö laitoshoitokustannuksiin verrattuna oli noin 533 milj. euroa. Tällä hetkellä omaishoidon tuen piirissä on noin henkilöä. Omaishoidon tuella hoidetut ikäryhmittäin vuonna 2009 hlöä 0-17-vuotiaat hoidettavat vuotiaat hoidettavat vuotiaat hoidettavat vuotiaat hoidettavat vuotta täyttäneet hoidettavat 6394 Omaishoidon tuella hoidettavia yhteensä Lähde: Sotkanet -tilastotietokanta Raskaiden, laitoshoitoa korvaavien omaishoitotilanteiden lisäksi omaishoidossa hoidetaan noin henkilöä, jotka omaishoidon puuttuessa kuluttavat merkittävästi avohoidon resursseja. Tästä aiheutuvat säästöt voidaan arvioida jopa 2 miljardiksi euroksi vuosittain.

4 Omaishoitajien tukeminen hallitusohjelmakaudella Kansallinen omaishoidon ohjelma vuoteen 2015 mennessä Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry vaatii, että seuraavalla hallituskaudella laaditaan kansallinen omaishoidon ohjelma. Omaishoidon ohjelma on kokonaisvaltaisen hyvinvointipolitiikan osa-alue. Väestön ikääntyessä ja palvelurakenteen muuttuessa omaishoitajien asemaa on parannettava. Hyvän omaishoidon toteutuminen ja omaishoitajien määrän lisääminen ei voi perustua pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin. Maahan tulee laatia ohjelma, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon rinnalla kehitetään omaishoitoon liittyvää laaja-alaista osaamista ja kumppanuutta. Omaishoito tulee saada osaksi ammatillisia opetussuunnitelmia. Kotona tapahtuvana hoitona omaishoito on huomioitava myös asuin- ja ympäristösuunnittelussa sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa otetaan huomioon omaishoitotilanteen erityispiirteet kiireellisen avun turvaamisessa. Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseksi on kehitettävä jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. On myös varmistettava niiden omaishoitajien asema, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä. Tulevaisuuden omaishoitoa on kehitettävä omaishoitajien tarpeista. Liitto ehdottaa, että hallitus asettaa kansallista omaishoidon ohjelmaa suunnittelevan komitean, jossa huomioidaan järjestömme omaishoitoon liittyvä asiantuntemus. Kiireellisimmät toimenpiteet vuoteen 2013 mennessä 1. Lainsäädännön parantaminen Sata-komitean ehdottamasta hoitotukien yhdistämisestä tulee luopua ja säätää omaishoitoa koskeva lainsäädäntö erillisenä sosiaalihuoltolakia täydentävänä erityislakina, jossa määritellään tarkoin myös kuntien tehtävät omaishoitajien tukemisessa. Omaishoidon hoitopalkkio tulee toteuttaa Kansaneläkelaitoksen maksamana. Omaishoidon tukeminen tulee resurssoida riittävästi. Omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien määrää tulee kasvattaa :een. Omaishoidon tuen verotusta on parannettava: omaishoidon hoitopalkkiosta on perittävä vain lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymän turvaamiseksi, muilta osin sen tulee olla verovapaa. Omaishoidon hoitopalkkio on säädettävä etuoikeutetuksi tuloksi. Omaishoitajat tulee saada työterveyshuollon piiriin. Oikeutta omaishoidon tukeen tulee arvioida yhtenäisellä kriteeristöllä yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Omaishoitajien tarvitsemat palvelut tulee säilyttää lähipalveluina. Omaishoidon vuoksi ansiotyöstä perhevapaalle jäävien toimeentulo on varmistettava ennakkopäätösmenettelyllä, jonka mukaan henkilö olisi oikeutettu vähintään raskaan siirtymävaiheen omaishoidon hoitopalkkioon vapauduttuaan työstä.

5 2. Omaishoitajan vapaan, osallisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen Omaishoitajalla tulee olla oikeus sairastuessaan saada hoidettava nopeasti hoitoon. On perustettava omaishoidon kriisikeskuksia äkillisiä omaishoidon muutostilanteita varten (pilottikokeilu aloitettava vuonna 2012). Oikeus lakisääteisiin vapaisiin on oltava kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla. Vapaapäiväjärjestelyiden tulee toimia ja tilapäishoitoon on kehitettävä uusia malleja. Omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta välttämättömiä menoja (esim. kuntoutus, lääkärikäynnit) ei katsota vapaaksi, vaan omaishoitajilla on oltava oikeus vapaapäivien lisäksi irrottautua omaishoivasta oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi vaadituksi ajaksi. Omaishoitajalle on turvattava mahdollisuus osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan, mm. vertaistukiryhmiin. Omaishoitajien lakisääteiset vapaat ja niiden käyttö 76 prosentilla omaishoidon tukea saaneista omaishoitajista oli oikeus lakisääteisen vapaaseen. 58 prosenttia vapaaseen oikeutetuista käytti vapaapäiväoikeuttaan. (STM:n selvityksiä 2007:28) Omaishoitajien vapaapäivän kustannukset kunnalle n e/ hoitovuorokausi Sitra ; Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa / Tamperelaisten omaishoidon tuen asiakkaiden palvelukustannukset Omaishoitajien kuntoutuksen kehittäminen Selvitysten mukaan omaishoitajat kokevat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakykynsä heikommaksi muuhun väestöön verrattuna. Uupuneimpia ovat puolisoaan hoitavat, erityisesti dementoituneen tai mielenterveyden ongelmista kärsivien läheistensä omaishoitajat. Omaishoitajien laitoskuntoutuskurssien vaikuttavuudesta ei ole kotimaista tutkimustietoa. Veteraanikuntoutuksen laatuprojektissa saatiin kuitenkin tietoa, että kuntoutus vähensi kipuja lähes 70%:lla, mieliala ja terveydentila koheni noin puolella ja kolmannes koki kotona selviytymisen parantuneen. Verkostomallisen geriatrisen kuntoutuksen todettiin parantaneen osallistujien toimintakykyä sekä vaikuttaneen palveluiden käyttöön siten, että osallistujat siirtyivät käyttämään kevyempiä palvelumuotoja, jolloin kustannukset pienenivät, vaikka käytettyjen palveluiden määrä kasvoi. Arvio laitoskuntoutuksen kustannuksista omaishoitajien laitosmuotoisen kuntoutuksen kustannukset n.150 /kuntoutusvrk/hlö. laitosmuotoisen kuntoutusjakson (14 vrk) kustannukset siten n.2220 e / omaishoitaja Kuntoutusjakso joka toinen vuosi / omaishoitaja omaishoitajia o kustannukset e vuodessa omaishoitajia o kustannukset e vuodessa (Arviot perustuvat Kuntoutumiskeskus Summassaaren antamiin kustannustietoihin vuodelle 2012) Omaishoitajilla tulee olla mahdollisuus säännölliseen kuntoutukseen. Kuntoutuslaitosten resurssit veteraanikuntoutuksen vähentyessä tulee suunnata omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutustoimintaan. Omaishoitajien pääsy kuntoutukseen on turvattava takaamalla riittävät sijaishoitojärjestelyt.

6 4. Järjestöjen roolia omaishoitajien tukemisessa vahvistettava Omaishoitajia sekä heitä edustavia järjestöjä tulee omaishoitoa kehitettäessä kuulla kumppaneina, asiantuntijoina, suunnitteluun osallistujina sekä laadun valvojina. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton sekä muiden järjestöjen toimintaedellytykset omaishoitajien tukemisessa tulee turvata ja mahdollistaa järjestöpohjainen auttamistyö. Vertaistuki- ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen on turvattava keskeisenä järjestöjen osaamisalueena ja toimintamuotona. o Vertaisryhmätoiminnassa kuntien ja järjestöjen yhteistyötä tulee kehittää siten, että osaamisalueet, vahvuudet ja toiminnan resurssit täydentävät toisiaan. o Yhteistyön kautta kuntien ammattihenkilöstön työpanos kohdentuu tarkoituksenmukaisemmalla tavalla omaishoitajien ohjaamiseen ja tukemiseen. Vertaisryhmätoiminnan edellyttämä työpanos Kaksi kertaa kuukaudessa kokoontuvan vertaisryhmän toiminnan ylläpitäminen edellyttää vuoden aikana noin 18 työpäivän mittaista työpanosta (140 työtuntia). Lähde: Omaisena laitoksessa projekti 12/2010 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry & Antero Lehtonen Turun Sosiaalija terveystoimi Valtion ja kuntien vastuunjaon yhteydessä tehtäviä voidaan delegoida ja resurssoida myös kolmannelle sektorille. o Tällainen tehtävä on esimerkiksi omaishoitajien valmentaminen omaishoitoon. Tulee selvittää ns. SGEI-järjestelmän soveltuvuus tarjottaessa palvelua omaishoitajille. Järjestöjen ja yleishyödyllisten yritysten tuottamat omaishoitoa tukevat palvelut tulee säätää vapaaksi kilpailusta Yleishyödyllisten järjestöjen asemaa ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava myös lisäämällä yhteistyötä ja kumppanuutta päättäjien ja omaishoitajia edustavien järjestöjen välillä. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry edustaa ainoana varsinaisena omaishoitajien järjestönä omaishoitajien ääntä Suomessa. Liitolla on 70 alueellista paikallisyhdistystä, joissa on henkilöjäsentä. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry on toiminut omaishoitajien aseman parantamiseksi jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Hämeentie 105 A, Helsinki puh