Äiti kysyy: mitenkäs tavarat jaetaan? Poika vastaa: Minä saan äidin ja isä saa valokuva-albumit

Transkriptio

1 Kehitysvammainen aikuinen poika vanhemmilleen: OTAN TEISTÄ AVIOERON Äiti kysyy: mitenkäs tavarat jaetaan? Poika vastaa: Minä saan äidin ja isä saa valokuva-albumit (alkuperäislähde: Kaarina Johansson) Onko omaishoidosakin näin? Saavatko kaikki, mitä tarvitsevat?

2 Kolme määritelmää omaishoidosta Omaishoitajan määritelmä jokaisen oma subjektiivinen kokemus tilanteesta Suomen omaishoidon verkoston määritelmä Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti Lainsäädännön määritelmä omaishoitosopimuksen tehnyt on omaishoitaja

3 Omaishoito kasvava haaste Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa - hoito, valvonta, ohjaus, avustaminen jne. - konkreettinen auttaminen arjessa Huomioitava myös monikulttuuriset omaishoitoperheet etäomaishoitajuus työelämän muutokset omaishoidon monialaisuus pienet vammaryhmät, omaishoitoa ei tueta riittävästi Sitovia, erittäin vaativia omaishoitotilanteita omaishoitajia kaikkiaan omaisiaan auttavia 1 milj. omaishoidon elämänkaaren solmukohdat kipupisteet (esim. muutos ja siirtymävaiheet) asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Lakipäivä Omaishoitajat / ja Merja Läheiset Salanko-Vuorela Liitto ry

4 Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen suuri haaste n suomalaista hoitaa läheistään ansiotyön ohella (ansiotyön aikainen hoito järjestyttävä) (koululaisen ip -toiminta, henkilökohtainen avustaja, päivätoiminta, päiväsairaala) TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Poissaolo pakottavista perhesyistä - Omaishoitovapaa (ei rahall. Kompensaatiota) - vuorotteluvapaa OMAISHOIDON TUKI - usein ei lakisääteisiä vapaita, työssäolo koetaan vapaapäiväksi

5 Kotihoidon tuesta omaishoidon tukeen kotihoidon tukeminen osaksi suomalaista sosiaalipolitiikkaa 1980-luvun alussa sosiaalihuoltolain muutokset 1984 vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki 1993 sosiaalihuoltolakiin muutos; asetus omaishoidon tuesta 2006 laki omaishoidon tuesta

6 Omaishoidon kysymykset kunnan strategioissa *kuntavastaajat=67 Omaishoidon asiat sisältyvät kunnan: vanhuspoliittiseen ohjelmaan tai strategiaan 78% vammaispoliittiseen ohjelmaan tai strategiaan 24% erilliseen omaishoidon ohjelmaan tai strategiaan 6% Strategioiden keskeisimmät osa-alueet: lakisääteisten vapaiden toteutumisen 88% omaishoitajan hoitotehtävää tukevat palvelut 85% tilapäishoidon vaihtoehtojen kehittämisen 72% ryhmä/vertaisryhmätoiminnan järjestämisen 71% palveluohjauksen kehittämisen 67% linjaus omaishoidon tuella hoidettavien määrästä 56% hoitopalkkioiden tavoiteltavan tason 50% tuen ulkopuolella olevien hoitajien tukemisen 50% (Careri-kysely,2009)

7 Vertailutietoa Omaishoidon kustannusvertailu omaishoidon tuen hoitopalkkioiden ja palveluiden kustannusten keskiarvo / omaishoitaja n e/vuosi laitoshoidon kustannukset / asiakas n e /vuosi Omaishoito säästää omaishoidon tuen saajaa omaishoidon tuen kustannukset e / vuosi (sisältää kotiin annettavat palvelut) vastaavat laitoshoidon kustannukset e / vuosi omaishoito säästää kunnalle n e/ vuosi Laskelmissa käytetyt luvut: Sitra ; Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa (Tamperelaisten omaishoidon tuen asiakkaiden palvelukustannukset 2009).

8 Omaishoitolaki Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuki hoitopalkkio omaishoitajalle palvelut hoidettavalle vapaapäivät omaishoitajalle omaishoitoa tukevat palvelut

9 Sopimusten määrällinen kehitys Sopimusmäärät ovat kasvaneet lain voimassaoloaikana keskimäärin 1784 sopimuksella /vuosi. Jos kehitys pysyy tällaisena, on 2023 se vuosi, jolloin sopimuksen tehneitä hoitajia on tuen piirissä Jos kehitys jatkuu suotuisammin esim. sellaisena kuin on menty, niin vuosi on Lakipäivä Omaishoitajat / ja Merja Läheiset Salanko-Vuorela Liitto ry

10 Huomioita omaishoidon tuen asema kunnissa on edelleen epävakaa ja selkiytymätön järjestelmää käytetään kuitenkin korvaamaan laitoshoitoa kuntien resurssit riittämättömiä omaishoitajien tukemiseen omaishoidon arvostus näkyy huonosti päätöksenteon tasolla, omaishoidon tuen ratkaisut eivät tue omaishoitajia työssäkäyvien omaishoitajien ja vammaista lasta / nuorta hoitavien osalta kriteerit tiukentuneet entisestään hoitajan terveydentilan ja soveltuvuuden vuoksi iäkkäät huonokuntoiset hoitajat voivat pudota kaiken tuen piiristä

11 valtionosuuslisäys 10 milj.=30 milj. omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää siihen soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksella. Lakimuutos antaa kunnille uudenlaisen vaihtoehdon sijaishoidon järjestämiseen, mutta se ei velvoita kuntaa järjestämään sijaishoitoa tietyllä tavalla. Omaishoitajien vapaan aikainen sijaishoito voidaan Järjestää myös perhehoitona Omaishoidon tuki säilyy kuntoutuksen aikana

12 Työsopimuslain muutos työntekijällä on mahdollisuus jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisensä hoitamiseksi edellyttää aina sopimusta työntekijän ja työnantajan kanssa työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen työnantajan olisi kuitenkin selvitettävä erilaiset vaihtoehdot töiden järjestämiseksi ja tarvittaessa selvitettävä työntekijälle, miksi työntekijän poissaolo ei ole järjestettävissä perhevapaalla olevan työntekijän irtisanomissuoja kielto irtisanoa työntekijää perhevapaan käyttämisen perusteella koskee myös uutta 7a :n mukaista vapaata poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta

13 Sosiaalihuoltolaki uudistuu Lakiluonnoksen pykälä 22 ottaa huomioon myös hoitavan omaisen. Tässä pykälässä tulee ottaa huomioon myös ennaltaehkäisevä näkökulma, koska tuen tarvetta voi olla runsaasti jo ennen kuin hoito on omaishoitolaissa edellytetyllä tavalla sitovaa. Määrittelynä käsitteitä tulisi tarkentaa siten, että omainen hoitaa, ohjaa, tukee ja valvoo sijasta tulisi käyttää omainen hoitaa, ohjaa, tukee, avustaa tai valvoo. Omaishoidon mahdollisuudet tulee arvioida

14 huomioitava Kunnan velvollisuutta varata sosiaalihuoltoon tarvetta vastaavat määrärahat ei ole sanottu riittävän vahvasti. Riittävät määrärahat ovat edellytys palvelujen saatavuudelle. Kansalaisten on voitava luottaa viranomaisen kanssa tekemänsä sopimuksen pitävyyteen, vaikka taloudellinen tilanne kunnissa voikin vaihdella. Lakiin tulisi lisätä kielto lopettaa tämän lain mukainen palvelu määrärahasyistä, mikäli omaishoidon tarve on edelleen olemassa. Lisäksi perustuslain 19 :n 1 momentin mukaisissa tilanteissa kunnan tulee antaa sosiaalipalvelu tai tukitoimi asiakkaalle määrärahoista riippumatta.

15 Työryhmä valmistelemaan kansallista kehittämisohjelmaa Tavoitteena laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma siten, että siihen sisältyy tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet (kustannukset, toimeenpanosuunnitelma, vaikutusten arviointi) Työryhmän tehtävä on koordinoida eri toimijoiden toimenpiteet ja tehdä työnjakoa omaishoidon kehittämisessä (kunta, järjestöt, muut toimijat) Selvittää mahdollisesti tarpeelliset säädösmuutokset Toimiaika / pj. Elli Aaltonen

16 Kansallinen omaishoidon ohjelmassa : Omaishoito huomioitava eri ministeriöiden toimialoilla Omaishoitajien asiantuntijuus huomioitava kehittämistyössä Järjestöjen roolia selkiytettävä ja toimintaedellytykset turvattava Omaishoitosopimusten määrää on lisättävä

17 Hallitusohjelmaan vuosiksi on kirjattu omaishoidosta seuraavasti: Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet. Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan. Lisäksi Kaste II tavoitteena omaishoidon kehittäminen

18 Organisointi Puheenjohtaja: Ylijohtaja Elli Aaltonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Varapuheenjohtaja: STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Jäsenet: STM/Hallinto- ja suunnitteluosasto STM/Vakuutusosasto TEM VM Kela Valvira Kuntaliitto Helsingin kaupunki Lempäälän kunta Omaishoitajat ja Läheiset- Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK)

19 jatkuu Pysyvät asiantuntijat: Kirkkohallitus/Diakonia ja yhteiskuntatyö Leijonaemot ry Omaiset mielenterveystyön tukena - Keskusliitto ry Vammaisfoorumi ry Vanhustyön Keskusliitto ry Sihteerit: STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

20 Omaisiaan ja läheisiään auttavat Omaisia ja tuttavia auttavia 1,2 milj. Pääasiallisia auttajia Raskas ja sitova hoito Omaishoidon tukea saavat Lakipäivä Omaishoitajat / ja Merja Läheiset Salanko-Vuorela Liitto ry

21 Omaishoito yhdistää Eurooppaa Omaishoito kansalliset rajat ylittävä ilmiö: omaishoitajien tarpeet ja toiveet ovat hyvin samantapaisia maasta riippumatta; edelleen perhe ja sukulaiset ovat pitkäaikaishoivan antajina keskeisiä ja kotona halutaan yleensä asua mahdollisimman pitkään Toisaalla voi olla jo haettu ratkaisuja kysymyksiin jotka itsellä vasta tulossa ajankohtaisiksi (esim. maahanmuutto ja omaishoito, riippuvuudet omaishoidon tarpeen taustalla, nuoret omaishoitajat). Hoidon ja hoivan järjestämisessä valtioiden välillä suuria eroja.

22 Miten hoiva järjestetty Maat ryhmitelty viiteen tyyppiin (Lamura et al 2007): 1. Sekajärjestelmä (standard care-mix) - Itävalta, Belgia, Tsekki, Suomi, Saksa, Ranska, Italia, Iso-Britannia 2. Julkinen-pohjoismainen (Public-Nordic) - Tanska, Hollanti, Ruotsi 3. Perheeseen tukeutuva (family-based) - Espanja, Irlanti, Kreikka, Portugali 4. Siirtymävaihe (transition) - Unkari, Puola, Slovakia, Slovenia 5. Balttialainen (Baltic) - Liettua, Latvia vähäiset julkiset palvelut ja perheeseen tukeutuminen liittyvät raskaampaan hoivavelvoitteeseen ja sosio-ekonomisiin seurauksiin omaishoitajille

23 Omaishoitoa tukevia toimia eri EU-maissa Omaishoitajuus lainsäädännössä: - Kansallista omaishoidon strategiaa tukeva lainsäädäntö Iso-Britannia - Laki omaishoidon tuesta: Suomi Taloudellinen tuki omaishoitajille: Henkilökohtaiset budjetit: Iso-Britannia, Hollanti Vanhalle tai vammaiselle henkilölle maksettu hoitotuki: Saksa, Itävalta, Ranska Omaishoitajalle maksettu tuki: Iso-Britannia, Irlanti Omaishoitajalle palveluiden sijaan /lisäksi maksettu tuki: Suomi, Ruotsi Tilapäishoidon tuki: Irlanti Tilapäishoito/lomat: Kuukausittaiset vapaat: Suomi Lyhytaikainen laitoshoito, päivähoito tai sijaishoitaja: Ruotsi, Irlanti Vapaaehtoisten tarjoama hoito: lähes kaikki Koulutus, valmennus: Terveyskeskukset tarjoavat valmennusta omaishoitajille: Espanja Hallituksen kustantamaa koulutusta omaishoitajille: Irlanti Terveystarkastukset: Ruotsi

24 Englannissa pidettiin tärkeänä Kansallinen omaishoidon strategia 2008 = Omaishoitajat perheiden ja yhteisöjen ytimessä 2000-luvulla; palvelujärjestelmä puolellasi, ja myös oma elämä Voimaantuminen, valtaistuminen, voimavaraistuminen = valtaistumisen asteen voi mitata sen perusteella, millaisia valinnanmahdollisuuksia on, valintojen tekemisellä ja valintojen saavuttamisella (Alsop and Heinsohn)

25 Hoivan yksilölliset mallit Lisää itsenäisyyttä, valinnan- ja kontrolloinnin mahdollisuuksia Mahdollistaa palvelunkäyttäjille omannäköisen elämän elämisen Palvelunkäyttäjät suunnittelevat tarvitsemansa tuen vastaamaan tarpeitaan Saavat haltuunsa resurssit joita hallitsevat ja kontrolloivat, esim. henkilökohtaisten budjettien avulla (Personal Budgets)

26 Palvelujen kehittämiseen Ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalityön opintoihin Käyttäjät mukaan, osallistaminen Tutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen Käyttäjäjohtoisiin järjestöihin kuten National Service User Network Kansallinen Palvelunkäyttäjän Verkosto Rooli ja tehtäviä kansallisissa hoivajärjestöissä

27 Omaishoitajat ja Läheiset-liitolla OVET-valmennusmalli - 16 t voimaannuttava opintokokonaisuus OPASTAVA-hanke - voimaannuttaa omaishoitajia ottamaan kantaa palvelujen suunnitteluun

28 Palveluiden ja ohjelmien keskeltä nousi profeetta ja sanoi: en halua olla asiakas, tahdon olla ihminen. En tahdo palveluita, haluan tukea ihmisiltä, jotka välittävät minusta. En halua asuntolapaikkaa. Tahdon kodin. En halua elämänmittaista kuntoutusohjelmaa. Haluan tehdä mitä tahdon, mennä minne haluan. Ja jokainen työntekijä ymmärsi. Mutta he hämmentyivät ja kysyivät: Kuinka pystymme toteuttamaan tämän? Eikö jokainen silloin tarvitse oman ainutlaatuisetukijärjestelmänsä ja omat yksilölliset laatumittarinsa?