Paikallisyhdistysten ja kuntien yhteistyö uuden hallitusohjelman valossa, miten voimme vaikuttaa?

Transkriptio

1 Paikallisyhdistysten ja kuntien yhteistyö uuden hallitusohjelman valossa, miten voimme vaikuttaa? Liiton ja paikallisyhdistysten neuvottelupäivät, Baltic Princess, Hki- Tallinna Yrjö Mattila

2 Mitä liitto halusi hallitusohjelmaan? Kiireellisimmät toimenpiteet vuoteen 2013 mennessä Lainsäädännön parantaminen Sata-komitean ehdottamasta hoitotukien yhdistämisestä tulee luopua ja säätää omaishoitoa koskeva lainsäädäntö erillisenä sosiaalihuoltolakia täydentävänä erityislakina, jossa määritellään tarkoin myös kuntien tehtävät omaishoitajien tukemisessa. Omaishoidon hoitopalkkio tulee toteuttaa Kansaneläkelaitoksen maksamana. Omaishoidon tukeminen tulee resurssoida riittävästi. Omaishoidon tuen piirissä olevien omaishoitajien määrää tulee kasvattaa :een. Omaishoidon tuen verotusta on parannettava: omaishoidon hoitopalkkiosta on perittävä vain lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymän turvaamiseksi, muilta osin sen tulee olla verovapaa. Omaishoidon hoitopalkkio on säädettävä etuoikeutetuksi tuloksi. Omaishoitajat tulee saada työterveyshuollon piiriin. Oikeutta omaishoidon tukeen tulee arvioida yhtenäisellä kriteeristöllä yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Omaishoitajien tarvitsemat palvelut tulee säilyttää lähipalveluina. Omaishoidon vuoksi ansiotyöstä perhevapaalle jäävien toimeentulo on varmistettava ennakkopäätösmenettelyllä, jonka mukaan henkilö olisi oikeutettu vähintään raskaan siirtymävaiheen omaishoidon hoitopalkkioon vapauduttuaan työstä.

3 Liiton vaatimuksia 2 Oikeus lakisääteisiin vapaisiin on oltava kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla. Vapaapäiväjärjestelyiden tulee toimia ja tilapäishoitoon on kehitettävä uusia Omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden kannalta välttämättömiä menoja (esim. kuntoutus, lääkärikäynnit) ei katsota vapaaksi, vaan omaishoitajilla on oltava oikeus vapaapäivien lisäksi irrottautua omaishoivasta oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi vaadituksi ajaksi. Omaishoitajalle on turvattava mahdollisuus osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan, mm. vertaistukiryhmiin. Omaishoitajalla tulee olla oikeus sairastuessaan saada hoidettava nopeasti hoitoon. On perustettava omaishoidon kriisikeskuksia äkillisiä omaishoidon muutostilanteita varten (pilottikokeilu aloitettava vuonna 2012). Omaishoitajilla tulee olla mahdollisuus säännölliseen kuntoutukseen. Kuntoutuslaitosten resurssit veteraanikuntoutuksen vähentyessä tulee suunnata omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutustoimintaan. Omaishoitajien pääsy kuntoutukseen on turvattava takaamalla riittävät sijaishoitojärjestelyt Kansallinen omaishoidon ohjelma on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön, kuntien ja järjestöjen välisenä yhteistyönä

4 Liiton vaatimuksia 3 Järjestöjen roolia omaishoitajien tukemisessa vahvistettava Omaishoitajia sekä heitä edustavia järjestöjä tulee omaishoitoa kehitettäessä kuulla kumppaneina, asiantuntijoina, suunnitteluun osallistujina sekä laadun valvojina. Omaishoitajat ja Läheiset -liiton sekä muiden järjestöjen toimintaedellytykset omaishoitajien tukemisessa tulee turvata ja mahdollistaa järjestöpohjainen auttamistyö. Vertaistuki- ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen on turvattava keskeisenä järjestöjen osaamisalueena ja toimintamuotona. Valtion ja kuntien vastuunjaon yhteydessä tehtäviä voidaan delegoida ja resurssoida myös kolmannelle sektorille. tällainen tehtävä on esimerkiksi omaishoitoon valmentaminen Tulee selvittää ns. SGEI-järjestelmän soveltuvuus tarjottaessa palvelua omaishoitajille. Järjestöjen ja yleishyödyllisten yritysten tuottamat omaishoitoa tukevat palvelut tulee säätää vapaaksi kilpailusta Yleishyödyllisten järjestöjen asemaa ja toimintaedellytyksiä on vahvistettava myös lisäämällä yhteistyötä ja kumppanuutta päättäjien ja omaishoitajia edustavien järjestöjen välillä.

5 Mitä hallitusohjelmaan kirjattiin? Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan, hallitus valmistelee vanhuspalvelulain sekä laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. Ikäihmisille järjestetään tarpeen mukaisia asumis-vaihtoehtoja ja kuntouttavia palveluja. Laaditaan poikkihallinnollinen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Huolehditaan myös laitoshoidon tarpeen mukai-sesta saatavuudesta. Turvataan lailla (vanhuspalvelulaki) iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan asetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen kunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa. Vammaislainsäädännön uudistamista jatketaan osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on, että vammaisten henkilöiden tarvitsemista erityispalveluista säädetään uudistetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Varmistetaan vammaisten lakisääteisen henkilökohtaisen avun kattavuutta. Lisätään kotipalvelujen saatavuutta. Arvioidaan invalidivähennyksen asema verotuksessa. Jatketaan avo- ja laitoshoidon rajan poistamista asumistuen määräytymisessä. Eläkkeensaajan hoitotukea kehitetään painottaen palvelujen hankkimista ja hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamista.

6 Hallitusohjelma 2 Kehitetään yhdessä kuntien ja järjestöjen kanssa omaishoitoa. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet Omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Tuetaan omaishoitajien jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Omaishoidon tuen verotuksen poistomahdollisuus arvioidaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia/sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan keinoja ja resursseja kehitetään ja vahvistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtäviä keskitetään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira)

7 Hallitusohjelma 3 Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki. Jatketaan sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään. Vahvistetaan kolmannen sektorin järjestöjen mahdollisuuksia luoda ja parantaa hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä, osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia sekä tarjota erilaista arjen apua ja tukea. Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia. Selvitetään hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien (mm. vammaiset, vanhukset, lapset) pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä.. Arvioidaan Kelan kuntoutusoikeuteen liittyvän 65 vuoden ikärajan korottaminen 68 vuoteen. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset sosiaali- ja terveysjärjestöille kohdennetaan kansalaisten omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia edistäviin kohteisiin. Avustuksilla ei tule tukea kunnille kuuluvien palvelujen tuottamista eikä vääristää palvelujen tuottajien välistä kilpailua.

8 Hallitusohjelma 4 Asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä jatketaan, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksukattoja yhdistetään ja uudistetaan. Tavoitteena on luoda terveydenhuollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannusten enimmäisvuosiomavastuuosuus. Palveluasumisen maksuja uudistetaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotusten pohjalta siten, että kunnan järjestämisvastuulla oleviin asumispalveluihin säädetään valtakunnallisesti yhdenmukaiset asiakasmaksujen määräytymisperusteet. Yhtenäistetään tehostetun palveluasumisen maksut ja säädetään niin sanottu vähimmäiskäyttövara. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset kootaan samaan lakiin maksujärjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi. Lääkekorvausjärjestelmää uudistetaan siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt. Samassa yhteydessä varmistetaan, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle. Lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoja vähennetään siten, että säästö valtiontalouteen on 113 milj. euroa vuoteen 2015 mennessä. Lakisääteisen sairausvakuutuksen matkakustannusten korvausten matkakohtainen omavastuu korotetaan 14,25 euroon.

9 Hallitusohjelma 5 Edistetään toimintamalleja, joilla pienten lasten vanhemmat ja iäkästä tai sairasta läheistään hoitavat voivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla. Kannustetaan työnantajia ottamaan käyttöön toimintamalleja, jotka madaltavat kynnystä siirtyä takaisin työelämään hoitovapaalta ja muilta vastaavilta työelämän keskeytyksiltä. Vanhempien osa-aikatyön mahdollisuuksia lisätään. Arvioidaan mahdollisuudet korottaa osittaista hoitorahaa ja joustavoittaa sen käyttömahdollisuuksia. Työtapaturmavakuutus- ja ammattilainsäädännön uudistustyötä jatketaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotusten pohjalta.

10 Miten voimme vaikuttaa paikallisesti? Useimmat hallitusohjelman kirjaukset edellyttävät liitolta aktiivista toimintaa päättäjiin päin Hallitusohjelman tavoite yhtenäisen mittariston aikaan saamiseksi on keskeinen sekä liiton että paikallisyhdistysten kannalta. Siirto Kelaan ei ehkä tapahdu vuoteen 2015 mennessä. Monessa kunnassa soveleltaan edelleen RAVA -mittaristoa Haasteellista paikallisyhdistyksille on se, että omaishoidon tuki säilyy määrärahasidonnaisena sosiaalipalveluna Määrärahojen varmistaminen omaishoitoon edellyttää aktiivisuutta kunnan päättäjiin päin Kuntalain 65 :n mukaan kunnan talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Kunnalla ei ole oikeus tehdä alijäämäisiä budjetteja, vaan määrärahojen tulee olla riittäviä palvelutarpeen, kuten omaishoidon tuen, täyttämiseksi Raviradan pysäköintipaikan asfaltoinnin määrärahan tulee väistyä, jos omaishoidon tukeen ei löydy riittävästi muutoin rahaa. Tätä on syytä korostaa päättäjille. (Vrt. Pro Mikkeli)

11 Vaikuttaminen paikallistasolla 2 Paikallisyhdistykset tietävät, onko määräraha ollut riittävä vai onko se loppunut kesken. Jos määräraha on loppunut kesken, on sitä korotettava seuraavana vuonna. Laillisuusperusteella voi valittaa kunnan päätöksestä, jos kuntalain 65 ei toteudu omaishoidossa, vaan kunta tahallaan alibudjetoi. Hallitusohjelmassa korostetaan Valviran ja aluehallintokeskusten roolia myös sosiaalihuollon valvonnassa Paikallisyhdistykset voivat tehdä kanteluja aluehallintokeskukseen tai Valviraan, jos kunta ei neuvotteluista huolimatta korjaa heikkoa omaishoidon tuen toteutustaan Kanteluja voi tehdä myös eduskunnan oikeusasiamiehelle Entä paikalliset mielenosoitukset (vrt. Pro Mikkeli ja mielenosoitus eduskuntatalon edessä v. 2008)? Kannattaisiko käytäntöä jatkaa?

12 Omaishoidon strategia kirja apuvälineenä Careri projektin yhtenä tuotoksena syntyi "Omaishoidon strategia yhteinen näkemys tavoitteeksi (toim. Merja Kaivolainen, Merja Purhonen) opaskirja Paikallisen vaikuttamisen apuvälineeksi kannattaa tutustua mm. kirjassa selostettuun Halikon ja Kotkan malliin, Pro Mikkeli liikkeesiin. Omaishoidon strategia tulisi saada jokaiseen kuntaan, jolloin myös määrärahakysymyksistäkin on helpompi keskustella Kirja sisältää monia näkökulmia omaishoidon kehittämiseen paikallistasolla. Omaishoitajien, kuntapäättäjien ja viranhaltijoiden näkökulmat poikkeavat vielä monessa kohtaa toisistaan Kirjan keinoilla voidaan yhteistyötä paikallisesti edistää Jokaisessa paikallisyhdistyksessä kannattaisi huolellisesti tutustua kirjaan ja miettiä, miten kirjan keinoja toteutaan paikkakunnalla. Yhteistyön rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Monin paikoin ollaan jo pitkällä, joissain vasta alussa.

13 Voisiko vedota perustuslakiin? Perustuslain 19 :n 1 momentti: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Antaa subjektiivisen perusoikeuden kansalaiselle Perustuslain 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen Voiko kansalainen nostaa oikeudenkäynnin valtiota vastaan, jos ei saa huolenpitoa? Huolenpidosta ei tiettävästi ole ennakkopäätöksiä. Huolenpitoa vaille jäänyt voisi vaatia vahingonkorvausta valtiolta tai kunnalta, kun perustuslain mukainen oikeus ei ole toteutunut.

14 Auttaisivatko järjestökantelut Euroopan Neuvostoon? Liitto on tehnyt järjestökantelun Euroopan Neuvostoon, syynä omaishoidon tuen eriarvoisuus, saaminen riippuu, missä kunnassa asuu. Toisena kantelun kohteena ovat puuttuvat palveluasumisen maksusäännökset, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta ja kohtuuttomia kustannuksia suhteessa tuloihin tai eläkkeen määrään. Kantelu perustuu Euroopan Neuvoston TSS sopimukseen, jossa järjestöille, mutta ei yksilöille on annettu kanteluoikeus Voitaisiinko omaishoitajien osalta vedota TSS sopimuksen 23 artiklaan ja tehdä lisää kanteluita? 23 artikla: Ikääntyneiden henkilöiden oikeus sosiaaliseen suojeluun Varmistaakseen, että ikääntyneiden henkilöiden oikeutta suojeluun voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään joko suoraan tai yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa, asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on erityisesti: - tehdä ikääntyville henkilöille mahdolliseksi pysyä yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä mahdollisimman pitkään a) riittävien voimavarojen avulla, jotka mahdollistavat sen, että he voivat viettää tyydyttävää elämää ja osallistua aktiivisesti julkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään, b) antamalla ikääntyneille henkilöille tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan käyttää niitä,

15 Järjestökantelu 2 - antaa ikääntyneille henkilöille mahdollisuus valita vapaasti elämäntapansa ja viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössään niin kauan kuin he itse haluavat ja ovat siihen kykeneviä: a) huolehtimalla heidän tarpeitaan sekä terveydentilaansa vastaavien asuntojen ja riittävien asumisen tukipalvelujen saatavuudesta, b) tarjoamalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluja - taata laitoksissa asuville ikääntyneille henkilöille asianmukainen tuki, kunnioittaen heidän yksityisyyttään, ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon. Millaisia järjestökanteluita Euroopan Neuvostoon voitaisiin tehdä tähän artiklaan vedoten, jos kunnan omaishoidossa on puutteita? Järjestökantelusta saadaan Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean lausunto ja joissakin tapauksissa EN:n ministerineuvosto voi antaa kehotuksen toimenpiteistä sopimuksen noudattamiseksi. Ei suoraa velvoitetta muutoksiin, mutta voidaan käyttää perusteena kotimaisessa keskustelussa. TSS sopimuksen noudattamisesta Suomi raportoi säännöllisesti EN:lle ja EN lausuu raporttien pohjalta, toteuttaako Suomi sopimusta.

16 Järjestökantelu 3 antaa ikääntyneille henkilöille mahdollisuus valita vapaasti elämäntapansa ja viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössään niin kauan kuin he itse haluavat ja ovat siihen kykeneviä; a) huolehtimalla heidän tarpeistaan sekö terveydentilaansa vastaavien asuntojen tai riittävien asumisen tukipalvelujen saatavuudesta, b) tarjoamalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluja - taata laitoksessa asuville ikääntyneille henkilöille asianmukainen tuki, kunnioittaen heidän yksityisyyttään, ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon Komitea Suomen raportista (tammikuu 2010): Tilanne Suomessa ei ole 23 artiklan mukainen, koska kansaneläkkeen taso vähätuloisille vanhuksille on selvästi riittämätön Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin olisi tehokkaampi kanava, mutta ongelmana se, että ihmisoikeussopimuksen artiklat koskevat lähinnä vapausoikeuksia, eivät sosiaalisia oikeuksia

17 Summa summarum On olemassa monia tapoja hoitaa edunvalvontaa "Pehmeät keinot" ovat kuitenkin yleensä pitkällä tähtäimellä tehokkaampia kuin "kovat" Siksi paikallisyhdistyksen pääsy kunnan kumppaniksi omaishoidon paikallisessa toteutuksessa sekä kunnallisen omaishoitostrategian laatiminen yhteistyössä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on keskeistä, kun omaishoito kunnallisena palveluna jatkuu