MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

Transkriptio

1 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus

2 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen

3 Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin hengellä (4 500 vuonna 2013). Tämä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla. Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Kehyskuntien kasvu on pienentynyt 2000-luvun keskiarvoihin verrattuna. Tampereen kasvu jatkui 2000-luvun keskiarvoa suurempana ja oli 63 % kaupunkiseudun kokonaiskasvusta (66 % vuonna 2013).

4 Raakamaanhankinta kunnittain Raakamaahankinnat yhteensä m Yhteensä Kangasala // 319 ha Lempäälä Ei kauppoja // 189 ha Nokia // 132 ha Orivesi Ei kauppoja // 68 ha Pirkkala // 186 ha Tampere // 901 ha Vesilahti* Ei kauppoja // 77 ha Ylöjärvi // 398 ha Yhteensä // 2 277ha * Vesilahden tiedot puuttuvat vuodelta 2014.

5 Asemakaava-alueen ulkopuolinen raakamaavaranto Raakamaahankinta oli aktiivista 2014 Miten raakamaatilanne vastaa etelän suunnan painottamista? Jatkossa tarve seurata myös rakenteen sisällä tehtyjä maanhankintoja. Nyt seurattu raakamaata laajentumisalueilla.

6 Tiheän asutuksen alueet Uusia tiheän asutuksen alueita on muodostunut vanhemman tiheän asutuksen jatkeeksi ja pääosin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Nykyisellä jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä on edelleen potentiaalia väestönkasvun vahvistamiseen tiheän asumisen kriteerit täyttäviksi alueiksi. 20 as/ha pidetään yleisesti hyvän palvelutason joukkoliikenteen edellytyksenä.

7 Toiminnot joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen Valmistuneet asunnot ja asuinrakennukset Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, kpl Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, % asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. Kangasala ,1 13,8 Lempäälä ,9 26,9 Nokia ,00 17,39 Orivesi** Pirkkala ,8 35 Tampere ,8 27,4 Vesilahti** Ylöjärvi ,3 8,9 Kaup.seutu ,6 * keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, keskustan reunavyöhyke ja hyvän palvelutason joukkoliikenne (SYKE/YKR). Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä nousi ykr-vyöhykkeelle rakentamisen osuus, muualla laski vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen sijaintia on tarkasteltu suhteessa vuoden 2012 ykr-vyöhykkeisiin. Esim. Vuores ja Risso eivät täyttäneet ykr-kriteerejä v

8 Valmistuneiden asuinrakennusten painopisteet 2014

9 Hyväksytyt asumisen asemakaavat, joiden tehokkuus väh. 0,2 ja kerrosalan lisäys väh k-m2, 2014 Asumisen kaavoja valmistui edelliseen vuoteen verrattuna selvästi enemmän, ja ne olivat pääsääntöisesti tehokkaan rakentamisen ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen kaavoja. Huomiota jatkossa kiinnitettävä etelään ja asemanseuduille. Asemakaavoitusta tulee tehostaa mm. Lempäälän ja Nokian keskustoissa ja yleiskaavoitusta uusilla asemanseuduilla. Tampereen raitiotien varren kaavoitus etenee hyvin.

10 2013

11 2011

12 2010

13 Suunnittelutarveratkaisut Suunnittelutarvealue on sellainen asemakaavan ulkopuolinen alue, jolle rakentaminen edellyttää lain mukaan vaikutusten arviointia. St-ratkaisujen määrä on vähentynyt ja kuntien väliset erot ovat kaventuneet merkittävästi. Kehitystä selittävät mm. heikko taloustilanne, hiipunut pientalorakentaminen, lisääntynyt kiinnostus asumiseen palvelujen äärellä, olemassa olevien ok-talojen vapautuminen markkinoille, riittävä tonttitarjonta kaava-alueella(?), selkiytynyt lupapolitiikka(?)

14 Suunnittelutarveratkaisut kunnittain Kuntien väliset erot ovat kaventuneet merkittävästi.

15 Valmistuneet pientalot ja suunnittelutarveratkaisut (myönt/kielt) 2014

16 Asemakaavaalueelle Valmistuneet pientalot 2014 Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Valmistuneet pientalot yht. lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Kangasala 30 66,7 7 15,6 5 11,1 2 4,4 1 2,2 45 Lempäälä 48 73,8 6 9, , ,5 65 Nokia Orivesi 16 69,6 1 4,3 2 8,7 1 4, Pirkkala 13 81,3 2 12,5 1 6, Tampere ,2 5 3,3 2 1,3 5 3,3 6 3,9 153 Vesilahti 4 28,6 3 21,4 2 14,3 1 7,1 4 28,6 14 Ylöjärvi ,4 3 3, Kaupunkiseutu , ,6 23 4,9 468 * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5 km asemakaavan reunasta ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon, jossa kylät on jaettu 2 luokkaan: asukkaan ja yli 39 asukkaan kyliin. Uusien Tässä on pientalojen huomioitu yli määrä 39 asukkaan on yleisesti kylät, jotka pudonnut. sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman Muutamassa ja lähitaajaman kehyskunnassa seuranta-alueen lievealueelle ulkopuolella. valmistuneiden pientalojen osuus kaikista uusista pientaloista on iso. Sen sijaan kyliin on valmistunut vain muutamia taloja. Lievealueelle sijoittuvan rakentamisen määrään vaikuttaa osaltaan myös se, kuinka laajaksi alue on kunnassa rajattu. Seudullisten periaatteiden mukaisesti lievealueelle rakennetaan vain uuden asemakaavan myötä.

17 Keskukset Keskusten kehittäminen oli aktiivista: kaavoitusta, ohjelmia, kilpailuja, rakentamista. Keskusten väestö- ja työpaikkakehitys on ollut pidemmällä jaksolla pääosin myönteistä. Panostuksia tarvitaan kuitenkin lisää. Nokian työpaikkamuutosta selittänee keskustan tehtaiden työntekijävähennykset. Luvut perustuvat SYKE:n ykr-aineistoon. Rajauksena on käytetty 1 km sädettä valitusta keskeisestä pisteestä. Keskus Väestö 2005 Väestö 2010 Väestö 2014 Muutos Hervanta Kangasala kesk Lempäälä kesk Nokia kesk Orivesi kesk Pirkkala kesk Tesoma Ylöjärvi kesk Aluekeskus Työpaikat 2005 Työpaikat 2010 Työpaikat 2012 Muutos Hervanta Kangasala kesk Lempäälä kesk Nokia kesk Orivesi kesk Pirkkala kesk Tesoma Ylöjärvi kesk

18 Asuntotuotanto talotyypeittäin 2014 toteutuma Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Kerrostaloasunnot Rivitaloasunnot Omakotitaloasunnot Muut* Yhteensä Yht. % tavoitteesta -43% +34% -25% +23% +57% -24% -57% -2% -16% * Asunnot muissa rakennuksissa. Vahva kerrostalotuotanto, muuten jäätiin seudullisista tavoitteista. Kunnittain suurta vaihtelua.

19 Asuntotuotanto hallintamuodoittain Kunta Omistusasunnot ARA-vuokra-asunnot Muut (vapaarah. Yhteensä vuokra, as.oik. ym.) Kangasala 123 (225) 49 (30) 0 (45) 172 (300) Lempäälä 173 (134) 40 (18) 28 (27) 241 (179) Nokia * (170) 33 (37) * (37) 182 (243) Orivesi 59 (38) 0 (5) 0 (5) 59 (48) Pirkkala 39 (111) 110 (15) 83 (22) 232 (148) Tampere 653 (1025) 240 (560) 528 (280) 1421 (1865) Vesilahti 14 (43) 0 (3) 9 (7) 23 (53) Ylöjärvi 230 (212) 46 (28) 0 (42) 276 (282) Yhteensä 1291* (1959) 518 (694) 648* (464) (3117) Yht. % tavoitteesta -34%* -25% +40%* -16% % kokonaistuotannosta 50%* 20% 25%* 100% * Nokian tiedot puuttuvat Kehyskunnissa ARA-vuokra-asuntoja selvästi yli tavoitteiden. Tampereella jäätiin ARAtavoitteesta. Tampereella valmistui runsaasti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.

20 Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus asuntotuotannosta Kunta Toteutuma , %-osuus asuntotuotannosta Toteutuma 2014, %-osuus asuntotuotannosta Toteutuma , %-osuus asuntotuotannosta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä

21 Liikkumisen tapojen uudistaminen Käyttäjämäärien seurannan perusteella muutos 2013->2014 Tampereella pyöräilymäärä kasvoi n. 2 % Tampereella joukkoliikenteen käyttäjämäärät pysyivät lähes ennallaan (-0,8 %). Kehyskunnissa joukkoliikenneuudistus on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi. Suurinta kasvu on ollut Pirkkalassa n %. Tampereen seudun maanteillä ajoneuvoliikenteen kokonaissuorite kasvoi n. 0,6 % ja henkilöautojen liikennesuorite 1 % Pienten MAL-hankkeiden toteutuminen etenee suunnitellusti poikkeuksena Sääksjärven liityntäpysäköinti ja Pirkkalan kiertoliittymä ongelma: MAL-rahoitettavien pyöräilyn infrahankkeiden ehtona niiden sijoittuminen maanteille

22 Raitiotien suunnittelu etenee hyvin. Valtion kanssa solmittu aiesopimus 3/2015. Valtionapupäätös 3/2015: 3,06 M eli 30 % kehitysvaiheen jatkosuunnitteluun Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullinen laajentuminen. 50 % seudun asuntotuotannosta raitiotien vaikutusalueelle (Tre 71 %) Lähijunaliikenteessä jatketaan toistaiseksi 2013 käynnistettyä VR+seutulippu kokeilua. Käyttäjämäärä Nokialla vakiintunut tasolle junamatkaa/kk. Lempäälässä käyttäjämäärissä hyppäys: kevät 2014: matkaa/kk syksy 2014: matkaa/kk. Syksyllä 2014 käynnistettiin neuvottelut lisävuorojen hankinnasta. Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden tarkempi suunnittelu tehdään, kun lisäraiteiden rakentamiselle on osoitettu rahoitus. Rakennesuunnitelmassa 2040 on kuvattu raideliikenteen kokonaisratkaisu ja toteutusvaiheet.

23 MAL3 ( ) Uusi hallitusohjelma toteaa menettelyn jatkamisen suurten kaupunkiseutujen kanssa. Valtio-osapuoli painottaa priorisointia ja keskeisten strategisten kysymysten ottamista aiesopimukseen. Seutuhallitus käynnisti valmistelun lähetetyöpajalla ja jatkaa aiheesta Tärkeää kumppanuus valtion kanssa, seudullinen ajattelu ja edunvalvonta. Valmisteluun mukaan keskeisiä edunvalvojia. Aiesopimukseen sekä isoja strategisia kokonaisuuksia että niitä toteuttavia ( ) toimenpiteitä (kuten seudun hallitusohjelmatavoitteissa). Joukkoliikenteen ja asuntotuotannon yhteys, keskukset, tasapainoinen asuntopolitiikka, yhteydet seudulle/seudulta. Aktiivinen tiedottaminen sopimusvalmistelusta (MAL-foorumi?).

24 MAL3-aiesopimuksen valmisteluprosessi