Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö

Transkriptio

1 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö

2 Varautuminen asukkaan väestönkasvuun > Kuopio vuonna 2014 > Kangasala + Nokia + Ylöjärvi vuonna Vastaa n asukkaan vuosittaista kasvua, eli nykyistä kasvuvauhtia - Tarve uudistaa rakennesuunnitelma, tarve tehostaa MAL-kokonaisuutta sopimuksin Kaupunkiseudun vuosittainen väestönkasvu Vuosi * Keskimäärin Kaupunkiseutu

3 Rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus - Rakennesuunnitelma 2040: pitkän aikavälin strateginen suunnitelma kaupunkiseudun ydinalueelle - Kasvun/maankäytön suuntaaminen seudullinen toiminnallisuus, tarkoituksenmukaisuus ja kestävyys huomioiden; liikennejärjestelmän ja palveluverkon sovittaminen kasvuun - Rakennesuunnitelma 2030 (2010) - Rakennesuunnitelma 2040 (valmistuu 2014) - MAL-aiesopimus: yksityiskohtaisempi, lyhyen aikavälin toteutusta suuntaava ja vahvistava sopimus kuntien ja valtion kesken - MAL MAL MAL3 tavoitellaan sopimusta Rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus täydentävät toisiaan - Tampereen kaupunkiseutu valtakunnallisena esimerkkinä

4 Rakennesuunnitelma 2040 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS JA TOT.OHJELMA Tavoitteet 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua 6. Uudistamme liikkumisen tapoja 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta valmistuu lokakuussa 2014 seutupäätös vuoden 2014 loppuun mennessä kuntien päätökset vuodenvaihteessa 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia

5 Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Alue- ja yhdyskuntarakenne Väestön kasvu suunnataan kaupunkiseudulla ensisijaisesti 1) keskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille 2) olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkkoa hyödyntäen ja erityisesti 3) joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn kehittämisen edellytykset huomioiden. Ensi vaiheessa rakennetta tiivistetään ja täydennetään. Olevan rakenteen sisässä olevia väli- ja kesantoalueita otetaan käyttöön. Ratkaisulla vähennetään tarvetta uusien alueiden käyttöönottoon ja suuriin investointeihin. Raitiotielinjojen välittömässä läheisyydessä varaudutaan asuntojen ja työpaikkojen määrälliseen lisäämiseen. Lähijunaliikenteen asemanseuduilla varaudutaan riittävään asukas- ja työpaikkamäärän (yli ) sekä liityntäpysäköintiin. Kaupunkirakennetta monipuolistetaan etenkin keskuksissa ja raitiotien varressa. Keskuksia kehitetään hyvin saavutettavina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Suunnittelussa huomioidaan kaupunkiseudun viherverkko ja parannetaan sen laatua sekä vaalitaan luonto- ja maisema-arvoja.

6 Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Liikenne Yhdyskuntarakenteen kehittämisen lähtökohdaksi asetetaan olevan liikenneverkon hyödyntäminen nykyistä tehokkaammin ja taloudellisemmin. Liikennejärjestelmäratkaisulla vauhditetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä ja eheyttämistä sekä keskusten hyvää saavutettavuutta. Joukkoliikennejärjestelmän osalta tavoitellaan seuraavaa kokonaisratkaisua: Tampereella on vahva raitiotie ja sitä täydentävä bussiliikenne. Nokian ja Lempäälän suunnat ovat lähijunaliikenteen kehittämissuuntia. Oriveden suunnassa tutkitaan työmatkajunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Pirkkalan ja Ylöjärven suunnat ovat raitiotien ensimmäisiä Tampereen ulkopuolisia kehittämissuuntia, ja niiden jälkeen on Kangasalan suunta. Raideliikennejärjestelmää täydennetään bussiliikenteen laatukäytävillä ja poikittaisilla joukkoliikenneyhteyksillä. Kokonaisratkaisuun edetään vaiheittain. Joukkoliikennelinjaston kehittäminen aloitetaan toteuttamalla runkobussilinjat raitiotien reiteille ja muihin vilkkaimpiin liikennesuuntiin. Raitiotie toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa väleille Hervantakeskusta-Lentävänniemi ja Pyynikintori-TAYS. Lähijunaliikenteessä lisätään vuorotarjontaa maankäytön kehittyessä.

7 Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Elinkeinoelämä, logistiikka, työpaikkakehitys Palvelutyöpaikkojen kasvulla vahvistetaan Tampereen asemaa maakunnan keskuksena ja lisätään elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiä. Kaikkiaan uudet palvelutyöpaikat ohjataan keskustoihin sekä nykyisiin ja kehitettäviin alue- ja lähipalvelukeskuksiin ja osaamiskeskittymiin. Merkittävien työpaikka- ja palvelualueiden kehittymistä tuetaan parantamalla niiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä. Tuotannolliset, tilaa vievät ja mahdollisesti ympäristöhäiriöitä aiheuttavat työpaikat sijoitetaan toiminnan laatu huomioon ottaen logistisesti hyvin saavutettavissa oleville alueille (esim. pääväylien varret ja risteysalueet). Lentokentän ja 2-kehän ympäristöä kehitetään seudullisesti merkittävänä työpaikkaalueena.

8 Rakennesuunnitelman 2040 linjaratkaisu: Asuminen Lähiympäristön viihtyisyyttä kehitetään eheyttämällä rakennetta sekä parantamalla rakennetun ympäristön laatua. Asuinalueille osoitetaan uusia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Ratkaisulla tuetaan joukkoliikenteen käyttöä ympärivuorokautisesti ja lisätään alueiden elävyyttä ja turvallisuutta. Rakennesuunnitelman ratkaisujen kautta luodaan tilaus uusille ajatuksille asumisesta. Väljälle omakotirakentamiselle lisätään houkuttelevia vaihtoehtoja, esim. keskitehokas asuntotuotanto. Profiloidaan erityyppisiä asumisen vyöhykkeitä, ja monipuolistetaan asuinalueiden maankäyttöä. Rakennetaan joukkoliikenne- ja jalankulkukaupunkia, ja sijoitetaan uusi asuntorakentaminen olemassa oleville joukkoliikennevyöhykkeille. Ratkaisulla edistetään autottoman elintavan mahdollisuutta. Arjen palveluita kootaan hyvin saavutettaviin keskuksiin ja keskustoihin. Ratkaisulla ylläpidetään palveluiden laatua ja monipuolisuutta.

9 Alustava luonnos, Luonnoksen vaiheistus: vuoteen 2040 mennessä // vuoden 2040 jälkeen toteutettavat kohteet.

10 Alustava mitoitus luonnoksen 6.5. mukaisesti Luvuissa huomioitu asuntokannan poistuma ja asumisväljyyden kasvu. Laskennallinen luku vastaa varautumista hengen väestönkasvuun koko kaupunkiseudulla. Keskusverkko Alustava rakennesuunnitelmaluonnos Seutukeskus Aluekeskus (13) Tampere Hervanta, Härmälä-Partola Kangasala, Koilliskeskus, Lakalaiva, Lempäälä, Lielahti, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Sääksjärvi, Tesoma, Ylöjärvi Lähipalvelukeskus (13) Hakkari-Moisio, Harjuniitty Kaukajärvi, Kulju, Metsäkylä Mäkkylä-Teivaala, Ojala-Lamminrahka, Siivikkala, Siuro, Suorama Vatiala, Vesilahti, Vuores

11 ALUSTAVA LUONNOS Asuminen

12 ALUSTAVA LUONNOS Työpaikat

13 ALUSTAVA LUONNOS Liikennejärjestelmä

14 Rakennesuunnitelman toteuttaminen Rakennesuunnitelmassa esitetään toteutusohjelma karkea vaiheistus // // tarkempi ajoitus? ohjelma myös sähköisellä kartalla esitettynä, tukee myös toteutumisen seurantaa Raamittaa kuntien toimenpiteitä

15 MAL2-aiesopimus Ydinasiat Maankäyttöyhteistyön sitovuutta vahvistetaan. Uudistetaan rakennesuunnitelma ja seudullinen toteuttamisohjelma vuosina Tarvittaessa käynnistetään yleiskaavojen muuttaminen rakennesuunnitelman mukaisiksi. Maankäytössä huomio yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, lievealueiden hallintaan, palveluverkon yhteensovittamiseen ja kuntien yhteissuunnittelualueisiin. Maapolitiikassa huomio kaavavarantojen lisäämiseen ja raakamaan hankintaan. Liikenteen suunnittelussa korostuvat raideliikenteen kokonaisuus ja kävely + pyöräily. Uutta liikennepolitiikkaa jalkautetaan mm. pienillä MAL-hankkeilla, tavoitteena kulkutapajakauman muutos. ARA-vuokra-asuntojen osuutta kokonaistuotannosta lisätään (seutu 20%). Uudet aluekehityshankkeet: Tampereen asemanseutu ja Pirkkalan lentokenttäalue.

16 MAL2-aiesopimus Seuranta 2013 Miten aiesopimus toteuttaa kaupunkiseudun strategisia tavoitteita? KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN 7 TAVOITETTA 1. VÄSTÖN KASVUUN VARAUDUTAAN 2. YHDYSKUNTARAKENNETTA TIIVISTETÄÄN 3. KESKUSTOJA KEHITETÄÄN 4. ASUNTOTUOTANTOA MONIPUOLISTETAAN 5. ELINKEINOELÄMÄN KASVUA TUETAAN 6. LIIKKUMISEN TAPOJA UUDISTETAAN 7. PALVELUVERKKOA TARKASTELLAAN YHTENÄISESTI

17 VÄESTÖN KASVUUN VARAUTUMINEN Kaupunkiseutu kasvoi asukkaalla (ka 2000-luvulla n ), ja väestöä oli Keskuskaupunki kasvoi aiempia vuosia voimakkaammin. Kasvun profiilissa näkyy väestön ikääntyminen. Seutuhallitus käynnisti rakennesuunnitelman uudistamisen maakuntakaavatyön rinnalle. Tarve on mm. joukkoliikenneratkaisun juurruttamiseen ja toteutuksen ohjelmointiin. Hankitun raakamaan pinta-ala on kasvanut. Sen laadun arviointia vaikeuttaa kehittymätön paikkatieto. Kunnat ovat yleiskaavoittaneet alueitaan aktiivisesti. Kaavavarannot vastaavat pääpiirteissään tavoitteita. Rakennesuunnitelman jälkeen kunnat arvioivat kokonaisyleiskaavojen laadinnan tarpeen.

18 YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen eteni. Kaavoituksen painopisteitä olivat kuntien keskustat ja jkl-vyöhykkeet. Raitiotien 1. vaiheen yleissuunnitelman mukaisella vaikutusalueella oli käynnissä useita maankäytön tiivistämis- ja kaavahankkeita. Asuntotuotanto sijoittui hyvin aiesopimuksen mukaisille kohteille sekä rakennesuunnitelman kohteille. Uudet asutustihentymät sijoittuivat pääosin joukkoliikennevyöhykkeelle. Pientaloista sijoittui 23% asemakaavan ulkopuolelle (7% lievealueelle). Myönnetyt luvat ovat vähentyneet.

19 KESKUSTOJEN KEHITTÄMINEN Keskustoja koskeva yleissuunnittelu, kaavoitus ja hanketyö on ollut aktiivista. Tampereen asemakeskushanke etenee. Kehyskuntien keskustoissa palvelu- ja työpaikkarakenteen monipuolistamiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. ASUNTOTUOTANNON MONIPUOLISTAMINEN Tuotantomäärä alitti kokonais - tavoitteen 10 % (tav. 3117, tot. 2807). Kuntien välillä oli selviä eroja. Tavoite ylittyi kerrostalotuotannossa ja lähelle päästiin ok-tuotannossa. Ara-vuokra-asuntotavoitteessa päästiin vain 55 %iin. Vapaarahoitteinen vuokratuotanto kompensoi tarjontaa. Asuinalueiden infra-avustusta myönnettiin kahteen kuntaan. Kunta Omistusasunnot ARA-vuokratuotanto Muut (vapaarah. Yhteensä tot (tav) vuokra, as.oik. ym.) Kangasala* 134 (225) 0 (30) 5 (45) 139 (300) Lempäälä 165 (134) 96 (18) 0 (27) 261 (179) Nokia ei tietoa (170) 72 (37) ei tietoa (37) 223 (243) Orivesi 63 (38) 0 (5) 0 (5) 63 (48) Pirkkala 111 (111) 0 (15) 0 (22) 111 (148) Tampere 1029 (1025) 188 (560) 609 (280) 1826 (1865) Vesilahti 24 (43) 0 (3) 0 (7) 24 (53) Ylöjärvi* 131 (212) 29 (28) 0 (42) 160 (282) Yhteensä 1657 (1959) 385 (694) 614 (464) 2807 (3117)

20 ELINKEINOELÄMÄN KASVUN TUKEMINEN Tampere-Pirkkala lentoaseman kehittämiseksi valmistui tulevaisuuden lentokenttäkonsepti AiRRport. Se ketjuttaa air-rail-road matkustustavat ja kytkee väli- Suomen kv-lentoliikenteeseen. LIIKKUMISEN TAPOJEN UUDISTAMINEN Joukkoliikenne on kilpailutettu seudun alueella. Uudet linjat ja vyöhyketaksat alkaen. Raitiotie etenee yleissuunnittelussa, seudullinen laajennettavuus rakennesuunnitelmassa. VR-seutulippu kokeilu on käynnissä Nokia-Tre ja Lempäälä-Tre junaliikenteen suunnilla. Käyttö ylittänyt ennakko-odotukset. Lentoliikennestrategian väliraportti valmistunut. Tampere, kaupunkiseutu, maakunta ja kauppakamari ovat antaneet yhteisen lausunnon kentän kehittämisen puolesta. Kävelyn ja pyöräilyn ohjelmaa toteutettu MAL-rahoituksella. Rahoituksessa kohdentamisongelma.

21 PALVELUVERKON YHTENÄINEN TARKASTELU Palveluverkon suunnittelun seudullisten periaatteiden laadinta on käynnissä rakennesuunnitelman uudistamisen osana. Maakuntakaan laadinnassa otetaan kantaa maakunnan tavoitteelliseen palvelukeskusverkostoon Raja-alueelle sijoittuvasta palveluyhteistyöstä mainittava Ojala- Lamminrahka (Tre - K:ala), jossa palveluyhteistyöhön saatu selkeyttä, tavoitteellisuutta ja vastuunjakoa kuntien yhteisellä sopimuksella.

22 Maankäytön eheytyminen Kaupunkiseudun kasvu on suuntautunut aiempaa voimakkaammin keskuskaupungin alueelle. Uudistuotannon, niin kaavoituksen kuin rakentamisen, on painottunut nykyistä taajamarakennetta tukevasti, vaikka poikkeuksiakin on. Uudet asutustihentymät ovat syntyneet pääosin joukkoliikenteenvyöhykkeille. Muun muassa raitiotien vaikutusalueella oli käynnissä useita maankäyttöä tiivistäviä kaavahankkeita. Pientalorakentamista on edelleen varsin runsaasti asemakaavan ulkopuolella, mutta sen odotetaan vähentyvän vähentyneiden suunnittelutarveratkaisujen myötä. Kuntien maapolitiikan valmiudet ovat kutakuinkin tavoitelluissa yleis- ja asemakaavavarannoissa.

23 Asuntotuotannon monipuolistaminen Tuotantomäärät jäivät kokonaisuudessaan alle tavoitteen väestön kasvusta huolimatta. ARA-tuotannon vahvistamisessa epäonnistuttiin. Syitä kehitykseen ovat mm. epäedulliset ARA- lainaehdot ja hyvien tonttien puute. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntoja valmistui tavoitteita enemmän. Talotyypeistä kerrostalotuotanto oli tavoitetta voimakkaampaa. Asuinympäristöjä monipuolistava keskitehokas asuntotuotanto jäi tavoitteesta selvästi.

24 Liikkumistapojen uudistuminen Kuntien toimenpiteet kestävien liikennemuotojen vahvistamiseksi ovat olleet aktiivisia. Joukkoliikenteen kilpailutuksella ja uusilla vyöhyketaksoilla on synnytetty seudullinen joukkoliikennekokonaisuus. Raitiotien yleissuunnitelma on edennyt ja valmistunut 4/2014. Valtio on osallistunut yleissuunnitelman laadintaan. VR-Seutulippu on lisännyt nykyisen junaliikenteen hyödyntämistä. Uuden MAL-rahoituksen hyödyntämiseen on valmistauduttu mm. seudullisten pyöräilyreittien suunnittelulla. Kulkutapajakauman muutos on hitaasti alkanut.

25 MAL-aiesopimuksen pienet liikennejärjestelmähankkeet listattu aiesopimuksen liitteeseen - yhteisrahoitus valtio-kunnat - huomioitava kuntien talousarvioissa - vuoden 2013 toteutuminen seurantaraportissa

26 Hanke Tavoitteet Tilanne 3/2014 Tampere, VT 12, Teiskontien joukkoliikennekaista länteen välillä Lääkärinkatu - Hervannan valtaväylä (2,0 M ) Tampere, VT 12 liittymä- ja kaistajärjestelyt Niihamankatu/Heikkilänkatu (0,4 M ) Tampere, VT 12 liikennevalo-ohitus ja joukkoliikennekaista Ali- Huikkaantie - Lääkärinkatu (0,5 M ) Pysäkkiverkon kehittäminen (parantaminen, katosten rakentaminen, uudet pysäkit) (0,3 M ) Polkupyörien liityntäpysäköinnin kehittäminen (0,3 M ) Lempäälä, Liityntäpysäköintialue: VT 3 / mt 309 / mt 130 Sääksjärvi (0,2-0,5 M ) Ylöjärvi, VT3-Metsäkylä uusi joukkoliikenneväylä (0,75 M ) Nokian rautatieaseman liityntäpysäköinnin kehittäminen (0,1-0,3 M ) Joukkoliikenteen edistäminen, 5 Meur VT12/Teiskontien on kaupunkiseudun merkittävimpiä joukkoliikenteen laatukäytäviä, joka palvelee Itä-Tampereen, Oriveden ja Kangasalan alueita. Kolmella hankkeella parannetaan joukkoliikenteen sujuvuutta. Pysäkkiverkon kehittämisellä nostetaan kaupunkiseudun joukkoliikenneinfrastruktuurin laatutasoa lukuisilla pienillä toimenpiteillä. Lukuisilla pienillä toimenpiteillä korjataan liityntäpysäköinnin olemassa olevia puutteita Järjestelyillä parannetaan Sääksjärven moottoritieliittymän pikavuoropysäkkien runsaan bussitarjonnan käytettävyyttä. Myöhemmin se palvelee myös lähijuna-aseman kehittämistä. Uuden väylän avulla Hämeenkyrön suunnan seutubussiliikenne palvelee Metsäkylän alueen. Toimenpiteellä korjataan olemassa olevat puutteet tärkeän lähi- ja kaukoliikenteen aseman käytettävyydessä Toimenpideselvitys valmistunut Käynnissä tie-, katu- ja rakennussuunnittelmien laatiminen. Toteutus Tarveselvitys valmistunut Hankekortit ja toteutus Suunnittelu käynnissä. Toteutus Tiesuunnitelma hyväksytty 2012 ja rakennussuunnittelu käynnistetty Toteutus Suunnittelu käynnissä. Toteutus Hanke Tavoitteet Tilanne 3/2014 Pirkkala-Tampere kevyen liikenteen laatukäytävä (0,8 M ) Kangasala-Tampere kevyen liikenteen laatukäytävä (0,8 M ) Seudullinen pyöräilyn viitoitussuunnitelma (0,2 M ) Orivesi, kevyenliikenteen väylä kantatiellä 58 välillä Uotilantie - koulukeskus (0,15 M ) Kangasalan keskustan kehittäminen; Kangasalantien kiertoliittymä (0,6 M ) Pirkkalan keskustan kehittäminen; Naistenmatkantien ja Lentoasemantien kiertoliittymä, joukkoliikennejärjestelyt (0,6-1 M ) Ylöjärven keskustan kehittäminen, Viljakkalantien ja Kuruntien kiertoliittymä (0,6 M ) Lempäälän keskustan kehittäminen; Tampereentien ja Pirkkalantien kiertoliittymä (0,6 M ) Vesilahden keskustan kehittäminen, Rautialantien parantaminen (0,2 M ) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, 2 Meur Kuntakeskusten välille kehitettävät laatukäytävät ovat keskeisiä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toimenpiteitä. Viitoitussuunnitelma on osa informaation parantamista ja kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman mukaista edistämistä. Pienellä toimenpiteellä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn verkkoa koulukeskuksen lähellä ja kehitetään keskustaa. Viitoituksen kehittäminen käynnistetty Viitoitussuunnittelu ja toteutus vuosina Tiesuunnitelma valmistunut Rakentaminen Keskustojen kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen, 3 Meur Toimenpiteet liittyvät laajempiin keskustan kehittämishankkeisiin ja niillä luodaan edellytykset kaupunkimaisen kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin kehittämiselle eri kunnissa ja tuetaan myös joukkoliikenteen edellytyksiä. Esiselvitykset valmistuneet Rakennussuunnittelu käynnistetty. Toteutus Asemakaava vahvistettu ja katusuunnitelma valmistunut Rakentaminen Tiesuunnitelmaa laadittu Toteutus Tie- ja rakennussuunnitelman laatiminen on käynnistetty Toteutus Tiesuunnitelma valmistunut Rakentaminen Vuonna 2013 käynnistetty tiesuunnitelman laatiminen. Suunnittelua jatketaan ja toteutus 2015.

27 Loppuhuomioita Kasvun hallinnan ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavoitteet korostavat: - olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä - yhdyskuntarakenteen täydentämistä ja tiivistämistä - joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn infran vahvistamista - palveluverkon seudullista kokonaisuutta varautuminen nykyinfrastruktuurin kapasiteetin lisäämiseen panostaminen korjaus- ja lisärakentamiseen täydentävän uudisrakentamisen ohella - Rakennesuunnitelman pitkän aikavälin toteutusohjelman huomioiminen kuntien suunnittelussa ja päätöksenteossa - MAL-aiesopimuksen lyhyen aikavälin toteutuksen sisällyttäminen kuntien talousarvioihin ja toteutusohjelmiin: esim. pienet liikennejärjestelmähankkeet