Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen Vuoden 2014 seuranta Seutuhallitus

2 Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrostaloasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRportkonseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistymässä. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin MAL-rahoituksen turvin. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot 3 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen 3.2 Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus 3.4 Valtion kiinteistöstrategian toteutuminen 3.5 Energiatehokas yhdyskuntarakenne 3.6 Paikkatiedon kehittäminen 4 Keskustojen kehittäminen 4.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat kunta- ja aluekeskuksiin 4.2 Tampereen rautatieaseman alueen kehittäminen 5 Asuntotuotannon monipuolistaminen 5.1 Asuntotuotannon yhteisvastuullisuus ja kohtuuhintaisuus 5.2 Asuntoalueiden infra-avustukset 5.3 Erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen 5.4 Asuinalueohjelman toteutuminen 5.5 Asumisen energiatehokkuuden parantaminen 6 Elinkeinoelämän kasvun tukeminen 6.1 Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittäminen 7 Liikkumisen tapojen uudistaminen 7.1 Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 7.2 MAL-hankkeiden toteutuminen 7.3 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttaminen 7.4 Joukkoliikenteen edistäminen 7.5 Kaupunkiraitiotien toteutus 7.6 Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toteuttaminen 7.7 Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden toteuttaminen 7.8 Älyliikenteen keinojen hyödyntäminen 7.9 Väyläinvestointien edistäminen uuden liikennepolitiikan hengessä 8 Palveluverkon yhtenäinen tarkastelu 8.1 Seudullinen palveluverkko Liitteet 3

4 1 Johdanto Tampereen kaupunkiseudun kunnat, eli Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus allekirjoittivat maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille (MAL2). Sopimus on jatkoa vuosia (MAL1) koskeneelle aiesopimukselle. Aiesopimuksen tavoitteena on syventää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä seudun kuntien kesken. Sopimus on paitsi kaupunkiseudun kuntien keskinäinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi myös osoitus kuntien ja valtio-osapuolen yhteyden vahvistumisesta. Valtio-osapuoli tukee seudun yhteisiä tavoitteita erilaisin ohjaavin ja taloudellisin tukitoimenpitein sekä investoinnein erikseen sovittujen valtakunnallisten periaatteiden ja ohjelmien mukaisesti. Voimassa olevan aiesopimuksen lähtökohtina ovat MAL1-aiesopimus, kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä hallituksen kaupunkipolitiikkakokonaisuus. MAL1:n toteutumisen arviointi osoitti, että sekä valtio että kaupunkiseutu toteuttivat sopimuskaudella monipuolisesti aiesopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Samassa yhteydessä todettiin kuitenkin, että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi vaatii pidempää seurantaa. Kuntien vahva panostus näkyi erityisesti joukkoliikenteen edellytysten parantamisessa. Maapoliittisten toimien myötä oli odotettavissa yhdyskuntarakenteen eheytymistä pitkällä aikavälillä. Huomion kiinnittäminen kaavavarantoihin ja tonttitarjontaan sekä lievealueiden rakentamisen ohjaamiseen nähtiin tulevaa kehitystä ajatellen tärkeäksi. Asuntotuotannossa saavutettiin asetetut tavoitteet yleisellä tasolla. MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa nähtiin lisäksi, että tuleva aiesopimus tulee ulottaa hallituskauden loppuun, eli vuodelle Aiesopimuksen toteutumisen kannalta nähtiin tarkoituksenmukaiseksi, että sopimukseen kirjattavat hankkeet sisältyvät valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin, kuten liikennepoliittiseen selontekoon ja asuinalueiden kehittämisohjelmaan. Edelleen MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa todettiin, että seurantaan ja sen hyödyntämiseen päätöksenteossa tulee jatkossa panostaa enemmän. Valtio asetti aiesopimukselle seurantaryhmän kokoamaan seurantatiedot ja valmistelemaan seurantaraportin seurantakokousta varten. Seurattavia asioita ovat aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja niiden vaikuttavuus. Seurantaryhmään nimettiin rakennusneuvos Matti Vatilo (YM, pj.), suunnittelujohtaja Taru Hurme (Tampere), asuntojohtaja Auli Heinävä (Tampere), joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita (Tampere), kunnanjohtaja Olli Viitasaari (Lempäälä), kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen (Kangasala), seutujohtaja Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseutu), seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki (Tampereen kaupunkiseutu), yli-insinööri Kaisa Mäkelä (YM), neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi (LVM), johtaja Kari Salmi (ARA), yksikön päällikkö Jarmo Joutsensaari (Liikennevirasto), yliarkkitehti Leena Strandén (Pirkanmaan ELY-keskus), liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus). Tässä raportissa kuvataan aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista vuodelta Näkökulma on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus, mikä painottaa suunnitelman merkitystä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ohjauksessa. Seurattavat toimenpiteet ovat osa kolmivuotista toteuttamisen ohjelmointia ja jatkoa vuodesta 2013 laaditulle seurantaraportille. 4

5 2 Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 Tampere kasvoi kehystä voimakkaammin. Keskuskaupungin kasvu lisää kaupunkimaisen asuntotuotannon kysyntää ja kaupungin sisäisiä matkoja. Se vaikuttaa positiivisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, mikäli kasvu ohjataan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Muuttovoitosta huolimatta ikäihmisten määrä kasvoi. Väestön ikääntymisen vaikutukset asuntotuotantoon, rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen tuleekin huomioida. Raakamaan aktiivista hankintaa edesauttoi maan myyntiin osoitettu verovapaus vuoden 2014 loppupuolella. Kaikkiaan kunnat ovat hankkineet raakamaata yli ha viiden viime vuoden aikana. Asemakaava-alueen ulkopuolella oleva raakamaa helpottaa merkittävästi yhdyskuntarakenteen hallittua laajentamista. Raakamaavaranto kokonaisuudessaan vaihtelee kunnittain: osassa kuntia sitä on laajoina yhtenäisinä alueina, toisissa pirstaleisina. Varantoa tulee vahvistaa pääkasvusuunnassa etelässä. Jatkossa tulee seurata myös maanhankintaa rakenteen sisällä, koska sen merkitys kasvaa suhteessa rakenteen ulkopuoliseen raakamaahan. Kaavavaranto vastaa hyvin tavoitteita. Rakennesuunnitelma 2040 valmistui vuonna Se on kaupunkiseudun kuntien hyväksymä strateginen suunnitelma seudun elinvoimaisesta yhdyskuntarakenteesta, maankäytön painopisteitä, kestävästä liikkumisesta, monipuolisesta asuntotuotannosta ja palveluverkosta. Rakennesuunnitelma tukee maakuntakaavan valmistelua ja välittää kaupunkiseudun tarpeet oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen. Perustietoa kaupunkiseudusta. Lähde: Tilastokeskus. Kaupunkiseudulla oli noin asukasta. Viimeisen 15 vuoden aikana kasvua on ollut noin henkeä. Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin hengellä (4 500 vuonna 2013). Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli vuonna 2014 Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, mutta 2000-luvun keskiarvoihin verrattuna kehyskuntien kasvu on pienentynyt. Erityisesti Vesilahden 5

6 kasvu on pienentynyt merkittävästi muutaman vuoden takaisista luvuista. Orivedellä väestö väheni hieman. Keskuskaupunki Tampereen kasvu jatkui 2000-luvun keskiarvoa suurempana, ollen 63 % kaupunkiseudun kokonaiskasvusta (66 % vuonna 2013). Työttömyys kasvoi vuodessa yhden prosenttiyksikön verran. Korkein työttömyys vuoden 2014 lopussa oli Tampereella (18 %), alhaisin Vesilahdessa (11,2 %). Työpaikkaomavaraisuus kohosi hieman Nokialla ja Ylöjärvellä, laski Lempäälässä ja Pirkkalassa, ja pysyi muualla edellisvuoden tasolla. Lähivuosina yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (kuva 1). Myös lasten osuus on kääntynyt kasvuun. Ikäjakaumassa ja sen kehityksessä on kunnittain selviä eroja. Ikäihmisten osuus on suurin Orivedellä, jossa yli 65-vuotiaita oli 19 % vuonna 2000 ja 24 % vuonna Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä ikäihmisten osuus on hieman seudun keskiarvoa pienempi. Ainoastaan Vesilahdessa ikäihmisten osuus on pienentynyt (yli 65-vuotiaita 2000: 16 % ja 2013: 15 %) Kuva 1. Väestön ikäjakauman muutos vuodesta 2000 vuoteen Lähde: Tilastokeskus (yli 65-vuotiaita (yli 65-vuotiaita Maankäyttöyhteistyön sitovuus Toimenpiteet: Rakennesuunnitelman uudistaminen Rakennesuunnitelman seudullisen toteutusohjelman laadinta Yleiskaavojen laadinta Asemakaavojen laadinta Seurantakohteet: Seudullisen suunnittelun eteneminen ja seudullisen toteuttamisohjelman laatiminen Seudullisen raideliikenneratkaisun valmistelu Kuntakohtaisten toteuttamisohjelmien laatiminen ja toteuttaminen Kuntien yleiskaavatyön eteneminen Toteutus: Seutuhallitus hyväksyi uudistetun Rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa Se korvasi vuonna 2010 hyväksytyn ja vuoteen 2030 tähdänneen suunnitelman. Rakennesuunnitelmassa 2040 vahvistettiin tavoitekokonaisuutta, joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamista, palveluverkkoa sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toteutuskeinoja. Vaikuttavuutta ja sitovuutta lisättiin toteutusohjelmalla, joka täsmentää alueiden ja 6

7 liikenneratkaisujen rakentamisvaiheet vuosikymmenittäin vuoteen Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään toteutuksen alkuvuosina yhdyskuntarakennetta tiivistävillä toimilla. Keskeiset ratkaisut esitetään asiakirjoin ja kartoin Rakennesuunnitelman sivustolla Rakennesuunnitelma toteuttaa kaikkia MAL-aiesopimuksen strategisia painopisteitä. Kuva 2. Rakennesuunnitelma Ote Rakennesuunnitelman 2040 toteutusohjelmasta: raitiotiehen tukeutuvat alueet. Rakennesuunnitelmassa ratkaistiin seudun raideliikenteen kokonaisuus: lähijunan kehittämisvaiheet välille Lempäälä-Tampere-Nokia ja taajamajuna välille Tampere-Orivesi sekä raitiotien kehittämisvaiheet Tampereella sekä Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla. Rakennesuunnitelmassa osoitettiin ja mitoitettiin asumisen painopistealueet sekä asuntotuotanto raideliikenteen ja bussiliikenteen vaikutuspiirissä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannosta tehtiin uusi, kuntien yhteisvastuullisuutta vahvistava, linjaus. Rakennesuunnitelmaan sisällytettiin myös palveluverkon suunnittelun seudulliset periaatteet, joiden mukaan palveluverkon ytimen muodostavat seutukeskus Tampere, 13 alueellista keskusta ja 7

8 12 lähipalvelukeskusta kokonaisuutena, jossa on huomioitu saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä ja keskusten väestönkasvu. Raideliikenteellä on suuri merkitys palvelujen seudullisessa verkottamisessa. Samanaikaisesti rakennesuunnitelman uudistamisen kanssa Pirkanmaan liitto valmisteli uuden kokonaismaakuntakaavan luonnosta. Prosessit sovitettiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen ja keskeisiä sisältökysymyksiä, mm. keskusverkkoa ja isoja infrastruktuurihankkeita, tarkasteltiin yhdessä. Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen, maakuntakaavan valmisteluun välittämä, esitys yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja elinvoiman vahvistamisesta alueella. Rakennesuunnitelmaa toteutetaan ensisijaisesti kuntien kaavoina, osa-alueiden kehityshankkeina, liikenteen toimenpiteinä, kunnallistekniikan toteuttamisena ja kuntien palveluverkon kehittämisenä. Olennaista on ennakointi maapolitiikalla ja kaavoituksella sekä toteutuksen käynnistäminen merkittävässä määrin yhdyskuntarakennetta eheyttävin toimin. Kuva 3 näyttää ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen tilanteen vuonna Vireillä on useita kaavoja sekä ydintaajamassa että reuna-alueilla. Kuva 3. Ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen sijoittuminen kaupunkiseudulla vuonna Vireillä olevista on huomioitu ne kaavat, jotka olivat edenneet vähintään OAS-vaiheeseen. 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot Toimenpiteet: Maapoliittisten periaatteiden päivittäminen Raakamaan hankinta Kaavoituksen tehostaminen: varantotavoitteiden toteuttaminen Seurantakohteet: Kuntien maapoliittisten periaatteiden ajantasaisuus Kuntien raakamaahankinnat ja kaavavaranto 8

9 Toteutus: Seudulliset maapoliittiset periaatteet linjattiin rakennesuunnitelmassa Sen jälkeen kunnat ovat uudistaneet maapoliittisia ohjelmia tai periaatteita seuraavasti: Kangasala 2010, Pirkkala 2012, Tampere 2012 ja 2014, Vesilahti Orivedellä on valmistumassa maapoliittinen ohjelma vuonna Lempäälässä uudistetaan maapoliittiset linjaukset ohjelmaksi vuonna Samoin Nokialla on käynnistynyt ohjelman uudistaminen, tällä hetkellä voimassa on ohjelma vuodelta Ylöjärvi on voimassa maapoliittinen ohjelma vuodelta Seudulliset maapoliittiset periaatteet tarkistetaan vuonna 2015 vastaamaan Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista. Raakamaahankinnoissa näkyy suuri vuosittainen vaihtelu. Viitenä viime vuotena raakamaata on hankittu yli ha, eli keskimäärin 450 ha vuodessa. Kuntien raakamaan hankinta oli runsasta vuonna Kiinteistön luovutuksen verovapaus vuoden 2014 loppupuolella aktivoi yksityisten maanmyyntiä. Merkittävimpiä yksittäisiä hankintoja oli Lielahden teollisuusalue Tampereella. Alue on tärkeä tiiviin kaupunkirakentamisen ja raitiotien kohde. Hankinta edesauttaa Lielahden kehittymistä isona ja monipuolisena keskuksena. Muilta osin merkittäviä hankintoja vuonna 2014 kohdistui Tampereen kaakkoisosaan sekä Tampere ja Kangasalan raja-alueelle Ojalassa ja Lamminrahkassa. Kuntien raakamaahankinnat Lähde: kunnat. Raakamaahankinnat yhteensä m Yhteensä Kangasala // 319 ha Lempäälä Ei kauppoja // 189 ha Nokia // 132 ha Orivesi Ei kauppoja // 68 ha Pirkkala // 186 ha Tampere // 901 ha Vesilahti* Ei kauppoja // 77 ha Ylöjärvi // 398 ha Yhteensä // 2 277ha * Vesilahden tiedot puuttuvat vuodelta Raakamaavarannon osalta suurimpia yhtenäisiä alueita ovat Ylöjärven keskustan pohjoispuoli, Kolmenkulman seutu, läntinen Nokia, Pirkkalassa läntisen kehätien eteläpuoli, Tampereella Särkijärven pohjois- ja eteläpuoli, Rusko, Niihama sekä pohjoiset kohteet ja Kangasalla luoteisalueet. Sen sijaan Lempäälässä ei ole laajoja yhtenäisiä raakamaa-alueita. Tämä voi vaikeuttaa hallittua maankäyttöä kovassa kasvupaineessa. Raakamaavarannossa on huomioitu asemakaava-alueen ulkopuolinen varanto. Jatkossa tulee tarkastella myös olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä olevaa varantoa ja varannon hankkimisessa hyödynnettyä maapolitiikkaa. Kaavavarantojen suhteen on tavoitteeksi asetettu, että yleiskaavavarantoa olisi noin 10 vuoden tarpeeseen ja asemakaavoja 3-4 vuoden tarpeeseen. Kuntien tilanne on kuvattu taulukossa 4 pientalo-, rivitalo- ja kerrostalokaavoihin jaettuna. Kaavavaranto vastaa kokonaisuudessaan hyvin tavoitetta. Kuitenkin Tampereen osalta kerrostalorakentamiseen osoitettujen yleiskaavojen varanto 9

10 on alle tavoitteen. Kuntien asemakaavavarannossa korostuu yksityisen maan kaavojen suuri osuus. Etenkin pientalorakentamiseen osoitetuissa asemakaavoissa on kunnan omistaman maan kaavavaranto hyvin pieni eräissä kunnissa. Kuva 4. Kuntien raakamaahankinnat 2014 (keltainen) ja muu kuntien raakamaavaranto (ruskea). Lähde: kunnat. Kaavavarannot Kaavavarantojen riittävyys vuosina tarkoittaa sitä, kuinka monelle vuodelle kaavoitettuja alueita on arvioitu riittävän. Arvioinnissa on huomioitu asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 esitetyt tavoitteet. Kaavavarannolla tarkoitetaan yleis- ja asemakaavojen eri käyttötarkoituksiin varattuja rakentamattomia alueita (myös muita kuin kunnan omistamia). Laskennassa on hyödynnetty kuntien keskimääräisiä asuntokokoja ja asuntokuntakokoja. Yhteneväisestä laskutavasta on sovittu Tampereen kaupunkiseudun kaavojen asunto- ja työpaikka-aluevarannot -työryhmässä: erillispientalot (AO) 175m², asuinpientalot ja rivitalot (AR) 95m² ja kerrostalot (AK) 80m². Laskelmien pohjana on käytetty lainvoimaisia kaavoja. Kohde poistuu yleiskaavasta, kun asemakaava on hyväksytty, ja asemakaavavarannosta, kun rakennuslupa myönnetään. Lähde: kunnat. Yleiskaavavarantojen riittävyys, vuoden 2014 tilanne Kerrosneliömetreinä/AO Vuosina/AO Kerrosneliömetreinä/AR Vuosina/AR Kerrosneliömetreinä/AK Vuosina/AK Kunta Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat Kangasala , , ,8 Lempäälä ,5 3, Nokia Orivesi* Pirkkala Tampere , Vesilahti sis. ed. sis. ed. sis. ed. sis. ed. Ylöjärvi** * Orivedellä ei oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ** Karkea arvio. Huomioitu Siltatie, Vuorentausta ja Siivikkala. 10

11 Asemakaavavarantojen riittävyys, vuoden 2014 tilanne Kerrosneliömetreinä/AO Vuosina/AO Kerrosneliömetreinä/AR Vuosina/AR Kerrosneliömetreinä/AK Vuosina/AK Kunta Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat Kangasala ,9 4, ,6 8, ,9 6,6 Lempäälä , ,5 8, ,8 Nokia ,5 8, Orivesi Pirkkala Tampere , ,5 2, ,5 7 Vesilahti Ylöjärvi Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Uusia tiheän asutuksen kohteita on muodostunut eri puolille ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi. Vuonna 2014 valmistuneet asunnot sijoittuvat pääosin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Merkittävimmät rakennetta laajentavat kohteet ovat Vuores ja Risso. Kuntakohtaisesti katsottuna selvimmin olemassa olevaan rakenteeseen ja hyvätasoisen joukkoliikenteen piiriin on valmistunut asuntoja Pirkkalassa. Määrällisesti eniten asuntoja valmistui Hervantaan, Niemenrantaan, Vuorekseen ja Härmälänrantaan. Asumisen kaavoja valmistui aiempiin vuosiin verrattuna enemmän ja tiiviimpään rakenteeseen joukkoliikennepalveluiltaan hyville alueille, ml. Tampereen raitiotien yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota asemakaavoitukseen erityisesti lähijunan asemanseuduille Lempäälään ja Nokialle. Muutaman viime vuoden tarkastelussa ko. alueille ei ole valmistunut merkittäviä asumisen kaavoja. Raja-alueiden suunnitteluyhteistyön tärkeimpiä kohteita ovat Ojala-Lamminrahka, Vuores, Härmälä-Partola sekä Tarastenjärvi. Kohteet etenevät eri vaiheissa sekä vaihtelevin yhteistyötavoittein ja -muodoin. Suunnittelutarveratkaisujen määrä jatkoi laskuaan vuonna Kuntien väliset erot ovat tasoittuneet selvästi. Kuitenkin varsin merkittävä osa valmistuneista ja luvan saaneista pientaloista sijoittui asemakaavan ulkopuolelle. Näistä hyvin harvat sijoittuvat kyliin. Tampereen kaupunkiseudun väestö sijoittuu pääosin olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Vuonna 2013 tiheään asutun (vähintään 20 asukasta hehtaarilla) alueen väestön osuus taajamaalueen väestöstä oli 68,10 % (taulukko 5). Useamman vuoden tarkastelujaksolla osuus on pysynyt lähes samana. Vähintään 20 asukasta hehtaarilla asuvien osuus kaupunkiseututaajamissa Tampereen kaupunkiseutu 68,00 % 67,90 % 68,00 % 67,60 % 68,20 % 67,90 % 68,10 % Kaupunkiseutujen 64,20 % 63,90 % 63,90 % 63,80 % 63,90 % keskiarvo Taajamarakenteen ja väestöntiheyden kehitys on jatkunut Tampereen kaupunkiseudulla samansuuntaisena vuodesta 2000 vuoteen Uusia taajama-alueita on syntynyt eri puolille kaupunkiseutua sekä taajamarakenteen jatkeena että muusta taajamasta irrallisina alueina. Uusia tiheän asutuksen alueita (vähintään 20 asukasta/ha) on muodostunut eri puolille kaupunkiseudun ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi ja pääosin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. (Kuva 5.) 11

12 Samaan aikaan ovat jotkut tiheän asutuksen ruudut muuttuneet alemman tiheyden alueiksi. Näin on käynyt esimerkiksi Lempäälän keskustassa, jossa muutaman kymmenen asukkaan muutos on laskenut väestötiheyttä. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että nykyisellä jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä on edelleen potentiaalia väestönkasvun vahvistamiseen tiheän asumisen kriteerit täyttäviksi alueiksi. Kuva 5. Vähintään 20 asukasta/ha alueet kaupunkiseudulla vuoteen 2013 mennessä (punaisen sävyt) ja vuoden 2013 aikana muodostuneet uudet tiheät alueet (sinisellä). 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen Toimenpiteet: Maankäytön suunnittelu joukkoliikennevyöhykkeillä Asemanseutujen yleissuunnittelun käynnistäminen Asemanseutujen liityntäpysäköintijärjestelyjen edistäminen Seurantakohteet: Uudisrakentamisen sijoittuminen joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskustoihin Kaavoituksen eteneminen kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeillä Asemanseutujen maankäytönsuunnitelmien eteneminen kunnissa Toteutus: Rakentamisen kohdentumista tarkastellaan sekä suhteessa nykyisiin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin että MAL-aiesopimuksen mukaisiin asumisen ensisijaisiin kohteisiin. Taulukossa 6 huomioidaan yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä eheyttämisen kannalta olennaiset keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet, keskustan reunavyöhyke, intensiivisen 12

13 joukkoliikenteen vyöhyke sekä joukkoliikennevyöhyke (SYKE:n ykr-vyöhykkeet 2012). Pohjaaineistossa ei ole huomioitu harvan joukkoliikenteen eikä autoilun vyöhykkeitä. Koko kaupunkiseudulla valmistuneista asunnoista noin 56 prosenttia sijoittui vuoden 2012 ykrkriteerien mukaisille jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeille (Orivedellä ja Vesilahdella ei ole ykrkriteerien mukaista joukkoliikennevyöhykettä). Erityisen korkea osuus mainituille vyöhykkeille rakentamisesta oli Pirkkalassa. Tampereella osuus jäi selvästi pienemmäksi, johtuen pitkälti siitä, että merkittävä osa uusista asunnoista valmistui Vuorekseen ja Rissoon, jotka eivät täyttäneet vuoden 2012 joukkoliikenteen kriteereitä. Myöskään Nokian Harjuniitty ei täytä em. kriteerejä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että monessa kunnassa merkittävä osuus valmistuneista asunnoista sijoittui jalankulkuvyöhykkeen tai hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle. Lukuja analysoitaessa on syytä huomata, että ainoastaan Tampereella ja Nokialla ykrkriteerien mukainen hyvä joukkoliikennevyöhyke muodostaa verkon, kun muissa kunnissa vyöhyke on varsin kapeana nauhana. Valmistuneet asunnot sijoittuivat joka tapauksessa pääosin yhdyskuntarakennetta tiivistäviin ja täydentäviin kohteisiin. Joukkoliikenteen yhteyksiä kehittämällä alueet saadaan hyvän joukkoliikenteen piiriin. Osa MAL-aiesopimuksessa esitetyistä vuoden asuinrakentamisen painopistealueista jää vuoden 2012 mukaisten ykr-jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle (kuva 6). Vuonna 2014 valmistui aiesopimuksen mukaisille asuinrakentamisen painopistealueille asuntoja täydennysja tiivistysrakentamisena erityisesti Hervantaan, Niemenrantaan, Tampereen ja Pirkkalan rajaalueelle, Pikkolaan sekä Lempäälän, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven keskustoihin. Yhdyskuntarakennetta laajentavina rakentamiskohteina olivat etenkin Vuores ja Risso. Kuvassa 6 näkyy myös muutamia merkittäviä asuntorakentamisen kohteita, jotka eivät ole aiesopimuksessa esitetyllä kohdelistalla, mutta sijaitsevat silti yhdyskuntarakenteen näkökulmasta hyvissä paikoissa. Vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen ja asuinrakennusten sijoittuminen ykr-vyöhykkeille. Asuntomäärät poikkeavat osittain luvussa 5.1 ilmoitetuista luvuista, koska Rhr-aineisto ei ole täysin ajantasainen. Lähteet: Rakennus- ja huoneistorekisteri, SYKE (ykr-vyöhykkeet 2012). Valmistuneet asunnot ja asuinrakennukset Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, kpl Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, % asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. Kangasala ,1 13,8 Lempäälä ,9 26,9 Nokia ,00 17,39 Orivesi** Pirkkala ,8 35 Tampere ,8 27,4 Vesilahti** Ylöjärvi ,3 8,9 Kaup.seutu ,6 * Huomioitu seuraavat YKR-vyöhykkeet: keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, keskustan reunavyöhyke, intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ja joukkoliikennevyöhyke. Autovyöhykettä ja harvan joukkoliikenteen vyöhykettä ei ole huomioitu. ** Orivedellä ja Vesilahdessa ei ole em. kriteerien mukaisia vyöhykkeitä. 13

14 Kuva 6. Vuonna 2014 valmistuneet asunnot (musta) suhteessa MAL-aiesopimuksen asuntotuotannon painopistealueisiin (violetti) sekä jalankulun ja joukkoliikenteen vyöhykkeisiin (harmaa), pl. harvan joukkoliikenteen vyöhyke. Asumiseen tarkoitettujen merkittävien asemakaavojen kohdentuminen näkyy kuvassa 7. Tehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui runsaasti Tampereella. Myös Kangasalan nauhataajamaan valmistui korkean tehokkuuden kaavoja, samoin Pirkkalaan ja Nokian keskustaan. Pieniä keskitehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui Oriveden keskustaan ja Pirkkalan Pereen alueelle. Väljän rakentamisen kaavoja valmistui etenkin Lempäälän nauhataajamaan ja Kangasalan Mäntyveräjään. Vuonna 2014 valmistui edelliseen vuoteen verrattuna selvästi enemmän merkittäviä asumisen asemakaavoja, ja ne olivat pääsääntöisesti tehokkaan rakentamisen ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen kaavoja. Valmistuneita kaavoja voi peilata myös uudistettuun rakennesuunnitelmaan. Rakennesuunnitelma 2040 painottaa raitiotien varren yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja monipuolista asuntotuotantoa. Samoin lähijunan asemanseudut ovat asuntotuotannon painopistealueita rakennesuunnitelmassa. Vuonna 2014 valmistuneet asumisen kaavat tukevat pääosin edellä mainittuja periaatteita, mutta tulevina vuosina on asumista lisäävää asemakaavoitusta tehostettava huomattavasti lähijunan asemanseuduilla Lempäälän ja Nokian keskustoissa. Uusien asemanseutujen osalta tarvitaan ensin yleiskaavoitusta. Raitiotien osalta on Ylöjärven keskustaa täydennyskaavoitettava pitkäjänteisesti. 14

15 Kuva 7. Asumisen keskeiset asemakaavat Kuva 8. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Kuva 9. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Kuva 10. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Tampereella oli vuonna 2014 käynnissä kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteiden määrittely ja keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos valmistui. Molemmissa tarkastellaan kaupunkirakenteen tiivistämistä. Keskeisenä aluekokonaisuutena tarkastellaan raitiotien vaikutusalueen maankäytön voimakasta täydentämistä. Asemakaavojen laadinta käynnistettiin kokonaisuudessa, joka kattaa raitiotien reitin eteläosan Hervannasta Hallilaan. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä täydennysrakentamisen alue Hallilassa. Raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014, minkä jälkeen kaupunki päätti ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Tampere allekirjoitti valtion kanssa raitiotien toteuttamista ja rahoittamista koskevan aiesopimuksen Sen mukaan valtio tulee vastaamaan 30 prosentista infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki 70 prosentista. Kaupunki sitoutuu kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta raitiotien varrelle. 15

16 Maankäytön suunnitteluhankkeita kaupunkiraitiotien alueella, tilanne Kuva 11. Maankäytön suunnitteluhankkeita kaupunkiraitiotien alueella, tilanne Lähde: Tampereen kaupunki. Lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeellä ja asemanseuduilla suunniteltiin vuoden 2014 aikana maankäyttöä seuraavasti: Kangasala: Vatialan junaseisakkeen toteutumista tukeva Vatialan osayleiskaava valmistui. Lempäälä: Keskustan osalta tilanne kuvattu luvussa 4. Sääksjärven osalta ei raportoitavaa. Nokia: Harjuniityn seisakkeen ympäristön kaavoitus käynnistyy sitten, kun Liikenneviraston, Pirkanmaan liiton sekä Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien vuonna 2014 tilaama lisäraiteiden aluevarausselvitys valmistuu (2015). Selvitys on tilattu lähijunaliikenteen kehittämistä varten kaavoituksen ja maankäytön lähtökohdaksi. Orivesi: Keskustien länsipuolisen alueen asemakaavan muutos tuli voimaan sisältäen mm. uutta kerrostalorakentamista ydinkeskustaan ja keskustan junapysäkin vaikutuspiiriin. Vireillä on keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Tampereen asemanseudun suunnittelusta raportoidaan luvussa Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö Toimenpiteet: Yhteissuunnittelualueille laaditaan aluesopimukset Yhteissuunnittelun käynnistäminen Seurantakohde: kaavoituksen eteneminen ja sopimusten laatiminen yhteissuunnittelualueilla Toteutus: Ojala-Lamminrahka: Tampere ja Kangasala hyväksyivät alueen suunnittelua koskevan toimeenpanosopimuksen tammikuussa Sopimuksessa kuvattiin yhteiset tavoitteet koskien mm. VT12-eritasoliittymää, yhdyskatua, ARA:n infra-avustuksen hakua, MAL-aiesopimuksen mukaista ARA-asuntotuotantoa, vuosiluokkien yhtenäiskoulun toteuttamista Lamminrahkaan sekä joukkoliikenteen järjestämistä etupainotteisesti asukasmäärän kasvuun nähden. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista toteuttaa joukkoliikenteen runkoreitti rakennesuunnitelman mukaisesti raitiotienä. Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavat hyväksyttiin valtuustoissa samanaikaisesti vuoden 2015 alussa. Kaavoista on sen jälkeen valitettu, joten yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei vielä päästä. Kahden kunnan yhteinen suunnitteluryhmä kokoontuu säännöllisesti valitustilanteesta huolimatta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Ojala-Lamminrahka on lähipalvelukeskus. 16

17 Härmälä-Partola: Tampere ja Pirkkala ovat sopineet, että Härmälänrannan uusiin päiväkoteihin voidaan ohjata palveluseteleillä lapsia molempien kuntien alueelta. Alueen kehittämisessä huomioidaan ympäristön asumisen merkittävä lisäys ja tavoite joukkoliikenteen kehittämiseen ja mahdolliseen raitiotiehen. Liikennejärjestelyjä on suunniteltu yhdessä raja-alueella. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue kuuluu Lakalaivan kanssa aluekeskuskokonaisuuteen, jota edistetään monialaisella yhteissuunnittelulla. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa on osoitettu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta Tampereen eteläisen alakeskuksen kautta Sääksjärvelle ja Lempäälän keskustaan. Vyöhykkeen toiminnat ovat jäsentyneet siten, että Lakalaivan-Rautaharkon alue on keskustatoimintojen aluetta, Partola kaupallisten palvelujen aluetta ja Härmälä taajamatoimintojen aluetta. Vuores: Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleinen asemakaavoitus käynnistyi yleissuunnitelman osalta vuonna Anniston alueen asemakaavaehdotus valmistui Vuoreksen Tampereen puoleisten osien suunnittelu on edennyt Isokuusen toisen vaiheen asemakaavoituksella. Koukkurannan ja Vuoreskeskuksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Palvelu- ja infraverkkoa on valmistunut osayleiskaavan mukaisesti aluekokonaisuuden ja molempien kuntien tarpeisiin. Kuntien kesken ei ole toimeenpanosopimusta Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamisesta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Vuores on lähipalvelukeskus. Tarastenjärvi: Kangasalan ja Tampereen rajalle suunnitellaan nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen ja pian valmistuvan hyötyvoimalaitoksen yhteyteen ja läheisyyteen noin 350 hehtaarin yritys- ja teollisuusaluetta. Kunnat laativat alueelle asemakaavoja yhteistyössä vuoden 2014 aikana. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue on cleantech-painotteinen osaamiskeskittymä. 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus Toimenpiteet: Asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonnan lisääminen Taajamien lievealueiden maankäytön ohjauksen kehittäminen Kylien maankäytön kehittäminen Suunnittelutarveratkaisuja koskevan ohjeistuksen selventäminen ja hajautumisen hillinnän menettelyjen kehittäminen (valtio) Tontinluovutusohjelmien kehittäminen ja tontinluovutuksen pitkäjänteisyyden lisääminen Seurantakohteet: asemakaava-alueiden pientalotuotannon osuus pientalojen kokonaistuotannosta kuntien luovutuskelpoisten tonttien määrän kehitys valtion tukitoimenpiteiden edistyminen Toteutus: Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet hyväksyttiin seutuhallituksessa tammikuussa Sen jälkeen kaikki kunnat paitsi Nokia ovat hyväksyneet periaatteet sovellettaviksi kunnissa. Nokia käsittelee asian maapoliittisen ohjelman uudistamisen yhteydessä. Maapoliittinen ohjelma valmisteltaneen vuonna Myönteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut selvästi koko kaupunkiseudulla jaksolla Myös kielteisten ratkaisujen määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien. 17

18 Kuva 12. Suunnittelutarveratkaisut Tampereen kaupunkiseudulla Lähteet Pir-ELY, Tampereen kaupunkiseutu. Kuva 13. Suunnittelutarveratkaisut kunnittain Lähteet: Pir-ELY, Tampereen kaupunkiseutu. Kunnittain tarkasteltuna on nähtävissä vaihteluita aikajaksolla Joissakin kunnissa oli myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja vuonna 2014 enemmän kuin edellisvuonna, mutta pidemmällä jaksolla kehitys on kuitenkin ollut laskusuuntainen. Yleiskuvana on kuntien välisten erojen huomattava tasoittuminen. Heikko taloustilanne lienee merkittävä tekijä em. kehityksessä. Lisäksi markkinoille on vapautunut ja edelleen vapautuu olemassa olevia pientaloja taajamista. On myös mahdollista, että kuntien hajarakentamisen politiikka tiedostetaan aiempaa paremmin, jolloin kansalaiset pohtivat kriittisemmin lupahakemuksiaan. 18

19 Kuva 14. Vuonna 2014 valmistuneiden pientalojen sekä myönteisten ja kielteisten suunnittelutarveratkaisujen sijoittuminen asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle. Kuvassa 14 ja taulukoissa 7 ja 8 kuvataan tarkemmin valmistuneiden pientalojen ja pientalojen rakennuslupien sijoittuminen asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle. Taulukossa 9 kuvataan asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonta kunnittain. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella vuonna 2014 valmistuneista pientaloista koko kaupunkiseudulla 75 prosenttia sijoittui asemakaava-alueelle ja 25 prosenttia asemakaavan ulkopuolelle. Asemakaavan ulkopuolelle valmistuneista pientaloista varsin merkittävä osa sijoittui asemakaavan lievealueelle tai sen läheiselle seurantavyöhykkeelle. Luvuissa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja (taulukko 7). Kuitenkin pientalojen sijoittumiskehitys on lähentynyt tavoitteiden mukaista tilannetta viime vuosina. Seudullisten periaatteiden mukaisesti asemakaavan lievealueelle ei tulisi sallia uudisrakentamista ennen kuin alueelle on tehty asemakaava. Asemakaavan ulkopuolelle suuntautuvaa rakentamispainetta tulee ohjata kyliin. Asemakaavan lievealueelle rakentamisen lukuja tulee katsoa huomioiden kuntien erilaiset lievealuerajaukset (ks. rajaukset kuvassa 14). Joissakin kunnissa lievealue kattaa laajan vyöhykkeen asemakaavan ulkopuolella, toisissa kunnissa lievealue rajautuu hyvin kapeaksi ja lähelle nykyistä asemakaava-aluetta. Kylien kaavoittamiseen on kunnissa kiinnitetty edellisvuosia enemmän huomiota. Sen näkyminen pientalojen rakentamisessa on todennettavissa pidemmällä aikavälillä. Myönnettyjen rakennuslupien perusteella tullaan eräissä kunnissa jatkossakin rakentamaan merkittävä osuus pientaloista lievealueelle asemakaava-alueelle tai kyliin rakentamisen sijaan (taulukko 8). 19

20 Valmistuneet pientalot vuonna 2014 sijainnin mukaan: lukumäärä ja prosenttiosuus pientalorakentamisesta kunnassa. Asuntomäärät poikkeavat osittain luvussa 5.1 ilmoitetuista luvuista, koska Rhr-aineisto ei ole täysin ajantasainen. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri. Asemakaavaalueelle Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Valmistuneet pientalot yht. lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Kangasala 30 66,7 7 15,6 5 11,1 2 4,4 1 2,2 45 Lempäälä 48 73,8 6 9, , ,5 65 Nokia Orivesi 16 69,6 1 4,3 2 8,7 1 4, Pirkkala 13 81,3 2 12,5 1 6, Tampere ,2 5 3,3 2 1,3 5 3,3 6 3,9 153 Vesilahti 4 28,6 3 21,4 2 14,3 1 7,1 4 28,6 14 Ylöjärvi ,4 3 3, Kaupunkiseutu , ,6 23 4,9 468 * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5 km asemakaavan reunasta ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon, jossa kylät on jaettu 2 luokkaan: asukkaan ja yli 39 asukkaan kyliin. Tässä on huomioitu yli 39 asukkaan kylät, jotka sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueen ulkopuolella. Myönnetyt pientalojen rakennusluvat vuonna 2014 sijainnin mukaan. Lähde: Rhr-aineisto, kunnat. Nokian ja Pirkkalan paikkatietoja ei saatavilla. Asemakaavaalueelle Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Myönnetyt pientalojen rakennusluvat vuonna 2014 yht. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5km asemakaavan reunasta. ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon (ykr-kyläalue). Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Tässä tarkastelussa huomioidaan ainoastaan yli 39 asukkaan kylät, jotka sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueen ulkopuolella. Luovutuskelpoisten tonttien määrän seurannalla pyritään parantamaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja monipuolisen tonttitarjonnan edellytyksiä. Sillä halutaan painottaa aktiivista tonttipolitiikkaa, tarjolla olevien tonttien ajanmukaisuutta ja kysyntään vastaavuutta. Pientalotonttien tarjonnalla ehkäistään hajarakentamisen haittatekijöitä. Taulukossa 9 esitetään pientalotonttien lukumäärät sekä rivi- ja kerrostalotonttien kerrosneliömäärät. Luvut ovat osittain suuntaa-antavia, sillä joitakin toteutustyyppejä, kuten townhouse on hankalaa lokeroida pientalotai rivitalokategoriaan. 20

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen Vuoden 2014 seuranta Seutuhallitus 27.5.2015 1 Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4

Lisätiedot

167 liite 1.xlsx. Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-%

167 liite 1.xlsx. Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 167 liite 1.xlsx Tuloslaskelma 23.6.2015 Tammikuu-Toukokuu 2015 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintatuotot 6 313 128 2 054 080 4 259 048 32,5 2 198 813 6 110

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus Seurantaryhmän 1. kokous , Helsinki Maankäytön, asumisen ja liikenteen (mal) aiesopimus 2011-2012 Seurantaryhmän 1. kokous 7.2.2012, Helsinki Tampereen kaupunkiseutu, 360 600 as., 8 kuntaa Tampere Kangasala Lempäälä Pirkkala Orivesi Nokia

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015 Seurantaraportti Seutuhallitus, 23.4.2014 1 Tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun kunnallisvaltuustot

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä. Pro Rautatie seminaari Seutujohtaja Päivi Nurminen Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MALsopimusmenettelyä Pro Rautatie seminaari 29.11.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen NYT 380 000 as TULEVAISUUDESSA 480 000 Tampere, 228 173 Nokia, 33 206 Ylöjärvi,

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto. 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto. 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015 Seurantaraportti Seutuhallitus, 23.4.2014 Valtion ja kuntien seurantakokous, 6.5.2014 1 Tiivistelmä Tampereen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen

Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Tampereen kaupunkiseudun näkemys liikenneverkkojen kehittämiseen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä, LVM 5.10.2017 Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu. + 115 000 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.fi + 115 000 - Varautuminen 115 000 asukkaan väestönkasvuun 2013-2040

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 3/2016 14.4.2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 3/2016 14.4.2016 Aika: torstai 21.4.2016 klo 13.00-15.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18A, 2. krs Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere, pj. Markku

Lisätiedot

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman, valtioneuvoston

Lisätiedot

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet?

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? MAL-verkosto, Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 21.10.2015 Tampereen kaupunki apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiseudun alue Väestö 31.12.2014 Kangasala

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014 Aika: maanantaina 10.11.2014 klo 11.00 13.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...

Lisätiedot

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra

Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra LIITE 1 Seudun kestävän rakenteen kehittymisen kannalta keskeinen infra 1. Raitiotien laajeneminen Tampereelta Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suuntiin - Valtio osallistuu vuosina 2019-2020 tapahtuvaan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Aluerakenne ja keskusverkko

Aluerakenne ja keskusverkko Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET Allekirjoitusversio 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Jatkosuunnittelu Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut lausunnot JATKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Aiesopimusehdotus 26.11.2010, hyv. sh 30.11.2010

Aiesopimusehdotus 26.11.2010, hyv. sh 30.11.2010 1 2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA VALTION VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksen lähtökohtana on valtioneuvoston 12.11.2009 hyväksymä selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

MAL3-aiesopimus Alustava jäsennys luonnoksesta

MAL3-aiesopimus Alustava jäsennys luonnoksesta MAL3-aiesopimus Alustava jäsennys luonnoksesta 7.9.2015 Valmisteluprosessi Kuntien hallitukset ja valtuustot Valmistelun käynnistämi nen Yhteiskokous valtion kanssa 26.8 (valmistelu) Tavoitteet/ Luonnos

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

1 1 LUONNOS 23.9.2012 1

1 1 LUONNOS 23.9.2012 1 1 1 LUONNOS 23.9.2012 1 2 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman,

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL Ii KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 6.2.2008 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 7/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 7/ Aika: torstai 29.9.2016 klo 11.00 16.00 Huom. lounas klo 11 ravintolasalissa 1. kerroksessa. Paikka: Puistotorni, kokoushuone Yrjö Mäkelin, Hämeenpuisto 28, 6. krs Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...

Lisätiedot

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella.

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella. Sisällys 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Aika: perjantaina 27.3.2015 klo 13.00-15.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat:

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS >

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS > MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2018: Liite 1 ASUNTOALUEIDEN TOTEUTUMINEN JA TONTINLUOVUTUS 2018 --> 1 SELITTEET Rakenteilla olevat rakennukset 8/2018 Pienalueen väestömäärä 8/2018 Tontin luovutusvuosi värin

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset

Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Ylöjärvi, Tekniikka- ja ympäristöosasto, kaavoitus Tampereen seudun joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvät keskeiset selvitykset ja päätökset Tampereen seudullista joukkoliikennettä on kehitetty pitkäjänteisesti

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa Marja Uusivuori 20.6.2016 KymppiMoni Tampereella Taustalla PALM-suunnittelun kehittämistarve PALM= Palvelut, Asuminen, Liikenne,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen

Tampereen kaupungin Infrarakentaminen Tampereen kaupungin Infrarakentaminen 1.11.2018 Rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen Kaupunkiympäristön palvelualue Lähtökohtia Tampereen kaupungin asukasluku n. 240 000 asukasta. Kasvu 3000-4000 asukasta/v

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen Tampere Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 15.2.2012 Tampere Maapolitiikka Joensuun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2010 on hyväksytty

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin

Yleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014 Aika: keskiviikko 1.10.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Ratikka tulee Tampereelle

Ratikka tulee Tampereelle Ratikka tulee Tampereelle Muutoksen hallintaa Tampereella Kehto-foorumi 26.4.2018 Ari Vandell, Suunnittelupäällikkö KAUPUNGIN TAVOITTEET RAITIOTIELLE 18.10.2016 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS KAHDESSA OSASSA

Lisätiedot