Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen Vuoden 2014 seuranta Seutuhallitus

2 Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrostaloasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRportkonseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistymässä. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin MAL-rahoituksen turvin. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot 3 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen 3.2 Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus 3.4 Valtion kiinteistöstrategian toteutuminen 3.5 Energiatehokas yhdyskuntarakenne 3.6 Paikkatiedon kehittäminen 4 Keskustojen kehittäminen 4.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat kunta- ja aluekeskuksiin 4.2 Tampereen rautatieaseman alueen kehittäminen 5 Asuntotuotannon monipuolistaminen 5.1 Asuntotuotannon yhteisvastuullisuus ja kohtuuhintaisuus 5.2 Asuntoalueiden infra-avustukset 5.3 Erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen 5.4 Asuinalueohjelman toteutuminen 5.5 Asumisen energiatehokkuuden parantaminen 6 Elinkeinoelämän kasvun tukeminen 6.1 Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittäminen 7 Liikkumisen tapojen uudistaminen 7.1 Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 7.2 MAL-hankkeiden toteutuminen 7.3 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttaminen 7.4 Joukkoliikenteen edistäminen 7.5 Kaupunkiraitiotien toteutus 7.6 Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toteuttaminen 7.7 Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden toteuttaminen 7.8 Älyliikenteen keinojen hyödyntäminen 7.9 Väyläinvestointien edistäminen uuden liikennepolitiikan hengessä 8 Palveluverkon yhtenäinen tarkastelu 8.1 Seudullinen palveluverkko Liitteet 3

4 1 Johdanto Tampereen kaupunkiseudun kunnat, eli Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus allekirjoittivat maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille (MAL2). Sopimus on jatkoa vuosia (MAL1) koskeneelle aiesopimukselle. Aiesopimuksen tavoitteena on syventää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä seudun kuntien kesken. Sopimus on paitsi kaupunkiseudun kuntien keskinäinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi myös osoitus kuntien ja valtio-osapuolen yhteyden vahvistumisesta. Valtio-osapuoli tukee seudun yhteisiä tavoitteita erilaisin ohjaavin ja taloudellisin tukitoimenpitein sekä investoinnein erikseen sovittujen valtakunnallisten periaatteiden ja ohjelmien mukaisesti. Voimassa olevan aiesopimuksen lähtökohtina ovat MAL1-aiesopimus, kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä hallituksen kaupunkipolitiikkakokonaisuus. MAL1:n toteutumisen arviointi osoitti, että sekä valtio että kaupunkiseutu toteuttivat sopimuskaudella monipuolisesti aiesopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Samassa yhteydessä todettiin kuitenkin, että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi vaatii pidempää seurantaa. Kuntien vahva panostus näkyi erityisesti joukkoliikenteen edellytysten parantamisessa. Maapoliittisten toimien myötä oli odotettavissa yhdyskuntarakenteen eheytymistä pitkällä aikavälillä. Huomion kiinnittäminen kaavavarantoihin ja tonttitarjontaan sekä lievealueiden rakentamisen ohjaamiseen nähtiin tulevaa kehitystä ajatellen tärkeäksi. Asuntotuotannossa saavutettiin asetetut tavoitteet yleisellä tasolla. MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa nähtiin lisäksi, että tuleva aiesopimus tulee ulottaa hallituskauden loppuun, eli vuodelle Aiesopimuksen toteutumisen kannalta nähtiin tarkoituksenmukaiseksi, että sopimukseen kirjattavat hankkeet sisältyvät valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin, kuten liikennepoliittiseen selontekoon ja asuinalueiden kehittämisohjelmaan. Edelleen MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa todettiin, että seurantaan ja sen hyödyntämiseen päätöksenteossa tulee jatkossa panostaa enemmän. Valtio asetti aiesopimukselle seurantaryhmän kokoamaan seurantatiedot ja valmistelemaan seurantaraportin seurantakokousta varten. Seurattavia asioita ovat aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja niiden vaikuttavuus. Seurantaryhmään nimettiin rakennusneuvos Matti Vatilo (YM, pj.), suunnittelujohtaja Taru Hurme (Tampere), asuntojohtaja Auli Heinävä (Tampere), joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita (Tampere), kunnanjohtaja Olli Viitasaari (Lempäälä), kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen (Kangasala), seutujohtaja Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseutu), seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki (Tampereen kaupunkiseutu), yli-insinööri Kaisa Mäkelä (YM), neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi (LVM), johtaja Kari Salmi (ARA), yksikön päällikkö Jarmo Joutsensaari (Liikennevirasto), yliarkkitehti Leena Strandén (Pirkanmaan ELY-keskus), liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus). Tässä raportissa kuvataan aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista vuodelta Näkökulma on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus, mikä painottaa suunnitelman merkitystä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ohjauksessa. Seurattavat toimenpiteet ovat osa kolmivuotista toteuttamisen ohjelmointia ja jatkoa vuodesta 2013 laaditulle seurantaraportille. 4

5 2 Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 Tampere kasvoi kehystä voimakkaammin. Keskuskaupungin kasvu lisää kaupunkimaisen asuntotuotannon kysyntää ja kaupungin sisäisiä matkoja. Se vaikuttaa positiivisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, mikäli kasvu ohjataan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Muuttovoitosta huolimatta ikäihmisten määrä kasvoi. Väestön ikääntymisen vaikutukset asuntotuotantoon, rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen tuleekin huomioida. Raakamaan aktiivista hankintaa edesauttoi maan myyntiin osoitettu verovapaus vuoden 2014 loppupuolella. Kaikkiaan kunnat ovat hankkineet raakamaata yli ha viiden viime vuoden aikana. Asemakaava-alueen ulkopuolella oleva raakamaa helpottaa merkittävästi yhdyskuntarakenteen hallittua laajentamista. Raakamaavaranto kokonaisuudessaan vaihtelee kunnittain: osassa kuntia sitä on laajoina yhtenäisinä alueina, toisissa pirstaleisina. Varantoa tulee vahvistaa pääkasvusuunnassa etelässä. Jatkossa tulee seurata myös maanhankintaa rakenteen sisällä, koska sen merkitys kasvaa suhteessa rakenteen ulkopuoliseen raakamaahan. Kaavavaranto vastaa hyvin tavoitteita. Rakennesuunnitelma 2040 valmistui vuonna Se on kaupunkiseudun kuntien hyväksymä strateginen suunnitelma seudun elinvoimaisesta yhdyskuntarakenteesta, maankäytön painopisteitä, kestävästä liikkumisesta, monipuolisesta asuntotuotannosta ja palveluverkosta. Rakennesuunnitelma tukee maakuntakaavan valmistelua ja välittää kaupunkiseudun tarpeet oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen. Perustietoa kaupunkiseudusta. Lähde: Tilastokeskus. Kaupunkiseudulla oli noin asukasta. Viimeisen 15 vuoden aikana kasvua on ollut noin henkeä. Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin hengellä (4 500 vuonna 2013). Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli vuonna 2014 Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, mutta 2000-luvun keskiarvoihin verrattuna kehyskuntien kasvu on pienentynyt. Erityisesti Vesilahden 5

6 kasvu on pienentynyt merkittävästi muutaman vuoden takaisista luvuista. Orivedellä väestö väheni hieman. Keskuskaupunki Tampereen kasvu jatkui 2000-luvun keskiarvoa suurempana, ollen 63 % kaupunkiseudun kokonaiskasvusta (66 % vuonna 2013). Työttömyys kasvoi vuodessa yhden prosenttiyksikön verran. Korkein työttömyys vuoden 2014 lopussa oli Tampereella (18 %), alhaisin Vesilahdessa (11,2 %). Työpaikkaomavaraisuus kohosi hieman Nokialla ja Ylöjärvellä, laski Lempäälässä ja Pirkkalassa, ja pysyi muualla edellisvuoden tasolla. Lähivuosina yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (kuva 1). Myös lasten osuus on kääntynyt kasvuun. Ikäjakaumassa ja sen kehityksessä on kunnittain selviä eroja. Ikäihmisten osuus on suurin Orivedellä, jossa yli 65-vuotiaita oli 19 % vuonna 2000 ja 24 % vuonna Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä ikäihmisten osuus on hieman seudun keskiarvoa pienempi. Ainoastaan Vesilahdessa ikäihmisten osuus on pienentynyt (yli 65-vuotiaita 2000: 16 % ja 2013: 15 %) Kuva 1. Väestön ikäjakauman muutos vuodesta 2000 vuoteen Lähde: Tilastokeskus (yli 65-vuotiaita (yli 65-vuotiaita Maankäyttöyhteistyön sitovuus Toimenpiteet: Rakennesuunnitelman uudistaminen Rakennesuunnitelman seudullisen toteutusohjelman laadinta Yleiskaavojen laadinta Asemakaavojen laadinta Seurantakohteet: Seudullisen suunnittelun eteneminen ja seudullisen toteuttamisohjelman laatiminen Seudullisen raideliikenneratkaisun valmistelu Kuntakohtaisten toteuttamisohjelmien laatiminen ja toteuttaminen Kuntien yleiskaavatyön eteneminen Toteutus: Seutuhallitus hyväksyi uudistetun Rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa Se korvasi vuonna 2010 hyväksytyn ja vuoteen 2030 tähdänneen suunnitelman. Rakennesuunnitelmassa 2040 vahvistettiin tavoitekokonaisuutta, joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamista, palveluverkkoa sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toteutuskeinoja. Vaikuttavuutta ja sitovuutta lisättiin toteutusohjelmalla, joka täsmentää alueiden ja 6

7 liikenneratkaisujen rakentamisvaiheet vuosikymmenittäin vuoteen Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään toteutuksen alkuvuosina yhdyskuntarakennetta tiivistävillä toimilla. Keskeiset ratkaisut esitetään asiakirjoin ja kartoin Rakennesuunnitelman sivustolla Rakennesuunnitelma toteuttaa kaikkia MAL-aiesopimuksen strategisia painopisteitä. Kuva 2. Rakennesuunnitelma Ote Rakennesuunnitelman 2040 toteutusohjelmasta: raitiotiehen tukeutuvat alueet. Rakennesuunnitelmassa ratkaistiin seudun raideliikenteen kokonaisuus: lähijunan kehittämisvaiheet välille Lempäälä-Tampere-Nokia ja taajamajuna välille Tampere-Orivesi sekä raitiotien kehittämisvaiheet Tampereella sekä Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla. Rakennesuunnitelmassa osoitettiin ja mitoitettiin asumisen painopistealueet sekä asuntotuotanto raideliikenteen ja bussiliikenteen vaikutuspiirissä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannosta tehtiin uusi, kuntien yhteisvastuullisuutta vahvistava, linjaus. Rakennesuunnitelmaan sisällytettiin myös palveluverkon suunnittelun seudulliset periaatteet, joiden mukaan palveluverkon ytimen muodostavat seutukeskus Tampere, 13 alueellista keskusta ja 7

8 12 lähipalvelukeskusta kokonaisuutena, jossa on huomioitu saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä ja keskusten väestönkasvu. Raideliikenteellä on suuri merkitys palvelujen seudullisessa verkottamisessa. Samanaikaisesti rakennesuunnitelman uudistamisen kanssa Pirkanmaan liitto valmisteli uuden kokonaismaakuntakaavan luonnosta. Prosessit sovitettiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen ja keskeisiä sisältökysymyksiä, mm. keskusverkkoa ja isoja infrastruktuurihankkeita, tarkasteltiin yhdessä. Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen, maakuntakaavan valmisteluun välittämä, esitys yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja elinvoiman vahvistamisesta alueella. Rakennesuunnitelmaa toteutetaan ensisijaisesti kuntien kaavoina, osa-alueiden kehityshankkeina, liikenteen toimenpiteinä, kunnallistekniikan toteuttamisena ja kuntien palveluverkon kehittämisenä. Olennaista on ennakointi maapolitiikalla ja kaavoituksella sekä toteutuksen käynnistäminen merkittävässä määrin yhdyskuntarakennetta eheyttävin toimin. Kuva 3 näyttää ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen tilanteen vuonna Vireillä on useita kaavoja sekä ydintaajamassa että reuna-alueilla. Kuva 3. Ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen sijoittuminen kaupunkiseudulla vuonna Vireillä olevista on huomioitu ne kaavat, jotka olivat edenneet vähintään OAS-vaiheeseen. 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot Toimenpiteet: Maapoliittisten periaatteiden päivittäminen Raakamaan hankinta Kaavoituksen tehostaminen: varantotavoitteiden toteuttaminen Seurantakohteet: Kuntien maapoliittisten periaatteiden ajantasaisuus Kuntien raakamaahankinnat ja kaavavaranto 8

9 Toteutus: Seudulliset maapoliittiset periaatteet linjattiin rakennesuunnitelmassa Sen jälkeen kunnat ovat uudistaneet maapoliittisia ohjelmia tai periaatteita seuraavasti: Kangasala 2010, Pirkkala 2012, Tampere 2012 ja 2014, Vesilahti Orivedellä on valmistumassa maapoliittinen ohjelma vuonna Lempäälässä uudistetaan maapoliittiset linjaukset ohjelmaksi vuonna Samoin Nokialla on käynnistynyt ohjelman uudistaminen, tällä hetkellä voimassa on ohjelma vuodelta Ylöjärvi on voimassa maapoliittinen ohjelma vuodelta Seudulliset maapoliittiset periaatteet tarkistetaan vuonna 2015 vastaamaan Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista. Raakamaahankinnoissa näkyy suuri vuosittainen vaihtelu. Viitenä viime vuotena raakamaata on hankittu yli ha, eli keskimäärin 450 ha vuodessa. Kuntien raakamaan hankinta oli runsasta vuonna Kiinteistön luovutuksen verovapaus vuoden 2014 loppupuolella aktivoi yksityisten maanmyyntiä. Merkittävimpiä yksittäisiä hankintoja oli Lielahden teollisuusalue Tampereella. Alue on tärkeä tiiviin kaupunkirakentamisen ja raitiotien kohde. Hankinta edesauttaa Lielahden kehittymistä isona ja monipuolisena keskuksena. Muilta osin merkittäviä hankintoja vuonna 2014 kohdistui Tampereen kaakkoisosaan sekä Tampere ja Kangasalan raja-alueelle Ojalassa ja Lamminrahkassa. Kuntien raakamaahankinnat Lähde: kunnat. Raakamaahankinnat yhteensä m Yhteensä Kangasala // 319 ha Lempäälä Ei kauppoja // 189 ha Nokia // 132 ha Orivesi Ei kauppoja // 68 ha Pirkkala // 186 ha Tampere // 901 ha Vesilahti* Ei kauppoja // 77 ha Ylöjärvi // 398 ha Yhteensä // 2 277ha * Vesilahden tiedot puuttuvat vuodelta Raakamaavarannon osalta suurimpia yhtenäisiä alueita ovat Ylöjärven keskustan pohjoispuoli, Kolmenkulman seutu, läntinen Nokia, Pirkkalassa läntisen kehätien eteläpuoli, Tampereella Särkijärven pohjois- ja eteläpuoli, Rusko, Niihama sekä pohjoiset kohteet ja Kangasalla luoteisalueet. Sen sijaan Lempäälässä ei ole laajoja yhtenäisiä raakamaa-alueita. Tämä voi vaikeuttaa hallittua maankäyttöä kovassa kasvupaineessa. Raakamaavarannossa on huomioitu asemakaava-alueen ulkopuolinen varanto. Jatkossa tulee tarkastella myös olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä olevaa varantoa ja varannon hankkimisessa hyödynnettyä maapolitiikkaa. Kaavavarantojen suhteen on tavoitteeksi asetettu, että yleiskaavavarantoa olisi noin 10 vuoden tarpeeseen ja asemakaavoja 3-4 vuoden tarpeeseen. Kuntien tilanne on kuvattu taulukossa 4 pientalo-, rivitalo- ja kerrostalokaavoihin jaettuna. Kaavavaranto vastaa kokonaisuudessaan hyvin tavoitetta. Kuitenkin Tampereen osalta kerrostalorakentamiseen osoitettujen yleiskaavojen varanto 9

10 on alle tavoitteen. Kuntien asemakaavavarannossa korostuu yksityisen maan kaavojen suuri osuus. Etenkin pientalorakentamiseen osoitetuissa asemakaavoissa on kunnan omistaman maan kaavavaranto hyvin pieni eräissä kunnissa. Kuva 4. Kuntien raakamaahankinnat 2014 (keltainen) ja muu kuntien raakamaavaranto (ruskea). Lähde: kunnat. Kaavavarannot Kaavavarantojen riittävyys vuosina tarkoittaa sitä, kuinka monelle vuodelle kaavoitettuja alueita on arvioitu riittävän. Arvioinnissa on huomioitu asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 esitetyt tavoitteet. Kaavavarannolla tarkoitetaan yleis- ja asemakaavojen eri käyttötarkoituksiin varattuja rakentamattomia alueita (myös muita kuin kunnan omistamia). Laskennassa on hyödynnetty kuntien keskimääräisiä asuntokokoja ja asuntokuntakokoja. Yhteneväisestä laskutavasta on sovittu Tampereen kaupunkiseudun kaavojen asunto- ja työpaikka-aluevarannot -työryhmässä: erillispientalot (AO) 175m², asuinpientalot ja rivitalot (AR) 95m² ja kerrostalot (AK) 80m². Laskelmien pohjana on käytetty lainvoimaisia kaavoja. Kohde poistuu yleiskaavasta, kun asemakaava on hyväksytty, ja asemakaavavarannosta, kun rakennuslupa myönnetään. Lähde: kunnat. Yleiskaavavarantojen riittävyys, vuoden 2014 tilanne Kerrosneliömetreinä/AO Vuosina/AO Kerrosneliömetreinä/AR Vuosina/AR Kerrosneliömetreinä/AK Vuosina/AK Kunta Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat Kangasala , , ,8 Lempäälä ,5 3, Nokia Orivesi* Pirkkala Tampere , Vesilahti sis. ed. sis. ed. sis. ed. sis. ed. Ylöjärvi** * Orivedellä ei oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ** Karkea arvio. Huomioitu Siltatie, Vuorentausta ja Siivikkala. 10

11 Asemakaavavarantojen riittävyys, vuoden 2014 tilanne Kerrosneliömetreinä/AO Vuosina/AO Kerrosneliömetreinä/AR Vuosina/AR Kerrosneliömetreinä/AK Vuosina/AK Kunta Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat Kangasala ,9 4, ,6 8, ,9 6,6 Lempäälä , ,5 8, ,8 Nokia ,5 8, Orivesi Pirkkala Tampere , ,5 2, ,5 7 Vesilahti Ylöjärvi Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Uusia tiheän asutuksen kohteita on muodostunut eri puolille ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi. Vuonna 2014 valmistuneet asunnot sijoittuvat pääosin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Merkittävimmät rakennetta laajentavat kohteet ovat Vuores ja Risso. Kuntakohtaisesti katsottuna selvimmin olemassa olevaan rakenteeseen ja hyvätasoisen joukkoliikenteen piiriin on valmistunut asuntoja Pirkkalassa. Määrällisesti eniten asuntoja valmistui Hervantaan, Niemenrantaan, Vuorekseen ja Härmälänrantaan. Asumisen kaavoja valmistui aiempiin vuosiin verrattuna enemmän ja tiiviimpään rakenteeseen joukkoliikennepalveluiltaan hyville alueille, ml. Tampereen raitiotien yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota asemakaavoitukseen erityisesti lähijunan asemanseuduille Lempäälään ja Nokialle. Muutaman viime vuoden tarkastelussa ko. alueille ei ole valmistunut merkittäviä asumisen kaavoja. Raja-alueiden suunnitteluyhteistyön tärkeimpiä kohteita ovat Ojala-Lamminrahka, Vuores, Härmälä-Partola sekä Tarastenjärvi. Kohteet etenevät eri vaiheissa sekä vaihtelevin yhteistyötavoittein ja -muodoin. Suunnittelutarveratkaisujen määrä jatkoi laskuaan vuonna Kuntien väliset erot ovat tasoittuneet selvästi. Kuitenkin varsin merkittävä osa valmistuneista ja luvan saaneista pientaloista sijoittui asemakaavan ulkopuolelle. Näistä hyvin harvat sijoittuvat kyliin. Tampereen kaupunkiseudun väestö sijoittuu pääosin olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Vuonna 2013 tiheään asutun (vähintään 20 asukasta hehtaarilla) alueen väestön osuus taajamaalueen väestöstä oli 68,10 % (taulukko 5). Useamman vuoden tarkastelujaksolla osuus on pysynyt lähes samana. Vähintään 20 asukasta hehtaarilla asuvien osuus kaupunkiseututaajamissa Tampereen kaupunkiseutu 68,00 % 67,90 % 68,00 % 67,60 % 68,20 % 67,90 % 68,10 % Kaupunkiseutujen 64,20 % 63,90 % 63,90 % 63,80 % 63,90 % keskiarvo Taajamarakenteen ja väestöntiheyden kehitys on jatkunut Tampereen kaupunkiseudulla samansuuntaisena vuodesta 2000 vuoteen Uusia taajama-alueita on syntynyt eri puolille kaupunkiseutua sekä taajamarakenteen jatkeena että muusta taajamasta irrallisina alueina. Uusia tiheän asutuksen alueita (vähintään 20 asukasta/ha) on muodostunut eri puolille kaupunkiseudun ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi ja pääosin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. (Kuva 5.) 11

12 Samaan aikaan ovat jotkut tiheän asutuksen ruudut muuttuneet alemman tiheyden alueiksi. Näin on käynyt esimerkiksi Lempäälän keskustassa, jossa muutaman kymmenen asukkaan muutos on laskenut väestötiheyttä. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että nykyisellä jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä on edelleen potentiaalia väestönkasvun vahvistamiseen tiheän asumisen kriteerit täyttäviksi alueiksi. Kuva 5. Vähintään 20 asukasta/ha alueet kaupunkiseudulla vuoteen 2013 mennessä (punaisen sävyt) ja vuoden 2013 aikana muodostuneet uudet tiheät alueet (sinisellä). 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen Toimenpiteet: Maankäytön suunnittelu joukkoliikennevyöhykkeillä Asemanseutujen yleissuunnittelun käynnistäminen Asemanseutujen liityntäpysäköintijärjestelyjen edistäminen Seurantakohteet: Uudisrakentamisen sijoittuminen joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskustoihin Kaavoituksen eteneminen kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeillä Asemanseutujen maankäytönsuunnitelmien eteneminen kunnissa Toteutus: Rakentamisen kohdentumista tarkastellaan sekä suhteessa nykyisiin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin että MAL-aiesopimuksen mukaisiin asumisen ensisijaisiin kohteisiin. Taulukossa 6 huomioidaan yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä eheyttämisen kannalta olennaiset keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet, keskustan reunavyöhyke, intensiivisen 12

13 joukkoliikenteen vyöhyke sekä joukkoliikennevyöhyke (SYKE:n ykr-vyöhykkeet 2012). Pohjaaineistossa ei ole huomioitu harvan joukkoliikenteen eikä autoilun vyöhykkeitä. Koko kaupunkiseudulla valmistuneista asunnoista noin 56 prosenttia sijoittui vuoden 2012 ykrkriteerien mukaisille jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeille (Orivedellä ja Vesilahdella ei ole ykrkriteerien mukaista joukkoliikennevyöhykettä). Erityisen korkea osuus mainituille vyöhykkeille rakentamisesta oli Pirkkalassa. Tampereella osuus jäi selvästi pienemmäksi, johtuen pitkälti siitä, että merkittävä osa uusista asunnoista valmistui Vuorekseen ja Rissoon, jotka eivät täyttäneet vuoden 2012 joukkoliikenteen kriteereitä. Myöskään Nokian Harjuniitty ei täytä em. kriteerejä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että monessa kunnassa merkittävä osuus valmistuneista asunnoista sijoittui jalankulkuvyöhykkeen tai hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle. Lukuja analysoitaessa on syytä huomata, että ainoastaan Tampereella ja Nokialla ykrkriteerien mukainen hyvä joukkoliikennevyöhyke muodostaa verkon, kun muissa kunnissa vyöhyke on varsin kapeana nauhana. Valmistuneet asunnot sijoittuivat joka tapauksessa pääosin yhdyskuntarakennetta tiivistäviin ja täydentäviin kohteisiin. Joukkoliikenteen yhteyksiä kehittämällä alueet saadaan hyvän joukkoliikenteen piiriin. Osa MAL-aiesopimuksessa esitetyistä vuoden asuinrakentamisen painopistealueista jää vuoden 2012 mukaisten ykr-jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle (kuva 6). Vuonna 2014 valmistui aiesopimuksen mukaisille asuinrakentamisen painopistealueille asuntoja täydennysja tiivistysrakentamisena erityisesti Hervantaan, Niemenrantaan, Tampereen ja Pirkkalan rajaalueelle, Pikkolaan sekä Lempäälän, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven keskustoihin. Yhdyskuntarakennetta laajentavina rakentamiskohteina olivat etenkin Vuores ja Risso. Kuvassa 6 näkyy myös muutamia merkittäviä asuntorakentamisen kohteita, jotka eivät ole aiesopimuksessa esitetyllä kohdelistalla, mutta sijaitsevat silti yhdyskuntarakenteen näkökulmasta hyvissä paikoissa. Vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen ja asuinrakennusten sijoittuminen ykr-vyöhykkeille. Asuntomäärät poikkeavat osittain luvussa 5.1 ilmoitetuista luvuista, koska Rhr-aineisto ei ole täysin ajantasainen. Lähteet: Rakennus- ja huoneistorekisteri, SYKE (ykr-vyöhykkeet 2012). Valmistuneet asunnot ja asuinrakennukset Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, kpl Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, % asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. Kangasala ,1 13,8 Lempäälä ,9 26,9 Nokia ,00 17,39 Orivesi** Pirkkala ,8 35 Tampere ,8 27,4 Vesilahti** Ylöjärvi ,3 8,9 Kaup.seutu ,6 * Huomioitu seuraavat YKR-vyöhykkeet: keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, keskustan reunavyöhyke, intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ja joukkoliikennevyöhyke. Autovyöhykettä ja harvan joukkoliikenteen vyöhykettä ei ole huomioitu. ** Orivedellä ja Vesilahdessa ei ole em. kriteerien mukaisia vyöhykkeitä. 13

14 Kuva 6. Vuonna 2014 valmistuneet asunnot (musta) suhteessa MAL-aiesopimuksen asuntotuotannon painopistealueisiin (violetti) sekä jalankulun ja joukkoliikenteen vyöhykkeisiin (harmaa), pl. harvan joukkoliikenteen vyöhyke. Asumiseen tarkoitettujen merkittävien asemakaavojen kohdentuminen näkyy kuvassa 7. Tehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui runsaasti Tampereella. Myös Kangasalan nauhataajamaan valmistui korkean tehokkuuden kaavoja, samoin Pirkkalaan ja Nokian keskustaan. Pieniä keskitehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui Oriveden keskustaan ja Pirkkalan Pereen alueelle. Väljän rakentamisen kaavoja valmistui etenkin Lempäälän nauhataajamaan ja Kangasalan Mäntyveräjään. Vuonna 2014 valmistui edelliseen vuoteen verrattuna selvästi enemmän merkittäviä asumisen asemakaavoja, ja ne olivat pääsääntöisesti tehokkaan rakentamisen ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen kaavoja. Valmistuneita kaavoja voi peilata myös uudistettuun rakennesuunnitelmaan. Rakennesuunnitelma 2040 painottaa raitiotien varren yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja monipuolista asuntotuotantoa. Samoin lähijunan asemanseudut ovat asuntotuotannon painopistealueita rakennesuunnitelmassa. Vuonna 2014 valmistuneet asumisen kaavat tukevat pääosin edellä mainittuja periaatteita, mutta tulevina vuosina on asumista lisäävää asemakaavoitusta tehostettava huomattavasti lähijunan asemanseuduilla Lempäälän ja Nokian keskustoissa. Uusien asemanseutujen osalta tarvitaan ensin yleiskaavoitusta. Raitiotien osalta on Ylöjärven keskustaa täydennyskaavoitettava pitkäjänteisesti. 14

15 Kuva 7. Asumisen keskeiset asemakaavat Kuva 8. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Kuva 9. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Kuva 10. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Tampereella oli vuonna 2014 käynnissä kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteiden määrittely ja keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos valmistui. Molemmissa tarkastellaan kaupunkirakenteen tiivistämistä. Keskeisenä aluekokonaisuutena tarkastellaan raitiotien vaikutusalueen maankäytön voimakasta täydentämistä. Asemakaavojen laadinta käynnistettiin kokonaisuudessa, joka kattaa raitiotien reitin eteläosan Hervannasta Hallilaan. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä täydennysrakentamisen alue Hallilassa. Raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014, minkä jälkeen kaupunki päätti ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Tampere allekirjoitti valtion kanssa raitiotien toteuttamista ja rahoittamista koskevan aiesopimuksen Sen mukaan valtio tulee vastaamaan 30 prosentista infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki 70 prosentista. Kaupunki sitoutuu kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta raitiotien varrelle. 15

16 Maankäytön suunnitteluhankkeita kaupunkiraitiotien alueella, tilanne Kuva 11. Maankäytön suunnitteluhankkeita kaupunkiraitiotien alueella, tilanne Lähde: Tampereen kaupunki. Lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeellä ja asemanseuduilla suunniteltiin vuoden 2014 aikana maankäyttöä seuraavasti: Kangasala: Vatialan junaseisakkeen toteutumista tukeva Vatialan osayleiskaava valmistui. Lempäälä: Keskustan osalta tilanne kuvattu luvussa 4. Sääksjärven osalta ei raportoitavaa. Nokia: Harjuniityn seisakkeen ympäristön kaavoitus käynnistyy sitten, kun Liikenneviraston, Pirkanmaan liiton sekä Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien vuonna 2014 tilaama lisäraiteiden aluevarausselvitys valmistuu (2015). Selvitys on tilattu lähijunaliikenteen kehittämistä varten kaavoituksen ja maankäytön lähtökohdaksi. Orivesi: Keskustien länsipuolisen alueen asemakaavan muutos tuli voimaan sisältäen mm. uutta kerrostalorakentamista ydinkeskustaan ja keskustan junapysäkin vaikutuspiiriin. Vireillä on keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Tampereen asemanseudun suunnittelusta raportoidaan luvussa Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö Toimenpiteet: Yhteissuunnittelualueille laaditaan aluesopimukset Yhteissuunnittelun käynnistäminen Seurantakohde: kaavoituksen eteneminen ja sopimusten laatiminen yhteissuunnittelualueilla Toteutus: Ojala-Lamminrahka: Tampere ja Kangasala hyväksyivät alueen suunnittelua koskevan toimeenpanosopimuksen tammikuussa Sopimuksessa kuvattiin yhteiset tavoitteet koskien mm. VT12-eritasoliittymää, yhdyskatua, ARA:n infra-avustuksen hakua, MAL-aiesopimuksen mukaista ARA-asuntotuotantoa, vuosiluokkien yhtenäiskoulun toteuttamista Lamminrahkaan sekä joukkoliikenteen järjestämistä etupainotteisesti asukasmäärän kasvuun nähden. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista toteuttaa joukkoliikenteen runkoreitti rakennesuunnitelman mukaisesti raitiotienä. Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavat hyväksyttiin valtuustoissa samanaikaisesti vuoden 2015 alussa. Kaavoista on sen jälkeen valitettu, joten yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei vielä päästä. Kahden kunnan yhteinen suunnitteluryhmä kokoontuu säännöllisesti valitustilanteesta huolimatta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Ojala-Lamminrahka on lähipalvelukeskus. 16

17 Härmälä-Partola: Tampere ja Pirkkala ovat sopineet, että Härmälänrannan uusiin päiväkoteihin voidaan ohjata palveluseteleillä lapsia molempien kuntien alueelta. Alueen kehittämisessä huomioidaan ympäristön asumisen merkittävä lisäys ja tavoite joukkoliikenteen kehittämiseen ja mahdolliseen raitiotiehen. Liikennejärjestelyjä on suunniteltu yhdessä raja-alueella. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue kuuluu Lakalaivan kanssa aluekeskuskokonaisuuteen, jota edistetään monialaisella yhteissuunnittelulla. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa on osoitettu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta Tampereen eteläisen alakeskuksen kautta Sääksjärvelle ja Lempäälän keskustaan. Vyöhykkeen toiminnat ovat jäsentyneet siten, että Lakalaivan-Rautaharkon alue on keskustatoimintojen aluetta, Partola kaupallisten palvelujen aluetta ja Härmälä taajamatoimintojen aluetta. Vuores: Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleinen asemakaavoitus käynnistyi yleissuunnitelman osalta vuonna Anniston alueen asemakaavaehdotus valmistui Vuoreksen Tampereen puoleisten osien suunnittelu on edennyt Isokuusen toisen vaiheen asemakaavoituksella. Koukkurannan ja Vuoreskeskuksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Palvelu- ja infraverkkoa on valmistunut osayleiskaavan mukaisesti aluekokonaisuuden ja molempien kuntien tarpeisiin. Kuntien kesken ei ole toimeenpanosopimusta Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamisesta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Vuores on lähipalvelukeskus. Tarastenjärvi: Kangasalan ja Tampereen rajalle suunnitellaan nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen ja pian valmistuvan hyötyvoimalaitoksen yhteyteen ja läheisyyteen noin 350 hehtaarin yritys- ja teollisuusaluetta. Kunnat laativat alueelle asemakaavoja yhteistyössä vuoden 2014 aikana. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue on cleantech-painotteinen osaamiskeskittymä. 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus Toimenpiteet: Asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonnan lisääminen Taajamien lievealueiden maankäytön ohjauksen kehittäminen Kylien maankäytön kehittäminen Suunnittelutarveratkaisuja koskevan ohjeistuksen selventäminen ja hajautumisen hillinnän menettelyjen kehittäminen (valtio) Tontinluovutusohjelmien kehittäminen ja tontinluovutuksen pitkäjänteisyyden lisääminen Seurantakohteet: asemakaava-alueiden pientalotuotannon osuus pientalojen kokonaistuotannosta kuntien luovutuskelpoisten tonttien määrän kehitys valtion tukitoimenpiteiden edistyminen Toteutus: Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet hyväksyttiin seutuhallituksessa tammikuussa Sen jälkeen kaikki kunnat paitsi Nokia ovat hyväksyneet periaatteet sovellettaviksi kunnissa. Nokia käsittelee asian maapoliittisen ohjelman uudistamisen yhteydessä. Maapoliittinen ohjelma valmisteltaneen vuonna Myönteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut selvästi koko kaupunkiseudulla jaksolla Myös kielteisten ratkaisujen määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien. 17

18 Kuva 12. Suunnittelutarveratkaisut Tampereen kaupunkiseudulla Lähteet Pir-ELY, Tampereen kaupunkiseutu. Kuva 13. Suunnittelutarveratkaisut kunnittain Lähteet: Pir-ELY, Tampereen kaupunkiseutu. Kunnittain tarkasteltuna on nähtävissä vaihteluita aikajaksolla Joissakin kunnissa oli myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja vuonna 2014 enemmän kuin edellisvuonna, mutta pidemmällä jaksolla kehitys on kuitenkin ollut laskusuuntainen. Yleiskuvana on kuntien välisten erojen huomattava tasoittuminen. Heikko taloustilanne lienee merkittävä tekijä em. kehityksessä. Lisäksi markkinoille on vapautunut ja edelleen vapautuu olemassa olevia pientaloja taajamista. On myös mahdollista, että kuntien hajarakentamisen politiikka tiedostetaan aiempaa paremmin, jolloin kansalaiset pohtivat kriittisemmin lupahakemuksiaan. 18

19 Kuva 14. Vuonna 2014 valmistuneiden pientalojen sekä myönteisten ja kielteisten suunnittelutarveratkaisujen sijoittuminen asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle. Kuvassa 14 ja taulukoissa 7 ja 8 kuvataan tarkemmin valmistuneiden pientalojen ja pientalojen rakennuslupien sijoittuminen asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle. Taulukossa 9 kuvataan asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonta kunnittain. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella vuonna 2014 valmistuneista pientaloista koko kaupunkiseudulla 75 prosenttia sijoittui asemakaava-alueelle ja 25 prosenttia asemakaavan ulkopuolelle. Asemakaavan ulkopuolelle valmistuneista pientaloista varsin merkittävä osa sijoittui asemakaavan lievealueelle tai sen läheiselle seurantavyöhykkeelle. Luvuissa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja (taulukko 7). Kuitenkin pientalojen sijoittumiskehitys on lähentynyt tavoitteiden mukaista tilannetta viime vuosina. Seudullisten periaatteiden mukaisesti asemakaavan lievealueelle ei tulisi sallia uudisrakentamista ennen kuin alueelle on tehty asemakaava. Asemakaavan ulkopuolelle suuntautuvaa rakentamispainetta tulee ohjata kyliin. Asemakaavan lievealueelle rakentamisen lukuja tulee katsoa huomioiden kuntien erilaiset lievealuerajaukset (ks. rajaukset kuvassa 14). Joissakin kunnissa lievealue kattaa laajan vyöhykkeen asemakaavan ulkopuolella, toisissa kunnissa lievealue rajautuu hyvin kapeaksi ja lähelle nykyistä asemakaava-aluetta. Kylien kaavoittamiseen on kunnissa kiinnitetty edellisvuosia enemmän huomiota. Sen näkyminen pientalojen rakentamisessa on todennettavissa pidemmällä aikavälillä. Myönnettyjen rakennuslupien perusteella tullaan eräissä kunnissa jatkossakin rakentamaan merkittävä osuus pientaloista lievealueelle asemakaava-alueelle tai kyliin rakentamisen sijaan (taulukko 8). 19

20 Valmistuneet pientalot vuonna 2014 sijainnin mukaan: lukumäärä ja prosenttiosuus pientalorakentamisesta kunnassa. Asuntomäärät poikkeavat osittain luvussa 5.1 ilmoitetuista luvuista, koska Rhr-aineisto ei ole täysin ajantasainen. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri. Asemakaavaalueelle Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Valmistuneet pientalot yht. lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Kangasala 30 66,7 7 15,6 5 11,1 2 4,4 1 2,2 45 Lempäälä 48 73,8 6 9, , ,5 65 Nokia Orivesi 16 69,6 1 4,3 2 8,7 1 4, Pirkkala 13 81,3 2 12,5 1 6, Tampere ,2 5 3,3 2 1,3 5 3,3 6 3,9 153 Vesilahti 4 28,6 3 21,4 2 14,3 1 7,1 4 28,6 14 Ylöjärvi ,4 3 3, Kaupunkiseutu , ,6 23 4,9 468 * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5 km asemakaavan reunasta ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon, jossa kylät on jaettu 2 luokkaan: asukkaan ja yli 39 asukkaan kyliin. Tässä on huomioitu yli 39 asukkaan kylät, jotka sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueen ulkopuolella. Myönnetyt pientalojen rakennusluvat vuonna 2014 sijainnin mukaan. Lähde: Rhr-aineisto, kunnat. Nokian ja Pirkkalan paikkatietoja ei saatavilla. Asemakaavaalueelle Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Myönnetyt pientalojen rakennusluvat vuonna 2014 yht. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5km asemakaavan reunasta. ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon (ykr-kyläalue). Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Tässä tarkastelussa huomioidaan ainoastaan yli 39 asukkaan kylät, jotka sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueen ulkopuolella. Luovutuskelpoisten tonttien määrän seurannalla pyritään parantamaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja monipuolisen tonttitarjonnan edellytyksiä. Sillä halutaan painottaa aktiivista tonttipolitiikkaa, tarjolla olevien tonttien ajanmukaisuutta ja kysyntään vastaavuutta. Pientalotonttien tarjonnalla ehkäistään hajarakentamisen haittatekijöitä. Taulukossa 9 esitetään pientalotonttien lukumäärät sekä rivi- ja kerrostalotonttien kerrosneliömäärät. Luvut ovat osittain suuntaa-antavia, sillä joitakin toteutustyyppejä, kuten townhouse on hankalaa lokeroida pientalotai rivitalokategoriaan. 20

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Onnistumisia seutuyhteistyössä. Tampereen kaupunkiseudulla. Oulu Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Onnistumisia seutuyhteistyössä Tampereen kaupunkiseudulla Oulu 2.3.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Aiheita 1. Yhteistyön rakenne 2. Aikaansaannoksia 3. Kaupunkiseutujen yhteistyön

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella

Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Voiko kuntarajoja sivuuttaa? MAL-suunnittelu 8 kunnan alueella Kotkan-Haminan seutufoorumi 4.5.2016 Kimmo Kurunmäki Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä www.tampereenseutu.fi www.tampereenseutu2040.fi

Lisätiedot

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu. + 115 000 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.fi + 115 000 - Varautuminen 115 000 asukkaan väestönkasvuun 2013-2040

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 3/2016 14.4.2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 3/2016 14.4.2016 Aika: torstai 21.4.2016 klo 13.00-15.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18A, 2. krs Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere, pj. Markku

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman, valtioneuvoston

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen

Seutuhallituksen kokous Seutusihteeri Pohjonen Vuoden 2016 toiminnan toteutuminen 71 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2017, EHDOTUS Seutusihteeri Pohjonen 28.4.2016 Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma 2040 ja MAL3-sopimus. Vuonna 2010 hyväksytty seutustrategia

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 5/ Ennen liikennejärjestelmätyöryhmän kokousta on seuturyöryhmien yhteinen seutustrategiatyöpaja klo 8:30 alkaen. Tilaisuuksien välissä tarjotaan lounas n. klo 12:15. Aika: torstai 25.8.2016 noin klo 12:45

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Avoin kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Työryhmät (kuntien edustajat, kehittämispäällikkö sihteeri) Seutuorganisaatiolla alkanut paikkatietotuotanto vuonna 2013 (rakennesuunnitelma-aineisto

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Ratikka kasvun hallintaan

Ratikka kasvun hallintaan Ratikka kasvun hallintaan Elinkeinoelämän ratikkatilaisuus 23.2.2016 Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudulla v. 2040 lähes puoli miljoonaa asukasta - 115000 uutta asukasta ja uutta 90000 asuntoa (Tre

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi Valkamalta puh. 050-32 95 303 tai maankäyttöteknikko

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

MAL3-aiesopimus Alustava jäsennys luonnoksesta

MAL3-aiesopimus Alustava jäsennys luonnoksesta MAL3-aiesopimus Alustava jäsennys luonnoksesta 7.9.2015 Valmisteluprosessi Kuntien hallitukset ja valtuustot Valmistelun käynnistämi nen Yhteiskokous valtion kanssa 26.8 (valmistelu) Tavoitteet/ Luonnos

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Aika: perjantaina 27.3.2015 klo 13.00-15.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat:

Lisätiedot

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori

Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa. Marja Uusivuori Maankäytön ja palveluverkon suunnittelun yhteensovitus toteutettua ja tulevaa Marja Uusivuori 20.6.2016 KymppiMoni Tampereella Taustalla PALM-suunnittelun kehittämistarve PALM= Palvelut, Asuminen, Liikenne,

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014 Aika: keskiviikko 1.10.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS

KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LEMETYN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LINKOSUO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.3.2015 ASEMAKAAVAN NUMERO 750 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LEMETTY KORTTELI KAAVA-ALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella.

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella. Sisällys 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334

Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, 60801 Ilmajoki. Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh. 044 4191 334 Ilmajoki Asemakaavan muutos ja kumoaminen 2014 Antila-Paalutien alue Kaavaselostus 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Kunnanosa: Alue: Korttelit: Kaava: Ilmajoki Siltalan kunnanosa Antila-Paalutien

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari 13.12.2007 1 Öljyn hinnan kehitys > 90 Dollaria/barreli 2 Yleiskirje vuodelta

Lisätiedot

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013

Hiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2015 27.4.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2015 27.4.2015 Aika: torstai 2.4.2015 klo 10:00 Paikka: Tampereen kaupungin virastotalo, Ryhmähuone 1, 5 krs. Aleksis Kiven katu 14-16 c Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040. Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Lokakuu 2012 Lähtökohdat Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikkaalueiden rakentamisen

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLÖJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS: 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 Kirkonseudun Ojapuiston asemakaavan muutos (Siltatien ja Lähdevainiontien eteläpuoli) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla Kuntatalo 6.6.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi 8 kuntaa 366 000

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 214005183 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 17.12.2015 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 303 (tontit 1 ja

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

7.4.2016 Ehdotus 7.4.2016

7.4.2016 Ehdotus 7.4.2016 7.4.2016 Ehdotus 7.4.2016 SISÄLLYS 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 4 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu yhteistyön edelläkävijä, seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu MAL: Seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä 4.5.2011 klo 9.00 12.00 MAL verkosto maankäytön, asumisen ja liikenteen aluelähtöistä kehittämistä. Toiminnan ja tulosten esittelyä, projektipäällikkö

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 3/2015 22.5.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 3/2015 22.5.2015 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 3/2015 22.5.2015 Aika: tiistai 28.4.2015 klo 14.00-16.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA

ASEMAKAAVOITUSOHJELMA Asra 6.9.2016 64 ASEMAKAAVOITUSOHJELMA vuosille 2017-2021 Asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu 1 ASEMAKAAVOITUS Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva MRL:n muutokset Merja Vikman-Kaverva 2.10.2015 Kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta uudistetaan Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta siirretään kuntiin

Lisätiedot