Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen toteutuminen Vuoden 2014 seuranta Seutuhallitus

2 Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin asukkaalla (1,1 %). Tampereen osuus kasvusta oli 63 prosenttia. Kasvua ja yhdyskuntarakenteen kehitystä ohjaa uusi Rakennesuunnitelma Raakamaan hankinta oli aktiivista, suurina hankintoina erottuivat Lielahti ja Tampereen ja Kangasalan raja-alue. Raakamaavaranto vaihtelee kunnittain laajoista yhtenäisistä alueista pieniin ja pirstaleisiin alueisiin. Lempäälän varanto ei vastaa kaupunkiseudun eteläistä kasvua. Jatkossa seurannassa tulee huomioida myös kunnan maanhankinta asemakaava-alueella. Kaavavaranto vastaa tavoitteita. Keskustojen kehittäminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: Keskustojen kehittäminen oli aktiivista vuonna 2014 mm. Lempäälässä, Nokialla ja Pirkkalassa. Valtakunnallisesti merkittävin kohde oli Tampereen asemakeskus ja sen lähiympäristön suunnittelu. Keskustojen asemaa vahvistettiin Rakennesuunnitelmassa 2040 maankäytön ja liikkumisen lisäksi myös palveluverkon näkökulmasta tarkentamalla seudulliset periaatteet palveluverkon suunnittelulle. Valmistuneet asunnot kohdistuivat hyvin olemassa olevaan rakenteeseen ja joukkoliikenteen yhteyteen, kuten kuntakeskustoihin ja alueellisiin keskuksiin. Uusia rakentamisalueita olivat Vuores ja Risso. Valmistuneista pientaloista noin 75 % sijoittui asemakaava-alueelle. Kuntien välillä oli selviä eroja. Suunnittelutarveratkaisuissa kuntien erot ovat kuitenkin merkittävästi tasoittuneet viime vuosina. Sekä myönteisten että kielteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut tasaisesti. Merkittävät asumisen asemakaavat valmistuivat yhdyskuntarakennetta täydentäviin ja joukkoliikenteeltään hyviin kohteisiin, mm. Tampereen raitiotien varteen. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti lähijunaan tukeutuvien Lempäälän ja Nokian keskustojen sekä seudullisen raitiotievyöhykkeen asemakaavoitukseen. Asuntotuotannon monipuolistaminen: Asuntoja valmistui noin 2 600, vuosittaisen tavoitteen ollessa noin Pirkkalassa, Lempäälässä ja Orivedellä valmistui kuitenkin asuntoja tavoitteita enemmän. Kerrostaloasuntoja valmistui seudulla selvästi tavoitteita enemmän, rivi- ja pientaloja vähemmän. Tulos kertoo kaupunkimaisen asumisen voimistumisesta. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen osuus koko asuntotuotannosta oli lähes tavoitteen mukainen (eräissä kehyskunnissa tavoite ylittyi selvästi), määrällisesti katsottuna jäätiin tavoitteesta. Omistusasuntoja valmistui selvästi tavoitteita vähemmän, mutta muita hallintamuotoja (erityisesti Tampereella vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja) enemmän. Seudun asuntorakentamista kuvaa pientalotonttien kysynnän ja omistusasumisen hiipuminen. Samanaikaisesti markkinoille vapautuu yhä enemmän pientaloja iäkkäiden asukkaiden hakeutuessa lähelle palveluja. Elinkeinoelämä kasvun tukeminen ja liikkumisen tapojen uudistaminen: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin remontti valmistui maaliskuussa Tampereen AiRRportkonseptin kehittäminen nimettiin yhdeksi LVM:n lentoliikennestrategian kärkihankkeeksi. Kuntien yhteinen lentoliikenteen kehittämishanke on käynnistymässä. Liikkumisen tavat ovat hitaasti uusiutumassa. Pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvoivat henkilöautoilua enemmän. Seudullisen raideliikenteen kokonaisratkaisu sisältyy Rakennesuunnitelmaan 2040 ja maakuntakaavan 2040 luonnokseen. Tampereen raitiotiestä valmistui yleissuunnitelma, minkä jälkeen on valmisteltu toteutusta ja solmittu kaupungin ja valtion välinen aiesopimus raitiotien toteutuksesta. MAL-aiesopimuksen ja erillisten kehittämisohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat edenneet sovitulla tavalla. Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä on edistetty rakentamishankkeiden ja joukkoliikenne-uudistuksen lisäksi useilla pienillä toimilla liikkumisen ohjauksesta älyliikenteen sovelluksiin MAL-rahoituksen turvin. 2

3 Sisällysluettelo Tiivistelmä 1 Johdanto 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot 3 Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen 3.2 Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus 3.4 Valtion kiinteistöstrategian toteutuminen 3.5 Energiatehokas yhdyskuntarakenne 3.6 Paikkatiedon kehittäminen 4 Keskustojen kehittäminen 4.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat kunta- ja aluekeskuksiin 4.2 Tampereen rautatieaseman alueen kehittäminen 5 Asuntotuotannon monipuolistaminen 5.1 Asuntotuotannon yhteisvastuullisuus ja kohtuuhintaisuus 5.2 Asuntoalueiden infra-avustukset 5.3 Erityisryhmien asumispalveluiden kehittäminen 5.4 Asuinalueohjelman toteutuminen 5.5 Asumisen energiatehokkuuden parantaminen 6 Elinkeinoelämän kasvun tukeminen 6.1 Tampere-Pirkkalan lentoaseman alueen kehittäminen 7 Liikkumisen tapojen uudistaminen 7.1 Liikkumisen ohjauksen kehittäminen 7.2 MAL-hankkeiden toteutuminen 7.3 Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2030 toteuttaminen 7.4 Joukkoliikenteen edistäminen 7.5 Kaupunkiraitiotien toteutus 7.6 Lähijunaliikenteen kehittämisohjelman toteuttaminen 7.7 Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden toteuttaminen 7.8 Älyliikenteen keinojen hyödyntäminen 7.9 Väyläinvestointien edistäminen uuden liikennepolitiikan hengessä 8 Palveluverkon yhtenäinen tarkastelu 8.1 Seudullinen palveluverkko Liitteet 3

4 1 Johdanto Tampereen kaupunkiseudun kunnat, eli Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi sekä ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja Pirkanmaan ELY-keskus allekirjoittivat maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen vuosille (MAL2). Sopimus on jatkoa vuosia (MAL1) koskeneelle aiesopimukselle. Aiesopimuksen tavoitteena on syventää maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyötä seudun kuntien kesken. Sopimus on paitsi kaupunkiseudun kuntien keskinäinen sitoumus vastuunkannosta yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi myös osoitus kuntien ja valtio-osapuolen yhteyden vahvistumisesta. Valtio-osapuoli tukee seudun yhteisiä tavoitteita erilaisin ohjaavin ja taloudellisin tukitoimenpitein sekä investoinnein erikseen sovittujen valtakunnallisten periaatteiden ja ohjelmien mukaisesti. Voimassa olevan aiesopimuksen lähtökohtina ovat MAL1-aiesopimus, kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä hallituksen kaupunkipolitiikkakokonaisuus. MAL1:n toteutumisen arviointi osoitti, että sekä valtio että kaupunkiseutu toteuttivat sopimuskaudella monipuolisesti aiesopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Samassa yhteydessä todettiin kuitenkin, että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi vaatii pidempää seurantaa. Kuntien vahva panostus näkyi erityisesti joukkoliikenteen edellytysten parantamisessa. Maapoliittisten toimien myötä oli odotettavissa yhdyskuntarakenteen eheytymistä pitkällä aikavälillä. Huomion kiinnittäminen kaavavarantoihin ja tonttitarjontaan sekä lievealueiden rakentamisen ohjaamiseen nähtiin tulevaa kehitystä ajatellen tärkeäksi. Asuntotuotannossa saavutettiin asetetut tavoitteet yleisellä tasolla. MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa nähtiin lisäksi, että tuleva aiesopimus tulee ulottaa hallituskauden loppuun, eli vuodelle Aiesopimuksen toteutumisen kannalta nähtiin tarkoituksenmukaiseksi, että sopimukseen kirjattavat hankkeet sisältyvät valtakunnallisiin politiikkaohjelmiin, kuten liikennepoliittiseen selontekoon ja asuinalueiden kehittämisohjelmaan. Edelleen MAL1-aiesopimuksen toteutumisen arvioinnissa todettiin, että seurantaan ja sen hyödyntämiseen päätöksenteossa tulee jatkossa panostaa enemmän. Valtio asetti aiesopimukselle seurantaryhmän kokoamaan seurantatiedot ja valmistelemaan seurantaraportin seurantakokousta varten. Seurattavia asioita ovat aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden edistyminen ja niiden vaikuttavuus. Seurantaryhmään nimettiin rakennusneuvos Matti Vatilo (YM, pj.), suunnittelujohtaja Taru Hurme (Tampere), asuntojohtaja Auli Heinävä (Tampere), joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita (Tampere), kunnanjohtaja Olli Viitasaari (Lempäälä), kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen (Kangasala), seutujohtaja Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseutu), seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki (Tampereen kaupunkiseutu), yli-insinööri Kaisa Mäkelä (YM), neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi (LVM), johtaja Kari Salmi (ARA), yksikön päällikkö Jarmo Joutsensaari (Liikennevirasto), yliarkkitehti Leena Strandén (Pirkanmaan ELY-keskus), liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus). Tässä raportissa kuvataan aiesopimukseen kirjattujen toimenpiteiden edistymistä ja toteutumista vuodelta Näkökulma on Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus, mikä painottaa suunnitelman merkitystä kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ohjauksessa. Seurattavat toimenpiteet ovat osa kolmivuotista toteuttamisen ohjelmointia ja jatkoa vuodesta 2013 laaditulle seurantaraportille. 4

5 2 Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 Tampere kasvoi kehystä voimakkaammin. Keskuskaupungin kasvu lisää kaupunkimaisen asuntotuotannon kysyntää ja kaupungin sisäisiä matkoja. Se vaikuttaa positiivisesti yhdyskuntarakenteen eheytymiseen, mikäli kasvu ohjataan olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Muuttovoitosta huolimatta ikäihmisten määrä kasvoi. Väestön ikääntymisen vaikutukset asuntotuotantoon, rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen tuleekin huomioida. Raakamaan aktiivista hankintaa edesauttoi maan myyntiin osoitettu verovapaus vuoden 2014 loppupuolella. Kaikkiaan kunnat ovat hankkineet raakamaata yli ha viiden viime vuoden aikana. Asemakaava-alueen ulkopuolella oleva raakamaa helpottaa merkittävästi yhdyskuntarakenteen hallittua laajentamista. Raakamaavaranto kokonaisuudessaan vaihtelee kunnittain: osassa kuntia sitä on laajoina yhtenäisinä alueina, toisissa pirstaleisina. Varantoa tulee vahvistaa pääkasvusuunnassa etelässä. Jatkossa tulee seurata myös maanhankintaa rakenteen sisällä, koska sen merkitys kasvaa suhteessa rakenteen ulkopuoliseen raakamaahan. Kaavavaranto vastaa hyvin tavoitteita. Rakennesuunnitelma 2040 valmistui vuonna Se on kaupunkiseudun kuntien hyväksymä strateginen suunnitelma seudun elinvoimaisesta yhdyskuntarakenteesta, maankäytön painopisteitä, kestävästä liikkumisesta, monipuolisesta asuntotuotannosta ja palveluverkosta. Rakennesuunnitelma tukee maakuntakaavan valmistelua ja välittää kaupunkiseudun tarpeet oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen. Perustietoa kaupunkiseudusta. Lähde: Tilastokeskus. Kaupunkiseudulla oli noin asukasta. Viimeisen 15 vuoden aikana kasvua on ollut noin henkeä. Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin hengellä (4 500 vuonna 2013). Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli vuonna 2014 Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä, mutta 2000-luvun keskiarvoihin verrattuna kehyskuntien kasvu on pienentynyt. Erityisesti Vesilahden 5

6 kasvu on pienentynyt merkittävästi muutaman vuoden takaisista luvuista. Orivedellä väestö väheni hieman. Keskuskaupunki Tampereen kasvu jatkui 2000-luvun keskiarvoa suurempana, ollen 63 % kaupunkiseudun kokonaiskasvusta (66 % vuonna 2013). Työttömyys kasvoi vuodessa yhden prosenttiyksikön verran. Korkein työttömyys vuoden 2014 lopussa oli Tampereella (18 %), alhaisin Vesilahdessa (11,2 %). Työpaikkaomavaraisuus kohosi hieman Nokialla ja Ylöjärvellä, laski Lempäälässä ja Pirkkalassa, ja pysyi muualla edellisvuoden tasolla. Lähivuosina yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi (kuva 1). Myös lasten osuus on kääntynyt kasvuun. Ikäjakaumassa ja sen kehityksessä on kunnittain selviä eroja. Ikäihmisten osuus on suurin Orivedellä, jossa yli 65-vuotiaita oli 19 % vuonna 2000 ja 24 % vuonna Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä ikäihmisten osuus on hieman seudun keskiarvoa pienempi. Ainoastaan Vesilahdessa ikäihmisten osuus on pienentynyt (yli 65-vuotiaita 2000: 16 % ja 2013: 15 %) Kuva 1. Väestön ikäjakauman muutos vuodesta 2000 vuoteen Lähde: Tilastokeskus (yli 65-vuotiaita (yli 65-vuotiaita Maankäyttöyhteistyön sitovuus Toimenpiteet: Rakennesuunnitelman uudistaminen Rakennesuunnitelman seudullisen toteutusohjelman laadinta Yleiskaavojen laadinta Asemakaavojen laadinta Seurantakohteet: Seudullisen suunnittelun eteneminen ja seudullisen toteuttamisohjelman laatiminen Seudullisen raideliikenneratkaisun valmistelu Kuntakohtaisten toteuttamisohjelmien laatiminen ja toteuttaminen Kuntien yleiskaavatyön eteneminen Toteutus: Seutuhallitus hyväksyi uudistetun Rakennesuunnitelman 2040 joulukuussa Se korvasi vuonna 2010 hyväksytyn ja vuoteen 2030 tähdänneen suunnitelman. Rakennesuunnitelmassa 2040 vahvistettiin tavoitekokonaisuutta, joukkoliikenteen ja maankäytön yhteensovittamista, palveluverkkoa sekä asuntopoliittisia tavoitteita ja toteutuskeinoja. Vaikuttavuutta ja sitovuutta lisättiin toteutusohjelmalla, joka täsmentää alueiden ja 6

7 liikenneratkaisujen rakentamisvaiheet vuosikymmenittäin vuoteen Vaikuttavuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään toteutuksen alkuvuosina yhdyskuntarakennetta tiivistävillä toimilla. Keskeiset ratkaisut esitetään asiakirjoin ja kartoin Rakennesuunnitelman sivustolla Rakennesuunnitelma toteuttaa kaikkia MAL-aiesopimuksen strategisia painopisteitä. Kuva 2. Rakennesuunnitelma Ote Rakennesuunnitelman 2040 toteutusohjelmasta: raitiotiehen tukeutuvat alueet. Rakennesuunnitelmassa ratkaistiin seudun raideliikenteen kokonaisuus: lähijunan kehittämisvaiheet välille Lempäälä-Tampere-Nokia ja taajamajuna välille Tampere-Orivesi sekä raitiotien kehittämisvaiheet Tampereella sekä Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla. Rakennesuunnitelmassa osoitettiin ja mitoitettiin asumisen painopistealueet sekä asuntotuotanto raideliikenteen ja bussiliikenteen vaikutuspiirissä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannosta tehtiin uusi, kuntien yhteisvastuullisuutta vahvistava, linjaus. Rakennesuunnitelmaan sisällytettiin myös palveluverkon suunnittelun seudulliset periaatteet, joiden mukaan palveluverkon ytimen muodostavat seutukeskus Tampere, 13 alueellista keskusta ja 7

8 12 lähipalvelukeskusta kokonaisuutena, jossa on huomioitu saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyörällä ja keskusten väestönkasvu. Raideliikenteellä on suuri merkitys palvelujen seudullisessa verkottamisessa. Samanaikaisesti rakennesuunnitelman uudistamisen kanssa Pirkanmaan liitto valmisteli uuden kokonaismaakuntakaavan luonnosta. Prosessit sovitettiin tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen ja keskeisiä sisältökysymyksiä, mm. keskusverkkoa ja isoja infrastruktuurihankkeita, tarkasteltiin yhdessä. Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen, maakuntakaavan valmisteluun välittämä, esitys yhdyskuntarakenteen kehittämisestä ja elinvoiman vahvistamisesta alueella. Rakennesuunnitelmaa toteutetaan ensisijaisesti kuntien kaavoina, osa-alueiden kehityshankkeina, liikenteen toimenpiteinä, kunnallistekniikan toteuttamisena ja kuntien palveluverkon kehittämisenä. Olennaista on ennakointi maapolitiikalla ja kaavoituksella sekä toteutuksen käynnistäminen merkittävässä määrin yhdyskuntarakennetta eheyttävin toimin. Kuva 3 näyttää ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen tilanteen vuonna Vireillä on useita kaavoja sekä ydintaajamassa että reuna-alueilla. Kuva 3. Ajantasaisten merkittävien yleiskaavojen sijoittuminen kaupunkiseudulla vuonna Vireillä olevista on huomioitu ne kaavat, jotka olivat edenneet vähintään OAS-vaiheeseen. 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot Toimenpiteet: Maapoliittisten periaatteiden päivittäminen Raakamaan hankinta Kaavoituksen tehostaminen: varantotavoitteiden toteuttaminen Seurantakohteet: Kuntien maapoliittisten periaatteiden ajantasaisuus Kuntien raakamaahankinnat ja kaavavaranto 8

9 Toteutus: Seudulliset maapoliittiset periaatteet linjattiin rakennesuunnitelmassa Sen jälkeen kunnat ovat uudistaneet maapoliittisia ohjelmia tai periaatteita seuraavasti: Kangasala 2010, Pirkkala 2012, Tampere 2012 ja 2014, Vesilahti Orivedellä on valmistumassa maapoliittinen ohjelma vuonna Lempäälässä uudistetaan maapoliittiset linjaukset ohjelmaksi vuonna Samoin Nokialla on käynnistynyt ohjelman uudistaminen, tällä hetkellä voimassa on ohjelma vuodelta Ylöjärvi on voimassa maapoliittinen ohjelma vuodelta Seudulliset maapoliittiset periaatteet tarkistetaan vuonna 2015 vastaamaan Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista. Raakamaahankinnoissa näkyy suuri vuosittainen vaihtelu. Viitenä viime vuotena raakamaata on hankittu yli ha, eli keskimäärin 450 ha vuodessa. Kuntien raakamaan hankinta oli runsasta vuonna Kiinteistön luovutuksen verovapaus vuoden 2014 loppupuolella aktivoi yksityisten maanmyyntiä. Merkittävimpiä yksittäisiä hankintoja oli Lielahden teollisuusalue Tampereella. Alue on tärkeä tiiviin kaupunkirakentamisen ja raitiotien kohde. Hankinta edesauttaa Lielahden kehittymistä isona ja monipuolisena keskuksena. Muilta osin merkittäviä hankintoja vuonna 2014 kohdistui Tampereen kaakkoisosaan sekä Tampere ja Kangasalan raja-alueelle Ojalassa ja Lamminrahkassa. Kuntien raakamaahankinnat Lähde: kunnat. Raakamaahankinnat yhteensä m Yhteensä Kangasala // 319 ha Lempäälä Ei kauppoja // 189 ha Nokia // 132 ha Orivesi Ei kauppoja // 68 ha Pirkkala // 186 ha Tampere // 901 ha Vesilahti* Ei kauppoja // 77 ha Ylöjärvi // 398 ha Yhteensä // 2 277ha * Vesilahden tiedot puuttuvat vuodelta Raakamaavarannon osalta suurimpia yhtenäisiä alueita ovat Ylöjärven keskustan pohjoispuoli, Kolmenkulman seutu, läntinen Nokia, Pirkkalassa läntisen kehätien eteläpuoli, Tampereella Särkijärven pohjois- ja eteläpuoli, Rusko, Niihama sekä pohjoiset kohteet ja Kangasalla luoteisalueet. Sen sijaan Lempäälässä ei ole laajoja yhtenäisiä raakamaa-alueita. Tämä voi vaikeuttaa hallittua maankäyttöä kovassa kasvupaineessa. Raakamaavarannossa on huomioitu asemakaava-alueen ulkopuolinen varanto. Jatkossa tulee tarkastella myös olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisällä olevaa varantoa ja varannon hankkimisessa hyödynnettyä maapolitiikkaa. Kaavavarantojen suhteen on tavoitteeksi asetettu, että yleiskaavavarantoa olisi noin 10 vuoden tarpeeseen ja asemakaavoja 3-4 vuoden tarpeeseen. Kuntien tilanne on kuvattu taulukossa 4 pientalo-, rivitalo- ja kerrostalokaavoihin jaettuna. Kaavavaranto vastaa kokonaisuudessaan hyvin tavoitetta. Kuitenkin Tampereen osalta kerrostalorakentamiseen osoitettujen yleiskaavojen varanto 9

10 on alle tavoitteen. Kuntien asemakaavavarannossa korostuu yksityisen maan kaavojen suuri osuus. Etenkin pientalorakentamiseen osoitetuissa asemakaavoissa on kunnan omistaman maan kaavavaranto hyvin pieni eräissä kunnissa. Kuva 4. Kuntien raakamaahankinnat 2014 (keltainen) ja muu kuntien raakamaavaranto (ruskea). Lähde: kunnat. Kaavavarannot Kaavavarantojen riittävyys vuosina tarkoittaa sitä, kuinka monelle vuodelle kaavoitettuja alueita on arvioitu riittävän. Arvioinnissa on huomioitu asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 esitetyt tavoitteet. Kaavavarannolla tarkoitetaan yleis- ja asemakaavojen eri käyttötarkoituksiin varattuja rakentamattomia alueita (myös muita kuin kunnan omistamia). Laskennassa on hyödynnetty kuntien keskimääräisiä asuntokokoja ja asuntokuntakokoja. Yhteneväisestä laskutavasta on sovittu Tampereen kaupunkiseudun kaavojen asunto- ja työpaikka-aluevarannot -työryhmässä: erillispientalot (AO) 175m², asuinpientalot ja rivitalot (AR) 95m² ja kerrostalot (AK) 80m². Laskelmien pohjana on käytetty lainvoimaisia kaavoja. Kohde poistuu yleiskaavasta, kun asemakaava on hyväksytty, ja asemakaavavarannosta, kun rakennuslupa myönnetään. Lähde: kunnat. Yleiskaavavarantojen riittävyys, vuoden 2014 tilanne Kerrosneliömetreinä/AO Vuosina/AO Kerrosneliömetreinä/AR Vuosina/AR Kerrosneliömetreinä/AK Vuosina/AK Kunta Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat Kangasala , , ,8 Lempäälä ,5 3, Nokia Orivesi* Pirkkala Tampere , Vesilahti sis. ed. sis. ed. sis. ed. sis. ed. Ylöjärvi** * Orivedellä ei oikeusvaikutteisia yleiskaavoja ** Karkea arvio. Huomioitu Siltatie, Vuorentausta ja Siivikkala. 10

11 Asemakaavavarantojen riittävyys, vuoden 2014 tilanne Kerrosneliömetreinä/AO Vuosina/AO Kerrosneliömetreinä/AR Vuosina/AR Kerrosneliömetreinä/AK Vuosina/AK Kunta Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen Kunnan Yksityinen omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat omistamat Kangasala ,9 4, ,6 8, ,9 6,6 Lempäälä , ,5 8, ,8 Nokia ,5 8, Orivesi Pirkkala Tampere , ,5 2, ,5 7 Vesilahti Ylöjärvi Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Uusia tiheän asutuksen kohteita on muodostunut eri puolille ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi. Vuonna 2014 valmistuneet asunnot sijoittuvat pääosin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään. Merkittävimmät rakennetta laajentavat kohteet ovat Vuores ja Risso. Kuntakohtaisesti katsottuna selvimmin olemassa olevaan rakenteeseen ja hyvätasoisen joukkoliikenteen piiriin on valmistunut asuntoja Pirkkalassa. Määrällisesti eniten asuntoja valmistui Hervantaan, Niemenrantaan, Vuorekseen ja Härmälänrantaan. Asumisen kaavoja valmistui aiempiin vuosiin verrattuna enemmän ja tiiviimpään rakenteeseen joukkoliikennepalveluiltaan hyville alueille, ml. Tampereen raitiotien yleissuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota asemakaavoitukseen erityisesti lähijunan asemanseuduille Lempäälään ja Nokialle. Muutaman viime vuoden tarkastelussa ko. alueille ei ole valmistunut merkittäviä asumisen kaavoja. Raja-alueiden suunnitteluyhteistyön tärkeimpiä kohteita ovat Ojala-Lamminrahka, Vuores, Härmälä-Partola sekä Tarastenjärvi. Kohteet etenevät eri vaiheissa sekä vaihtelevin yhteistyötavoittein ja -muodoin. Suunnittelutarveratkaisujen määrä jatkoi laskuaan vuonna Kuntien väliset erot ovat tasoittuneet selvästi. Kuitenkin varsin merkittävä osa valmistuneista ja luvan saaneista pientaloista sijoittui asemakaavan ulkopuolelle. Näistä hyvin harvat sijoittuvat kyliin. Tampereen kaupunkiseudun väestö sijoittuu pääosin olemassa olevaan taajamarakenteeseen. Vuonna 2013 tiheään asutun (vähintään 20 asukasta hehtaarilla) alueen väestön osuus taajamaalueen väestöstä oli 68,10 % (taulukko 5). Useamman vuoden tarkastelujaksolla osuus on pysynyt lähes samana. Vähintään 20 asukasta hehtaarilla asuvien osuus kaupunkiseututaajamissa Tampereen kaupunkiseutu 68,00 % 67,90 % 68,00 % 67,60 % 68,20 % 67,90 % 68,10 % Kaupunkiseutujen 64,20 % 63,90 % 63,90 % 63,80 % 63,90 % keskiarvo Taajamarakenteen ja väestöntiheyden kehitys on jatkunut Tampereen kaupunkiseudulla samansuuntaisena vuodesta 2000 vuoteen Uusia taajama-alueita on syntynyt eri puolille kaupunkiseutua sekä taajamarakenteen jatkeena että muusta taajamasta irrallisina alueina. Uusia tiheän asutuksen alueita (vähintään 20 asukasta/ha) on muodostunut eri puolille kaupunkiseudun ydintaajamaa muun tiheän asutuksen jatkeeksi ja pääosin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. (Kuva 5.) 11

12 Samaan aikaan ovat jotkut tiheän asutuksen ruudut muuttuneet alemman tiheyden alueiksi. Näin on käynyt esimerkiksi Lempäälän keskustassa, jossa muutaman kymmenen asukkaan muutos on laskenut väestötiheyttä. Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että nykyisellä jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä on edelleen potentiaalia väestönkasvun vahvistamiseen tiheän asumisen kriteerit täyttäviksi alueiksi. Kuva 5. Vähintään 20 asukasta/ha alueet kaupunkiseudulla vuoteen 2013 mennessä (punaisen sävyt) ja vuoden 2013 aikana muodostuneet uudet tiheät alueet (sinisellä). 3.1 Asunnot, palvelut ja työpaikat joukkoliikenteen laatukäytävien läheisyyteen Toimenpiteet: Maankäytön suunnittelu joukkoliikennevyöhykkeillä Asemanseutujen yleissuunnittelun käynnistäminen Asemanseutujen liityntäpysäköintijärjestelyjen edistäminen Seurantakohteet: Uudisrakentamisen sijoittuminen joukkoliikenteen laatukäytäville ja keskustoihin Kaavoituksen eteneminen kaupunkiraitiotien ja lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeillä Asemanseutujen maankäytönsuunnitelmien eteneminen kunnissa Toteutus: Rakentamisen kohdentumista tarkastellaan sekä suhteessa nykyisiin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin että MAL-aiesopimuksen mukaisiin asumisen ensisijaisiin kohteisiin. Taulukossa 6 huomioidaan yhdyskuntarakenteen vyöhykkeistä eheyttämisen kannalta olennaiset keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhykkeet, keskustan reunavyöhyke, intensiivisen 12

13 joukkoliikenteen vyöhyke sekä joukkoliikennevyöhyke (SYKE:n ykr-vyöhykkeet 2012). Pohjaaineistossa ei ole huomioitu harvan joukkoliikenteen eikä autoilun vyöhykkeitä. Koko kaupunkiseudulla valmistuneista asunnoista noin 56 prosenttia sijoittui vuoden 2012 ykrkriteerien mukaisille jalankulku- tai joukkoliikennevyöhykkeille (Orivedellä ja Vesilahdella ei ole ykrkriteerien mukaista joukkoliikennevyöhykettä). Erityisen korkea osuus mainituille vyöhykkeille rakentamisesta oli Pirkkalassa. Tampereella osuus jäi selvästi pienemmäksi, johtuen pitkälti siitä, että merkittävä osa uusista asunnoista valmistui Vuorekseen ja Rissoon, jotka eivät täyttäneet vuoden 2012 joukkoliikenteen kriteereitä. Myöskään Nokian Harjuniitty ei täytä em. kriteerejä. Yleisenä havaintona voidaan todeta, että monessa kunnassa merkittävä osuus valmistuneista asunnoista sijoittui jalankulkuvyöhykkeen tai hyvän palvelutason joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle. Lukuja analysoitaessa on syytä huomata, että ainoastaan Tampereella ja Nokialla ykrkriteerien mukainen hyvä joukkoliikennevyöhyke muodostaa verkon, kun muissa kunnissa vyöhyke on varsin kapeana nauhana. Valmistuneet asunnot sijoittuivat joka tapauksessa pääosin yhdyskuntarakennetta tiivistäviin ja täydentäviin kohteisiin. Joukkoliikenteen yhteyksiä kehittämällä alueet saadaan hyvän joukkoliikenteen piiriin. Osa MAL-aiesopimuksessa esitetyistä vuoden asuinrakentamisen painopistealueista jää vuoden 2012 mukaisten ykr-jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeen ulkopuolelle (kuva 6). Vuonna 2014 valmistui aiesopimuksen mukaisille asuinrakentamisen painopistealueille asuntoja täydennysja tiivistysrakentamisena erityisesti Hervantaan, Niemenrantaan, Tampereen ja Pirkkalan rajaalueelle, Pikkolaan sekä Lempäälän, Nokian, Oriveden ja Ylöjärven keskustoihin. Yhdyskuntarakennetta laajentavina rakentamiskohteina olivat etenkin Vuores ja Risso. Kuvassa 6 näkyy myös muutamia merkittäviä asuntorakentamisen kohteita, jotka eivät ole aiesopimuksessa esitetyllä kohdelistalla, mutta sijaitsevat silti yhdyskuntarakenteen näkökulmasta hyvissä paikoissa. Vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen ja asuinrakennusten sijoittuminen ykr-vyöhykkeille. Asuntomäärät poikkeavat osittain luvussa 5.1 ilmoitetuista luvuista, koska Rhr-aineisto ei ole täysin ajantasainen. Lähteet: Rakennus- ja huoneistorekisteri, SYKE (ykr-vyöhykkeet 2012). Valmistuneet asunnot ja asuinrakennukset Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, kpl Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, % asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. asunnot asuinrak. Kangasala ,1 13,8 Lempäälä ,9 26,9 Nokia ,00 17,39 Orivesi** Pirkkala ,8 35 Tampere ,8 27,4 Vesilahti** Ylöjärvi ,3 8,9 Kaup.seutu ,6 * Huomioitu seuraavat YKR-vyöhykkeet: keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, keskustan reunavyöhyke, intensiivinen joukkoliikennevyöhyke ja joukkoliikennevyöhyke. Autovyöhykettä ja harvan joukkoliikenteen vyöhykettä ei ole huomioitu. ** Orivedellä ja Vesilahdessa ei ole em. kriteerien mukaisia vyöhykkeitä. 13

14 Kuva 6. Vuonna 2014 valmistuneet asunnot (musta) suhteessa MAL-aiesopimuksen asuntotuotannon painopistealueisiin (violetti) sekä jalankulun ja joukkoliikenteen vyöhykkeisiin (harmaa), pl. harvan joukkoliikenteen vyöhyke. Asumiseen tarkoitettujen merkittävien asemakaavojen kohdentuminen näkyy kuvassa 7. Tehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui runsaasti Tampereella. Myös Kangasalan nauhataajamaan valmistui korkean tehokkuuden kaavoja, samoin Pirkkalaan ja Nokian keskustaan. Pieniä keskitehokkaan rakentamisen kaavoja valmistui Oriveden keskustaan ja Pirkkalan Pereen alueelle. Väljän rakentamisen kaavoja valmistui etenkin Lempäälän nauhataajamaan ja Kangasalan Mäntyveräjään. Vuonna 2014 valmistui edelliseen vuoteen verrattuna selvästi enemmän merkittäviä asumisen asemakaavoja, ja ne olivat pääsääntöisesti tehokkaan rakentamisen ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen kaavoja. Valmistuneita kaavoja voi peilata myös uudistettuun rakennesuunnitelmaan. Rakennesuunnitelma 2040 painottaa raitiotien varren yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja monipuolista asuntotuotantoa. Samoin lähijunan asemanseudut ovat asuntotuotannon painopistealueita rakennesuunnitelmassa. Vuonna 2014 valmistuneet asumisen kaavat tukevat pääosin edellä mainittuja periaatteita, mutta tulevina vuosina on asumista lisäävää asemakaavoitusta tehostettava huomattavasti lähijunan asemanseuduilla Lempäälän ja Nokian keskustoissa. Uusien asemanseutujen osalta tarvitaan ensin yleiskaavoitusta. Raitiotien osalta on Ylöjärven keskustaa täydennyskaavoitettava pitkäjänteisesti. 14

15 Kuva 7. Asumisen keskeiset asemakaavat Kuva 8. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Kuva 9. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Kuva 10. Asumisen keskeiset asemakaavat vuodelta Lähde: Pir-ELY. Tampereella oli vuonna 2014 käynnissä kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteiden määrittely ja keskustan strategisen osayleiskaavan luonnos valmistui. Molemmissa tarkastellaan kaupunkirakenteen tiivistämistä. Keskeisenä aluekokonaisuutena tarkastellaan raitiotien vaikutusalueen maankäytön voimakasta täydentämistä. Asemakaavojen laadinta käynnistettiin kokonaisuudessa, joka kattaa raitiotien reitin eteläosan Hervannasta Hallilaan. Kokonaisuuteen sisältyy merkittävä täydennysrakentamisen alue Hallilassa. Raitiotien yleissuunnitelma valmistui keväällä 2014, minkä jälkeen kaupunki päätti ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaisen raitiotiehankkeen kehitysvaihetta. Tampere allekirjoitti valtion kanssa raitiotien toteuttamista ja rahoittamista koskevan aiesopimuksen Sen mukaan valtio tulee vastaamaan 30 prosentista infrastruktuurin rakentamiskustannuksista ja kaupunki 70 prosentista. Kaupunki sitoutuu kaavoittamaan merkittävän osan uudesta asutuksesta raitiotien varrelle. 15

16 Maankäytön suunnitteluhankkeita kaupunkiraitiotien alueella, tilanne Kuva 11. Maankäytön suunnitteluhankkeita kaupunkiraitiotien alueella, tilanne Lähde: Tampereen kaupunki. Lähijunaliikenteen vaikutusaluevyöhykkeellä ja asemanseuduilla suunniteltiin vuoden 2014 aikana maankäyttöä seuraavasti: Kangasala: Vatialan junaseisakkeen toteutumista tukeva Vatialan osayleiskaava valmistui. Lempäälä: Keskustan osalta tilanne kuvattu luvussa 4. Sääksjärven osalta ei raportoitavaa. Nokia: Harjuniityn seisakkeen ympäristön kaavoitus käynnistyy sitten, kun Liikenneviraston, Pirkanmaan liiton sekä Nokian, Ylöjärven ja Tampereen kaupunkien vuonna 2014 tilaama lisäraiteiden aluevarausselvitys valmistuu (2015). Selvitys on tilattu lähijunaliikenteen kehittämistä varten kaavoituksen ja maankäytön lähtökohdaksi. Orivesi: Keskustien länsipuolisen alueen asemakaavan muutos tuli voimaan sisältäen mm. uutta kerrostalorakentamista ydinkeskustaan ja keskustan junapysäkin vaikutuspiiriin. Vireillä on keskustaajaman osayleiskaavan laadinta. Tampereen asemanseudun suunnittelusta raportoidaan luvussa Raja-alueiden suunnitteluyhteistyö Toimenpiteet: Yhteissuunnittelualueille laaditaan aluesopimukset Yhteissuunnittelun käynnistäminen Seurantakohde: kaavoituksen eteneminen ja sopimusten laatiminen yhteissuunnittelualueilla Toteutus: Ojala-Lamminrahka: Tampere ja Kangasala hyväksyivät alueen suunnittelua koskevan toimeenpanosopimuksen tammikuussa Sopimuksessa kuvattiin yhteiset tavoitteet koskien mm. VT12-eritasoliittymää, yhdyskatua, ARA:n infra-avustuksen hakua, MAL-aiesopimuksen mukaista ARA-asuntotuotantoa, vuosiluokkien yhtenäiskoulun toteuttamista Lamminrahkaan sekä joukkoliikenteen järjestämistä etupainotteisesti asukasmäärän kasvuun nähden. Myöhemmässä vaiheessa on mahdollista toteuttaa joukkoliikenteen runkoreitti rakennesuunnitelman mukaisesti raitiotienä. Tampereen Ojalan ja Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavat hyväksyttiin valtuustoissa samanaikaisesti vuoden 2015 alussa. Kaavoista on sen jälkeen valitettu, joten yksityiskohtaisempaan suunnitteluun ei vielä päästä. Kahden kunnan yhteinen suunnitteluryhmä kokoontuu säännöllisesti valitustilanteesta huolimatta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Ojala-Lamminrahka on lähipalvelukeskus. 16

17 Härmälä-Partola: Tampere ja Pirkkala ovat sopineet, että Härmälänrannan uusiin päiväkoteihin voidaan ohjata palveluseteleillä lapsia molempien kuntien alueelta. Alueen kehittämisessä huomioidaan ympäristön asumisen merkittävä lisäys ja tavoite joukkoliikenteen kehittämiseen ja mahdolliseen raitiotiehen. Liikennejärjestelyjä on suunniteltu yhdessä raja-alueella. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue kuuluu Lakalaivan kanssa aluekeskuskokonaisuuteen, jota edistetään monialaisella yhteissuunnittelulla. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksessa on osoitettu kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke, joka ulottuu Tampereen keskustasta Tampereen eteläisen alakeskuksen kautta Sääksjärvelle ja Lempäälän keskustaan. Vyöhykkeen toiminnat ovat jäsentyneet siten, että Lakalaivan-Rautaharkon alue on keskustatoimintojen aluetta, Partola kaupallisten palvelujen aluetta ja Härmälä taajamatoimintojen aluetta. Vuores: Vuoreskeskuksen Lempäälän puoleinen asemakaavoitus käynnistyi yleissuunnitelman osalta vuonna Anniston alueen asemakaavaehdotus valmistui Vuoreksen Tampereen puoleisten osien suunnittelu on edennyt Isokuusen toisen vaiheen asemakaavoituksella. Koukkurannan ja Vuoreskeskuksen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Palvelu- ja infraverkkoa on valmistunut osayleiskaavan mukaisesti aluekokonaisuuden ja molempien kuntien tarpeisiin. Kuntien kesken ei ole toimeenpanosopimusta Vuoreksen osayleiskaavan toteuttamisesta. Rakennesuunnitelmassa 2040 Vuores on lähipalvelukeskus. Tarastenjärvi: Kangasalan ja Tampereen rajalle suunnitellaan nykyisen jätteenkäsittelykeskuksen ja pian valmistuvan hyötyvoimalaitoksen yhteyteen ja läheisyyteen noin 350 hehtaarin yritys- ja teollisuusaluetta. Kunnat laativat alueelle asemakaavoja yhteistyössä vuoden 2014 aikana. Rakennesuunnitelmassa 2040 alue on cleantech-painotteinen osaamiskeskittymä. 3.3 Tonttitarjonta ja rakentamisen ohjaus Toimenpiteet: Asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonnan lisääminen Taajamien lievealueiden maankäytön ohjauksen kehittäminen Kylien maankäytön kehittäminen Suunnittelutarveratkaisuja koskevan ohjeistuksen selventäminen ja hajautumisen hillinnän menettelyjen kehittäminen (valtio) Tontinluovutusohjelmien kehittäminen ja tontinluovutuksen pitkäjänteisyyden lisääminen Seurantakohteet: asemakaava-alueiden pientalotuotannon osuus pientalojen kokonaistuotannosta kuntien luovutuskelpoisten tonttien määrän kehitys valtion tukitoimenpiteiden edistyminen Toteutus: Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet hyväksyttiin seutuhallituksessa tammikuussa Sen jälkeen kaikki kunnat paitsi Nokia ovat hyväksyneet periaatteet sovellettaviksi kunnissa. Nokia käsittelee asian maapoliittisen ohjelman uudistamisen yhteydessä. Maapoliittinen ohjelma valmisteltaneen vuonna Myönteisten suunnittelutarveratkaisujen määrä on laskenut selvästi koko kaupunkiseudulla jaksolla Myös kielteisten ratkaisujen määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien. 17

18 Kuva 12. Suunnittelutarveratkaisut Tampereen kaupunkiseudulla Lähteet Pir-ELY, Tampereen kaupunkiseutu. Kuva 13. Suunnittelutarveratkaisut kunnittain Lähteet: Pir-ELY, Tampereen kaupunkiseutu. Kunnittain tarkasteltuna on nähtävissä vaihteluita aikajaksolla Joissakin kunnissa oli myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja vuonna 2014 enemmän kuin edellisvuonna, mutta pidemmällä jaksolla kehitys on kuitenkin ollut laskusuuntainen. Yleiskuvana on kuntien välisten erojen huomattava tasoittuminen. Heikko taloustilanne lienee merkittävä tekijä em. kehityksessä. Lisäksi markkinoille on vapautunut ja edelleen vapautuu olemassa olevia pientaloja taajamista. On myös mahdollista, että kuntien hajarakentamisen politiikka tiedostetaan aiempaa paremmin, jolloin kansalaiset pohtivat kriittisemmin lupahakemuksiaan. 18

19 Kuva 14. Vuonna 2014 valmistuneiden pientalojen sekä myönteisten ja kielteisten suunnittelutarveratkaisujen sijoittuminen asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle. Kuvassa 14 ja taulukoissa 7 ja 8 kuvataan tarkemmin valmistuneiden pientalojen ja pientalojen rakennuslupien sijoittuminen asemakaava-alueelle ja sen ulkopuolelle. Taulukossa 9 kuvataan asemakaavoitettujen pientalotonttien tarjonta kunnittain. Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella vuonna 2014 valmistuneista pientaloista koko kaupunkiseudulla 75 prosenttia sijoittui asemakaava-alueelle ja 25 prosenttia asemakaavan ulkopuolelle. Asemakaavan ulkopuolelle valmistuneista pientaloista varsin merkittävä osa sijoittui asemakaavan lievealueelle tai sen läheiselle seurantavyöhykkeelle. Luvuissa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja (taulukko 7). Kuitenkin pientalojen sijoittumiskehitys on lähentynyt tavoitteiden mukaista tilannetta viime vuosina. Seudullisten periaatteiden mukaisesti asemakaavan lievealueelle ei tulisi sallia uudisrakentamista ennen kuin alueelle on tehty asemakaava. Asemakaavan ulkopuolelle suuntautuvaa rakentamispainetta tulee ohjata kyliin. Asemakaavan lievealueelle rakentamisen lukuja tulee katsoa huomioiden kuntien erilaiset lievealuerajaukset (ks. rajaukset kuvassa 14). Joissakin kunnissa lievealue kattaa laajan vyöhykkeen asemakaavan ulkopuolella, toisissa kunnissa lievealue rajautuu hyvin kapeaksi ja lähelle nykyistä asemakaava-aluetta. Kylien kaavoittamiseen on kunnissa kiinnitetty edellisvuosia enemmän huomiota. Sen näkyminen pientalojen rakentamisessa on todennettavissa pidemmällä aikavälillä. Myönnettyjen rakennuslupien perusteella tullaan eräissä kunnissa jatkossakin rakentamaan merkittävä osuus pientaloista lievealueelle asemakaava-alueelle tai kyliin rakentamisen sijaan (taulukko 8). 19

20 Valmistuneet pientalot vuonna 2014 sijainnin mukaan: lukumäärä ja prosenttiosuus pientalorakentamisesta kunnassa. Asuntomäärät poikkeavat osittain luvussa 5.1 ilmoitetuista luvuista, koska Rhr-aineisto ei ole täysin ajantasainen. Lähde: Rakennus- ja huoneistorekisteri. Asemakaavaalueelle Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Valmistuneet pientalot yht. lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Kangasala 30 66,7 7 15,6 5 11,1 2 4,4 1 2,2 45 Lempäälä 48 73,8 6 9, , ,5 65 Nokia Orivesi 16 69,6 1 4,3 2 8,7 1 4, Pirkkala 13 81,3 2 12,5 1 6, Tampere ,2 5 3,3 2 1,3 5 3,3 6 3,9 153 Vesilahti 4 28,6 3 21,4 2 14,3 1 7,1 4 28,6 14 Ylöjärvi ,4 3 3, Kaupunkiseutu , ,6 23 4,9 468 * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5 km asemakaavan reunasta ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon, jossa kylät on jaettu 2 luokkaan: asukkaan ja yli 39 asukkaan kyliin. Tässä on huomioitu yli 39 asukkaan kylät, jotka sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueen ulkopuolella. Myönnetyt pientalojen rakennusluvat vuonna 2014 sijainnin mukaan. Lähde: Rhr-aineisto, kunnat. Nokian ja Pirkkalan paikkatietoja ei saatavilla. Asemakaavaalueelle Asemakaavan lievealueelle* Lievealueen ulkopuoliselle taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueelle Kyläalueille** Muualle Myönnetyt pientalojen rakennusluvat vuonna 2014 yht. Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi * Kuntien määrittelemä lievealue 0-5km asemakaavan reunasta. ** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon (ykr-kyläalue). Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Tässä tarkastelussa huomioidaan ainoastaan yli 39 asukkaan kylät, jotka sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen taajaman ja lähitaajaman seuranta-alueen ulkopuolella. Luovutuskelpoisten tonttien määrän seurannalla pyritään parantamaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja monipuolisen tonttitarjonnan edellytyksiä. Sillä halutaan painottaa aktiivista tonttipolitiikkaa, tarjolla olevien tonttien ajanmukaisuutta ja kysyntään vastaavuutta. Pientalotonttien tarjonnalla ehkäistään hajarakentamisen haittatekijöitä. Taulukossa 9 esitetään pientalotonttien lukumäärät sekä rivi- ja kerrostalotonttien kerrosneliömäärät. Luvut ovat osittain suuntaa-antavia, sillä joitakin toteutustyyppejä, kuten townhouse on hankalaa lokeroida pientalotai rivitalokategoriaan. 20

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014

MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 MAL- SEURANTARAPORTTI 2014 Seutuhallitus 27.5.2015 Väestö, maanhankinta, kaavoitus, asuntotuotanto, liikkuminen Väestön kasvuun varautuminen Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen. Vuoden 2014 seuranta Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-aiesopimuksen 2013 2015 toteutuminen Vuoden 2014 seuranta Seutuhallitus 27.5.2015 1 Tiivistelmä Kasvuun varautuminen: Kaupunkiseudun väestö kasvoi noin 4

Lisätiedot

167 liite 1.xlsx. Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-%

167 liite 1.xlsx. Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% 167 liite 1.xlsx Tuloslaskelma 23.6.2015 Tammikuu-Toukokuu 2015 922 Vesilahti Ta Toteutunut 2015 Ta-Tot.2015 TA-% Toteutunut 2014 TP2014 Toimintatuotot 6 313 128 2 054 080 4 259 048 32,5 2 198 813 6 110

Lisätiedot

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015

TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 TONTTIPÄIVÄ 21.5.2015 Kasvu tiivistyy sisäänpäin tultaessa Vuonna 2014 kaupunkiseudun väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013), mikä vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015 Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015 Seurantaraportti Seutuhallitus, 23.4.2014 1 Tiivistelmä Tampereen kaupunkiseudun kunnallisvaltuustot

Lisätiedot

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen

Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne. Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Kaupunkiseudun MAL3-sopimuksen valmistelutilanne Seutufoorumi 3.11.2015 Päivi Nurminen Esitykseni Sopimusmenettelyn lähtökohdat Kaupunkiseudun tavoitteet MAL3-kierrokselle Tavoitteista toimenpiteisiin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011

Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto. 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot

Sisällysluettelo. 1 Johdanto. 2 Väestön kasvuun varautuminen 2.1 Maankäyttöyhteistyön sitovuus 2.2 Raakamaa- ja kaavavarannot Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2013 2015 Seurantaraportti Seutuhallitus, 23.4.2014 Valtion ja kuntien seurantakokous, 6.5.2014 1 Tiivistelmä Tampereen

Lisätiedot

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.

+ 115 000. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä. Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu. + 115 000 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-aiesopimus kasvun hallinnan välineinä Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö www.tampereenseutu.fi + 115 000 - Varautuminen 115 000 asukkaan väestönkasvuun 2013-2040

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Mikä on rakennesuunnitelma?

Mikä on rakennesuunnitelma? Kimmo Kurunmäki, Seutufoorumi 13.11.2014 Mikä on rakennesuunnitelma? Kaupunkiseudun ydinalueita koskeva strateginen suunnitelma, jossa kuvataan maankäytön, asumisen, liikenteen ja palveluverkon tavoitteellinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina

Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Tampereen tonttitarjonta ja asuntotuotantoon sekä asuinympäristöön liittyvät tavoitteet lähivuosina Kaupunkiseudun tonttipäivä 10.3.2016 Mikko Nurminen 10.3.2016 Maakunnalliset ja seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita:

Seutuhallitus päätti 30.3.2011 pyytää kunnilta lausunnot periaateluonnoksesta. Lausuntopyynnössä kuntia pyydettiin pohtimaan seuraavia asioita: Kaupunginhallitus 182 21.05.2012 Kehittämisjaosto 8 14.06.2012 SEUDULLISET PERIAATTEET YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Khall 182 "Seutujohtaja Nurminen 14.4.2012 Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman, valtioneuvoston

Lisätiedot

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet?

Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? Seudullisen asuntopolitiikan mahdollisuudet? MAL-verkosto, Suomen Kuntaliitto ja Ympäristöministeriö 21.10.2015 Tampereen kaupunki apulaispormestari Pekka Salmi Kaupunkiseudun alue Väestö 31.12.2014 Kangasala

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 3/2016 14.4.2016

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 3/2016 14.4.2016 Aika: torstai 21.4.2016 klo 13.00-15.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18A, 2. krs Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere, pj. Markku

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen työryhmä muistio 8/2014 10.11.2014 Aika: maanantaina 10.11.2014 klo 11.00 13.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.

SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9. SEURANTA JA INDIKAATTORIT KESTÄVÄSSÄ KAUPUNKILIIKENTEESSÄ Seuranta osana MAL-aiesopimuksia Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 16.9.2015 MAL aiesopimusmenettely PARAS-hanke, pääministeri Kataisen hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

1 1 LUONNOS 23.9.2012 1

1 1 LUONNOS 23.9.2012 1 1 1 LUONNOS 23.9.2012 1 2 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN MAL-SIDOSRYHMÄFOORUMI Tampere-talo, Tampere 2.10.2015 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT I. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 II. MAL2-aiesopimus III. Sipilän hallitusohjelma

Lisätiedot

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET

1. LÄHTÖKOHTA 2. OSAPUOLET 3. AIESOPIMUKSEN YLEISET TAVOITTEET Allekirjoitusversio 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksella edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Samalla edistetään hallitusohjelman,

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Aiesopimusehdotus 26.11.2010, hyv. sh 30.11.2010

Aiesopimusehdotus 26.11.2010, hyv. sh 30.11.2010 1 2 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN JA VALTION VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS 1. LÄHTÖKOHTA Aiesopimuksen lähtökohtana on valtioneuvoston 12.11.2009 hyväksymä selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Maankäyttö ja asuminen -työryhmä asialista 2/2015 20.3.2015 Aika: perjantaina 27.3.2015 klo 13.00-15.00. Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat:

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella.

Sisällys. Versio 14.1.2016. Neuvoteltavat kysymykset ja muut huomiot on esitetty punaisella. Sisällys 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET TAVOITTEET, KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 7/2014 27.10.2014 Aika: keskiviikko 1.10.2014 klo 9:15 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2.krs Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi

Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen. ja seurannassa. Arja Salmi Seudulliset paikkatiedot ja niiden soveltaminen Helsingin seudun MALaiesopimuksen valmistelussa ja seurannassa Arja Salmi MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen Maankäytön, Asumisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014

esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 esittelydiat kuntakäsittelyihin Tampereen kaupunkiseutu 19.1.2015 Seutuhallitus 17.12.2014 Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 8 kunnan toiminnallinen kokonaisuus. Strateginen suunnitelma ja poliittinen

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja?

Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? RAKLIN ALUETOIMIKUNTA Ajankohtaisseminaari, Jyväskylä 8.10.2014 Kaavoituksen tulevaisuus Boostaaja vai feidaaja? Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin aktiivisen palautteen

Lisätiedot

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla

Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla Asemakaavojen ulkopuolisen rakentamisen seudulliset periaatteet Tampereen kaupunkiseudulla Turku, UZ-seminaari 6.5.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi 8 kuntaa

Lisätiedot

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2016 2020 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 8.10.2015 Kuntasuunnittelulautakunta 13.10.2015 Kunnanhallitus 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 11.11.2015 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2015 27.4.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 3/2015 27.4.2015 Aika: torstai 2.4.2015 klo 10:00 Paikka: Tampereen kaupungin virastotalo, Ryhmähuone 1, 5 krs. Aleksis Kiven katu 14-16 c Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere,

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

7.4.2016 Ehdotus 7.4.2016

7.4.2016 Ehdotus 7.4.2016 7.4.2016 Ehdotus 7.4.2016 SISÄLLYS 1. SOPIJAOSAPUOLET... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 3. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 4 4. VALTION VÄLINEET SOPIMUKSEN TOTEUTTAMISEKSI... 4 5. KAUPUNKISEUDUN STRATEGISET

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 7/2015 4.12.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Maankäyttö ja asuminen -työryhmä muistio 7/2015 4.12.2015 Aika: torstai 12.11.2015 klo 13.00-15.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Satakunnankatu 18 A (2. krs), Tampere Osallistujat: Maankäyttö ja asuminen -työryhmä: Kari Kankaala johtaja Tampere,

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Väliraportista saadut lausunnot Alueellisesti kohdennettu palaute Masto+ LJ -työryhmä 27.3.2014 TYÖ- SUUNNI- TELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LUONNOS EHDOTUS Väliraportista saadut

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2. Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA

KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä KUNTIEN RAAKAMAAHANKINNAN SEURANTA vuosi 2013 Ari Kilpi maanhankintapäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I Ari Kilpi 20.8.2014 1 Raakamaan käsitteestä

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011 Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2010 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot