KATSAUS. Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet. Kalevi Oksanen

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSAUS. Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet. Kalevi Oksanen"

Transkriptio

1 KATSAUS Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet Kalevi Oksanen Veritautipotilaat tarvitsevat sekä tautinsa että hoitojensa johdosta verivalmisteita toistuvasti ja pitkiä aikoja. Tämä altistaa heidät immunisaatiolle, verensiirtojen välityksellä tarttuville infektioille ja rautakuormitukselle sekä heikentänee heidän immunologista puolustuskykyään. Toisaalta runsaat verensiirrot lisäävät hoitokustannuksia ja luovat paineita vapaaehtoisiin verenluovuttajiin perustuvalle verihuollolle. Sekä potilaan että hoito-organisaation kannalta on siis välttämätöntä noudattaa verensiirroissa tarkkoja indikaatioita. Refraktaarisuus eli huono vaste trombosyyttisiirtoihin on ehkä merkittävin pulma hematologisten potilaiden verensiirroissa. Valkosoluttomien verivalmisteiden systemaattinen käyttö estää useimmiten immunisaatiosta johtuvan refraktaarisuuden. Niitä tulisi aina käyttää hoidettaessa potilaita, jotka saattavat myöhemmin tarvita trombosyyttisiirtoja. Verensiirroilla on edelleen keskeinen asema veritautipotilaiden hoidossa. Pahanlaatuisten veritautien intensiivinen hoito on mahdollista vain niiden tuella. Verisolukasvutekijöiden löytäminen ja kliininen käyttö eivät ole vähentäneet punasolu- ja trombosyyttisiirtojen tarvetta, vaan trombosyyttien käyttö on kaksinkertaistunut Suomessa 1990-luvulla. Sekä akuutit että krooniset verisairaudet altistavat potilaat suurelle määrälle vierailta yksilöiltä kerättyjä soluja. Vaikka perustauti ja sen hoito aiheuttavat usein vaikean immunologisen puutostilan, tämä tila ei kuitenkaan ole kyllin vaikea estääkseen immunisoitumista verisolutuotteille. Toistuviin verensiirtoihin liittyy lisäksi infektioiden ja rautakuormituksen vaara, mahdollisesti myös immuunipuolustuksen heikkenemisen riski. Tässä artikkelissa käsitellään verisoluvalmisteiden käyttöä aikuisten hematologisissa sairauksissa. Yksityiskohtaisempaa tietoa valmisteista, niiden käytöstä ja lasten verensiirtohoidosta on saatavissa esimerkiksi kirjasta»verensiirrot» (Leikola ja Myllylä 1995) sekä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tuotekalenterista. Viittaan myös Duodecimin erikoisnumerossa»pahanlaatuiset veritaudit» ilmestyneeseen erinomaiseen katsaukseen (Kekomäki 1989). Trombosytopeniaan liittyvä vuotovaara Verenvuodot ja infektiot olivat aiemmin leukemian induktiohoidossa yhtä tärkeitä kuolinsyitä. Trombosyyttisiirtojen myötä kuolleisuus vuotoon on merkittävästi vähentynyt, ja nykyään pelkästään vuodosta johtuvat kuolemat ovat harvinaisia. Vuotovaaran ja trombosyyttien lukumäärän välillä ei ole suoraa yhteyttä. Vuotoajan piteneminen alkaa jo trombosyyttimäärän pienentyessä alle arvon 100 x 10 9 /l, mutta verenvuotojen määrä alkaa selvemmin lisääntyä vasta määrän ollessa 20 x 10 9 /l ja verenvuoto suolistoon arvolla 5 x 10 9 /l (Gaydos ym. 1962). Duodecim 1998; 114:

2 Trombosyyttien määrän lisäksi vuototaipumukseen vaikuttavat monet lisätekijät, jotka huonontavat trombosyyttien toimintaa tai paikallista hemostaasia (taulukko 1). Trombosyyttien toimintaa heikentävistä lääkkeistä tärkein on asetyylisalisyylihappo, jonka vaikutus kiertäviin trombosyytteihin on korjaantumaton. Muut prostaglandiineja estävät tulehduskipulääkkeet vaikuttavat samansuuntaisesti mutta lyhytaikaisemmin. Kaikkia tämän ryhmän lääkkeitä on pidettävä trombosytopeniassa vasta-aiheisina. Myös dekstraani ja dipyridamoli heikentävät trombosyyttien toimintaa. Monet muutkin lääkkeet, kuten antihistamiinit, fenotiatsiinit, trisykliset masennuslääkkeet, klofibraatti ja penisilliinijohdokset, vaikuttavat trombosyyttien toimintaan in vitro, mutta niiden kliinistä merkitystä vuototaipumuksen kannalta ei ole osoitettu. Trombosytopeenisen potilaan kipulääkkeenä voidaan turvallisesti käyttää ainakin parasetamolia, dekstropropoksifeenia, tramadolia, buprenorfiinia ja opioideja. Ehkäisevät trombosyyttisiirrot Ehkäiseviä trombosyyttisiirtoja tehdään meillä etenkin remissioon tähtäävää solunsalpaajahoitoa saaville potilaille. Hoitoon vastaamattomassa relapsitilassa oleville potilaille siirretään trombosyyttejä yleensä vain vuotojen tyrehdyttämiseksi. Kroonisessa trombosytopeniassa suhtautuminen siirtoihin vaihtelee. Jos trombosytopenia johtuu luuytimen heikentyneestä tuotannosta, voidaan ehkäiseviä siirtoja tehdä, yleensä kuitenkin pidättyvämmin kuin lyhytkestoisessa trombosytopeniassa. Idiopaattisessa trombosytopeniassa (ITP) ja muissa kulutuksesta johtuvissa trombosytopenioissa ehkäisevistä siirroista ei ole hyötyä. Siirron aiheellistavasta trombosyyttimäärän raja-arvosta on kiistelty pitkään. Useimmiten käytetty raja on ollut 20 x 10 9 /l (National Institutes of Health Consensus Conference 1987), mutta tämän on katsottu johtavan tarpeettoman suureen trombosyyttien kulutukseen. Äärimmäisen tiukkojen kriteerien mukaan toimittaessa rajana on pidetty jopa arvoa 5 x 10 9 /l (Gmür ym. 1991). Tätä käytäntöä voidaan kuitenkin arvostella, koska hyvin pienten trombosyyttimäärien laskenta on epäluotettavaa ja koska verinäytteen T a u l u k k o 1. Vuotovaaraa lisääviä tekijöitä trombosytopeniassa. Solunsalpaajien aiheuttama limakalvovaurio Kuume, infektio Yskä Oksentelu Ulkustauti Äskettäinen leikkaus Anemia Uremia Maksan vajaatoiminta DIC, fibrinolyysi Lääkkeet (asetyylisalisyylihappo, antikoagulantit, tulehduskipulääkkeet, dipyridamoli, dekstraani) otosta trombosyyttien siirtoon yleensä kuluu useita tunteja. Kahdessa äskettäin julkaistussa prospektiivisessa tutkimuksessa (Heckman ym. 1997, Rebulla ym. 1997) verrattiin siirtorajoja 20 x 10 9 /l ja 10 x 10 9 /l vakaassa tilassa olevilla leukemiapotilailla. Kummassakaan tutkimuksessa ei havaittu eroja merkittävien vuotojen esiintymisessä, mutta trombosyyttien käyttö oli % vähäisempää, kun siirtorajana oli 10 x 10 9 /l. Suomessa on toistaiseksi suositeltu käytäntöä, jonka mukaan siirtoraja on vakaassa tilassa 15 x 10 9 /l. Tutkimusten perusteella raja-arvo voisi yhtä hyvin olla 10 x 10 9 /l. Siirtorajan tulee olla suurempi, mikäli potilaalla on vuotovaaraa lisääviä tekijöitä (taulukko 1). Tällöin on myös kiinnitettävä huomiota trombosyyttimäärän jatkuvaan pienenemiseen, jonka on todettu lisäävän vuotovaaraa. Luuytimen elpyessä taas omien trombosyyttien hemostaattinen teho on parempi kuin hoidon alkuvaiheessa. Trombosyyttituki vuodoissa ja toimenpiteissä Välitön trombosyyttisiirto on tarpeen, jos trombosytopeenisellä potilaalla epäillään kallonsisäistä verenvuotoa tai todetaan gastrointestinaalivuoto, runsas hematuria, veriyskä tai silmänpohjien verenvuoto. Sen sijaan petekiat taikka mikroskooppinen hematuria eivät aina edellytä trombosyyttisiirtoa. Trombosyyttimäärän ohella tulee selvittää ja pyrkiä hoitamaan myös muut mahdolliset vuotoon johtaneet tekijät (ulkus, 1234 K. Oksanen

3 peräpukamat, infektiot, plasman hyytymistekijöiden vajaus, DIC). Toimenpiteiden yhteydessä ei yleensä ilmene merkittävää vuotoa, kun trombosyyttien määrä on suurempi kuin x 10 9 /l. Tähän määrään on pyrittävä ennen leikkauksia, sisäelinten biopsioita ja lumbaalipunktiota sekä mielellään myös ennen valtimopunktiota, syvän laskimokatetrin asettamista ja bronkoalveolaarista huuhtelua. Sen sijaan luuytimen biopsiaan tai aspiraatioon ei tarvita edeltävää trombosyyttisiirtoa. ITP-potilaiden pernan poiston yhteydessä on yleisesti annettu trombosyyttejä pernan verisuonten sulkemisen jälkeen. Suurten leikkausten jälkeen trombosyyttien määrä on muutaman vuorokauden ajan aiheellista pitää suurempana kuin 40 x 10 9 /l. Yleinen annossuositus trombosyyttisiirrossa on yksi yksikkö potilaan kymmentä painokiloa kohden. Koska yhdessä pussissa valkosoluttomia trombosyyttejä tai BC-trombosyyttejä on yleensä neljä yksikköä, on aikuisten tavallisin trombosyyttiannos kahdeksan yksikköä. Ehkäisevissä siirroissa saadaan yhtä hyvä tulos antamalla 4 6 yksikön annoksia tiheämmin. Toivottu vaste trombosyyttisiirtoihin eli verenvuodon tyrehtyminen tai vuotoajan lyheneminen saavutetaan ainoastaan, jos kiertävän veren trombosyyttien määrä suurenee riittävästi. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että kun trombosyyttien määrän lisäys on alle 20 x 10 9 /l, vain kolmasosa vuodoista tyrehtyy, kun taas lisäyksen ollessa suurempi kuin 40 x 10 9 /l loppuu yli 80 % vuodoista. Ilmeisesti pienemmätkin trombosyyttimäärän lisäykset vaikuttavat verisuonten seinämiin vuototaipumusta vähentävästi. Vaste trombosyyttisiirtoon tulisi aina tarkistaa mittaamalla trombosyyttien määrä ennen siirtoa ja sen jälkeen. Käytännössä on tapana määrittää trombosyytit siirtoa seuraavana aamuna, jolloin vältytään ylimääräisten verinäytteiden otolta. Tähän seuraavana aamuna mitattuun arvoon vaikuttavat sekä siirron välitön hyötyosuus (recovery) että trombosyyttien elinikä (survival). Jos siirtovaste on huono, tulee seuraavalla kerralla mitata trombosyyttien määrä heti (10 min 1 h) siirron jälkeen. Vastetta voidaan luonnehtia taulukon 2 mukaisesti. T a u l u k k o 2. Vaste trombosyyttisiirtoon tunnin kuluttua siirrosta. Kliininen tulos Trombosyyttimäärän Korjattu lisäys 1 lisäys annettaessa (x10 9 /l) aikuiselle 8 yks. Erinomainen >40 >10 Kohtalainen Niukka Huono <10 <2.5 1 Korjattu lisäys (corrected increment, CI) = trombosyyttimäärän muutos x pinta-ala (m 2 ) / siirrettyjen yksiköiden määrä Refraktaarisuus trombosyyttisiirroille Toistuvasti huonoa vastetta trombosyyttisiirrolle kutsutaan refraktaarisuudeksi. Vastetta voivat huonontaa sekä immunologiset tekijät (HLAvasta-aineet ja trombosyyteille spesifiset vastaaineet) että lukuisat muut tekijät, jotka eivät välity vasta-aineiden kautta (taulukko 3). Immunologisten tekijöiden katsotaan vaikuttavan välittömään hyötyosuuteen, kun taas muut kliiniset tekijät pikemminkin lyhentävät trombosyyttien elinikää ja pienentävät seuraavana aamuna mitattua siirtovastetta. On kuitenkin tavallista, että samanaikaisesti vaikuttaa kummankin tyyppisiä tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee potilaittain (Slichter 1990). Akuutin leukemian hoidossa vaste voi olla huono jopa kolmasosassa trombosyyttisiirroista, vaikka potilaat eivät olisi alloimmunisoituneet. Kliinisesti tärkein refraktaarisuutta aiheuttava tekijä on potilaan immunisoituminen luovuttajan HLA-antigeeneille. Tavanomaisia verivalmisteita käytettäessä näin käy %:lla akuuttia myelooista leukemiaa (AML) sairastavista potilaista. Akuutissa lymfaattisessa leukemiassa (ALL) alloimmunisaatio on harvinaisempaa, kun taas aplastisessa anemiassa ja myelodysplastisessa oireyhtymässä (MDS) sen vaara on tavanomaisia verivalmisteita annettaessa erittäin suuri. HLA-immunisaatio ei aina johda refraktaarisuuteen, sillä vasta-aine voi jäädä kirjoltaan kapeaksi ja toisinaan hävitäkin, vaikka verensiirtoja jatketaan. Usein kehittyy kuitenkin vahvoja multispesifisiä vasta- Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet 1235

4 T a u l u k k o 3. Tekijöitä, jotka huonontavat vastetta trombosyyttisiirtoon. Immunologiset syyt HLA-immunisaatio HPA-immunisaatio (trombosyyttispesifisille antigeeneille) autoimmuunivasta-aineet (harvoin) ABO-epäsopivuus (harvoin) Muut kuin immunologiset syyt suuri perna DIC sepsis, muu infektio luuytimensiirto käänteishyljintä amfoterisiini B, muut antibiootit kuume verenvuoto aineita, joiden johdosta potilas on refraktaarinen muille kuin HLA-sopiville trombosyyteille. Alloimmunisaatio tapahtuu lähes aina 2 6 ensimmäisen hoitoviikon aikana, harvoin myöhemmin. Jos potilas on aiemmin immunisoitunut raskauden tai verensiirron johdosta, voi refraktaarisuuteen johtava sekundaarinen immunisaatio kehittyä viikossakin. Mikäli heti siirron jälkeen toistetusti mitattu vaste on niukka tai huono (taulukko 2), on syytä epäillä alloimmunisaatiota HLA-antigeeneille. Tällöin tulisi tutkia potilaan HLA- ja trombosyyttivasta-aineet immunisaation todentamiseksi sekä kokeilla HLA-sopivien trombosyyttien siirtoa. Tässä tilanteessa on syytä ottaa yhteys SPR:n Veripalvelun lääkäriin tukihoidon edellytysten selvittämiseksi. Veritautipotilaan HLA-tyypitys on yleensä syytä tehdä alkututkimusten joukossa ennen hoitojen aloittamista. Myöhemmin tehtävä tyypitys viivästyttää HLA-sopivien luovuttajien löytämistä, ja syvä leukopenia voi haitata tyypitystä. Useimmille potilaille on SPR:n Veripalvelun rekisterissä riittävästi mahdollisia verenluovuttajia. Yhdeltä luovuttajalta kerätään trombafereesilaitteella noin neljää yksikköä vastaava määrä trombosyyttejä, jotka toimitetaan valkosoluttomina ja sädetettyinä. HLA-sopivia trombosyyttejä käytettäessä hoitavan lääkärin tulee mikäli mahdollista ennakoida trombosyyttisiirtojen tarve, jotta vältyttäisiin kiireellisiltä trombafereeseilta päivystysaikana. HLAsopivia trombosyyttejä käytettäessä on syytä tutkia potilaan HLA-vasta-aineet 2 3 kuukauden välein, koska vasta-aineet saattavat hoidon aikana hävitä. Tällöin voidaan palata HLA-tyypittämättömien valkosoluttomien trombosyyttien käyttöön. Siirtovaste voi jäädä huonoksi myös HLA-sopivia trombosyyttejä käytettäessä. Edellä lueteltujen kliinisten tekijöiden ohella tähän voi olla syynä immunisaatio trombosyyttispesifisille antigeeneille (HPA-immunisaatio). Näin tapahtuu vain muutamalle prosentille potilaista; yleensä he ovat myös HLA-immunisoituneita. HLA-vastaaineita määritettäessä tutkitaan nykyään myös HPA-vasta-aineet, ja useimmiten on mahdollista toimittaa sekä HLA- että HPA-sopivia trombosyyttejä. ABO-ryhmien epäsopivuus ei yleensä ole syynä refraktaarisuuteen. Jos siirretyissä trombosyyteissä on potilaalle vieraita antigeeneja, jää siirtovaste keskimäärin 20 % huonommaksi kuin ABOidenttisessä siirrossa, mutta ero on harvoin kliinisesti merkittävä. Autoimmuunivasta-aineet voivat lyhentää myös siirrettyjen trombosyyttien elinikää. Tätä epäiltäessä voidaan kriittisessä tilanteessa yhdistää trombosyyttien antoon suuriannoksinen immunoglobuliini (0.4 g/kg/vrk laskimoon). Valkosoluttomat verivalmisteet Valkosoluttomien verivalmisteiden käyttö hematologisilla potilailla on yleistynyt nopeasti viime vuosina. Verensiirron aiheuttama alloimmunisaatio on riippuvainen veren valkosoluihin kuuluvista antigeenin esittelijäsoluista, joiden pinnassa on luokan II MHC-molekyylejä. Punasolujen ja trombosyyttien pinnassa näitä molekyylejä ei ole. Immunisaatio pystytään siten estämään, kun verituote sisältää korkeintaan 1 x 10 6 valkosolua/ yksikkö. SPR:n Veripalvelun valkosoluttomat valmisteet täyttävät hyvin tämän vaatimuksen. Myös»bed-side»-suodattimia käyttämällä päästään laboratorio-oloissa tähän valkosolutasoon. Rutiinimaisessa kliinisessä käytössä»bed-side»-suodattimet eivät toistaiseksi ole kuitenkaan olleet yhtä luotettavia. Niiden käyttöä voidaan suositella esimerkiksi kiireisissä verensiirroissa, kun valkosolut K. Oksanen

5 tomia valmisteita ei ole saatavilla. Uusimmat suodatintyypit saattavat tässä suhteessa osoittautua paremmiksi. Yksikin verensiirto, joka sisältää liian suuren annoksen valkosoluja, voi riittää immunisoimaan potilaan. Siksi kaikkien potilaalle annettujen verivalmisteiden myös punasolujen tulee olla valkosoluttomia, kun immunisaation estämistä pidetään tarpeellisena. Tästä on pidettävä huolta myös silloin, kun potilasta hoidetaan muualla kuin vakituisessa hematologisessa hoitoyksikössään, kuten leikkausten yhteydessä tai päivystysaikana toisessa sairaalassa. Primaari-immunisaatio on usein jo tapahtunut ennen veritaudin ilmaantumista, jos potilas on ollut raskaana tai saanut verensiirtoja. Sekundaari-immunisaatiota ei pystyttäne tällöin kokonaan estämään valkosoluttomilla valmisteillakaan. Ilmeisesti kriittinen valkosolumäärä tässä tilanteessa on pienempi kuin 1 x Joka tapauksessa sekundaari-immunisaationkin mahdollisuus vähenee merkittävästi käytettäessä valkosoluttomia valmisteita. Tämä menettely on siis erityisen perusteltua hoidettaessa näitä potilaita, joilla on suuri alloimmunisaation vaara (Oksanen 1994, The Trial to Reduce Alloimmunization to Platelets Study Group 1997). Sytomegalovirus (CMV) on solunsisäinen virus, joka välittyy granulosyyttien, lymfosyyttien ja monosyyttien mukana. Sen sijaan soluttoman plasman ei ole koskaan osoitettu aiheuttaneen CMV-infektiota. Immuunipuutteiselle potilaalle CMV voi aiheuttaa maksatulehduksen, keuhkokuumeen tai gastroenteriitin. Erityisen vaarallinen se on luuytimensiirron saaneille. Valkosoluttomilla valmisteilla pystytään estämään CMV:n siirtyminen verenluovuttajasta potilaaseen (Bowden ym. 1995). Verensiirron aiheuttama käänteishyljintä (GVH) on harvinainen, yleensä kuolemaan johtava komplikaatio, joka johtuu veren mukana siirrettyjen luovuttajan T-lymfosyyttien lisääntymisestä ja reaktiosta veren saajan HLA-molekyyleihin. GVH:n vaara on suurin immuunivajavuuspotilailla, kuten pahanlaatuista veritautia sairastavilla. Ei ole osoitettu, että GVH voitaisiin varmasti estää käyttämällä valkosoluttomia valmisteita. Tästä syystä riskiryhmille annettavat verivalmisteet yleensä sädetetään, mikä estää käänteishyljinnän. Poistettaessa valkosolut suodattamalla menetetään % yksikön trombosyyteistä. Välitön siirtovaste jääkin valkosoluttomia trombosyyttejä käytettäessä jonkin verran pienemmäksi kuin annettaessa suodattamattomia trombosyyttejä. Siitä huolimatta trombosyytti- ja punasolusiirtojen tarve on valkosoluttomia valmisteita käytettäessä jopa pienempi kuin tavallisia tuotteita annettaessa. Immunisaatiosta johtuvan refraktaarisuuden estyminen selittää eron vain osittain. Ilmeisesti suodatus poistaa aktivoituneita ja valmistuksen yhteydessä vaurioituneita trombosyyttejä, joiden elinikä muutenkin jäisi lyhyeksi. On myös viitteitä siitä, että valkosoluttomia verivalmisteita saaneilla potilailla solunsalpaajahoitojen aiheuttama vähäsoluinen vaihe jää lyhyemmäksi kuin tavallisia valmisteita saaneilla (Oksanen ja Elonen 1993). Vaikka valkosoluttomat verivalmisteet ovat kalliimpia kuin tavalliset solutuotteet (taulukko 4), näyttää niiden käyttö veritautipotilailla olevan sekä lääketieteellisesti että taloudellisesti kannattavaa (Oksanen 1994). Niitä tulisi immunisaation estämiseksi käyttää kaikilla potilailla, jotka saattavat myöhemmin tarvita hoidossaan trombosyyttisiirtoja. Tämä koskee myös potilaita, joille annetaan verensiirtoja ennen kuin tarkka diagnoosi on selvitetty. Suodatuskäytännön luotettava toteutus onnistuu varmimmin, jos valkosoluttomia valmisteita käytetään hoitoyksikössä järjestelmällisesti. Mikäli potilaiden välisiä eroja suodatuskäytännössä halutaan pitää yllä, tulee kullakin potilaalla noudatettava käytäntö merkitä selvästi verensiirtolomakkeeseen. ATK-pohjainen verentilausjärjestelmä antaa hyvän mahdollisuuden varmistaa oikeanlaisen solutuotteen tilaus. Punasolujen siirrot Akuutissa leukemiassa ja intensiivisten solunsalpaajahoitojen yhteydessä anemia kehittyy kohtalaisen nopeasti. Tällöin potilas ei ehdi mukautua pieneen hemoglobiinipitoisuuteen, ja huomattavia oireita voi ilmaantua jo arvoilla g/l. Oireita aiheuttava hemoglobiinipitoisuus Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet 1237

6 T a u l u k k o 4. Verivalmisteiden hintoja (SPR:n Veripalvelu v alussa). Tuote Hinta (mk) Punasolut, 1 yks. 235 Valkosoluttomat punasolut, 1 yks. 525 Trombosyytit, 4 yks Valkosoluttomat trombosyytit, 4 yks Valkosoluttomat, HLA-tyypitetyt, sädetetyt trombosyytit, 4 yks. Valkosoluttomat, HLA- ja HPA-tyypitetyt, sädetetyt trombosyytit, 4 yks. Sädetyslisä/yksikkö 50 riippuu myös potilaan yleiskunnosta, varsinkin sydämen, keuhkojen ja verisuonten tilasta. Intensiivihoidoissa käytännön siirtorajana pidetään useimmiten arvoa 80 g/l. Verenvuotojen yhteydessä punasoluja kannattaa antaa suuremmillakin arvoilla. Kerralla annetaan tavallisesti 2 3 yksikköä punasoluja. Leukemian hoitoon annettavan intensiivisen solunsalpaajakuurin jälkeen punasoluja tarvitaan keskimäärin 5 10 yksikköä, mutta yksilölliset erot ovat suuria. Kroonisissa sytopenioissa potilaat sopeutuvat yleensä pieneen hemoglobiinipitoisuuteen ja siirtorajat ovat yksilölliset. Muutoin hyväkuntoinen potilas tarvitsee harvoin punasolusiirtoja, kun arvo on yli 70 g/l. Sen sijaan hemoglobiinipitoisuus 50 g/l vaatii lähes aina korjaamista. Sydän-, verisuoni- tai keuhkosairauksia potevilla pitoisuutta on usein suurennettava yli arvon 90 g/l. Ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä normaaliin arvoon, koska punasolusiirrot lisäävät elimistön rautakuormitusta ja hillitsevät omaa punasolutuotantoa. Ellei anemiaan liity jatkuvaa vuotoa, punasolujen lisääntynyttä hajoamista tai niiden kertymistä pernaan, yksi yksikkö punasoluja suurentaa hemoglobiinipitoisuutta 10 g/l tai hematokriittiarvoa 3 %. Siirtovaste on arvioitavissa vasta vuorokauden kuluttua, jolloin plasmatilavuuden muutos on korjautunut ja vaurioituneet solut ovat poistuneet verenkierrosta. Autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA) on punasolusiirtojen kannalta poikkeustilanne. Autovasta-aine voi haitata veriryhmän määritystä, ja usein se vaikeuttaa sopivuuskokeen tulkintaa sekä estää allovasta-aineiden toteamista. Tämä lisää allovasta-aineista johtuvien hemolyyttisten reaktioiden vaaraa, varsinkin jos potilas on aikaisemmin saanut verensiirtoja. Mahdolliset allovasta-aineet pyritään yleensä selvittämään lähettämällä näytteet vertailulaboratorioon. Autovasta-aineet reagoivat myös annettujen punasolujen kanssa, jolloin näiden tuhoutuminen nopeutuu. Yleensä siirretyt solut säilyvät verenkierrossa yhtä kauan kuin potilaan omat, ja vaikeat reaktiot ovat harvinaisia. Joskus siirrettyjen punasolujen hemolyysi voi kuitenkin olla massiivista ja johtaa DIC-oireyhtymään sekä munuaisvaurioon. Vaara on suhteessa annettujen punasolujen määrään. AIHA:n alkuvaiheessa on saatava käsitys taudin rajuudesta. Tämä voi edellyttää hemoglobiinipitoisuuden seurantaa muutaman tunnin välein. Punasolusiirroista on syytä pidättäytyä, jos potilas on vähäoireinen ja hemoglobiiniarvo pysyy vakaana. Arvoa korjataan vain niin paljon kuin potilaan oireiden kannalta on välttämätöntä. Punasolusiirto tulee aloittaa hitaasti (biologinen esikoe), ja potilasta on valvottava siirron ajan. Joskus massiivinen hemolyysi johtaa hypovolemiaan ja sokkiin, jolloin volyymin korjaus ja nopea punasolusiirto ovat tarpeen. Kylmä- AIHA:ssa potilas on pidettävä lämpimänä ja veren lämmittäminen tarkoitukseen hyväksytyllä laitteella voi myös olla edullista (Ikkala ja Sistonen 1996). Granulosyyttien siirrot Granulosyyttien siirtoja on käytetty vaikeiden infektioiden tukihoitona silloin, kun veren neutrofiilimäärä on alle 0.2 x 10 9 /l eikä infektio ole 2 3 vuorokaudessa reagoinut suotuisasti antibioottihoitoon. Päivittäinen annos on ollut granulosyyttiä tai veriyksikön sisältämät valkosolut. Tämä hoitomuoto on käynyt harvinaiseksi, kun uudet antibiootit ja granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet infektioiden hoitomahdollisuuksia. Ehkäisevänä hoitona granulosyyttien siirrot ovat tehottomia. Lisäksi niihin liittyy alloimmunisaation ja CMV-infektion vaara. Kiinnostus granulosyyttien siirtoon on lisääntynyt uudelleen valkosolukasvutekijöiden 1238 K. Oksanen

7 (G-CSF, GM-CSF) myötä. Näitä sekä kortikosteroideja käyttämällä on terveiltä verenluovuttajilta saatu kerätyksi yli kymmenkertaisia granulosyyttimääriä aikaisempaan verrattuna, ja saajan neutrofiilimäärä on voitu pitää välillä x 10 9 /l (Dale ym. 1997). Tämän hoitomuodon tehokkuudesta tarvitaan vielä kontrolloituja tutkimuksia. Verensiirtojen tulevaisuus Intensiivihoitojen yleistyminen lisännee edelleenkin verensiirtojen etenkin trombosyyttisiirtojen tarvetta. Tämä lisää hoitokustannuksia ja luo paineita verihuollosta vastaavalle organisaatiolle. Tutkimuksen kohteena olevia uusia menetelmiä, joista toivotaan helpotusta pulmaan, ovat mm. trombosyyttikasvutekijän käyttö potilailla tai verenluovuttajilla, trombosyyttien säilyvyyttä parantavat tekniset uudistukset, trombosyyttien korvaaminen keinotekoisilla valmisteilla ja punasolusiirtojen korvaaminen hemoglobiiniliuoksilla (Kruskall 1997). Lähivuosina näistä ei kuitenkaan liene odotettavissa merkittävää käytännön apua. Refraktaarisuuteen vaikuttavien tekijöiden tarkempi tunteminen ja erityisesti verensiirron aiheiden tarkka noudattaminen ovat keskeisiä tekijöitä rajallisten verisoluvarantojen säästämiseksi. Kirjallisuutta Bowden R A, Slichter S J, Sayers M, ym. A comparison of filtered leukocyte-reduced and cytomegalovirus (CMV) seronegative blood products for the prevention of transfusion-associated CMV infection after marrow transplant. Blood 1995; 86: Dale C D, Liles W C, Price T H. Renewed interest in granulocyte transfusion therapy. Br J Haematol 1997; 98: Gaydos L A, Freireich E J, Mantel N. The quantitative relation between platelet count and hemorrhage in patients with acute leukemia. N Engl J Med 1962; 266: Gmür J, Burger J, Schanz U, ym. Safety of stringent prophylactic platelet transfusion policy for patients with acute leukemia. Lancet 1991; 338: Heckman K D, Weiner G J, Davis C S, Strauss R G, Jones M P, Burns C P. Randomized study of prophylactic platelet transfusion threshold during induction therapy for adult acute leukemia: 10,000/µL versus 20,000/µL. J Clin Oncol 1997; 15: Ikkala E, Sistonen P. Verensiirrot autoimmuunihemolyyttisessä anemiassa. Kirjassa: Leikola J, Myllylä G, toim. Verensiirrot. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, 1995, s Kekomäki R. Verisoluvalmisteet pahanlaatuisten veritautien hoidon tukena. Duodecim 1989; 105: Kruskall M S. The perils of platelet transfusions. N Engl J Med 1997; 337: Leikola J, Myllylä G, toim. Verensiirrot. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, National Institutes of Health consensus development conference on platelet transfusion therapy. Consensus statement. JAMA 1987; 257: Oksanen K, Elonen E. Impact of leucocyte-depleted blood components on the haematological recovery and prognosis of patients with acute myeloid leukaemia. Br J Haematol 1993; 84: Oksanen K. Leukocyte-depleted blood components in hematologic malignancies [väitöskirja]. Helsingin yliopisto Rebulla P, Finazzi G, Marangoni F, ym. The threshold for prophylactic platelet transfusions in adults with acute myeloid leukemia. N Engl J Med 1997; 337: Slichter S J. Mechanisms and management of platelet refractoriness. Kirjassa: Nance S J, toim. Transfusion medicine in the 1990 s. Arlington: American Association of Blood Banks, 1990, s Suomen Punainen Risti, Veripalvelu. Veri- ja plasmavalmisteet Helsinki The Trial to Reduce Alloimmunization to Platelets Study Group. Leukocyte reduction and ultraviolet B irradiation of platelets to prevent alloimmunization and refractoriness to platelet transfusions. N Engl J Med 1997; 337: KALEVI OKSANEN, LT, kliininen hematologi Kanta-Hämeen keskussairaala Hämeenlinna Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet 1239

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 1 Toimitus: Susanna Sainio ja Hannele Sareneva Työryhmä: Veripalvelun valmiste- ja verensiirtoasiantuntijat Taitto: Riitta Malinen Kuvat: Jyrki Komulainen/Mediafocus,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Verensiirtotoiminta. Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Verensiirtotoiminta. Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Verensiirtotoiminta Lotta Joutsi-Korhonen LT, dos, kliinisen kemian erikoislääkäri 9.12.2013 Kliininen kemia Helsingin yliopisto ja HUSLAB Sisältö Veriturvatoiminta Verivalmisteet Veriryhmät, punasoluantigeenit

Lisätiedot

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden Riikka Palo LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Lasten- ja nuorten sairaala riikka.palo[a]hus.fi Verivalmisteiden käyttö Suomessa Punasoluja on Suomessa käytetty kansainvälisesti verrattuna paljon, mutta verivalmisteiden

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire?

Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Mitä teen, kun verensiirrolla on kiire? Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 10.10.2014 Inna Sareneva FM 1 1 1 1 1 Veriryhmät veriryhmät ovat punasolun pinta-antigeeneja veriryhmät määritellään antigeenien

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Käyttöönottopäivä: 12.01.2007 1 (8) VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Verivalmisteita täsmälliseen verensiirtotarpeeseen

Verivalmisteita täsmälliseen verensiirtotarpeeseen tieteessä Eeva Juvonen dosentti, kliinisen hematologian erikoislääkäri eeva.juvonen@veripalvelu.fi Inna Sareneva FM, veriryhmäasiantuntija Tom Krusius professori, lääketieteellinen johtaja Suomen Punainen

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Valkeakosken aluesairaala siirtyy käyttämään veriryhmä ja seulonta käytäntöä,

Lisätiedot

KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ?

KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ? KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ? Rönty Samppa Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos / Sisätaudit Diagnostiikan laitos / Kliininen kemia Oulun yliopisto Maaliskuu 2014

Lisätiedot

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Verensiirtohoito Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Marjut Salonvaara Sairaalahoidossa olevat vastasyntyneet ja erityisesti keskoset voivat tarvita hoitojaksonsa aikana verivalmisteita useita kertoja.

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus

Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Verensiirtoa edeltävät sopivuustutkimukset ja niiden oikea ajoitus Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Immunologian perusteita taustaksi Immunologia on tieteenala, jossa tutkitaan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä 20.5.2016 Kivihaka Luovutettu kokoveri Lääkkeet Verivalmisteet Lääkkeen raaka aineeksi pakastettu

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012 1 (6) TAYS:N VERIKESKUS HOITAA YLÄ-PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLTOALUEEN VERITILAUKSET 18.6.2012 ALKAEN Mäntän verikeskuksen toiminta siirtyy TAYS:n verikeskuksen hoidettavaksi 18.6.2012. Samalla myös Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot

Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot Verensiirtohoito Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot Timo Siitonen ja Pirjo Koistinen Trombosyyttiensiirroilla on edelleen merkittävin asema trombosytopeniasta johtuvien verenvuotojen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit

Lisätiedot

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas

Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö. Uusi Verensiirto-opas Raskaana olevien ja vastasyntyneiden verensiirto ja seulonta käytäntö Uusi Verensiirto-opas Tomi Koski 11.5.2017 1 Raskaana olevien veriryhmä ja seulonta käytäntö 2 periaatteellista estettä ei ole raskauden

Lisätiedot

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista

Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista Ajankohtaisia asioita veriryhmätutkimuksista Inna Sareneva FM Laboratorioasiantuntija 13.5.2013 1 1 1 1 1 Veripalvelu lyhyesti 18 toimipaikkaa ja lukuisia verenluovutustilaisuuksia ei tavoittele voittoa

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 1 MUUTOKSET, JOTKA ON TOTEUTETTAVA ASIAAN KUULUVIIN KOHTIIN VALMISTEYHTEENVETOON MOKSIFLOKSASIINIA SISÄLTÄVILLE LÄÄKEVALMISTEILLE Korjausmerkityssä

Lisätiedot

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Verensiirron haittavaikutukset 2016 11.5.2017 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio 2016 lukuja 207 000 265 000 50 000 verenluovutusta myytyä punasolu-, trombosyytti- ja octaplaslg -valmistetta potilasta saa

Lisätiedot

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Perehdytysopas SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatijat: sh Katja Lehtoranta ja sh Heidi Pohjonen Päivitetty 14.08.2013 Tekstisisällön on lukenut ja kommentoinut: Hematologi Seppo

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio

Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä. Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mitä punasolumorfologia kertoo anemian syistä Pentti Mäntymaa ISLAB, Kuopion aluelaboratorio Mikä on anemia? Veren hemoglobiini laskee alle viitealueen: miehillä alle 134 g/l naisilla alle 117 g/l lapsilla

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Potilas saa valmisteen käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista.

Potilas saa valmisteen käyttöä koskevaa tietoa pakkausselosteesta, lääkäriltä tai apteekista. EMA/113870/2017 EMEA/H/C/000717 Julkinen EPAR-yhteenveto lenalidomidi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee valmistetta. Tekstissä selitetään, miten virasto on

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA

MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA MITÄ SITTEN, KUN MAAILMASSA ON VAIN YKSI AINOA SOPIVA VERENLUOVUTTAJA Verikeskuspäivä 12.5.2017 Susanna Sainio www.veripalvelu.fi M.O -57 sektiosynnytys -85, ps siirto 18.8.2016 OYS olkavarren trauma,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN MUIHIN SOTE:N HOITOYKSIKÖIHIN KUIN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake N:o 815 4651 2. ILMOITUS VERIVALMISTEEN LAATUA JA TURVALLISUUTTA UHANNEESTA VAKAVASTA VAARATILANTEESTA (terveydenhuollon toimintayksikkö ja veripalvelulaitos) Vaaratilanneilmoituksen tunniste Ilmoittava

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut

LABORATORIOTIEDOTE 23/2008. Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk (5) Jakelussa mainitut Kemian keskitetyt laboratoriopalvelut/tk 26.5.2008 1 (5) Jakelussa mainitut MUUTOKSIA VERITILAUS- JA VERENSIIRTOKÄYTÄNNÖISSÄ 28.5.2008 ALKAEN Verikeskuksen uusi palvelunumero p. (03) 311 76550 Verikeskuksen

Lisätiedot

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa Veripalvelun periaatteet ja arvot Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen yhdessä ammattitaidolla voittoa tavoittelematta arvomme ovat potilaan hyvinvointi

Lisätiedot

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Petra Koskimies Tanja Pursiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille

(pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tietoa KEYTRUDA - valmisteesta (pembrolitsumabi) Tietoa potilaille Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Voit auttaa ilmoittamalla

Lisätiedot

Liite III. Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin Liite III Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin Huomautus: Nämä valmistetiedot ovat tulos referraaliprosessista, johon tämä komission päätös liittyy. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu 30.8.2012 1 Kirjallisuutta Verivalmisteiden käytön opas 2009. Suomen Punainen Risti 2009, laajempi versio Terveysportissa Verensiirron ABO verkkokurssi.

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Säilytä

Lisätiedot

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi

Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tasigna (nilotinibi) Tärkeää tietoa lääkehoidostasi Tärkeää tietoa TASIGNA-hoidosta Mitä TASIGNA ON? TASIGNA on reseptilääke, jota käytetään Philadelphia-kromosomipositiivisen kroonisen myelooisen leukemian

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen

Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet. Erkki Elonen LÄÄKEVAAKA Granulosyyttikasvutekijöiden käyttöaiheet Erkki Elonen Vaikea neutropenia altistaa vaarallisille infektioille. Granulosyyttikasvutekijät ovat parantaneet granulosytopeniapotilaiden elämänlaatua

Lisätiedot

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.

Kissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Eporatio 1 000 IU / 0,5 ml injektioneste, liuos esitäytetyssä ruiskussa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi esitäytetty ruisku sisältää 1 000

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa)

Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta (yksi lyhyt kappale kustakin käyttöaiheesta, enintään 50 sanaa) VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Albiomin 5 % ja 20 % ovat laskimoon annettavia infuusioliuoksia, jotka on tarkoitettu kiertävän veritilavuuden palauttamiseen ja

Lisätiedot