Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot"

Transkriptio

1 Verensiirtohoito Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot Timo Siitonen ja Pirjo Koistinen Trombosyyttiensiirroilla on edelleen merkittävin asema trombosytopeniasta johtuvien verenvuotojen hoidossa ja ehkäisyssä. Trombosyyttien hyvä saatavuus on mahdollistanut pahanlaatuisten veritautien solunsalpaajahoidon tehostamisen ja sen myötä hoitotulosten parantumisen. Koska trombosyyttiensiirtoihin liittyy tiettyjä riskejä ja niiden saatavuus on rajallinen, on tärkeää, että trombosyyttien käyttö kohdennetaan oikeisiin potilasryhmiin. Luuytimen heikosta tuotannosta johtuvassa trombosytopeniassa trombosyyttien profylaktisen siirron rajaksi voidaan suositella arvoa 5 10 x10 9 /l silloin, kun muita verenvuotoa lisääviä tekijöitä ei ole vaikuttamassa. Vuodolle altistavien muiden tekijöiden yhteydessä siirtorajana voidaan pitää pitoisuutta x10 9 /l. Toimenpiteet ja leikkaukset vaativat yleensä arvon 50x10 9 /l ylittävää trombosyyttipitoisuutta. Tilanteissa, joissa trombosytopenian korjaantuminen ei ole odotettavissa, trombosyyttejä ei tulisi siirtää muutoin kuin toimenpiteisiin valmistauduttaessa tai vakavien verenvuotojen yhteydessä. T rombosyyttivalmisteiden hyvä saatavuus on mahdollistanut pahanlaatuisten veritautien ja muiden syöpätautien tehokkaan hoidon kehittämisen. Suurin osa trombosyyttisiirroista tehdäänkin nykyään veritauteja hoitavissa yksiköissä. Sen sijaan, että trombosyyttiensiirtoja käytettäisiin verenvuotojen hoitoon, trombosyyttejä annetaan vuotojen estämiseksi potilaille, joiden trombosytopenia johtuu joko luuytimen sairaudesta tai siihen annetusta hoidosta. Suomessa trombosyyttien kokonaiskulutus on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden ja kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana seuraten kansainvälistä suuntausta. Nykyään Suomessa kulutetaan vuosittain noin yksikköä trombosyyttejä, joiden arvo on noin 10,5 miljoonaa euroa. Trombosyyttiensiirrot ovat kalliita ja nykyään varsin merkittävä menoerä hematologisten yksiköiden vuosibudjeteissa. Esimerkiksi Oulun yliopistollinen sairaala käytti vuonna 2002 trombosyyttiensiirtoihin euroa, josta aikuishematologian yksikön osuus oli 42 %. Koska trombosyyttien säilyvyysaika on lyhyt, saatavuus on riippuvainen jatkuvasta tasaisesta verenluovutustoiminnasta. Trombosyyttien lisääntyvä käyttö luo siten yhä enemmän paineita kansalliselle veripalvelulle riittävän saannin turvaamiseksi. Trombosyytit on toimitettu toistuvia siirtoja saaville potilaille yleensä ABO-veriryhmäidenttisinä. Eri veriryhmien yleisyyserojen takia esimerkiksi vuonna % kerätyistä trombosyyteistä vanheni käyttämättöminä. Trombosyyttiensiirroissa ollaankin siirtymässä ABO-ryhmäidenttisyyden sijasta ABOryhmäsopivuuteen. Tämä vähentänee vanhene- Duodecim 2004;120:

2 misesta johtuvaa hävikkiä ja kustannuksia. Trombosyyttiensiirtoihin voi liittyä haittavaikutuksia, joista tavallisimpia ovat kuume, allergiset reaktiot ja alloimmunisaation kehittyminen. Tämän vuoksi trombosyyttiensiirtoja tulisi tehdä profylaktisesti vain niille potilaille, jotka selkeästi hyötyvät siirroista. Lisäksi tulisi käyttää niitä siirtorajoja, joilla on osoitettu saavutettavan riittävä hyöty verenvuotoriskin vähenemisenä potilaiden hoidon siitä kuitenkaan vaarantumatta. Viime vuosina julkaistut tutkimukset ovat selkeyttäneet näkemyksiä turvallisista profylaktisista siirtorajoista (Heckman ym. 1997, Rebulla ym. 1997, Wandt ym. 1998, Sagmeister ym. 1999), ja niiden pohjalta on laadittu ja uudistettu kansainvälisiä suosituksia (Schiffer ym. 2001, British Committee for Standards in Hematology 2003). Trombosyyttien keräys, käsittely ja varastointi Suomessa Trombosyytit kerätään luovuttajien kokoverestä ns. buffy coat (BC) menetelmällä tai keräämällä ne yksittäiseltä luovuttajalta afereesilaitteella. Jälkimmäistä tapaa käytetään Suomessa ainoastaan tilanteissa, joissa tarvitaan tietyn HLA-kudostyypin trombosyyttejä (Kekomäki 1989). Yhdessä kokoverestä erotetussa BCtrombosyyttiyksikössä on keskimäärin 70x10 9 trombosyyttiä, ja se sisältää plasmaa vain noin 13 ml. Afereesilla kerätyssä valmisteessa on hieman enemmän trombosyyttejä kuin BC-valmisteessa, mutta toisaalta se sisältää huomattavasti enemmän plasmaa. Yhteen trombosyyttivalmistepussiin pakataan neljä trombosyyttiyksikköä, ja sen kokonaistilavuus on noin 300 ml (kuva). Trombosyytit säilyvät toimivina tasoravistelijassa viisi vuorokautta, mutta hoitopaikkaan toimittamisen jälkeen huoneenlämmössä säilytettävät trombosyytit suositellaan käytettäväksi 24 tunnin aikana. ABO-Rh-sopivuuden merkitys Suomessa trombosyyttiensiirroissa on pyritty saajan ja luovuttajan veriryhmien ABO-identtisyyteen, mutta siitä on jouduttu tinkimään Kuva. Neljä trombosyyttiyksikköä sisältävä trombosyyttivalmistepussi. trombosyyttien saatavuuden varmistamiseksi. Toisaalta tiukka vaatimus ryhmäidenttisyydessä on johtanut trombosyyttivalmisteiden huomattavaan vanhenemiseen, mikä ei ole taloudellisesti järkevää. Trombosyyttien paremman saatavuuden turvaamiseksi ja vanhenemisen estämiseksi trombosyytteihin voidaan soveltaa turvallisesti samaa ABO-sopivuusperiaatetta kuin punasoluihin. Kun ABO-sopiviakaan trombosyytteja ei ole akuuttiin tarpeeseen saatavilla, myös ABO-epäsopivien käyttö on sallittu (taulukko 1). Trombosyyttivalmisteen punasolumäärä on niin vähäinen, ettei hemolysoitumisella ole käytännön merkitystä saajalle. Myöskään trombosyyttivalmisteen plasman isoagglutiniinit eivät aiheuta merkittäviä ongelmia saajalle. Suu- 878 T. Siitonen ja P. Koistinen

3 Taulukko 1. Trombosyyttiensiirtojen ensisijaisuusjärjestys luovuttajan veriryhmän mukaisesti. Potilaan Luovuttajan veriryhmä: Identtisyys/Sopivuus veriryhmä vaihtoehtojen järjestys A A Identtinen O AB B B B Identtinen O AB A O O Identtinen B A AB AB AB Identtinen A B O Vuodesta 2000 lähtien kaikki Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tuottamat trombosyyttivalmisteet ovat olleet suodatettuja eli valkosoluttomia. Valkosolujen poistamisella vähennetään HLA-immunisaation riskiä, estetään sytomegalovirustartunnat verenluovuttajista potilaisiin ja vähennetään kuumereaktioiden määrää. Vaikeasti immuunipuutteiselle henkilölle trombosyyttivalmisteeseen jäävä pieni lymfosyyttimäärä voi joskus harvoin aiheuttaa vaarallisen käänteishyljintätaudin. Tämä estyy, kun verivalmisteet sädetetään. Sädetys tehdään automaattisesti HLA-tyypitetyille valmisteille, muille tilaajan pyynnöstä. Sädetettyjä valmisteita annetaan allogeenisen kantasolusiirteen saaneilla potilailla kahden vuoden ajan siirrosta. Autologisten siirtojen yhteydessä sädetyksen käyttö vaihtelee keskuksittain. Yleisesti on suositeltu sädetettyjen trombosyyttien käyttöä noin vuoden ajan siirron jälkeen. Trombosyyttivalmisteen sädetystä suositellaan myös silloin, kun potilas on vahvasti immuunipuutteinen. Tällaisia ovat mm. antilymfosyyttiglobuliinihoidon saaneet sekä puriinianalogeja ja alemtutsumabivasta-ainehoitoa saavat potilaat. Sädetettyjä trombosyyttejä tulisi antaa näille potilaille edellä mainittujen hoitojen aikana ja vähintään kuuden kuukauden ajan hoitojen loppumisen jälkeen. rina pitoisuuksina niiden tiedetään voivan heikentää siirtovastetta, mutta Suomesssa toimitetuissa BC-valmisteissa niitä esiintyy hyvin vähän. Allogeenisen kantasolusiirron saaneilla potilailla on kuitenkin syytä pyrkiä ABO-veriryhmäidenttisyyteen haitallisten immunologisten reaktioiden minimoimiseksi. Sen sijaan Rh-sopivuudesta pyritään pitämään kiinni kaikkien potilaiden hoidossa niin, että Rh-negatiiviselle saajalle annetaan ainoastaan Rh-negatiivisia trombosyyttejä. Jos tästä säännöstä joudutaan poikkeamaan hätätilanteissa, potilaan tulee saada profylaksina anti-d-vasta-ainetta. Trombosyyttivalmisteen suodatus ja sädetys Profylaktisten trombosyyttiensiirtojen aiheet eri tautiryhmissä Trombosyyttivalmisteiden laaja käyttö viimeisten vuoden aikana on johtanut veritauteihin liittyvien verenvuotokuolemien vähenemiseen niin, että aiemmasta tärkeimmästä kuolinsyystä on tullut erittäin harvinainen komplikaatio (Benjamin ja Anderson 2002). Luuytimen vajaatoiminnasta johtuvan, periaatteessa hoidon myötä korjautuvan trombosytopenian hoidoksi ovat muotoutuneet profylaktiset trombosyyttisiirrot, vaikka vertailu profylaktisten ja vain verenvuodon vuoksi tehtävien trombosyyttiensiirtojen vaikutuksesta elinaikaennusteeseen puuttuu (Schiffer ym. 2001). Viime vuosien tutkimuksissa on keskitytty etsimään mahdollisimman pientä mutta turvallista trombosyyttiarvoa, jonka yläpuolella pysyminen estäisi verenvuotoongelmat. On hyvä muistaa, että pelkkä trombosyyttien kokonaismäärän mittaaminen ei anna kokonaiskuvaa potilaan vuotoriskistä, vaan siihen vaikuttavat myös muut tekijät, jotka voivat huonontaa trombosyyttien toimintaa tai paikallista hyytymän muodostumista (Oksanen 1998). Tämän vuoksi veritautipotilaan profylaktisten trombosyyttiensiirtojen raja tuleekin Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot 879

4 arvioida yksilöllisesti huomioiden potilaan diagnoosi, taudin vaihe ja vuotovaaraa lisäävät muut tekijät, joita on lueteltu taulukossa 2. Suositeltavat profylaktisten trombosyyttien rajat keskeisissä veritaudeissa on koottu taulukkoon 3. Luuytimen vajaatoiminta Taulukko 2. Verenvuotovaaraa lisääviä tekijöitä trombosytopeniassa. Kuume yli 38 C Merkittävä infektio Trombosyyttipitoisuuden nopea pieneneminen Merkittävä anemia Veren blastipitoisuus yli 50 x 10 9 /l Vaikea limakalvovaurio Yskä tai oksentelu Invasiiviset toimenpiteet Äskettäinen leikkaus Uremia Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia (DIC) Maksan veno-okklusiivinen tauti Maksan vajaatoiminta Verenvuototaudit Veren hyytymistä estävät lääkkeet Akuutti leukemia ja siihen rinnastettavat verisairaudet. Eniten tietoa trombosytopeenisille potilaille tehtävistä profylaktisista trombosyyttiensiirroista on kertynyt akuutin leukemian hoidossa. Varhaisimmat tutkimukset osoittivat, että vakavien verenvuotojen riski on pieni, jos trombosyyttiensiirron rajana pidetään pitoisuutta 20 x10 9 /l (Gaydos ym. 1962). Tämä raja vakiintuikin pitkäksi aikaa kliiniseen käyttöön. Viimeisten kymmenen vuoden aikana useat tutkimukset ovat osoittaneet, että trombosyyttien rajaa voidaan turvallisesti laskea pitoisuuteen 10 x10 9 /l tai jopa pienemmäksi potilasturvallisuuden siitä vaarantumatta (Gmür ym. 1991, Heckman ym. 1997, Rebulla ym. 1997, Wandt ym. 1998, Callow ym. 2002). Valtaosassa julkaistuista tutkimuksista on verrattu rajoja 10x10 9 /l ja 20x10 9 /l leukemiapotilailla, joilla ei ole muita verenvuotoriskiä lisääviä tekijöitä. Potilailla, joilla on kuumetta yli 38 C tai pienenevä trombosyyttipitoisuus tai muu hyytymishäiriö, siirtoraja on alun perin asetettu korkeammalle eli yleensä pitoisuuteen x10 9 l. Vuonna 1997 julkistetuissa kahdessa satunnaistetussa tutkimuksessa todettiin, että siirtorajan lasku pitoisuudesta 20x10 9 /l pitoisuuteen 10 x 10 9 /l ei aiheuttanut ryhmien välille merkitsevää eroa verenvuotojen määrässä, punasolujensiirtojen tarpeessa, sairaalassaolopäivissä, trombosytopeenisissa päivissä tai kuolemissa (Heckman ym. 1997, Rebulla ym. 1997). Laskemalla trombosyyttiraja arvosta 20 x10 9 /l arvoon 10x10 9 /l kustannuksia voitiin pienentää merkittävästi, koska trombosyyttiensiirtoja tarvittiin % vähemmän (Wandt ym. 1998, Callow ym. 2002). Eräissä tutkimuksissa on ehdotettu siirtorajan laskemista arvoon 5 x 10 9 /l, ellei muita verenvuotovuotovaaraa suurentavia tekijöitä esiinny samanaikaisesti (Gmür ym. 1991). Hyvin pienilläkin trombosyyttipitoisuuksilla suurimman osan vuodoista tiedetään kohdistuvan limakalvoihin. Sen sijaan vakavien keskushermostoon kohdistuvien vuotojen riski on melko vähäinen (Gmür ym. 1991, Rebulla ym. 1997). On kuitenkin hyvä muistaa, että veren trombosyyttien mittaus on epäluotettava pienillä pitoisuuksilla (Norris ym. 2003). Esimerkiksi Suomessa on käytössä useita erilaisia trombosyyttejä laskevia laitteita ja niiden toimintaperiaatteet poikkeavat toisistaan. Luotettavimmin pitoisuuden 10 x 10 9 /l alittavat trombosyyttimäärät voidaan mitata immunoanalysaattoreilla, jotka tunnistavat trombosyytit niihin sitoutuvan vastaaineen avulla, mutta tämä menetelmä on toistaiseksi liian kallis rutiinikäyttöön. Luotettava mittaus voisi mahdollistaa trombosyyttiensiirron rajan laskemisen pitoisuuteen 5 x 10 9 /l tilanteissa, joissa muita verenvuotoa lisääviä tekijöitä ei esiinny. Akuuttiin promyelosyyttileukemiaan (APL) liittyy diagnoosivaiheessa disseminoituneen intravaskulaarisen koagulopatian (DIC) kaltainen hyytymishäiriö. Erityisen merkittävä verenvuotohäiriö on taudin mikrogranulaarisessa muodossa, johon tyypillisesti liittyy hyperleukosytoosi. Retinoiinihappo korjaa hyytymishäiriön 1 2 viikossa, mutta siitä huolimatta verenvuotokuoleman riski on 2,4 6,5%. APL onkin yleensä suljettu pois profylaktisten trombosyyt- 880 T. Siitonen ja P. Koistinen

5 Taulukko 3. Veritautipotilaan profylaktisten trombosyyttiensiirtojen aiheet. Diagnoosi/ Kliininen tila Profylaktisen trombohoitovaihe/ syyttiensiirron toimenpiteet raja-arvo (x 10 9 /l) Akuutti leukemia ja Ei vuotovaaraa lisääviä riskitekijöitä 10 vastaavat tilat Ei vuotovaaraa lisääviä riskitekijöitä ja trombosyyttimäärän 5 luotettava mittaus pienillä pitoisuuksilla Vuotovaaraa lisääviä keskeisiä riskitekijöitä, kuten kuume yli 38 C tai vaikea infektio vaikea limakalvovaurio trombosyyttipitoisuuden nopea pieneneminen veren blastien pitoisuus yli 50 x 10 9 /l 15 Lievä vuototaipumus tai antikoagulanttihoito 20 Akuutti disseminoitunut intravaskulaarinen koagulopatia (DIC) 50 Promyelosyyttileukemia induktiohoidon alussa 20 Promyelosyyttileukemia vuoto-oireisilla 50 Kantasolujensiirtohoidot Antilymfosyyttiglobuliinihoito 20 kuten yllä, paitsi Akuutti käänteishyljintä tai maksan veno-okklusiivinen tauti 15 Toimenpiteet Luuydinaspiraatio ja -biopsia Ei profylaksiaa Keskushermostoon ja silmään kohdistuvat 100 Muut toimenpiteet 50 Krooninen trombosytopenia Ei vuotoja Ei profylaksiaa (aplastinen anemia ja myelo- Vastikään merkittävä vuoto tai kuume yli 38 C 10 dysplastinen syndrooma) tiensiirtojen rajoja käsittelevistä tutkimuksista. APL:n hoidon alkuvaiheessa ja vuototaipumuksen ollessa muuten ilmeinen on suositeltu trombosyyttitason suurentamista vähintään yli pitoisuuden 20 x 10 9 /l (British Committee for Standards in Hematology 2003). Jos leukemian hoidot eivät johda hyvään vasteeseen, siirrytään jossain vaiheessa kuratiivisesta hoidosta palliatiiviseen. Tuolloin profylaktisista trombosyyttiensiirroista tulisi yleensä luopua ja antaa trombosyytteja vain vakaviin verenvuotoihin. Kantasolujensiirrot. Trombosyyttiensiirron rajoista kantasolusiirtoja saaneilla potilailla on tehty melko vähän tutkimuksia (Benjamin ja Anderson 2002). Leukemiassa käytettäviin solunsalpaajahoitoihin verrattuna allogeenisiin kantasolujensiirtoihin liittyy enemmän limakalvovaurioita, jotka voivat altistaa verenvuodoille. Verenvuodot ovat peräisin tavallisimmin suolikanavasta tai virtsarakosta; aivoverenvuodot ovat harvinaisia. Kantasolujensiirtoja saaviin potilaisiin voidaankin soveltaa tietyin poikkeuksin samoja trombosyyttiensiirron rajoja kuin akuutin leukemian solunsalpaajahoidoissa. Antilymfosyyttiglobuliinihoidon yhteydessä trombosyyttipitoisuus pienenee, minkä vuoksi trombosyyttiensiirrolle suositellaan tavanomaista korkeampaa rajaa eli pitoisuutta 20x10 9 /l. Akuutissa käänteishyljinnässä limakalvovaurioiden riski suurenee, ja veno-okklusiivisessa taudissa maksan verisuoniin kehittyy mikrotrombeja ja vuotoa, minkä vuoksi suosituksena on trombosyyttipitoisuuden pitäminen näissä tilanteissa yli 15 x 10 9 /l (Wandt ym. 2001). Pitkäaikainen trombosytopenia. Osaa veritaudeista ei pystytä parantamaan (kuten osaa myelodysplastisista syndroomista) ja osassa vaste hoitoon on hidas (kuten aplastisessa anemiassa), jolloin potilaalle jää pysyvä tai pitkäaikainen trombosytopenia. Tämän potilasryhmän hoidosta ei ole tehty satunnaistettuja tutkimuksia, mutta varsin yksimielisiä ollaan siitä, että näille potilaille ei yleensä tehdä profylakti- Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot 881

6 sia trombosyyttiensiirtoja eli trombosyyttejä annetaan vain verenvuotoihin. Tutkimuksissa on todettu, että vakavien vuotojen riski ilman vuotovaaraa suurentavia lisätekijöitä on näillä potilailla pieni, vaikka trombosyyttipitoisuus on alle 5 x 10 9 /l (Sagmeister ym. 1999). Minimoimalla trombosyyttiensiirrot voidaan mahdollisesti välttää alloimmunisaatio ja siten estää siirtovasteen menetys. Jos kroonisesti trombosytopeenisella potilaalla on kuumetta yli 38 C, siirtorajana voidaan käyttää pitoisuutta 5 10x10 9 /l. Merkittävimmissä verenvuodoissa pitoisuutta suurennetaan yli arvon 10 x 10 9 /l (Wandt ym. 2001). Trombosytopenian korjaus ennen kirurgisia toimenpiteitä. Pienen trombosyyttitason korjaaminen ennen luuydinaspiraatiota ja -biopsiaa ei ole tarpeellista, vaan mahdollinen toimenpiteen jälkeinen lisääntynyt verenvuoto tyrehdytetään painamalla. Tutkimusnäyttöä turvallisesta trombosyyttipitoisuudesta ennen erilaisia kirurgisia toimenpiteitä on kertynyt varsin vähän (Rebulla 2001). Ennen keskushermostoon ja silmiin kohdistuvia leikkauksia trombosyyttimäärää pitäisi lisätä yli pitoisuuden 100 x 10 9 /l. Muissa leikkauksissa ja toimenpiteissä, kuten selkäydinpunktiossa, epiduraalianestesiassa, kudosnäytteiden ottoon liittyvissä tähystyksissä, keskuslaskimokatetrin asennuksessa, poskiontelopunktiossa, maksabiopsiassa ja laparotomiassa arvon 50 x 10 9 /l ylittävä trombosyyttipitoisuus on katsottu turvalliseksi. Toisaalta keuhkoputkien huuhtelu sekä mahalaukun tähystys ja muut tähystykset ilman kudosnäytteen ottoa on tehty ongelmitta myös trombosyyttipitoisuuksilla x10 9 /l. Eräissä tutkimuksissa trombosyyttipitoisuutta yli 20 x 10 9 /l on pidetty riittävänä selkäydinpunktioon ryhdyttäessä (Howard ym. 2000, Vavricka ym. 2003). Ennen kirurgista toimenpidettä suositellaan varmistettavaksi uudella mittauksella, että trombosyyttipitoisuus on saatu siirrolla tavoiterajan yläpuolelle. YDINASIAT Kulutustrombosytopenia Immunologisessa trombosytopeniassa (ITP) ei tulisi käyttää profylaktisia trombosyyttiensiirtoja, koska siirtovaste on huono. Autovasta-aineet tarttuvat myös siirrettyihin trombosyytteihin, mikä johtaa niiden tuhoutumiseen verenkierrossa ja retikuloendoteliaalijärjestelmässä. ITP:ssä trombosyyttejä tulisi antaa vain vaikeisiin verenvuotoihin, kuten suolistoverenvuotoon, verioksenteluun, verivirtsaisuuteen, veriyskään, gynekologiseen verenvuotoon, yli tunnin kestävään nenäverenvuotoon, näköä häiritsevään silmänpohjan verenvuotoon tai punasolusiirtoja vaativaan pehmytkudosvuotoon. Petekiat eivät edellytä trombosyyttiensiirtoja. Jos trombosyyttiensiirto tehdään, potilaalle tulisi samanaikaisesti aina antaa kortisonia tai gammaglobuliinia. Siirrettävän trombosyyttimäärän tulisi olla tavallista suurempi (esimerkiksi yksikköä), koska trombosyyttien elinikä on lyhentynyt. Koska omien vähienkin trombosyyttien hemostaattinen kyky on hyvä, kirurgisia toimenpiteitä voidaan hoitoresistenteissä tapauksissa tehdä varsin pienillä trombosyyttipitoisuuksilla. ITP-potilaan pernanpoisto ei myöskään edellytä profylaktisia trombosyyttiensiirtoja. Posttransfuusiopurppuraksi kutsutaan tilannetta, jossa potilaalle kehittyy noin viikon kuluttua trombosyyttien, punasolujen tai plasman Veritautipotilaan profylaktisten trombosyyttisiirtojen käyttö arvioidaan yksilöllisesti huomioiden potilaan diagnoosi, taudin vaihe, ennuste ja vuotovaaraa lisäävät tekijät. Trombosyyttisiirtoraja 5 10 x10 9 /l on luuytimen vajaatoiminnasta johtuvassa trombosytopeniassa turvallinen potilailla, joilla ei ole vuodolle altistavia riskitekijöitä. Trombosyyttien riittävyys voidaan turvata käyttämällä siirroissa ABO-ryhmäidenttisten trombosyyttien sijasta ABO-ryhmäsopivia trombosyyttejä. 882 T. Siitonen ja P. Koistinen

7 siirrosta trombosytopenia ja verenvuototaipumus. Tila johtuu verivalmisteen siirron käynnistämästä trombosyyttispesifisten vasta-aineiden tuotannosta, joka aiheuttaa myös potilaan omien trombosyyttien tuhoutumisen. Hoitona käytetään gammaglobuliinia. Trombosyyttien profylaktisesta annosta ei ole hyötyä huonon siirtovasteen takia. DIC aiheuttaa trombosyyttien kulutusta lisääntyneen verenvuodon ja tukostaipumuksen johdosta. Yksimielisyyttä profylaktisten trombosyyttiensiirtojen rajasta ei ole, mutta trombosyyttipitoisuuden pitäminen arvoa 50 x10 9 /l suurempana vähentää verenvuotoja. DIC:n kroonistuessa trombosyyttejä annetaan ainoastaan verenvuotojen tyrehdyttämiseen (British Committee for Standards in Hematology 2003). Trombosyyttien toimintahäiriöt Perinnöllisissä trombosyyttien vajaatoimintatiloissa, kuten Glanzmannin trombasteniassa ja Bernard Soulierin syndroomassa, verenvuotoongelmia todetaan verrattain harvoin. Tärkeintä on muistaa välttää trombosyyttien toimintaa huonontavia tulehduskipulääkkeitä. Ennen kirurgisia toimenpiteitä potilaat hyötynevät profylaktisesta trombosyyttiensiirrosta. Trombosyyttiensiirron vasta-aiheet Trombosytopenian syy tulisi yleensä selvittää ennen päätöstä trombosyyttien siirtämisestä. Tämä on oleellista, koska joskus siirto voi huonontaa potilaan tilaa. Tromboottisessa trombosytopeenisessa purppurassa profylaktiset trombosyyttisiirrot ilman verenvuotoa ovat vasta-aiheisia, koska eräissä tutkimuksissa niiden on todettu pahentavat mikrotromboosien muodostumista ja lisäävän keskushermosto- ja munuaiskomplikaatioiden riskiä. Hepariinin indusoimassa trombosytopeniassa profylaktisia trombosyyttiensiirtoja ei myöskään tulisi käyttää, koska ne voivat provosoida valtimotukoksen. On kuitenkin muistettava, että merkittävästä trombosytopeniasta johtuvissa verenvuodoissa trombosyyttiensiirto on aina tarpeen etiologiasta riippumatta. Annettavien trombosyyttien määrä ja siirtovasteen arvioiminen Yleensä profylaktisissa siirroissa suositellaan annettavaksi 4 8 yksikköä trombosyyttejä kerrallaan. Siirtonopeus on noin kymmenen minuuttia yhtä yksikköä kohti. Parhaiten siirtovastetta kuvaa heti siirron jälkeen mitattava trombosyyttipitoisuus. Tämä voidaan tehdä luotettavasti jo kymmenen minuutin kuluttua siirrosta aiemman tunnin mittauksen sijaan (O Connell 1988). Yhden trombosyyttiyksikön tulisi normaalisti suurentaa aikuispotilaan trombosyyttipitoisuutta arvolla 5 x 10 9 /l. Jos trombosyyttitason kasvu yksikköä kohti jää alle määrän 2 x 10 9 /l, siirtovastetta sanotaan huonoksi. Trombosyyttiensiirtojen ongelmat Huono siirtovaste voi johtua suurentuneesta pernasta, infektiosta tai DIC:stä. Kuumeisilla potilailla trombosyyttien kulutus saattaa lisääntyä jopa 50 %, jolloin siirtovastekin jää lyhyeksi. Myös eräät lääkkeet, kuten amfoterisiini B ja muut antibiootit, voivat huonontaa vastetta. Jos huono vaste todetaan kahdessa peräkkäisessä trombosyyttiensiirrossa, joissa on käytetty ABOsopivia alle kolme vuorokautta varastoituja trombosyyttivalmisteita, selvitetään alloimmunisaation mahdollisuus (Sacher ym. 2003). Tavallisin syy on HLA-immuunisaatio. Immunisoituminen tapahtuu toistuvissa trombosyyttiensiirroissa yleensä 2 6 ensimmäisen hoitoviikon aikana, ja sitä todetaan etenkin aiemmin raskaana olleilla naisilla. HLA-immunisaatiota epäiltäessä hoitavan lääkärin on syytä olla puhelinyhteydessä Veripalvelun lääkäriin. Keskustelun jälkeen päädytään usein tilaamaan HLA-tyypitettyjä trombosyyttejä. Potilaan HLA-kudostyyppi tulee tuolloin olla tiedossa. Immunisoitumista epäiltäessä potilaalta määritetään HLAvasta-aineet, vaikka tutkimusten tulokset eivät aina ehdikään vaikuttaa päätöksentekoon. Siirtyminen valkosoluttomien trombosyyttien käyttöön on vähentänyt huomattavasti HLA-immunisaatiota. Joskus siirtovaste saattaa jäädä huonoksi myös HLA-sopivia trombosyyttejä saavil- Veritautipotilaiden profylaktiset trombosyyttien siirrot 883

8 la. Näiltä potilailta tutkitaan myös harvinaiset HPA-vasta-aineet (human platelet antigen) HPAimmunisaatiota ajatellen. Siirtoreaktiot ovat trombosyyttiensiirroissa yleisempiä kuin punasolusiirroissa. Kuume-, horkka- ja allergiset reaktiot ovat tavallisia. Näiden reaktioiden aiheuttajiksi ajatellaan suurelta osin verivalmisteen valkosoluista ja trombosyyteistä peräisin olevia sytokiineja, kuten tuumorinekroositekijää ja interleukiini 1:tä ja 6:ta. Reaktion ilmetessä siirto keskeytetään. Tarvittaessa annetaan parasetamolia tai hydrokortisonia tai molempia. Ne lievittävät kuume- ja ihoreaktioita. Oirekuvan korjautuessa siirtoa jatketaan hitaammalla nopeudella, koska siirtonopeudella on vaikutusta haitallisten reaktioiden syntymiseen ja vaikeuteen. Jos trombosyyttien siirrossa ilmenee kuumetta yhdistyneenä heikkoon siirtovasteeseen, reaktio voi johtua myös HLA-immunisaatiosta. Hengenahdistuksena tai muina keuhko-oireina ilmenevät vaikeat reaktiot, kuten anafylaksia tai TRALI (transfusion related lung injury), ovat harvinaisia samoin kuin septiset infektiot. Jos merkittäviä siirtoreaktioita esiintyy esilääkityksestä huolimatta, trombosyytit annetaan pestyinä. Pesuissa menetetään % trombosyyteistä. Pestyt trombosyytit tulee tiputtaa 24 tunnin kuluessa pesusta. IgA-puutteiselle potilaalle verivalmisteet annetaan myös pestyinä. Kirjallisuutta Benjamin RJ, Anderson KC. What is the proper threshold for platelet transfusion in patients with chemotherapy-induced thrombocytopenia? Crit Rev Oncol Hematol 2002;42: British Committee for Standards in Haematology. Guidelines for the use of platelet transfusions. Br J Haematol 2003;122: Callow CR, Swindell R, Randall W, Chopra R. The frequency of bleeding complications in patients with haematological malignancy following the introduction of a stringent prophylactic platelet transfusion policy. Br J Haematol 2002;118: Gaydos LA, Freireich EJ, Mantel N. The quantitative relation between platelet count and hemorrhage in patients with acute leukemia. N Engl J Med 1962;266: Gmür J, Burger J, Schanz U, Fehr J, Schaffner A. Safety of stringent prophylactic transfusion policy for patients with acute leukemia. Lancet 1991;338: Heckman KD, Weiner GJ, Davis CS, Strauss RG, Jones MP, Burns CP. Randomized study of prophylactic platelet transfusion threshold during induction therapy for adult acute leukemia: 10,000/microL versus 20,000/microL. J Clin Oncol 1997;15: Howard SC, Gajjar A, Ribeiro RC, ym. Safety of lumbar puncture for children with acute lymphoblastic leukemia and thrombocytopenia. JAMA 2000;284: Kekomäki R. Verisoluvalmisteet pahanlaatuisten veritautien hoidon tukena. Duodecim 1989;105: Norris S, Pantelidou D, Smith D, Murphy MF. Immunoplatelet counting: potential for reducing the use of platelet transfusions through more accurate platelet counting. Br J Haematol 2003;121: O Connell BA, Lee EJ, Schiffer CA. The value of 10-minute post-transfusion platelet counts. Transfusion 1988;26:66 7. Oksanen K. Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet. Duodecim 1998;114: Rebulla P, Finazzi G, Marangoni F, ym. The threshold for prophylactic platelet transfusions in adults with acute myeloid leukemia. N Engl J Med 1997;337: Rebulla P. Platelet transfusion trigger in difficult patients. Transfus Clin Biol 2001;8: Sagmeister M, Oec L, Gmur J. A restrictive platelet transfusion policy allowing long-term support of outpatients with severe aplastic anemia. Blood 1999;93: Sacher RA, Kickler TS, Schiffer CA, Sherman LA, Bracey AW, Shulman IA. Management of patients refractory to platelet transfusion. Arch Pathol Lab Med 2003;127: Schiffer CA, Anderson KC, Bennett CL, ym. Platelet transfusion for patients with cancer: clinical practice guidelines of the American Society of Clinical Oncology. J Clin Oncol 2001;19: Vavricka SR, Walter RB, Irani S, Halter J, Schanz U. Safety of lumbar puncture for adults with acute leukemia and restrictive prophylactic platelet transfusion. Ann Hematol 2003;82: Wandt H, Frank M, Ehninger G, ym. Safety and cost effectiveness of a 10 x 10(9)/L trigger for prophylactic platelet transfusions compared with the traditional 20 x 10(9)/L trigger: a prospective comparative trial in 105 patients with acute myeloid leukemia. Blood 1998;91: Wandt H, Ehninger G, Gallmeier WM. New strategies for prophylactic platelet transfusion in patients with hematologic diseases. Oncologist 2001;6: TIMO SIITONEN, LT, erikoislääkäri PIRJO KOISTINEN, dosentti, osastonylilääkäri OYS:n sisätautien klinikka PL 20, OYS 884

KATSAUS. Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet. Kalevi Oksanen

KATSAUS. Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet. Kalevi Oksanen KATSAUS Hematologisten potilaiden verensiirron erityispiirteet Kalevi Oksanen Veritautipotilaat tarvitsevat sekä tautinsa että hoitojensa johdosta verivalmisteita toistuvasti ja pitkiä aikoja. Tämä altistaa

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2018 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhDveriryhmän mukaisia valmisteita - minimoidaan

Lisätiedot

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?

Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä

Lisätiedot

KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ?

KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ? KENELLE OYS:SSA SIIRRETÄÄN TROMBOSYYTTEJÄ? Rönty Samppa Syventävien opintojen tutkielma Kliinisen lääketieteen laitos / Sisätaudit Diagnostiikan laitos / Kliininen kemia Oulun yliopisto Maaliskuu 2014

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Verivalmisteet punasolut trombosyytit OctaplasLG Patient Blood Management taustaa käytännön esimerkkejä

Lisätiedot

Verensiirrot Terhi Savinen Hemat. eval

Verensiirrot Terhi Savinen Hemat. eval Verensiirrot 12.4.2019 Terhi Savinen Hemat. eval Sidonnaisuudet Koulutus-/kongressimatkat: Amgen, Janssen, Takeda ja MSD Esityksen sisältö Verivalmisteet ja näiden käyttö Veriryhmät ja tutkimukset ennen

Lisätiedot

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA?

VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? VERENSIIRRON INDIKAATIOT MILLOIN POTILAANI TARVITSEE VERTA? Pia Niittymäki, LL, sis.el Esityksen sisältö Punasoluvalmiste Trombosyyttivalmiste Trombosyyttivalmisteen muutokset Octaplas LG Verituotteiden

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet

Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Verensiirtohoito Lasten verensiirtohoidon erityispiirteet Marjut Salonvaara Sairaalahoidossa olevat vastasyntyneet ja erityisesti keskoset voivat tarvita hoitojaksonsa aikana verivalmisteita useita kertoja.

Lisätiedot

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio

Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina Reaktio Taulukko 1. Verensiirtojen yhteydessä ilmenneet haittatapahtumat vuosina 2013 2017 Reaktio 2013 2014 2015 2016 2017 Akuutti hemolyyttinen reaktio (AHTR) 5 1 4 5 3 Viivästynyt hemolyyttinen reaktio (DHTR)

Lisätiedot

ERIKOISVERIVALMISTEET

ERIKOISVERIVALMISTEET ERIKOISVERIVALMISTEET - Milloin perusvalmisteesta voi olla haittaa? - 16.3.2016 Leena Hiltunen, LT Luennon sisältö Milloin perusverivalmisteesta voi olla haittaa? Erikoisverivalmisteet Suomessa Miksi verivalmisteet

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016

VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 VERIVALMISTEIDEN KÄYTÖN OPAS 2016 1 Toimitus: Susanna Sainio ja Hannele Sareneva Työryhmä: Veripalvelun valmiste- ja verensiirtoasiantuntijat Taitto: Riitta Malinen Kuvat: Jyrki Komulainen/Mediafocus,

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

VERITURVATOIMINTA Johanna Wiksten ja Susanna Sainio VERITURVATOIMINTA 2015 19.5.2016 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Lukuja/vuosi 221 000 verenluovutusta 284 000 myytyä veri- ja jääplasmavalmistetta ~ 50 000 potilasta saa verivalmisteita ~ 250 haittareaktiota

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018

Veriturvaraportti 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2018 VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 28 Verivalmisteiden, erityisesti punasoluvalmisteiden käyttö on vähentynyt viimeisen vuoden aikana 2%, mikä näkyy myös Veriturvatoimistoon raportoitujen haittojen

Lisätiedot

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius

Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu Tom Krusius Verivalmisteet ja niiden käyttö Tom Krusius, Veripalvelu 30.8.2012 1 Kirjallisuutta Verivalmisteiden käytön opas 2009. Suomen Punainen Risti 2009, laajempi versio Terveysportissa Verensiirron ABO verkkokurssi.

Lisätiedot

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

ERIKOISVERIVALMISTEET Milloin perusvalmisteesta voi olla haittaa?

ERIKOISVERIVALMISTEET Milloin perusvalmisteesta voi olla haittaa? ERIKOISVERIVALMISTEET Milloin perusvalmisteesta voi olla haittaa? 15.3.2018 Leena Hiltunen veripalvelu.fi Esityksen sisältö Milloin perusverivalmisteesta voi olla haittaa? Erikoisverivalmisteet Suomessa

Lisätiedot

Trombosyyttisiirrot verenvuotojen ehkäisyssä

Trombosyyttisiirrot verenvuotojen ehkäisyssä Minna Ilmakunnas, Kari Remes, Seppo Hiippala, Heikki Mäkisalo ja Fredrik Åberg Trombosyyttivalmisteiden kulutus on Suomessa poikkeuksellisen runsasta. Valtaosa trombosyyteistä siirretään vuodon ehkäisemiseksi

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN

Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Kliininen kemia/tk 26.4.2011 1 (5) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA 2.5.2011 ALKAEN Valkeakosken aluesairaala siirtyy käyttämään veriryhmä ja seulonta käytäntöä,

Lisätiedot

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka

Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä. Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä Kivihaka Verensiirtohoito tänään uusimmat linjaukset verivalmisteiden käytössä Jarkko Ihalainen Verikeskuspäivä 20.5.2016 Kivihaka Luovutettu kokoveri Lääkkeet Verivalmisteet Lääkkeen raaka aineeksi pakastettu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake N:o 815 4651 2. ILMOITUS VERIVALMISTEEN LAATUA JA TURVALLISUUTTA UHANNEESTA VAKAVASTA VAARATILANTEESTA (terveydenhuollon toimintayksikkö ja veripalvelulaitos) Vaaratilanneilmoituksen tunniste Ilmoittava

Lisätiedot

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI

PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten

Lisätiedot

ITP= IMMUNOLOGINEN TROMBOSYTOPENIA

ITP= IMMUNOLOGINEN TROMBOSYTOPENIA ITP= IMMUNOLOGINEN TROMBOSYTOPENIA Taru Kuittinen, Dos, sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri hematologia, ylilääkäri palvelulinjajohtaja 11.4.2019 Sidonnaisuudet Osakkeet: ei Koulutus/kokousmatkat:

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden hoito

Lisätiedot

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio

Verensiirron haittavaikutukset Johanna Wiksten ja Susanna Sainio Verensiirron haittavaikutukset 2016 11.5.2017 Johanna Wiksten ja Susanna Sainio 2016 lukuja 207 000 265 000 50 000 verenluovutusta myytyä punasolu-, trombosyytti- ja octaplaslg -valmistetta potilasta saa

Lisätiedot

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden

Veripalvelun ja suomalaisten sairaaloiden Riikka Palo LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Lasten- ja nuorten sairaala riikka.palo[a]hus.fi Verivalmisteiden käyttö Suomessa Punasoluja on Suomessa käytetty kansainvälisesti verrattuna paljon, mutta verivalmisteiden

Lisätiedot

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ

- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET

VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET VEREN SOPIVUUSTUTKIMUKSET - miksi veret viipyvät? Anu Korhonen 15.3.2018 Veriryhmä punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät 36 järjestelmää,

Lisätiedot

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA

WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti

Lisätiedot

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET. Johanna Wiksten

VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET. Johanna Wiksten VERITURVATOIMINTA JA VERENSIIRRON HAITTAVAIKUTUKSET Johanna Wiksten 15.3.2018 Turvallisen verensiirron edellytykset Korkealaatuiset, infektioturvalliset verivalmisteet Asianmukaiset verensiirtoa edeltävät

Lisätiedot

Verivalmisteita täsmälliseen verensiirtotarpeeseen

Verivalmisteita täsmälliseen verensiirtotarpeeseen tieteessä Eeva Juvonen dosentti, kliinisen hematologian erikoislääkäri eeva.juvonen@veripalvelu.fi Inna Sareneva FM, veriryhmäasiantuntija Tom Krusius professori, lääketieteellinen johtaja Suomen Punainen

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk

LABORATORIOTIEDOTE 4/2008 1(6) Kliininen kemia/tk 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN MUIHIN SOTE:N HOITOYKSIKÖIHIN KUIN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä

Lisätiedot

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa

VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa VERIPALVELU Osana suomalaista terveydenhuoltoa Veripalvelun periaatteet ja arvot Luomme mahdollisuuksia elämän pelastamiseen yhdessä ammattitaidolla voittoa tavoittelematta arvomme ovat potilaan hyvinvointi

Lisätiedot

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA

VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA 1(7) Jakelussa mainitut VERIKESKUKSEN TOIMINNAN SOPEUTTAMINEN 20.11.2007 ALKAEN TYÖTAISTELUN AIKANA VERIRYHMÄ JA SEULONTA KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN PYSYVÄSTI TAYS:n verikeskuksen toiminta supistuu TEHY:n

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE

Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ

KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO 2.KOULUTUSOHJELMAN TAVOITTEET 3.KOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ HELSINGIN YLIOPISTO, LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA KLIINISEN KEMIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA: VERENSIIRTOLÄÄKETIEDE 1.JOHDANTO Koulutusohjelman vastuuhenkilö on Helsingin yliopiston kliinisen kemian professori.

Lisätiedot

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa

Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit

Lisätiedot

ALL2000_Amendment_2014

ALL2000_Amendment_2014 ALL2000_Amendment_2014 Hoito-ohjelmaa voidaan käyttää yli 15-vuotiaiden T- tai B-ALL-potilaiden hoidossa. ALL2000_amendement_2014 koostuu induktiohoidosta, viidestä konsolidaatiohoidosta ja ylläpitohoidosta.

Lisätiedot

Trombosytopenia on tavallisin verenvuodolle

Trombosytopenia on tavallisin verenvuodolle Katsaus Susanna Sainio Trombosytopenia on varsin tavallinen löydös raskauden aikana, ja synnytyksen aikaan verihiutaleiden määrä on yli 7 %:lla naisista alle 150 x 10 9 /l. Vaikka löydökseen ei yleensä

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012 1 (6) TAYS:N VERIKESKUS HOITAA YLÄ-PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLTOALUEEN VERITILAUKSET 18.6.2012 ALKAEN Mäntän verikeskuksen toiminta siirtyy TAYS:n verikeskuksen hoidettavaksi 18.6.2012. Samalla myös Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA

Kliininen kemia/tk VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA LABORATORIOTIEDOTE 4/2007 1 (5) Jakelussa mainitut VEREN SOPIVUUSKOKEISTA LUOPUMINEN KIRURGIAN VASTUUALUEELLA 1.2.2007 TAYS:ssa siirrytään vaiheittain veriryhmä ja seulonta käytäntöön, jossa sopivuuskokeita

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI

KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI KOODAUS- JA TUONTIDIREKTIIVI JA SUOMEN KANTASOLUREKISTERI matti korhonen, ylilääkäri Solupalvelut SPR Veripalvelu 21.9.2016 Sisältö 1. Suomen Kantasolurekisterin toiminta 2. Luovuttajan valinta, siirteen

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat

Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Vastasyntyneen veriryhmämääritys ja sopivuuskoeongelmat Laboratoriolääketiede ja näyttely 2014 Susanna Sainio,SPR Veripalvelu 1 1 1 2 2 2 Vastasyntyneen veriryhmämääritys ABO A ja B antigeenien määrä punasolujen

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016

Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan. Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Verenvuoto miten diagnosoin, mitä huomioin ja miten hoidan Aino Lepäntalo LT, hematologian erikoislääkäri 14.4.2016 Sidonnaisuudet Kansainvälisiä kokousmatkoja Amgen, Baxter, BMS, Leo-Pharma, Mundipharma,

Lisätiedot

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA

ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA ABO-VERIRYHMÄN MUUTTUMISAIKATAULU KAN- TASOLUSIIRRON SAANEILLA POTILAILLA Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 13.11.2006 Petra Koskimies Tanja Pursiainen HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN 1(6) VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN 11.2.2008 ALKAEN VERIRYHMÄ JA SEULONTA -KÄYTÄNTÖÖN SIIRTYMINEN 11.2.2008 ALKAEN Soten hoitoyksiköitä lukuun ottamatta Finn-Medi

Lisätiedot

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB

Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB Anemian diagnostiikka mitä saan selville mikroskoopilla? Pirkko Lammi Kl. kem. erikoislääkäri ISLAB ANEMIA Anemia = Hb laskee alle iän ja sukupuolen mukaisen viitearvon Anemian syntymekanismit Punasolujen

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen

Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Positiivisesta seulonnasta sopivien verien löytymiseen Anu Korhonen, FM, SPR Veripalvelu Laboratoriolääketiede 2014 ja näyttely 1 1 1 1 1 Veren sopivuustutkimukset Ennen verensiirtoa punasoluvalmisteiden

Lisätiedot

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän

kertomus 2 Hematologi Aino Lepän Toiminta015 kertomus 2 skus e k ä p ö y S S HYK a Hematologi talo Aino Lepän SISÄLLYS Toiminta 2 Toiminnan tulokset 5 Laadunhallinta ja potilasturvallisuus 7 Kehittämisprojektit 8 Käynnissä olevat tutkimukset

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus.

Milloin nestehoitoa. Volyymikorvauksen yleiset periaatteet hypovolemiassa. Nestehoidon tavoitteet. Hypovolemian kehittymisnopeus. Milloin nestehoitoa (Veren)vuodon korvaushoito ja verensiirrot Tom Silfvast Hypovolemia vamma, sisäsyntyinen vuoto muut menetykset (permeabiliteettihäirö) ileus, peritoniitti, sepsis distributiivinen häiriö

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) EMA/642231/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Blincyto (blinatumomabi) Tämä on Blincyto-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Heikki Rantala Kuumekouristukset Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy

Lisätiedot

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa

Verensiirtoreaktiot ja veriturvatoiminta Suomessa Tieteessä katsaus Eeva Juvonen dosentti, osastonylilääkäri eeva.juvonen@veripalvelu.fi Johanna Wiksten veriturvakoordinaattori Anu Korhonen FM, veriryhmäasiantuntija Susanna Sainio LT, erikoislääkäri SPR

Lisätiedot

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen 1 24.8.2017 Perustieto Tietää, miksi verenohennushoitoa käytetään Käytettävät lääkkeet Verenohennushoidon komplikaatiot ja niiden

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Keuhkosyövän uudet lääkkeet

Keuhkosyövän uudet lääkkeet Keuhkosyövän uudet lääkkeet Jarkko Ahvonen Syöpätautien erikoislääkäri Tampereen yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkio Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Lilly, MSD, Roche

Lisätiedot

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi

VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA. Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIOT VASTASYNTYNEEN HOITO JA SEURANTA Ilkka Ketola, LT Lastenlääkäri, neonatologi VERIRYHMÄIMMUNISAATIO Sikiön punasoluja siirtyy äidin verenkiertoon Jos punasolut ovat eri veriryhmää,

Lisätiedot

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala

Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus. Sisko Takala Verensiirron toteutus sairaalassa: verikeskus Sisko Takala 15.3.2018 - Sairaalan verikeskus on osa potilaan verensiirtoketjua - Ketju alkaa Veripalvelusta verenluovutuksesta (Veripalvelun prosessit) päättyen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA TURVALLINEN VERENSIIRTO

VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA TURVALLINEN VERENSIIRTO VERENSIIRRON TURVALLINEN TOTEUTTAMINEN VUODEOSASTOLLA TURVALLINEN VERENSIIRTO 15.3. 2018 Verensiirtotoimintamme turvallisuus Yksikön toimintakulttuuri ja hoidon laadulliset tavoitteet; miten toimintamme

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen

KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito. Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen KLL Lymfosytoosin selvittely KLL:n seuranta ja hoito Hematologian alueellinen koulutuspäivä 14.4.2016 Anu Laasonen www.hematology.fi KLL:n diagnostiikka, seuranta ja hoito-ohjeet löytyvät täältä: -> Hoito-ohjeet

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Tietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen

Tietoa sinulle, jolla on. myelodysplastinen Tietoa sinulle, jolla on myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) 1. Mitä MDS tarkoittaa? Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on ryhmänimitys joukolle pahanlaatuisia verisairauksia, jotka ovat lähtöisin luuytimen

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki

Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki. Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki LASTENHEMATOLOGIAN JA -ONKOLOGIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Valtakunnallinen koulutuskoordinaattori: dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: Dosentti Päivi Lähteenmäki Koulutusohjelman

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016

LABORATORIOTIEDOTE 80b/2016 1 (4) Jakelussa mainitut KESKI-SUOMI, TERVEYSKESKUKSET (PL. KYLLÖ): VERIKESKUKSEN TILAUSJÄRJESTELMÄ JA VERENSIIRRON SOPIVUUSTUTKIMUKSET VAIHTUVAT 1.11.2016 Veritilaukset ja verensiirtotietojen kirjaaminen

Lisätiedot

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy

Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon

Lisätiedot

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen

Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka

Lisätiedot

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas

VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO. Perehdytysopas VERENSIIRTOPOTILAAN HOITO Perehdytysopas SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatijat: sh Katja Lehtoranta ja sh Heidi Pohjonen Päivitetty 14.08.2013 Tekstisisällön on lukenut ja kommentoinut: Hematologi Seppo

Lisätiedot

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET

Verensiirron turvallisuus. Verivalmisteiden tilaus. Veriryhmä- ja sopivuustutkimusnäytteet VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Käyttöönottopäivä: 12.01.2007 1 (8) VERENSIIRTOTOIMINNAN YLEISOHJEET Tässä esitettyjen ohjeiden tarkoituksena on potilasturvallisuuden takaaminen verensiirron yhteydessä ja virhemahdollisuuksien minimoiminen

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Pahanlaatuisten veritautien diagnosointi- ja

Pahanlaatuisten veritautien diagnosointi- ja KATSAUS Akuutti hematologia Erkki Elonen Valtaosa hematologisten tautien akuuteista ongelmista liittyy vaikeisiin sytopenioihin, hyytymistekijöiden puutteeseen, solujen ylimäärään, infektioihin tai metabolisiin

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO. Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/681881/2014 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lynparza-valmisteen (olaparibi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Lynparza-valmisteen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa..

Labquality-päivät Anri Tienhaara TYKSLAB. Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Labquality-päivät 7.2.2008 Anri Tienhaara TYKSLAB Verensiirtojen ongelmatilanteita verikeskuksessa esimerkkien valossa.. Verensiirtohoito.. Punaisen Ristin Veripalvelu verivalmisteet laboratoriopalvelut

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot