Sisältö. innehåll. 1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle... 3

Transkriptio

1 Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma Päivitys keväällä 2014

2 Sisältö innehåll 1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle Laatutyö kokonaisuutena Koulujen laaturyhmät Koulutustoimien laatuvastaavat Koulujen laadun arviointisuunnitelma Koulutustoimen ja koulujen itsearviointi Oppimistulosten arviointi Koulun Hyvinvointiprofiili Huoltajakyselyt Tunnusluvut Koulujen vuosisuunnitelmat Wilma koulujen työsuunnittelussa Koulutustoimen tiimit Koulutuspalvelujen kehityshankkeet laatutyön tukena Koulutustoimen laaturaportti Liitteet Liite 1. Koulutustoimen huoltajakysely... 19

3 1 Taustaa koulutustoimen laatutyölle Perusopetuksen laatukriteerit Perusopetuslaki 21 velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Opetusministeriö julkaisi keväällä 2009 suositusluonteisen Perusopetuksen laatukriteeritasiakirjan, jonka tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Perusopetuksen laatukriteerit on työkalu, jonka avulla koulut ja opetuksen järjestäjät voivat yhdessä arvioida toimintaansa ja suunnitella toiminnan kehittämistä. Laatukriteerit on myös ohjauksen väline, jonka avulla pyritään ohjaamaan perusopetuksen järjestämistä koskevia päätöksiä. Perusopetuksen laatukriteereissä opetuksen laatu jaetaan rakenteiden ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun: 3

4 Jokaisesta laadun osa-alueesta on laadittu laatukortti. Nämä perusopetuksen laatukortit sisältävät kuvausosan, laadun kriteerit ja toimintaa tukevat kysymykset. Jokainen laatukortti sisältää kriteereitä sekä opetuksen järjestäjälle että kouluille. Laatukortti Laatukriteereiden tausta-ajatuksena on opetuksen suunnitelmallinen kehittäminen: Opetuksen laadun kehittäminen perustuu kuvion mukaan siis laadittuihin strategioihin, ja näistä johdettuihin kehittämispäämääriin, jotka konkretisoituvat eri tasojen työsuunni- 4

5 telmissa (koulutustoimi, tiimit, koulut). Näihin perustuen kehitetään sekä opetuksen järjestäjän että yksittäisen koulun laatua. Valtioneuvosto Hallitusohjelma Koulutuspoliittiset tavoitteet Paikallinen kehittäminen Porvoon kaupungin strategia Talousarvio ja taloussuunnitelma OPM OPH. Porvoon Palvelustrategia Porvoon koulutuspalveluohjelma Kehittämispäämäärät Koulujen toimintasuunnitelmat Kehittämishankkeet OPPILAS Laatukriteerien pohjalta laadittiin Porvoossa Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma, joka hyväksyttiin omakielisissä jaostoissa keväällä 2011 ja otettiin käyttöön kaikissa porvoolaisissa kouluissa syksyllä Suunnitelman päivitys tuli ajankohtaiseksi, sillä ensimmäinen kokonainen kolmivuotinen arviointisykli täyttyy kesäkuussa. 5

6 2 Laatutyö kokonaisuutena 1. Koulujen laaturyhmät Porvoon jokaiseen peruskouluun on perustettu laaturyhmä. Pienet koulut ovat verkottuneet ja muodostaneet koulujen yhteisiä laaturyhmiä. Laaturyhmä vastaa koulun arvioinnista ja kehittämistyöstä koulutoimen ohjeiden mukaan. Koulun laaturyhmän tehtäviin kuuluu - toteuttaa koulun tasolla koulutuspalvelujen laatusuunnitelmaa - koulun itsearviointi - arvioinnista nousevien koulun tason kehittämistoimien suunnittelu, toteutus ja seuranta - tietojen eteenpäin toimittaminen (esim. oppimistulokset) Koulujen laaturyhmät saavat tehtäväänsä koulutusta esimerkiksi VESO-koulutuksena. 2. Koulutustoimien laatuvastaavat Koulutuspalveluihin on nimetty suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulutustoimen laatuvastaavat. Laatuvastaavien tehtäviin kuuluu: - ohjata ja tukea tiimejä laatutyössä - ohjata ja tukea koulujen laaturyhmiä työssään - seurata koulujen toimintasuunnitelmia - laatia koulutustoimen arviointiraportti - seurata koulutustoimen kehitystä laadun ja arvioinnin saralla - seurata valtakunnallisia trendejä opetuksen laatuun liittyen Laatuvastaavien työtä resurssoidaan tuntihuojennuksin. Laatuvastaaville tarjotaan myös koulutusta. 6

7 3. Koulujen laadun arviointisuunnitelma Koulujen työsuunnitelmaan on sisällytetty koulun laadun arviointisuunnitelma. Koulun laadun arviointisuunnitelmassa kerrotaan lukuvuoden - arviointikohteet ja -kriteerit - arviointimenetelmä ja -aikataulu - arviointitiedon koontitapa - arvioinnin toteutuksen vastuuhenkilöt. Koulun toimintakertomuksessa analysoidaan saatuja arviointituloksia: onko koulu saavuttanut lukuvuodelle asettamansa tavoitteet? Kootun arviointitiedon pohjalta koulun laaturyhmä laatii seuraavan lukuvuoden kehittämiskohteet sekä konkretisoi arvioinnista johtuvat toimenpiteet. Arviointisuunnitelma noudattaa Opetushallituksen suosituksia arvioinnista ja tiedonkeruusta. Käytettävä arviointitieto on: laadullista ja määrällistä mahdollisimman luotettavaa ja vertailukelpoista oikea-aikaista monipuolisesti ja systemaattisesti koottua taloudellista (vain välttämättömin tieto on koottu) mahdollisimman perustelluin käsiteltyä Koulutuspalvelujen ja koulujen arviointityö koostuu kuudesta eri osa-alueesta: 7

8 Vuosittain koulun toimintaa arvioidaan Hyvinvointiprofiilin, oppimistulosten ja tunnuslukujen valossa Joka kolmas vuosi suoritetaan lisäksi laaja itsearviointi ja huoltajakysely. Arviointisyklin mukaan huoltajakysely toteutetaan seuraavan kerran syksyllä 2014 ja koulutuspalvelujen laaja itsearviointi keväällä Kootut arviointitiedot säilytetään kaupungin arkistointisuunnitelman mukaisesti. 8

9 4. Koulutustoimen ja koulujen itsearviointi Koulutustoimen ja koulujen laatutyön itsearviointityökaluna käytetään CAFlaadunhallintamallia, joka on julkiselle sektorille tarkoitettu eurooppalainen laadun arviointityökalu. Perusopetuksen laatukriteerit Itsearvioinnin viitekehys Rakenteiden laatu Toiminnan laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen Oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Perusopetuksen laadun parantaminen Itsearvioinnin tuloksena löydetään kouluissa ja koulutoimessa ensinnäkin vahvuuksia, joita kuvataan koulun toimintakertomukseen ja koulutustoimen arviointiraporttiin. Lisäksi arviointikeskusteluissa nousee esille kehittämistarpeita, joista muodostetaan seuraavan lukuvuoden/arviointijakson kehittämiskohteet. Laatutyö voidaan nähdä myös johtamisen välineenä. 9

10 8. Parantamisalueista muodostetaan kehittämiskohteita 1. Laaturyhmän nimeäminen (6-11) 2. Arviointipäivistä sopiminen 7. Vahvuuksista kuvauksia arviointiraporttiin Laatutyön toteuttaminen 3. Arviointipäivien toteutuksen tarkka suunnittelu 6. Käydään konsensuskeskustelu 5. Etsitään kustakin arviointialueesta vahvuudet ja parantamisalueet 4. Laaturyhmä arvioi kunkin arviointialueen Kuvio: Laadunhallintaan liittyvän itsearvioinnin eri vaiheet Arvioinnin keskeiset tulokset tuodaan tiedoksi päättäjille. Näin päättäjillä on mahdollisuus seurata, edetäänkö koulutustoimessa kaupunginvaltuuston vahvistaman strategian ja koulutustoimen oman koulutuspalveluohjelman suuntaisesti. Arvioinnin tulosten perusteella voidaan myös ohjata resursseja havaittuihin kehittämistarpeisiin. Koulutuspoliittinen ohjelma Koulutuspalveluiden tiimit Taloussuunnitelma Painopistealueet Arviointipalaute esim. koulujen turvallisuus Arviointikohteet esim. turvallisuussuunnitelmat Arviointi Työsuunnitelma Koulun laaturyhmä Koulutustoimen arviointi osana johtamisjärjestelmää 10

11 Koulutason itsearviointi toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä Kokemukset olivat positiivisia. Kouluissa pidettiin itsearviointia hyödyllisenä, koska kerätty materiaali antoi selkeän kuvan nykytilanteesta sekä selvät viittaukset siitä mitkä koulun kehittämiskohteet olisivat. Työtapa auttaa rehtoreita suunnittelutyössä ja saa myös koulun muu henkilöstö mukaan suunnittelutyöhön. 5. Oppimistulosten arviointi Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan erilaisin ennalta sovittavin oppimistulosten kartoitusten pohjalta (esimerkiksi Maol, kansalliset kartoitukset, Pisa). Oppimistulosten arvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen linjaa Peruskoulussa arvioidaan säännöllisesti äidinkielen ja matematiikan opetussuunnitelman perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamista ja vaihdellen muiden oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista. Matematiikan oppimistuloksia arvioidaan 6.- ja 9.-luokilla Maol:in valtakunnallisten kokeiden avulla. Äidinkielen oppimisvalmiuksia arvioidaan suomenkielisessä koulutoimessa 2.- ja 6.- luokilla Allu -testiä käyttäen. Kyseessä on Turun Yliopiston Oppimistutkimuksen keskuksen kehittämä laaja oppimisvalmiuksia mittaava testistö, jonka avulla selvitetään oppilaan lukemisvalmiudet, lukutaidon sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. Allun avulla voidaan: - seurata lukutaidon kehittymistä vuosittain - selvittää opetuksen pitkäaikaisvaikutuksia - vertailla eri ikäryhmiä - tunnistaa oppilaat, joilla on lukemisvaikeuksia Ruotsinkielisen koulutustoimen mittarina toimii Vårtest för åk2 sekä Ida och Filip 5.- luokille. Vårtest mittaa lukemisvalmiuksia, lukemisnopeutta sekä luetunymmärtämistä ja Ida och Filip puolestaan vain luetunymmärtämistä. Oppimistulokset julkaistaan vain koulutustoimikohtaisesti. Yksittäisten koulujen tuloksia ei julkisteta. Tuloksissa eritellään tytöt ja pojat. 6. Koulun Hyvinvointiprofiili Oppilaan kohtaaman toiminnan laatua arvioidaan vuosittain Koulun hyvinvointiprofiilin avulla. Koulun hyvinvointiprofiili on Opetushallituksen ilmainen, tutkimustietoon pohjautuva työkalu. Kysely sisältää kaikki muut oppilaan kohtaaman laadun sisältöalueet paitsi opetussuunnitelman toteutumisen. 11

12 Koulun hyvinvointimalli (Konu Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto). Kysely on helppo tehdä ja tuloksen saa nopeasti. Kyselyyn voivat vastata sekä henkilöstö että oppilaat. Mikäli koulun tulokset eri osa-alueilla ovat merkittävästi valtakunnallisia tuloksia huonommat, tulee koulun miettiä, mitä toimenpiteitä koulussa tehdään, jotta tulokset paranisivat. Hyvinvointiprofiili tehdään laajan arvioinnin vuotena (= sinä vuonna, jolloin mukana myös Huoltajakysely sekä itsearviointi) koulutustoimikohtaisesti ja muulloin koulukohtaisesti. Kuntakohtaiseen arviointiin osallistuvat kaikki 5.- ja 8.-luokkalaiset oppilaat. Kuntakohtaiseen arviointiin pyritään saamaan muutama verrokkikunta. 7. Huoltajakyselyt Koulutustoimessa opetuksen laadun arviointiin liittyy joka kolmas vuosi toteutettavat huoltajakyselyt. Kyselyt toteutetaan sähköisesti Wilma-järjestelmän kautta. Huoltajakyselyssä (liite 1) kartoitetaan huoltajien mielipiteitä oppilaan kohtaaman toiminnan näkökulmasta. 12

13 8. Tunnusluvut Koulutustoimessa kerätään vuosittain tunnuslukuja, jotka kuvaavat sellaisia laatutekijöitä, joita halutaan mitata vertailtavuuden vuoksi numeerissa muodossa. Kerättävät luvut täydentävät koulujen työsuunnitelmia ja toimintakertomuksia. Niiden avulla voidaan arvioida myös opetuksen tehokkuutta ja taloudellisuutta, esimerkiksi oppilaskohtaisia hintoja, ryhmäkokoja ja poissaoloja. Osa tunnusluvuista kerätään koulutustoimessa, osa suoraan kouluilta. Tunnuslukujen osalta kerätään avainlukuja, jotka toimivat koulutuspalvelujen strategisten kärkien arviointimittareina. Tiimien tehtävänä on miettiä, miten oman tiimin tulokset mitataan. Rakenteellisen laadun tunnuslukuja pohditaan laatutiimissä yhdessä koulutusjohtajien kanssa. 9. Koulujen vuosisuunnitelmat Koulujen lakisääteisten vuosisuunnitelmien pohjissa ja toimintakertomuksissa käytetään laatukriteerien mukaista otsikointia. Laatukriteerit nähdään myös toimintaa ohjaavina tekijöinä, suunnittelun apuvälineenä. Näin ohjataan koulut jo suunnitteluvaiheessa ottamaan huomioon kaikki koulutuksen laatuun liittyvät näkökulmat. A. Rakenteiden laatu Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi B. Oppilaan kohtaaman toiminnan laatu Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Kerhotoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta 13

14 10. Wilma koulujen työsuunnittelussa Koulujen työsuunnitelmat ja toimintakertomukset tehdään sähköisesti Wilmassa. Perusteluja: - Wilma-työsuunnitelma on moderni sähköinen työväline, jolla edistetään opetuksen läpinäkyvyyttä ja julkisuutta - vanhemmilla on pääsy oman koulun työsuunnitelmaan - koulutustoimessa voidaan seurata nopeasti sitä, mitä kouluissa suunnitellaan ja tapahtuu, koulutustoimella kommentointimahdollisuus (eivät näy huoltajille) - työsuunnitelma täydentyy lukuvuoden mittaan toimintakertomukseksi, erillistä kertomusta ei laadita - työsuunnitelma voi olla suunnitteluvaiheessa lukittu ja vasta sen hyväksymisen jälkeen avoin huoltajille. Työsuunnitelmat ovat jatkossa avoimia kaikille porvoolaisille rehtoreille. - työsuunnitelmaan kirjataan vuosittain päivitettävät asiat (opetussuunnitelmaa ei kirjoiteta uudelleen vaan linkitetään sopivilta osin tähän) - työsuunnitelman otsikointi vastaa mahdollisimman tarkasti laatukriteereiden otsikointeja LOPPUTULOS: työsuunnitelmasta muodostuu 1. lakisääteinen vuosittainen suunnitelma 2. koulun laatukäsikirja Sähköinen työsuunnitelma voidaan nähdä koulun laatukäsikirjana: siinä kuvataan koulun arjen toimintamallit. 14

15 11. Koulutustoimen tiimit Porvoossa perusopetuksen laatukriteeristöön pohjautuvaa laatutyötä ohjaa koulutuspalvelujen strategiatyön ohjausryhmä, johon kuuluu koulutustoimen johto. Laatutiimi koostuu tiimien puheenjohtajista, laatuvastaavista ja koulutustoimen johdosta. Sen tehtävänä on perusopetuksen laadun kehittäminen ja tiimien työn ohjaaminen. Koulutuspalvelujen yhteiset kaksikieliset tiimit, joita ovat opetustiimi, huolenpito- ja hyvinvointitiimi, osallisuuden ja yhteistyön tiimi sekä oppimisympäristön tiimi, vastaavat oman toimintakentän asioiden valmistelusta sekä Koulutuspalvelujen palveluohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Tämän lisäksi kunkin tiimin alaisuudessa on työryhmiä, jotka valmistelevat tiimien toimintaan liittyviä asioita. Tiimien tehtävät: Opetustiimin tehtävänä on opetussuunnitelmatyön koordinointi sekä opetussuunnitelmatyöryhmien työn ohjaaminen. Huolenpito- ja hyvinvointitiimin tehtävänä on suunnitella ja kehittää laaja-alaisesti oppimista, kasvua ja hyvinvointia tukevia käytänteitä kouluissa sekä sen alla toimivien työryhmien työn ohjaaminen. Osallisuuden ja yhteistyön tiimin tehtävänä on oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen sekä tiimin alla toimivien työryhmien työn ohjaaminen. Oppimisympäristön tiimin tehtävänä on koulujen oppimisympäristöjen kehittämien sekä tämän tehtävän parissa toimivien työryhmien työn ohjaaminen. 15

16 1. Opetustiimi (1. ja 2.) 2. Huolenpito- ja hyvinvointi tiimi (3.) 3. Osallisuuden ja yhteistyön tiimi (4. ja 5.) 4. Oppimisympäristön tiimi (6. ja 7.) Tiimien vetäjät kummastakin kieliryhmästä Resurssit: -laatuvastaava: rahakorvaus ja/tai opetustuntien huojennus -Pj ja vara pj: pidettyjen tuntien mukaan, ylituntipalkkio -- tiimi: kokouspalkkiot L A A T U T I I M I L A A T U V A S T A A V A Koulutusjohtajat Laatuvastaava Tiimien pj:t Jaostojen edustajat (suluissa olevat numerot viittaavat oppilaan kohtaaman laadun osa-alueisiin). Koulutusjohtajat valmistelevat esityksen tiimeistä, työryhmistä ja niitten jäsenistä. Omakielinen koulutusjaosto päättää tiimin jäsenistä. Tiimi toimii kaksikielisesti. Tiimissä kaikki jäsenet voivat osallistua omalla äidinkielellään. Kaikki tiimin asiakirjat julkaistaan samanaikaisesti molemmilla kielillä. Tiimit nimetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 12. Koulutuspalvelujen kehityshankkeet laatutyön tukena Porvoon koulutuspalveluissa on useita valtioavusteisia kehittämishankkeita. Kehittämishankkeiden viimevuotiset tavoitteet ovat liittyneet pitkälti perusopetuksen laadun parantamiseen useilla eri osa-alueille mm. perusopetuksen laatukriteerien käyttöön ottaminen, koulujen kerhotoiminta sekä tehostetun ja erityisen tuen opetusjärjestelyjen kehittäminen. Näiden lisäksi kehityshankkeet liittyvät valtakunnallisiin opetuksen ja koulutuksen kehittämisen painopisteisiin tai joko kaupungin tai koulutuspalveluiden omaan kehittämisstrategiaan. Lukuvuonna koulutuspalveluissa on edellisten lisäksi ollut käynnissä seuraavat kehittämishankkeet: 16

17 Kansallisen Osaava-Kunnig-ohjelman paikallinen kehittämishanke KKK-UUU. Hanketta tukee aluehallintovirasto. Sen tavoitteena on opetushenkilöstön ammattitaidon kehittäminen lähinnä opetushenkilöstölle järjestettävän täydennyskoulutuksen muodossa. Oppimisympäristöjen kehittämiseen ja koulujen TVT-laitehankintoihin liittyvä Oppiympyrä-Lärcirkeln-hanke. Hankkeen päätavoitteena oli Porvoon TVT-strategian mukaisesti ns. opettajan digitaalisen pöydän varustaminen erityisesti niissä kouluissa, joissa laitekanta oli puutteellinen ja alle kansallisen keskiarvon. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Koulutuksellinen tasa-arvohanke (kutsumanimeltään KOTA-hanke), jonka pyrkimyksenä on tarjota erityistukea niille kouluille, joiden oppilaaksi ottoalueella on korkea työttömyysaste, runsaasti maahanmuuttajataustaista väestöä tai aikuisväestön koulutustaso on jäänyt peruskoulun päättötodistukseen. Ruotsinkielisissä koulutuspalveluissa on lisäksi kaksi muuta kehittämishanketta: VOVhankkeen (Vi och världen) tavoitteena on aktivoida ruotsinkielisten peruskoulujen kansainvälisyystoimintaa. Språk och Läsning -hanke tähtää puolestaan oppilaiden lukutaidon ja -motivaation kehittämiseen, minkä taustalla on jo useana vuonna huolestuttaneet tulokset oppilaiden lukutaitoa mittaavissa testeissä. Kehittämishankkeet pyritään sitomaan tiiviisti niihin tarpeisiin, jotka nousevat esiin oman toiminnan kehittämiskartoituksista. Myös ainakin opettajien ammattitaidon kehittäminen, koulujen kerhotoiminta ja koulutuksellinen tasa-arvo pysyvät mukana kehittämisohjelmassa. Lisäksi panostetaan oppimisympäristöjen ja pedagogisen TVT-tuen kehittämiseen sekä oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen esim. aktivoimalla oppilaiden koulupäivän aikana tapahtuvaa liikkumista. 17

18 13. Koulutustoimen laaturaportti Koulutustoimessa laaditaan vuosittain arviointiraportti, jossa kuvataan koulutustoimen laatua kaiken edellä mainitun perusteella. Kyseisestä asiakirjasta käytetään nimitystä Laaturaportti. Laatuvastaava koostaa ja kirjoittaa raportin, joka valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Asiakirja käsitellään ensin laatutiimissä, jonka jälkeen se viedään koulutusjaostoon hyväksyttäväksi. Laaturaportin keskeiset tulokset esitellään ensin rehtorikokouksessa ja tämän jälkeen jokaisessa porvoolaisessa peruskoulussa ja lukiossa. Koulutustoimen laaturaportti Laatuvastaava koostaa marraskuun loppuun mennessä Laatutiimi viimeistelee Koulutusjaosto hyväksyy joulukuun/tammikuun kokouksessa Raportista julkinen Esitellään rehtorikokouksessa tammikuussa Koulut käsittelevät tammi-helmikuussa 18

19 3 Liitteet Asteikko: 1 = täysin samaa mieltä 2 = lähes samaa mieltä 3 = en osaa sanoa 4 = lähes eri mieltä 5 = täysin eri mieltä Liite 1. Koulutustoimen huoltajakysely 1. Olemme tyytyväisiä kuntamme tarjoamiin perusopetuspalveluihin. 2. Olemme tyytyväisiä lapsemme saamaan opetukseen. 3. Lapsemme käy koulua mielellään. 4. Koulu tarjoaa toimivan ja viihtyisän oppimisympäristön. 5. Koulussa puututaan tehokkaasti kiusaamistapauksiin. 6. Lapsemme kokee olonsa koulussa turvalliseksi. 7. Olemme tyytyväisiä koulun oppimateriaaleihin. 8. Kodin ja koulun yhteistyö sujuu hyvin. 9. Saamme koulusta riittävästi tietoa lapsemme koulunkäyntiin liittyvistä asioista. 10. Lapsemme saa koulussa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet jatko-opintoihin. 11. Lapsemme opetusryhmät ovat sopivan kokoisia. 12. Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluja. 13. Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa koulukuraattori- ja psykologipalveluja. 14. Lapsemme saa tarvittaessa riittävästi tukiopetusta tai muuta tukea. 15. Lapsemme koulumatka on turvallinen. 16. Vanhempainiltoja ja muita tapaamisia on riittävästi. 17. Vanhempainilloissa käsitellään tärkeitä asioita. 18. Koululle antamani palaute on otettu huomioon. 19. Koulun jokapäiväinen toiminta on järjestetty hyvin. 20. Lapseni saa riittävästi ohjausta opiskelussaan. 21. Annan lapseni koululle yleisarvosanan ( 4-10) 22. Muut koulua koskevat toivomukset ja mielipiteet: 19

20 20