Suomenkielisen koulutustoimen laaturaportti 2015

Transkriptio

1 Suomenkielisen koulutustoimen laaturaportti 2015 laatuvastaava Anna Talvitie

2 Sisältö 1 KOULUTUSTOIMEN LAATUTYÖSTÄ SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI TUNNUSLUKUJEN VALOSSA... 5 Opetus ja opetusjärjestelyt... 6 Henkilöstö... 6 Talous... 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Oppimistulokset... 9 Matematiikka lk lk Toimenpiteet matematiikan oppimistulosten parantamiseksi Äidinkieli lk lk HYVINVOINTIPROFIILI luokkalaisten hyvinvointiprofiilin tulokset luokkalaisten hyvinvointiprofiilin tulokset HUOLTAJAKYSELY ITSEARVIOINTI, KOULUJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Aamu/ ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta LAATUTYÖ KAUPUNGIN TASOLLA Koulutuspalveluohjelma Kehittämissuunnitelma Tiimien toiminta lukuvuonna Koulutuspalvelujen kehittämisprojektit ja -avustukset LAATUSUUNNITELMAN ULKOPUOLINEN ARVIOINTI Kouluterveyskysely TEAviisari YHTEENVETOA LÄHTEET Suomenkielisen koulutustoimen asiakirjat Muut lähteet... 29

3 11 Liitteet Liite 1. Porvoon kaupungin ylläpitämät suomenkieliset koulut Liite 2. Tiimien toimintakertomukset Liite 3: Koulutuspalvelujen tiimit ja työryhmät Liite 4. Huoltajakyselyn 2015 yhteenveto väittämittäin... 35

4 1 KOULUTUSTOIMEN LAATUTYÖSTÄ Perusopetuslaki 21 velvoittaa opetuksen järjestäjää arvioimaan antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta. Opetusministeriö julkaisi keväällä 2009 suositusluonteisen Perusopetuksen laatukriteerit asiakirjan, jonka tavoitteena on opetuksen laadun ja monipuolisen tarjonnan turvaaminen sekä opetuksellisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien takaaminen lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Laatukriteereitä täydennettiin keväällä 2012 kahdella uudella laatukortilla (aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhotoiminta). Laatukriteeristö on työväline, jolla koulut ja ylläpitäjät arvioivat ja kehittävät toimintaansa. Perusopetuksen laatukriteereissä opetuksen laatu jaetaan rakenteiden laatuun ja oppilaan kohtaaman toiminnan laatuun: Perusopetuksen laatukriteereiden viitekehys Laatukriteerien pohjalta laadittiin Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma, joka hyväksyttiin koulutusjaostoissa keväällä Laatusuunnitelma on päivitetty keväällä 2014 ensimmäisen kolmivuotisen arviointisyklin täyttyessä. Tässä arviointiraportissa kuvataan Porvoon suomenkielisen koulutustoimen laatua hyväksytyn laatusuunnitelman pohjalta. Koulutuspalvelujen ja koulujen arviointityö koostuu kuudesta eri osa-alueesta: 4

5 Toukokuussa 2015 päivitetty tulevan kolmivuotiskauden arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelman mukaisesti lukuvuosi oli laajan arvioinnin vuosi. Kuluneen lukuvuoden aikana kerättiin aineistoa kaikilta arviointisuunnitelmassa mainituilta osa-alueilta. Kouluissa kerättiin tunnuslukuja oppilaisiin, henkilöstöön, talouteen, opetukseen, arviointiin sekä turvallisuuteen liittyen. Oppimistuloksia arvioitiin perinteisillä mittareilla äidinkielen ja matematiikan osalta. Koulujen 5.- ja 8. -luokkalaiset vastasivat myös Hyvinvointiprofiiliin. Kuluneen lukuvuoden arviointikohteisiin kuului myös huoltajakysely sekä koulujen itsearviointi, jota avataan laajemmin koulukohtaisissa toimintakertomuksissa. Koulujen toimintakertomusten keskeisimmät asiat koottiin myös tähän raporttiin, samoin kuin koulutustoimen tiimien toimintakertomukset. 2 SUOMENKIELINEN KOULUTUSTOIMI TUNNUSLUKUJEN VALOSSA Suomenkieliset koulutuspalvelut vastaavat suomenkielisen perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestämisestä. Toiminnan tavoitteena on, että Porvoossa on tarjolla asukaslähtöisesti monipuolista, korkealaatuista ja kilpailukykyistä yleissivistävää perusasteen ja toisen asteen koulutusta. Porvoon suomenkielisten koulutuspalvelujen perusopetus ja lukio-opetus antavat mahdollisuuden 5

6 ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Opetuksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren oppimisen edellytykset ja kehitystaso. Tavoitteena on luoda oppimisympäristöjä, jotka luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle. Opetus toteutetaan laadukkaasti asianmukaisin menetelmin ja välinein turvallisessa oppimisympäristössä. Suunnitelmatasolla toiminta poikkeaa kaupungin vuosikellosta, sillä koulutyötä suunnitellaan lukuvuosittain, talousarviot tehdään kalenterivuosittain. Lukuvuoden aikana käynnistyi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmatyö ja valmistautumista ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen tiivistettiin. Tieto- ja viestintäteknisiin haasteisiin on haettu ratkaisuja ja suunnattu resursseja. Kehitettävät asiat on priorisoitu koulutuspalveluiden palveluohjelmassa. Koulutustoimessa kerätään lukuvuosittain tiettyjä tunnuslukukuja, joita kuvataan lyhyesti tässä raportissa. Opetus ja opetusjärjestelyt Suomenkielisissä kouluissa opiskeli lukuvuonna yhteensä oppilasta ja opiskelijaa, joista peruskoululaisia oli 3745 ja lukiolaisia 590. Kaupungin ylläpitämiä suomenkielisiä kouluja oli kaikkiaan 16 (liite 1), joista 12 alakoulua 2 yläkoulua 1 yhtenäiskoulu 1 lukio Suurin oppilasmäärä (618) oli Albert Edelfeltin koulussa ja pienin oppilasmäärä (57) Ilolan koulussa. Koulujen määrä oli kaupungin talousarvion ja suunnitelman mukainen, mutta oppilasmäärä oli hieman suurempi kuin mitä ennakoitiin. Suomenkielisissä kouluissa jäi luokalleen yhteensä kolme oppilasta. Perusopetuksen päättötodistuksen sai 408 oppilasta. Kolme oppivelvollisuutensa päättävää nuorta jäi ilman päättötodistusta. Kaikki peruskoulunsa päättäneet ohjautuivat jatko-opintoihin. Syksyllä valkolakin sai Linnankosken lukiosta 24 opiskelijaa, joista 17 päivälukiosta ja 7 aikuislinjalta. Keväällä uusia ylioppilaita saatiin 158, 138 heistä päivälukion puolelta, 20 aikuislinjalta. Lukuvuonna opiskelijaa opiskeli vaihto-oppilaana ulkomailla, Linnankosken lukiossa puolestaan opiskeli kuusi ulkomaista vaihto-opiskelijaa. Lukion keskeytti lukuvuoden mittaan 16 opiskelijaa. Neljän pakollisena kirjoitettavan aineen pistemäärien keskiarvo oli Linnankosken lukiossa 16,6. Henkilöstö Opetus- ja muu henkilöstö, joka täyttää kelpoisuussäännökset ja vastaa kunkin koulun toiminnan tarpeita, on laadukkaan opetuksen ja sen kehittämisen tärkein voimavara. Suomenkielisessä koulutustoimessa työskenteli yhteensä 364 opettajaa, joista vakinaisessa virassa tai viranhaltijan sijaisena oli 291 opettajaa, päätoimisena tuntiopettajana työskenteli 32 ja muuna kuin päätoimisena opettajana yhteensä 31 opettajaa. Opettajien määrä nousi edellisestä vuodesta kolmellatoista henkilöllä. 6

7 Kouluissa toimi opetuksen tukena yhteensä 96 koulunkäyntiavustajaa, joista vakituisessa työsuhteessa oli 58 henkilöä. Henkilökohtaisten avustajien määrä väheni edellisten vuosien tapaan; henkilökohtainen avustaja oli vain kahdella oppilaalla. Kokonaisuudessaan koulunkäyntiavustajien määrä oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuotena (92). Suomenkielisen koulutustoimen oppilashuollossa työskenteli perusopetuksessa erityisopetuksen rehtori, 7 kuraattoria 4 psykologia, sekä yhteinen toimistosihteeri ruotsinkielisen oppilashuollon ja sivistystoimen kanssa. Kuraattorien ja psykologien asiakas- ja oppilashuoltotyötä tilastoidaan Aura -asiakasrekisteriohjelmalla. Suomenkielisen oppilashuollon asiakasmääriksi tilastoitiin yhteensä 923 asiakasta, kuraattorit 526 ja psykologit 397. Koulutuspalvelut koordinoi alueellista Osaava-KKK -hanketta, jonka puitteissa opetushenkilöstöä koulutettiin lukuvuoden aikana runsaasti. Osaava-KKK -hankkeen koulutustilastoa kootaan kalenterivuosittain, kalenterivuoden 2014 aikana Osaava hankkeen turvin järjestettiin yhteensä 227 koulutustilaisuutta, johon osallistui yhteensä 2481 henkilöä esiopetuksesta, peruskoulusta ja lukiosta. Talous Perusopetuksessa oleva oppilas maksoi kaupungin kirjanpidon mukaan keskimäärin 9150 euroa. Kustannukset /oppilas vaihtelivat suuresti yksiköitten välillä. Kustannuksia nostivat mm. kuljetukset, tilojen suuruus ja kunto, tehdyt peruskorjaukset sekä erityisopetuksen ja tukiopetuksen tarve. Keskimääräinen kirjanpidollinen kustannushinta nousi edellisestä vuodesta. Kokonaisuudessaan koulutustoimelle kaupungin talousarviossa tavoiteltu keskimääräinen kustannus ylittyi. Perusteluina ylityksiin oli kokonaisoppilasmäärän ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu, joka lisäsi tukiopetuksen, erityisopetuksen sekä avustaja- ja oppilashuoltopalvelujen käyttöä. Linnankosken lukiossa opiskeleva maksoi laskennallisesti 7165 euroa. Lukiossa ylitettiin kaupungin talousarviossa tavoiteltu kustannus. Toisaalta valtakunnallisella tasolla Linnankosken lukion kustannushinta oli hieman alempi kuin suomalaisissa lukioissa keskimäärin (7729 euroa/opiskelija). Vertailtaessa talouslukuja kaupungin talousarvioon täytyy muistaa, että koulujen toiminta poikkeaa suunnittelutasolla kaupungin vuosikellosta. Koulujen toimintaa suunnitellaan lukuvuosittain, talousarviot tehdään kalenterivuosittain. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Laadukas perusopetus sekä oppimisen ja kasvun tuki ehkäisevät erityisen tuen tarpeen syntymistä. Oppilaan saama tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Oppilaalle annetaan pääsääntöisesti tukea tämän kolmiportaisen mallin mukaisesti yleisestä, tehostetun kautta erityiseen. Painopistettä on porvoolaisissa kouluissa kehitetty varhaiseen tukeen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan. Tehostetun tuen piirissä oli kuluneena lukuvuonna 9,5 % perusopetuksen oppilaista. Erityisen tuen piirissä puolestaan opiskeli 7 %. Erityisen tuen oppilaista 3 % opiskeli kokonaan yleisopetuksen ryhmässä; 40 % oli osin integroitu ja 57 % opiskeli kokonaan erityisopetusryhmässä. Verrattuna viime vuoteen kokonaan yleisopetuksessa opiskelevien erityisoppilaiden määrä oli vähentynyt selvästi, kahdeksan prosenttiyksikköä. Osittain 7

8 integroitujen määrä oli pysynyt samana ja erityisluokalla opiskelevien määrä kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Perusopetusikäisten oppilaiden koulukuljetukset järjestettiin perusopetuslain ja sivistyslautakunnan hyväksymien kuljetusperiaatteiden mukaisesti. Kuljetusedun sai 20 % peruskouluikäisistä oppilaista. Suurin osa heistä kulki koulumatkansa julkisilla vuorobusseilla, mutta osalle (lähinnä erityisen tuen oppilaille sekä hankalien yhteyksien päässä asuville) järjestettiin myös taksikyytejä. Peruskoulun oppilaat olivat poissa lukuvuoden aikana keskimäärin 36 tunnin verran. Verrattuna edellisvuoteen poissaolot ovat vähentyneet. Alakoulujen poissaolomäärät ovat pysyneet keskimäärin samoina, mutta ylä- ja alakoulujen välinen ero poissaolojen määrässä oli kaventunut selvästi edellisvuoteen verrattuna, yläkoulun oppilaat olivat poissa keskimäärin noin 54 tuntia (vuonna 2014 luku oli keskimäärin 67 tuntia). Yläkouluikäisten poissaolojen vertailu on kuitenkin hiukan ongelmallista, koska Albert Edelfeltin koulun on yhtenäiskoulu, eikä ala- ja yläkouluikäisten poissaoloja tilastoida erikseen. Suomenkielisistä kouluista tehtiin yhteensä 70 lastensuojeluilmoitusta, saman verran kuin edellisen lukuvuoden aikana. Oppilashuoltotyötä tehtiin jokaisessa koulussa. Oman koulun väen lisäksi tässä työssä oli tukena oppilashuoltohenkilöstö, joka palveli oppilaita esikoululaisista lukiolaisiin sekä heidän lähipiiriään. Elokuun 2014 alusta voimaan tulleen oppilas- ja opiskeluhuollon lain myötä koulujen oppilashuoltoryhmät ovat organisoineet toimintaansa uudelleen. Aiheesta on järjestetty useita koulutuksia, ja ohjeet otettiin kouluilla käyttöön heti lukuvuoden alkaessa. Yhteisöllisen ja yksilöllisen oppilashuollon järjestäminen on uuden lain myötä hakenut kouluilla muotoaan koko lukuvuoden ajan. 8

9 3 Oppimistulokset Porvoon kouluissa seurataan matematiikan ja äidinkielen oppimistuloksia kaupunkitason kokein. Äidinkielen Allu -testit tehdään 2.- ja 6. -luokilla, matematiikan valtakunnallinen koe 6.- ja 9. -luokilla. Matematiikka Porvoossa on käytetty matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL ry, MFKA Kustannus Oy) valtakunnallista koetta matematiikan oppimistulosten mittaamiseen jo vuodesta luokkalaisten koetuloksia on arkistoissa jo yhdeksältä vuodelta. Alakoulussa koe teetettiin vuoteen 2012 asti 5. -luokkalaisille. Vuodesta 2013 kokeeseen ovat osallistuneet Porvoon 6. -ja 9. - luokkalaiset. 6.lk Peruskoulun kuudennen luokan matematiikan valtakunnallinen koe järjestettiin Porvoossa kaikille yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleville 6. -luokkalaisille Kokeessa oli päässälaskuja, perustehtäviä ja soveltavia tehtäviä, jotka tehtiin kahden 45 minuutin oppitunnin aikana ilman laskinta. Kokeen tulokset koottiin 436 oppilaalta, joista suomenkielisiä oli 275. Porvoon suomenkielisten 6. -luokkalaisten keskiarvo kokeessa oli 7,29, joka on viisi kymmenystä alempi kuin edellisenä vuonna. Verrattaessa keskiarvoa valtakunnallisiin tuloksiin, Porvoon suomenkielisten 6. -luokkalaisten keskiarvo on hiukan valtakunnallista keskiarvoa (7,20) korkeampi. Valtakunnallinen keskiarvo laski edellisvuodesta tasan puoli numeroa. Porvoon suomenkielisten koulujen keskiarvot vaihtelivat välillä 6,18 8,69, vaihteluväli kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna. Kokeen arvosanajakaumasta voidaan todeta, että vähintään hyvän arvosanan sai oppilaista 37 %, mikä oli lähellä valtakunnallista osuutta. Hylättyjä arvosanoja oli kaksi, joka prosentuaalisesti oli myös valtakunnallista tasoa. Kokeen vaikeusaste vaihtelee vuosittain. Keskiarvojen perusteella vuoden 2015 koe oli edellisvuotta vaikeampi. 9

10 7,9 7,8 7,7 7,6 7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7 6,9 Matematiikan valtakunnallisen kokeen keskiarvot 6.lk Porvoo suom. Valtakunnallinen 9.lk Matemaattisten aineiden opettajien liiton (MAOL ry, MFKA Kustannus Oy) peruskoulun yhdeksännen luokan valtakunnallinen matematiikan koe järjestettiin kaikille yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskeleville 9. -luokkalaisille kahden oppitunnin aikana. Porvoon suomenkielisistä 9. -luokkalaisista kokeen suoritti 355 oppilasta. Koe koostui päässälaskuosioista, monivalintatehtävistä, peruslaskuosiosta ja soveltavista tehtävistä. Peruslaskuosiossa ei saanut käyttää laskinta. Soveltavissa tehtävissä laskimen käyttö oli sallittu. Lisäksi soveltava osio oli jaettu pakollisiin ja valinnaisiin tehtäviin, jolloin oppilaalla oli mahdollisuus jättää sellainen tehtävä tekemättä, jonka aihealuetta ei ollut vielä oppitunneilla käsitelty. Porvoon suomenkielisten 9. -luokkalaisten keskiarvo kokeessa oli 7,23, joka oli kaksi kymmenystä korkeampi kuin edellisvuonna. Valtakunnallinen keskiarvo nousi edellisvuodesta kolme kymmenystä. Verrattaessa tuloksia valtakunnalliseen keskiarvoon olemme samalla tasolla kuin kahtena edellisvuonnakin, eli hieman keskiarvon alapuolella. Hyvän arvosanan (vähintään 8-) sai suomenkielisistä oppilaista 41 %, mikä on valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Hylättyjä suorituksia (korkeintaan arvosana 4½) oli suomenkielisessä puolella 2,6 %, valtakunnallisesti hylättyjen arvosanojen osuus oli noin 3,8 %. 10

11 8 Matematiikan valtakunnallisen kokeen keskiarvot 9.lk Porvoo suom. Valtakunnallinen Toimenpiteet matematiikan oppimistulosten parantamiseksi Matematiikan oppimistulosten parantamiseksi on porvoolaisissa kouluissa kiinnitetty huomiota parin viime vuoden ajan. Koulut ovat pohtineet toimintakertomuksissaan omia opetuskäytänteitään: alakouluissa on kiinnitetty huomiota mm. asioiden konkretisointiin; perusasioiden hyvään hallintaan ja erilaisiin opetusryhmien pienentämisratkaisuihin. Opettajat ovat osallistuneet erilaisiin Osaava-hankkeen järjestämiin matematiikan opetuksen koulutuksiin ja jakaneet kouluyhteisössään hyviä käytänteitä matematiikan opetukseen liittyen. Kaupunkitasolla tehtiin talvella 2014 päätös kaksikielisen matematiikan opetuksen kehittämistyöryhmän perustamisesta. Työryhmä ottaa kantaa koulujen tarpeisiin matematiikan opetuksen kehittämiseksi. Työryhmä jatkaa työtään edelleen. Osa työryhmän jäsenistä on mukana myös syksyllä 2015 perustetussa matematiikan opetussuunnitelmatyöryhmässä. Molemmissa ryhmissä on keskusteltu matematiikan valtakunnallisten kokeiden tuloksista ja hahmoteltu suuntaviivoja lukuvuodelle Äidinkieli Äidinkielen oppimisvalmiuksia arvioitiin suomenkielisissä kouluissa 2.- ja 6.-luokilla Allu -testiä käyttäen. Testinä käytettiin jo kuudetta kertaa Suomeen standardoitua lukutaidon Allu -ryhmätestiä. Kyseessä on laaja oppimisvalmiuksia mittaava testistö, jonka avulla selvitetään oppilaan lukemisvalmiudet, lukutaidon sujuvuus ja luetun ymmärtäminen. Testin tuloksissa lukijat on luokiteltu kolmeen kategoriaan: heikot lukijat (tasot 1-3); keskitasoiset lukijat (tasot 4-6) sekä hyvät lukijat (tasot 7-9). 11

12 2.lk Tulosten mukaan 21 % Porvoon suomenkielisten koulujen 2. -luokan oppilaista menestyi testissä heikosti. Tulos on heikoissa lukijoissa yhtä prosenttiyksikköä parempi kuin viime vuonna, mutta tarkoittaa käytännössä sitä, että noin joka viides 2.-luokan oppilaista tarvitsee lisätukea lukemisen osa-alueella. Hyvien lukijoiden joukkoon sijoittui 28% kakkosluokkalaisista, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Keskitasoisten lukijoiden joukkoon sijoittuu Allu -testissä hieman yli puolet, 51 % testiin osallistuneista. Aikaisempien vuosien tuloksiin verraten heikkojen lukijoiden määrä on pysynyt kutakuinkin samana kun taas hyvien lukijoiden osuus on oppimistulosten mittausvuosista alhaisin. 2. -luokan oppilaissa hyviin lukijoihin sijoittuu tulosten perusteella enemmän kuin heikkoihin luokan oppilaissa tilanne on koko kuusivuotisen testaushistorian ollut päinvastainen ja ero näyttäisi kasvavan entisestään. 60 OPPIMISTULOKSET ALLU 2.LK VUOSINA heikot lukijat keskitasoiset lukijat hyvät lukijat Sukupuolen mukaan tarkasteltuna 2.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien välillä ei ole kovin suuria eroja. Hyviä lukijoita on tytöissä jonkun verran poikia enemmän, mutta heikkojen lukijoiden osuus on molemmissa ryhmissä lähes sama: 12

13 TYTÖT 2.LK POJAT 2.LK 32 % 20 % 48 % heikot lukijat keskitasoiset lukijat hyvät lukijat 25 % 53 % 22 % heikot lukijat keskitasoiset lukijat hyvät lukijat 6.lk Kuudesluokkalaisista peräti 34 % oppilaista sijoittui heikkojen lukijoiden ryhmään. Tämä on täsmälleen sama prosenttiosuus kuin edellisvuonna ja kertoo siitä, että joka kolmas kuudesluokkalainen tarvitsee lisätukea lukemisen osa-alueella. Kuudesluokkalaisten testissä hyvien lukijoiden kategoriaan sijoittui vain 17 % oppilaista. Keskitasoisia lukijoita kuudesluokkalaisista oli hieman alle puolet, 49 %. Aikaisempien vuosien tuloksiin verraten kuudesluokkalaisten osalta heikkojen lukijoiden osuus on pysynyt melko lailla samoissa lukemissa kun taas hyvien lukijoiden osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. 13

14 OPPIMISTULOKSET ALLU 6.LK heikot lukijat keskitasoiset lukijat hyvät lukijat 6.-luokkalaisten tuloksissa tyttöjen ja poikien väliset erot olivat tasoittuneet edellisvuodesta. Pääasiassa tasoittuminen johtui kuitenkin siitä, että tytöissä heikkojen lukijoiden määrä nousi peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Pojissa heikkojen lukijoiden osuus väheni seitsemällä prosenttiyksiköllä, ja keskitasoisten lukijoiden osuus kasvoi vastaavasti. Sekä tytöissä että pojissa hyvien lukijoiden osuus väheni entisestään. TYTÖT 6.LK POJAT 6.LK 21 % 48 % 31 % heikot lukijat keskitasoiset lukijat hyvät lukijat 13 % 50 % 37 % heikot lukijat keskitasoiset lukijat hyvät lukijat On hyvin huolestuttavaa, että tulokset äidinkielen oppimisvalmiuksien testissä ovat huonontuneet vuosi vuodelta. Hyvien lukijoiden määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2010 kun taas heikkojen 14

15 lukijoiden määrää ei lukutaitoprojekteista ja asian esillä pitämisestä huolimatta ole saatu laskuun. Miten pysäyttää tämä ei-toivottu kehitys peruskoululaisten luku- ja opiskelutaidoissa? Minkälaisiin satsauksiin luku- ja opiskelutaitojen opetuksen tukemisessa meillä on mahdollisuuksia kouluissa? Entä kaupungin tasolla? Heikkojen lukijoiden suuri määrä asettaa valtavia haasteita myös siirryttäessä yläkoulun aineopetusjärjestelmään. Tämän lukuvuoden alussa Linnankosken lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista ennätysmäärä jäi lukiseulaan. Heikko lukutaito vaikuttaa negatiivisesti opiskelumotivaatioon ja syrjäyttää nuoria. Tämä noidankehä on jo nähtävissä koko maamme tasolla, edellisten Pisa -tulosten (2012) mukaan jopa 11 prosentilla 15- vuotaista suomalaisista on lukutaidon suhteen suuria vaikeuksia ja vuosi vuodelta mennään huonompaan suuntaan. 4 HYVINVOINTIPROFIILI Oppilaan kohtaaman toiminnan laatua arvioidaan Porvoon kouluissa vuosittain Koulun hyvinvointiprofiilin avulla. Koulun hyvinvointiprofiili on Opetushallituksen ilmainen, tutkimustietoon pohjautuva työkalu. Kysely sisältää kaikki muut oppilaan kohtaaman laadun sisältöalueet paitsi opetussuunnitelman toteutumisen. 15

16 Koulun hyvinvointimalli, Konu Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto Lukuvuonna hyvinvointiprofiiliin pyydettiin vastauksia kaikilta kaupunkimme 5. ja 8. luokkalaisilta. Koulukohtaisia hyvinvointiprofiileita ei tehty. 5. -luokkalaisten vastauksia saatiin yhteensä 314, joka on 72,7 % koko ikäluokasta. 8. -luokkalaisten vastauksia saatiin yhteensä 190, joka on alle puolet, 46,8 % koko ikäluokasta. Koska lukuvuonna teetettyyn hyvinvointiprofiilin vastasivat Porvoossa ainoastaan 5. ja 8. -luokkalaiset, eivät tulokset ole verrattavissa koko Suomen vastauksiin, joissa on mukana peruskoulun kaikkien vuosiluokkien tulokset. Hyvinvointiprofiili-työkalua on porvoolaisissa kouluissa käytetty jo useamman vuoden ajan. Työkalu on koettu toimivaksi ja sen antamista tuloksista koulut ovat löytäneet kehittämistarpeita. Kaikkien suomenkielisten koulujen yhteiskyselynä toteutettuna ja näin alhaisilla vastaajamäärillä hyvinvointiprofiilin anti uhkaa kuitenkin jäädä hyvin laihaksi. Myöskään koulukohtainen seuranta ei näin onnistu. Hyvinvointiprofiilissa oppilaat pääsevät antamaan palautetta koulutyönsä arjesta. Hyvinvointiprofiili mittaa osaltaan oppilaan kohtaamaa laatua ja myös näkökulma on oppilaan. On hyvin tärkeää jatkossa miettiä, miten aineiston keruu on järkevää hoitaa, jotta oppilaiden ääni tulee aidosti kuuluviin ja saatu aineisto on jatkotyöstettävissä osana koulujen kehittämistyötä, jossa oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen on ehdottoman tärkeää. 5. -luokkalaisten hyvinvointiprofiilin tulokset 5. -luokkalaisilla teetetyn hyvinvointiprofiilin kysymykset jakautuvat kahteen osioon, joista ensimmäisessä kysytään oppilaiden kokemuksia koulun tiloihin, toimintaan, ihmissuhteisiin ja koulutyöhön liittyen. Toisen osion kysymykset liittyvät oppilaiden kokemaan terveydentilaan. Porvoolaisten 5. -luokkalaisten vastausten perusteella oppilaat ovat jokaisella osa-alueella hieman tyytymättömämpiä kuin valtakunnallisesti. Kysymyskategorioittain jaoteltuna tyytyväisiä oli -Koulun tiloihin ja toimintaan 61 % vastaajista (koko Suomi64 %) -Koulun ihmissuhteisiin 71 % vastaajista(koko Suomi 75 %) -Koulutyöhön 67 % vastaajista (koko Suomi 71 %) -Terveydentila: Ei lainkaan oireita 54 % vastaajista (koko Suomi 58 %) Väittämätasolla suurimmat erot valtakunnallisiin keskiarvioihin olivat seuraavissa: Koulun tilat ja toiminta -osion väittämässä Lukujärjestys on hyvä 44 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 61 %). Koulun ihmissuhteet -osion väittämissä Meidän koulun opettajat ovat ystävällisiä, 57 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 71 %) ja Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, 78 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 66 %) Koulutyö -osion väittämissä Koulussa minun työtäni pidetään tärkeänä 56 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 66 %), Opiskelu on minusta helppoa 41 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 53 %) ja Koulussamme oppilaat osallistuvat sääntöjen tekemiseen 45 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 52 %) 16

17 Terveydentila -osion väittämissä kolmiportaisella asteikolla Ei ole ollut, Harvoin ja Monta kertaa päänsärystä ilmoitti kärsineensä monta kertaa 25 % vastaajista (koko Suomi 18 %), muuten porvoolaisten 5. luokkalaisten vastaukset noudattelivat koko Suomen keskiarvoja. Oppilailta kysyttiin väittämien päätteeksi, mikä koulussa on parasta ja toisaalta, mitä koulussa tulisi heidän mielestään parantaa. Lähes kaikissa avoimissa vastauksissa siitä, mikä koulussa on parasta, mainittiin kaverit ja välitunnit. Myös oppitunnit, erityisesti liikuntatunnit saivat runsaasti mainintoja. Parantamisen varaa oppilaat löysivät oppitunneista, liikuntaa toivottiin lisää. Kouluruoka, opettajat ja oppimisympäristö mainittiin sekä oppilaiden ruusuissa että risuissa. Yksi syy oppilaiden vastausten ristiriitaisuuteen esimerkiksi koulurakennusten ja oppimisympäristöjen osalta on se, että hyvinvointiprofiilin vastaukset kerättiin vuonna 2015 kaupungin kaikilta kouluilta. Koulukohtaisten tulosten saaminen ei ollut mahdollista. 8. luokkalaisten hyvinvointiprofiilin tulokset 8. -luokkalaisilla teetetyn hyvinvointiprofiilin rakenne oli samankaltainen kuin 5. -luokkalaisilla. Aloitusosion väittämät käsittelivät koulun olosuhteita, sosiaalisia suhteita sekä itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. Jälkimmäisen osion väittämät liittyivät oppilaiden kokemuksiin omasta terveydentilastaan. Porvoolaisten 8. -luokkalaisten vastausten perusteella oppilaat ovat jokaisella osa-alueella hieman tyytymättömämpiä kuin valtakunnallisesti. Kysymyskategorioittain jaoteltuna tyytyväisiä oli -Koulun olosuhteisiin 51 % vastaajista (koko Suomi 55 %) -Koulun sosiaalisiin suhteisiin 72 % vastaajista(koko Suomi 74 %) -Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin 60 % vastaajista (koko Suomi 64 %) -Terveydentila: Ei lainkaan tai harvoin oireita 60 % vastaajista (koko Suomi 64 %) Väittämätasolla suurimmat erot valtakunnallisiin keskiarvioihin olivat seuraavissa: Koulun olosuhteet -osion väittämien Luokat ovat riittävän tilavia, 84 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 74 %), Luokkien ilmanvaihto on hyvä, 45 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 33 %) ja Ruokailutila on viihtyisä, 77 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 64 %) osalta porvoolaisten 8. -luokkalaisten vastaukset kertoivat keskimääräistä suuremmasta tyytyväisyydestä. Keskimääräistä suuremmasta tyytymättömyydestä puolestaan kertoivat väittämien Omien tavaroiden säilytystilat ovat hyvät, 42 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 55 %), Lukujärjestys on hyvä, 35 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 46 %) ja Terveydenhoitajan luo on helppo päästä käymään, 39 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 46 %) Koulun sosiaaliset suhteet-osion väittämissä porvoolaisten 8. -luokkalaisten vastaukset noudattelivat koko Suomen keskiarvoja. Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet -osiossa keskimääräistä enemmän tyytymättömyyttä ilmeni väittämissä Saan tukiopetusta, jos tarvitsen sitä, 60 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 72 %), Saan erityisopetusta, jos tarvitsen sitä, 54 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 66 %), Useimpien oppiaineiden etenemisvauhti on minulle sopiva, 54 % vastaajista samaa mieltä (koko Suomi 66 %). Terveydentila -osion väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla Ei ole ollut, Harvoin, Noin kerran kuussa, Noin kerran viikossa ja Lähes joka päivä. Jännittyneisyyttä/ hermostuneisuutta ilmaisi lähes joka päivä tuntevansa 12 % vastaajista (koko Suomi 7 %). 17

18 Myös 8. -luokkalaisten hyvinvointiprofiilissa oli lopuksi kysymykset siitä, mikä koulussa oli parasta ja mitä heidän mielestään tulisi erityisesti parantaa. Avoimissa vastauksissa kiiteltiin oppimisympäristöjä ja hyviä tiloja, valinnaisaineita sekä joitakin opettajia. Parantamisen varaa 8. - luokkalaiset löysivät koulutilojen siisteydessä ja viihtyisyydessä, kouluruuassa sekä opettajien asenteissa. 5 HUOLTAJAKYSELY Koululaisten huoltajilta pyydettiin palautetta koulujen toiminnasta helmikuussa Sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastattiin wilman välityksellä ja kysely välitettiin kaikille peruskouluikäisten lasten huoltajille. Arviointisuunnitelman mukaisesti huoltajakysely järjestetään joka kolmas vuosi. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa, edellinen huoltajakysely järjestettiin marraskuussa Huoltajakyselyssä vastataan erilaisiin koulun toimintaa kuvaaviin väittämiin viisiportaisella asteikolla. Suomenkielisten koulutuspalveluiden osalta vastauksia saatiin 1007 huoltajalta, mikä on noin 24 % kaikista huoltajista. Vastausinnon vähäisyys oli yllätys, koska edelliseen huoltajakyselyyn vastasi reilusti yli kaksinkertainen määrä huoltajia. Vuoden 2015 huoltajakyselyn vastausprosenttia voidaan pitää erittäin alhaisena. Kun huoltajakysely toteutetaan seuraavan kerran, on syytä kiinnittää tarkempaa huomiota asiasta tiedottamiseen. Miten saamme huoltajia aktivoitua kyselyyn vastaamisessa, jotta saamme tärkeää ja objektiivisempaa palautetta koulujen toiminnasta. Näin alhaisella vastausprosentilla tuloksista vedettävien johtopäätösten suhteen on syytä noudattaa varovaisuutta. Vastausten vähyydestä huolimatta huoltajakyselyn tulokset ovat samansuuntaiset edelliskerran tulosten kanssa. Huoltajakyselyssä yhtenä osiona on yleisarvosanan antaminen koulun toiminnasta. Perinteiseksi kouluarvosanaksi muutettuna Porvoon suomenkieliset peruskoulut saavat huoltajilta yleisarvosanan 81/2, täsmälleen saman arvosanan kuin edellisessäkin huoltajakyselyssä. Tyytyväisimpiä suomenkielisten peruskoulujen oppilaiden huoltajat olivat kouluviihtyvyyteen ( Lapsemme käy mielellään koulua -väittämän kanssa samaa mieltä oli 88 % vastanneista), koulujen turvallisuuteen ( Lapsemme kokee olonsa turvalliseksi koulussa, 84 % vastanneista samaa mieltä) sekä kouluterveydenhuollon palveluihin ( Lapsellamme on mahdollisuus saada tarvittaessa kouluterveydenhuollon palveluja, 85 % vastanneista samaa mieltä.) Tyytymättömimpiä huoltajat olivat koulumatkan turvallisuuteen ( Lapsemme koulumatka on turvallinen -väittämän kanssa eri mieltä oli 17 % vastanneista) sekä opetusryhmien kokoon ( Lapsemme opetusryhmät ovat sopivan kokoisia, 16 % vastanneista eri mieltä.) Väittämien lisäksi huoltajakyselyssä oli mahdollisuus kertoa koulua koskevia mielipiteitä ja toiveita. Avoimissa vastauksissa palautetta annettiin ensisijaisesti opetuksesta ja opetusjärjestelyistä; wilman käytöstä, työrauhasta, kodin ja koulun yhteistyöstä. Koulutuspalveluiden kaksikieliset tiimit ovat käsitelleet huoltajakyselyn tuloksia keväällä Kouluissa kyselyn tuloksia pohdittiin omissa laaturyhmissä ja opettajainkokouksissa. Tulosten 18

19 huomioiminen koulun tasolla tehtiin koulujen ja koulutuspalveluiden itsearvioinnissa, jota on summattu tämän raportin seuraavassa luvussa. Yhteenveto suomenkielisten peruskoulujen huoltajakyselyn väittämistä löytyy liitteestä. 6 ITSEARVIOINTI, KOULUJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Tässä raportissa tarkastellaan vuosittain koulujen toimintakertomuksia, joissa koulut arvioivat lukuvuoden toimintaansa eri osa-alueilla ja eri näkökulmista. Lukuvuonna kouluja ohjattiin laajempaan itsearviointiin arviointisuunnitelman mukaisesti (joka kolmas vuosi). Rehtoreille järjestettiin aiheesta työpaja, jonka perusteella itsearviointityötä toteutettiin omalla koululla lukuvuoden loppupuolella. Koulujen itsearviointi ulotettiin kaikkiin perusopetuksen laatukriteereiden oppilaan kohtaaman toiminnan laadun osa-alueisiin. Osa-alueet, joista koulut itsearviointia suorittivat, ovat: Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetus- ja opetusjärjestelyt Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyö Fyysinen oppimisympäristö Oppimisympäristön turvallisuus Itsearviointi toteutettiin koulujen lukuvuoden alussa nimeämien laaturyhmien toimesta. Itsearvioinnin tuloksena koulut nimesivät ykkösvahvuutensa sekä tärkeimmiksi koetut kehittämiskohteet seuraavalle lukuvuodelle. Kehittämiskohteet kirjataan seuraavana lukuvuonna koulun työsuunnitelmaan ja niitä työstetään eri tavoin lukuvuoden aikana. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan kehittämiskohteiden tilannetta. Lukuvuonna ykkösvahvuuksikseen ja tärkeimmäksi kehittämiskohteekseen Porvoon suomenkieliset peruskoulut ja lukio nimesivät itsearviointityön tulosten perusteella seuraavat: 19

20 Porvoon suomenkielisten peruskoulujen ja lukion ykkösvahvuudet ja tärkeimmät kehittämiskohteet seuraavalle lukuvuodelle Ykkösvahvuuksien ja tärkeimpien kehittämiskohteiden nostamisessa koulut tiivistivät lukuvuoden päättyessä tekemänsä itsearvioinnin tulokset. Laajemmin koulujen tekemää itsearviointityötä on esitelty koulukohtaisissa toimintakertomuksissa. Lukuvuoden tärkeänä yhteisenä teemana on ollut opetussuunnitelmatyö, jota kouluilla on tehty eri teemoihin liittyen pitkin lukuvuotta. Uuden opetussuunnitelman haasteet näkyvät selkeästi myös koulujen valitsemissa kehittämiskohteissa. 20

21 Laadunhallintaan liittyvän itsearvioinnin eri vaiheet Aamu/ ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta Keväällä 2012 oppilaan kohtaaman toiminnan laadun mittaristoa täydennettiin aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukorteilla. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle ja kerhotoiminnalle on laadittu oma laatusuunnitelmansa. Porvoolaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten huoltajia osallistui opetushallituksen tyytyväisyyskyselyyn tammikuussa Kyselyn tulosten perusteella huoltajat ovat tyytyväisiä iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoiminnalle annettiin kouluarvosana 81/2. Kyselyyn vastanneista huoltajista 91 % katsoo aukioloaikojen vastaavan perheensä tarpeita. 88 % vastanneista on tyytyväisiä hoitomaksujen suuruuteen. Avoimissa vastauksissa huoltajat tarkoituksenmukaisia tiloja, rauhallisia hetkiä, ulkoaktiviteettien monipuolisempaa tarjontaa, sekä sitä, että lapset ja vanhemmat saisivat enemmän osallistua toiminnan suunnitteluun. Aamukerhon puute nostettiin niin ikään esiin. Lisäksi toivottiin joustavampaa koulupäivää, jotta kerhoja voitaisiin järjestää koulupäivän aikana. 7 LAATUTYÖ KAUPUNGIN TASOLLA Porvoossa perusopetuksen laatukriteeristöön pohjautuvaa laatutyötä ohjaa koulutuspalvelujen strategiatyön ohjausryhmä, johon kuuluu koulutustoimen johto. Laatutiimi koostuu tiimien puheenjohtajista, laatuvastaavista ja koulutustoimen johdosta. Sen tehtävänä on perusopetuksen laadun kehittäminen ja tiimien työn ohjaaminen. Koulutuspalvelujen yhteiset kaksikieliset tiimit, joita ovat opetustiimi, huolenpito- ja hyvinvointitiimi, osallisuuden ja yhteistyön tiimi sekä oppimisympäristötiimi, vastaavat oman toimintakenttänsä asioiden valmistelusta sekä 21

22 Koulutuspalvelujen palveluohjelman tavoitteiden toteuttamisesta. Tämän lisäksi kunkin tiimin alaisuudessa on työryhmiä, jotka valmistelevat tiimien toimintaan liittyviä asioita. Koulutuspalvelujen tiimi- ja työryhmäkaavio on liitteessä. Koulutuspalveluohjelma Keväällä 2013 hyväksyttiin Koulutuspalveluohjelma vuosille Asiakirja perustuu Porvoon kaupungin strategiaan sekä valtakunnallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin. Koulutuspalveluohjelman keskeisen osan muodostavat ns. kärjet, joiden tarkoituksena on kehittää sekä koulutustoimen rakenteiden laatua että oppilaan kohtaamaa toiminnan laatua. Koulutuspalvelujen strategisiksi kärjet vuosille : Rakenteellisen laadun osalta Porvoon koulutuspalveluja johdetaan hallinnollisesti, pedagogisesti ja laadullisesti korkeatasoisesti. Porvoon koulutuspalveluissa on osaavia ja hyvinvoivia työntekijöitä. Porvoon koulutustoimessa kohdennetaan taloudelliset resurssit siten, että ne luovat edellytykset hyvälle kasvatus- ja opetustyölle. Porvoon koulutuspalveluiden arviointijärjestelmä toimii hyvin. Oppilaan kohtaaman toiminnan laadun osalta Porvoon koulutuspalveluiden opetussuunnitelma on hyvin toimiva työkalu opetustyön toteuttamiselle. Porvoon koulutuspalveluissa opetus ja opetusjärjestelyt toteutetaan siten, että opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Porvoon koulutuspalveluissa toteutetaan opetusta, ohjausta ja oppilashuoltoa ottamalla huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Porvoossa koulujen oppilaat ja henkilöstö ovat suvaitsevaisia ja avoimia yhteistyöhön. Porvoossa koulujen oppimisympäristö on turvallinen ja ajanmukainen. Nämä strategiset kärjet on konkretisoitu Palveluohjelmassa tavoitteiksi ja toteuttamisaikatauluksi. Kehittämissuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutus ja tutkimus -kehittämissuunnitelma linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. 22

23 Koulutuksen järjestäjän paikallisen kehittämissuunnitelman tarkoitus on sitoa valtakunnalliset tavoitteet yhteen kunnan omista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa. Valtakunnalliset painopistealueet ovat 1. Oppiminen 2. Henkilöstön osaaminen 3. Kestävä hyvinvointi ja 4. Johtaminen. Porvoossa paikallista kehittämissuunnitelmaa vuosille on ollut laatimassa laatutiimi, laatuvastaavat, rehtorit sekä johtamisen osa-alueen osalta koulutusjaostot. Kehittämissuunnitelma korvaa vuonna 2013 hyväksytyn palveluohjelman. Lukuvuoden laaturaportissa arvioidaan kehittämissuunnitelman ensimmäisen vuoden tavoitteiden toteutumista. Tiimien toiminta lukuvuonna Laatutiimin tehtävänä on perusopetuksen laadun kehittäminen ja tiimien työn ohjaaminen. Opetustiimin tehtävänä on opetussuunnitelmatyön koordinointi sekä opetussuunnitelmatyöryhmien työn ohjaaminen. Huolenpito- ja hyvinvointitiimin tehtävänä on suunnitella ja kehittää laaja-alaisesti oppimista, kasvua ja hyvinvointia tukevia käytänteitä kouluissa sekä sen alla toimivien työryhmien työn ohjaaminen. Osallisuuden ja yhteistyön tiimin tehtävänä on oppilaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen sekä tiimin alla toimivien työryhmien työn ohjaaminen. Oppimisympäristön tiimin tehtävänä on koulujen oppimisympäristöjen kehittämien sekä tämän tehtävän parissa toimivien työryhmien työn ohjaaminen. Tiimien toimintakertomukset löytyvät liitteestä Koulutuspalvelujen kehittämisprojektit ja -avustukset Kehittämisprojektien kokonaiskoordinoinnista ja avustuksien hankinnasta vastaa koulutuspalveluiden erityissuunnittelija Tiina Välikangas. Koulutuspalveluissa oli lukuvuoden kuluessa käynnissä erilaisia valtion erityisrahoituksella tai avustuksella tuettuja kehitysprojekteja tai omarahoitteisia kehittämisprosesseja. Osa avustuksista on luonteeltaan sellaisia, että ne eivät sisällä projektimaista toimintaa, vaan ovat lisäresurssia toiminnan kehittämiseen. Koulun opetushenkilöstöä osaamista kehitettiin monipuolisesti ja laajasti valtakunnalliseen OSAAVA-ohjelmaan kuuluvan alueellisen Kartoita Kehitä Kouluta -hankkeenkoulutustarjonnan avulla. Osaava-KKK saa toimintaansa erityisrahoitusta Etelä- Suomen Aluehallintovirastolta. Valtiollinen rahoitusohjelma päättyy vuoden 2017 keväällä. Koulutuksen painopiste on ollut lukuvuonna uuden opetussuunnitelman tärkeissä teemoissa. Vuodesta 2008 asti Porvoossa on kehitetty myös koulujen kerhotoimintaa osana Opetusministeriön rahoittamaa Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa. Koulut ovat voineet järjestää kyseisellä rahoituksella erilaisia kerhoja. Porvoossa on myös useiden eri toimijoiden järjestämää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa. Opetushallitus järjestää aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyjä vuosittain. 23

24 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Porvoon kaupungille erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille Avustus liittyy edelliseen hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on puolittaa koulujen ja alueiden väliset erot, sukupuolten osaamiserot sekä sosiaalisen ja etnisen taustan selitysosuus perusopetuksen oppimistuloksissa vuoteen 2020 mennessä. Porvoon koulutuspalveluissa kehittämistoimet kohdentuvat suomenkielisten koulujen osalta Peipon, Pääskytien, Kevätkummun ja Linnajoen kouluihin. Avustuksella on voitu palkata lisää henkilöstöä koulujen arkeen tukemaan oppilaiden koulunkäyntiä. Tukihenkilöt työskentelevät koulunkäynnin ohjaajina, suomi toisena kielenä opetuksen tukena sekä lisäksi kuraattorin ja ns. School Coachin työtehtävissä sekä monikulttuurisuusasioiden kehittämistehtävissä. Toiminnasta tehdyn väliarvioinnin tulosten mukaan oppilaat kokevat saavansa tuen auttavan omaa koulun käyntiään erittäin paljon. Lukuvuonna on panostettu myös koulujen arjen liikunnallistamiseen aluehallintoviraston avustuksen turvin. Porvoon liikuntapolku -nimessä kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa on ollut mukana seitsemän peruskoulua. Toiminnan on tarkoitus laajentua jatkossa kaikkiin peruskouluihin. Porvoon koulutuspalvelut sai lukuvuodelle opetusministeriön avustusta myös koulujen opetuksen digitalisoinnin tukemiseen. Tuen avulla on saatu lisäresurssia koulujen pedagogisten tieto- ja viestintätekniikan (TVT) opettajien palkkakustannuksiin. Pedagoginen TVT-toiminta on vielä alkuvaiheessa ja vaatii jatkoresursointia ja kehittämistä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi lukuvuonna on ollut käynnissä uusien opetussuunnitelmien 2016 suunnittelu- ja kehittämistoiminta. Toimintaa ohjaa OPS2016-ohjausryhmä ja sivistystoimen erityissuunnittelija, joka vetää OPS2016-koordinaatiotyöryhmää. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja organisoida opetussuunnitelmaprosessiin liittyviä käytännön toimenpiteitä. Koordinaattorit vastaavat opetussuunnitelman kirjallisesta laatimisesta, OPStyöryhmien vetämisestä ja koulujen ohjeistamisesta OPS-työhön. 8 LAATUSUUNNITELMAN ULKOPUOLINEN ARVIOINTI Kouluterveyskysely 2015 Porvoon kaupunki on osallistunut perinteisesti valtakunnalliseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyyn, johon vastaavat yläkoulun 8.- ja 9. -luokan sekä ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden oppilaat. Kouluterveyskysely on valtakunnallisesti kattavin lasten ja nuorten elinoloja ja hyvinvointia selvittävä tutkimus. Vuonna 2015 tiedonkeruussa oli suuria ongelmia kyselyn järjestäjän puolesta. Kapasiteetti ei ollut riittävä ja peruskoululaisten nettilomake jouduttiin sulkemaan ennen aikojaan. Ongelmat tiedonkeruussa vaikuttivat sekä aineiston kattavuuteen että laatuun. Peruskoululaisten kouluterveyskyselyn osalta Porvooseen ei saatu kuntakohtaista aineistoa. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kyselyt saatiin vietyä loppuun ongelmista huolimatta. Linnankosken lukion tulokset eivät vielä tätä raporttia laadittaessa kuitenkaan olleet vielä saatavilla. 24

25 TEAviisari TEAviisari on Opetushallituksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä toteutettu työväline, jolla selvitetään kuntien toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tästä on johdettu työvälineen TEA kirjainyhdistelmä, lyhenne termistä terveydenedistämisaktiivisuus. TEAviisarissa esitellään kuusi näkökulmaa terveyden edistämiseen kunnan toimintana: sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt ja osallisuus. Tulokset esitellään viisarinomaisesti värikoodein. Punaisella alueella olevissa osioissa on paljon kehitettävää. Keltaisella alueella terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu vaihtelevasti ja vihreällä alueella hyvin. Tiedonkeruun tulokset ovat kaikille avoimesti nähtävillä TEAviisari-verkkopalvelussa, jossa on mahdollista verrata paikallistason tuloksia koko maan aineistoon, hakea tuloksia eri kunnista tai oppilaitoksista, vertailla ja arvioida toiminnan kehitystä. TEAviisaria on uudistettu vuoden 2015 aikana ja tulevana lukuvuonna saamme käyttöömme uudistuneen palvelun. Lukuvuonna Porvoossa TEAviisari toteutettiin Linnankosken lukiossa: 25

26 Kuvan lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sitoutuminen Koulujen sitoutumista oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuvaa mm. se, missä määrin opetussuunnitelmassa ja toimintakertomuksessa tarkastellaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Linnankosken lukion tulosta sitoutumisteeman osalta laskivat tietyt puutteet vuosikertomuksen ja opiskeluhuoltosuunnitelman kirjauskäytännöissä. Johtaminen Johtamisessa kuvataan koulun hyvinvointityön organisointia, määrittelyä ja toimeenpanoa sekä turvallisuuteen liittyviä asioita. Johtamisen osa-alueesta Linnankosken lukio sai TEAviisarissa huippupisteet. Seuranta ja tarveanalyysi Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisten häiriöiden ja ongelmatilanteiden, koulukiusaamisen, päihteiden käytön ja kurinpitotoimien seuranta sekä terveyden ja hyvinvoinnin, erityispalveluihin ohjaamisen ja tapaturmien seuranta. Tämän osa-alueen pisteet Linnankosken lukiolla noudattelevat koko maan keskiarvoa tai ovat sen yli kaikissa muissa paitsi opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin tietojen raportoinnin osalta. Voimavarat Voimavaraosiossa selvitetään opiskelun tuen ammattilaisten henkilöstömitoitusta terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin, sosiaalityön ja muiden ammattilaisten osalta. Linnankosken lukion tulosta heikentävät lääkäri- ja sosiaalityön henkilöstömitoituksen osa-alueet, joista molemmissa on saatu pisteitä pyöreä nolla. Lääkärin työpanos/ 100 opiskelija oli alle 0,6 tuntia viikossa ja sosiaalityön työpanosta ei ollut lainkaan. 26

27 Yhteiset käytännöt Yhteisesti sovitut käytännöt -osiossa selvitetään yhteisiä toimintamalleja ei toivottujen tilanteiden ehkäisemiseksi, ja toisaalta niiden käsittelemiseksi tarvittaessa. Osioon kuuluvat myös osallisuuden vahvistamisen ja opiskeluhuollon toimintamallit. Linnankosken lukion tulokset ovat tässä osiossa huipputasoa. Ainoana tulosta laskevana asiana TEAviisarissa ilmenee opiskelijaruokailuun osallistumisen seurannan toimintamallin puute. Osallisuus Osallisuus -osiossa tarkastellaan opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa vaikutusmahdollisuuksia oppilaitoksessa. Linnankosken lukion tulokset ovat osallisuuden osalta reilusti yli koko maan keskiarvojen. Ainoastaan huoltajien vaikutusmahdollisuuksien osalta jäädään alle koko maan keskiarvon. TEAviisarin tuloksiin Linnankosken lukion osalta voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: r=kokomaa&charttype=pointer&cmp=r 9 YHTEENVETOA Tässä laaturaportissa on kuvattu suomenkielisen koulutustoimen toimintaa lukuvuonna suunnitelman mukaisten tunnuslukujen ja arviointien tuloksiin peilaten. Koulujen opetus on perustunut koulutusjaostossa hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Koulut ovat toteuttaneet koulutustoimen toiminta-ajatusta tarjoamalla mahdollisuuksia ihmisenä kasvamiseen, tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen, yhteiskunnan osallisuuteen ja vastuullisuuteen kasvamiseen. Koulutustoiminnan laatua voidaan arvioida eri näkökulmista. Toimintaa pidetään laadukkaana, kun asetetut tavoitteet on saavutettu. Suunnitelman mukaisen laatutyön tavoitteena on ollut varmistaa koulutuspalvelujen korkeaa laatua ja parantaa sitä edelleen. Laatutyön näkökulmasta tavoitteena on ollut myös kohdentaa arviointityö oman toiminnan kannalta oleellisiin asioihin, auttaa omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämisessä, saada syvällistä tietoa organisaation nykytilasta, mahdollistaa pidemmän aikavälin toiminnan ja tulosten seurannan sekä sitouttaa organisaation johto ja koko henkilöstö laadun jatkuvaan kehittämiseen. Raportissa on kuvattu laajasti sekä kunnan, suomenkielisen koulutustoimen että koulujen tasolla tehtävää laatutyötä. Laatunäkökulma on otettu huomioon sekä toiminnan suunnittelussa että arvioinnissa. Opetustyön laadusta kertovat osaltaan hyvien oppimistulosten saavuttaminen. Porvoolaiset oppilaat saavuttivat matematiikan oppimisarvioinnissa keskivertotuloksia muuhun maahan 27

28 verrattuna. Allu testin tuloksista puuttuu valtakunnallinen vertailuaineisto, mutta Porvoon tulokset noudattelevat sitä ei-toivottua suuntausta, joka on ollut nähtävissä viime vuosina koko maassamme. Lukutaito on heikentymässä. 2. luokkalaisten keskuudessa heikkojen lukijoiden osuus on pysynyt suhteellisen muuttumattomana noin viidenneksessä, mutta hyvien lukijoiden osuus on pienentynyt vuosi vuodelta. Edellisen lukuvuoden 6. luokkalaisista heikkojen lukijoiden osuus oli ennätyskorkealla, yli kolmannes sijoittui Allu testissä heikkoihin lukijoihin. Lukiosta kantautui kuluvan lukuvuoden alussa tieto siitä, että ennätysmäärä ensimmäisen vuoden opiskelijoista jäi lukiseulaan. Suuntaus on huolestuttava. Uuden opetussuunnitelman painottama monilukutaito voi parhaimmillaan tuoda paljon hyvää lasten ja nuorten lukutaidon harjoituttamiseen ja monipuolistamiseen. Äidinkielen oppimistulosten valossa monilukutaito on yksi uuden opetussuunnitelman kokonaisuus, johon koko kaupungin tasolla olisi hyödyllistä satsata koulutuksella, toimivien ideoiden ja hyvien käytänteiden jakamisella sekä uusilla avauksilla koulun sisäisiä resursseja jaettaessa. Myös yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa tarjoaa hienoja mahdollisuuksia monilukutaidon kehittämiseen. Kasvatustyö on laadukasta, kun pystytään tukemaan lasten ja nuorten kasvua ihmisenä, tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Tätä ei voi mitata millään yksittäisellä mittarilla. Lasten ja nuorten kasvua on tuettu suomenkielisessä koulutustoimessa kaikilla tasoilla. Raportissa esiteltyjen toimintakertomusten, kehityshankkeiden raporttien, Hyvinvointiprofiilin ja TEA-viisarin perusteella porvoolaisissa oppilaitoksissa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi ja huolenpito ovat suurena osana kasvatus- ja opetustyötä. Meillä on kuitenkin edelleen kehitettävää arkisissa kohtaamisissa, vuorovaikutuksessa ja oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden vahvistamisessa. Koulutustoiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida numeerisesti monin tavoin. Raportin valossa on koulutustoiminnan lähtökohtana ollut kaupungin strategian mukaisesti peruspalveluihin keskittyminen kustannustehokkaasti. Toisaalta on muistettava, että talouden näkökulmasta koulutus on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Koulutustoiminnan tuloksellisuutta ei siis pidä tarkastella ainoastaan talouslukuina kuluneen budjettivuoden valossa. Tuloksellisuutta voidaan arvioida myös esimerkiksi opintojensa läpäisseiden ja jatko-opintoihin sijoittumisen perusteella. Näiden lukujen valossa porvoolainen koulutustoiminta on ollut tuloksellista. 10 LÄHTEET Suomenkielisen koulutustoimen asiakirjat Erityispalvelut/Oppilashuolto; Toimintakertomus Koulujen kerhotoiminta, toimintakertomus Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma Koulutustoimessa kootut tunnusluvut Oppilastilasto Koulutuspalveluiden palveluohjelma