OSAVUOSIKATSAUS 2/2010. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 2/2010 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

2 1 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO TALOUSKATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ HSL:N TALOUS JA TOTEUTUMAENNUSTE VUODEN LOPPUUN TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT POISTOT INVESTOINNIT KUNTAOSUUDET TOIMINTAKATSAUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄOSASTO JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUOSASTO LIIKENNEPALVELUT -OSASTO MATKUSTAJAPALVELUT -OSASTO VIESTINTÄYKSIKKÖ TALOUSYKSIKKÖ HALLINTO...16 LIITTEET LIITE 1 HSL:n tuloslaskelma, ennuste 2010 LIITE 2 HSL:n investoinnit, ennuste 2010 LIITE 3 Tilinpäätösennuste 2010, kunnittain

3 2 (22) 1. Yhteenveto Toiminta HSL:n toiminnan ensimmäisen puolen vuoden aikana on perustehtävien hoitamisen ohella keskitytty hyväksytyn strategiaperustan mukaisten tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä yhtenäisten toimintatapojen luomiseen ja vakiinnuttamiseen. HSL:n strategiaa ja siitä johdettuja toiminnallisia tavoitteita on käsitelty alkuvuoden aikana johtoryhmässä, useissa henkilöstötyöpajoissa sekä hallituksen iltakouluissa ja kokouksissa. Strategisten tavoitteiden tarkentamista ja toiminnallistamista jatketaan osasto- ja ryhmätason tuloskorteiksi vuodelle Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2014) valmistelu etenee suunnitellussa mukaisessa aikataulussa siten, että suunnitelmaehdotusluonnos voidaan lähettää lausunnoille alkusyksystä Alkuvuonna 2010 valmistui maankäytön ja liikenteen pitkän tähtäyksen visioselvitys. Liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Alue käsittää pääkaupunkiseudun kunnat, Kuuma-kunnat ja Kuntaryhmä Neloset. Helsingin sisäisen bussiliikenteen tarjouskilpailukierros ratkaistiin huhtikuussa. Sopimukset 23 linjalla alkavat vuoden 2011 alussa. Linja-autoliikenteen uusia yhtenäisiä hankintaperiaatteita ja sopimusehtoja valmisteltiin syksyn kilpailukierrosta varten yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena osana CO 2 päästöt. Neuvottelut metro- ja raitioliikenteen sopimuksista HSL:n ja HKL:n välillä saatiin päätökseen kesäkuussa. Liikennöintisopimukset ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. Kuntien ja HSL:n välisen infrasopimuksen sekä Suomenlinnan lauttaliikenteen sopimuksen valmistelu jatkuu vielä. LIJ2014-hanke on edennyt suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy Järjestelmähankinnan tarjoukset saadaan syyskuussa, minkä jälkeen valmistelua jatketaan neuvottelumenettelyllä. Toteutuksesta vastaava toimittajakonsortio valitaan vuoden 2011 alkupuolella. Selvitystyö kahdeksan kehyskunnan (Järvenpää, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen, Hyvinkää, Vihti ja Sipoo) liittymisestä HSL:ään on aloitettu. Matkustajainformaatiota kehitettiin muun muassa ottamalla käyttöön Reittioppaan uusi käyttöliittymä. Talous Ennusteen mukaan HSL:n vuoden 2010 toimintatulot ovat yhteensä 482,9 milj. euroa ja alittavat talousarvion 1,7 milj. eurolla (0,3 %). Toimintamenot ovat yhteensä 484,2 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion noin 2,6 milj. eurolla (0,5 %). Poistojen arvioidaan olevan noin 4,7 milj. euroa ja ylittävän talousarvion 1,1 milj. eurolla. Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 6 milj. euroa. Talousarviossa oli varauduttu 1,3 milj. euron tappiolliseen tulokseen. Vuoden 2010 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 8,6 milj. euroa (talousarvio 10,1 milj. euroa). Investointimenot alittavat talousarvion 1,5 milj. eurolla. Alitus johtuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. Vuoden 2010 talousarviossa sitovia eriä ovat kuntaosuudet, toimintamenot ja investointimenot. Sitovien erien ylitysesitykset valmistellaan syksyn yhtymäkokoukseen.

4 3 (22) 2. Talouskatsaus 2.1. Toimintaympäristö Alkuvuoden aikana tuotanto Helsingin seudulla on kääntynyt laman jälkeen selvään nousuun. Ennakkoarvion mukaan tuotanto kasvoi vajaat kaksi prosenttia edellisvuodesta kuluvan vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Viime vuosina tuotannon vaihtelut Helsingin seudulla ovat olleet rajumpia kuin koko maassa. Kuluvan vuoden alussa kasvu käynnistyi Helsingin seudulla vahvempana kuin koko maassa, mutta toisen neljänneksen ennakkoarvioissa seutu jää koko maasta jälkeen. Kasvun ennakoidaan jatkuvan tasaisella kasvu-uralla vuoden loppuun. EK:n tekemän suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritysten suhdannekuva on parantunut kevään ja kesän aikana. Vaikka lähtötaso olikin huomattavan matala, suhdanteiden kuvataan nyt kohentuneen jo lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja. Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yritykset ennakoivat suhdanteiden paranevan loppuvuoden aikana. Helsingin seudulla työttömiä oli tilastokeskuksen mukaan huhti - kesäkuussa henkilöä, mikä on kaksi prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Lisäksi työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden määrän kasvu hiipui Helsingin seudulla. Aiemmin heidän lukumääränsä on kasvanut noin kuudella prosentilla, kun huhti - kesäkuussa nousua oli enää 2,5 %. Työllinen työvoima kasvoi Helsingin seudulla eniten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja kaupan alalla. Helsingin seudun työttömyysaste oli huhti - kesäkuussa 7,3 %, kun koko maassa se oli 9,6 %. Nuorisotyöttömyys laski hieman, mutta pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa. Helsingin seudulla asui kesäkuun lopussa 1,3 milj. asukasta ennakkotietojen mukaan. Seudun väestö kasvoi huhti kesäkuussa henkilöllä. Muutos oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aikaisemmin samana ajankohtana. Väestömäärän kasvusta puolet on peräisin muuttoliikkeestä. Lähteet: Helsingin kaupungin tietokeskus, Tilastokeskus

5 4 (22) 2.2. HSL:n talous ja toteutumaennuste vuoden loppuun Toteutumaennusteet lipputulojen ja operointikustannusten osalta perustuvat elokuun heinäkuun toteutumatietoihin. Muilta osin on käytetty heinäkuun toteutumatietoja. Sitovia eriä HSL:n talousarviossa ovat toimintamenot, investointimenot ja kuntaosuudet. Sitovien erien ylityksistä päättää yhtymäkokous. Sitovat määrärahat TA 2010 Ennuste 2010 Toteutunut Tot. % Tot./TA Kuntaosuudet 1) ,0 % Toimintamenot ,7 % Investointimenot 2) ,0 % 1) Tilinpäätösennuste v kunnittain s ) HSL:n pysyviin vastaaviin kirjataan lisäksi HKL:ltä ja YTV:ltä siirtyneen omaisuuden arvo, yht. 21,4 milj. euroa Toimintatulot Toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 482,9 milj. euroa, 1,7 milj. euroa (0,3 %) talousarviota vähemmän. Toimintatuloista 49,7 % on lipputuloja, 47,8 % jäsenkuntien maksuosuuksia ja 2,5 % muita tuloeriä. Lipputulot Vuonna 2009 joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni vajaalla prosentilla edellisvuodesta. Talousarviossa 2010 arvioitiin lipunmyynnin kasvavan noin prosentilla vuoteen 2009 verrattuna. Metro-, raitio- ja bussiliikenteessä tehtyjen matkojen määrä kasvoi vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla noin kahdella miljoonalla matkalla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrä vastaa noin 1,5 %:n kasvua. Junaliikenteen matkustajamäärän kehityksestä ei ole tietoja saatavilla. Seutulippujen ja lähiseutu 2-lippujen keskimääräisiä hintoja korotettiin vuodenvaihteessa 3,1 % ja lähiseutu 3-lippujen 4,3 %. Helsingin sisäisten lippujen hintoja korotettiin 2,9 %. Espoon, Keravan ja kirkkonummen sisäisten lippujen hintoja korotettiin 2,4 % ja Vantaan sisäisten lippujen hintoja 2,2 %.

6 5 (22) Lipputulojen yhteensä arvioidaan olevan 239,8 milj. eli lähes talousarvion mukaiset. Lipputulot lippuryhmittäin tarkasteltuna (1 000 ): Toteutunut Ennuste 12/2010 TA 2010 Ero, eur Ero % TA/enn. Seutuliikenne ,4 Lähiseutu ,2 Lähiseutu ,0 Helsingin sisäiset liput ,2 Espoon sisäiset liput , 8 Kauniaisten sisäiset liput ,3 Vantaan sisäiset liput ,0 Keravan sisäiset liput ,7 Kirkkonummen sis. liput ,1 Yhteensä ,2 Tarkastusmaksutuottojen arvioidaan jäävän noin 3,0 milj. euroon arvioidun 4,0 milj. euron sijaan. Viime vuoden lopun vesivahinko Rautatientorin metroasemalla sulki matkalipuntarkastajien tilat, tuhosi tarkastuslaitteita ja esti tehokkaan tarkastustoiminnan useiden kuukausien ajaksi. Tarkastusyksikkö muuttaa uusiin tiloihin päärautatieasemalta syyskuun alussa. Muut suurimmat tuloerät ovat valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,1 milj. euroa, vuokratuotot liikennöitsijöiltä matkakorttilaitteista ja taukotiloista, 1,7 milj. euroa sekä VR:n maksama korvaus tarkastustoiminnasta, 1,0 milj. euroa Toimintamenot Toimintamenoja arvioidaan kertyvän yhteensä 484,2 milj. euroa, mikä ylittäisi talousarvion noin 2,6 milj. eurolla (0,5 %). Toimintamenojen kokonaismäärä on talousarvion sitova erä, jota voidaan korottaa vain yhtymäkokouksen päätöksellä. Ylitysesitys valmistellaan syksyn yhtymäkokoukseen. HSL:n menoista 464,5 milj. euroa (95,9 %) on palvelujen ostomenoja. Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 387,8 milj. euroa ja ylittävät talousarvion 2,0 milj. eurolla (0,5 %). Operointikustannukset Arvio bussiliikenteen operointikustannuksista perustuu hyväksytyn liikennöintisuunnitelman suoritetietoihin ja elokuun toteutumatietoihin. Bussiliikenteen kustannustason arvioitiin nousevan talousarviossa 3,6 % vuonna Ennusteessa 2010 kustannustason nousuarvio on 3,5 %. Bussiliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 252,5 milj. euroa ja ylittävät talousarvion 4,3 milj. eurolla. Ylityksestä 3,2 milj. euroa kohdistuu Helsingin sisäisiin linjoihin, 0,3 milj. euroa Espoon ja Kauniaisten sisäisiin linjoihin, 0,1 milj. euroa Vantaan sisäisiin linjoihin, 0,1 milj. euroa Keravan seutulinjoihin, 0,5 milj. euroa Kirkkonummen U-linjoihin ja 0,1 milj. euroa PKS-U-linjoihin. Helsingin sisäisten linjojen kustannusten merkittävää ylitystä selittää paitsi talousarviossa liian pieneksi arvioitu suoritemäärä ja alhainen kustannustaso myös metro- ja raitioliikenteen katkoja

7 6 (22) korvaava bussiliikenne. Ylimääräisiä, budjetoimattomia, bussikuljetuksia joudutaan järjestämään ainakin 0,6 milj. eurolla. Erityisesti Kulosaaren metroaseman pitkittyvä sulkeminen aiheuttaa lisäkuluja. HSL/VR-sopimuksen mukaisen junaliikenteen kustannusarvio perustuu ennakkotilauksessa vahvistettuihin suoritteisiin. Alkuvuoden poikkeukselliset häiriöt junaliikenteessä, joiden takia junia jäi paljon ajamatta, vähensivät suoritteita ja johtivat myös sanktioihin. Kustannuksia alentaa myös vuoden 2010 alusta voimaan tullut HSL/VR-sopimuksen lipunmyyntikorvausta koskeva muutos. HSL/VR-sopimuksen mukaisten junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 55,9 milj. euroa eli noin 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Kolmannen vyöhykkeen junaliikenteen osalta kustannukset kasvavat noin 0,6 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Kustannukset kasvavat lisääntyneen matkustuksen myötä ja niiden arvioidaan olevan noin 6,4 milj. euroa Metro-, ja raitiovaunusopimukset HSL:n ja HKL:n välillä hyväksyttiin kesäkuussa. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 23,9 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 0,8 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 45,3 milj. euroa, 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Operointikustannukset liikennemuodoittain (1 000 ): Toteutunut Ennuste 12/2010 TA 2010 Ero, eur Ero % TA/enn. Bussiliikenne ,7 Junaliikenne ,1 Metroliikenne ,1 Raitioliikenne ,5 Lauttaliikenne Yhteensä ,5 Infrakustannukset Joukkoliikenteen infran käyttökorvaukset ovat ennusteessa talousarvion mukaiset 55,8 milj. euroa, ja ne sisältävät vain Helsingin infrakustannukset. Neuvottelut infrasopimuksesta HSL:n ja kuntien välillä ovat vielä kesken eikä arvioita muiden kuntien kuin Helsingin infrakustannuksista ole vielä saatu. Muut kustannukset Muiden kuin operointi- ja infrapalvelujen ostot ovat yhteensä 20,9 milj. euroa ja niissä saataneen säästöjä yhteensä noin 0,6 milj. euroa. Suurimpia eriä ovat lipunmyyntipalkkiot, 5,1 milj. euroa, It-palvelut 5,2 milj. euroa, asiantuntijapalvelut 4,0 milj. euroa, painatukset 1,3 milj. euroa, ilmoitukset ja mainonta 0,7 milj. euroa ja posti- ja telepalvelut 0,7 milj. euroa. Henkilöstömenot ovat ennusteen mukaan yhteensä 15,3 milj. euroa ja ne ylittävät talousarvion 0,5 milj. eurolla. HSL:n aloittaessa oli 293 vakituista henkilöä ja 41 määräaikaista henkilöä eli yhteensä 334 henkilöä. Kesäkuussa HSL:n palveluksessa oli 308 vakituista henkilöä ja 36 määräaikaista henkilöä eli yhteensä 344 henkilöä. Vuokrakulut ovat yhteensä 2,4 milj. euroa ja ylittävät talousarvion 0,3 milj. eurolla. Vuokrakustannukset ylittyvät HKL:n laskuttamien Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa olevien asiakaspalvelupisteiden liiketilojen vuokramenojen kasvettua talousarvioon varatusta

8 7 (22) summasta sekä HKL:n laskuttamasta metroasemien infotaulujen vuokrasta, jota ei oltu talousarviossa huomioitu. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset ovat 1,2 milj. euroa ja niissä ylitystä talousarvioon verrattuna on 0,3 milj. euroa. Aloittavan organisaation tarvikehankintoihin, kuten matkakorttien korttikoteloiden uusimiseen sekä muihin toimisto- ja atk-tarvikkeisiin, ei ollut talousarviossa riittävää varausta Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,7 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa investointimenoihin arvioitiin tarvittavan 10 milj. euroa. Vähäisten kassavarojen vuoksi varauduttiin myös 20 milj. euron lyhytaikaiseen rahoitustarpeeseen. Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ) investointien viivästyttyä pitkäaikaista lainaa ei vuoden 2010 aikana tarvitse nostaa, ja lyhytaikaista rahoitusta on tarvittu vain satunnaisesti. Vuosikate on ennusteen mukaan -1,3 milj. euroa (talousarvio 2,3 milj. euroa) Poistot Poistot vuonna 2010 ovat yhteensä noin 4,7 milj. euroa ja ylittävät talousarvion noin 1,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu HKL:ltä HSL:lle siirtyneen omaisuuden arvioimisesta käypään arvoon kirjanpitoarvon sijaan. Tähän ei talousarviossa oltu varauduttu. Poistot sisältyvät kuntaosuuksien perusteena oleviin HSL:n yleiskustannuksiin, jotka ylittyvät vastaavasti. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on ennusteen mukaan 6,0 milj. euroa. Talousarviossa oli varauduttu 1,3 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Talousarvion alijäämä on katettu YTV:ltä HSL:lle omana pääomana siirtyneellä vuoden 2009 YTV-liikenteen ylijäämällä, jonka kokonaismäärä HSL:n avaavassa taseessa on 6,7 milj. euroa Investoinnit Vuoden 2010 investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 8,6 milj. euroa (talousarvio 10,1 milj. euroa). Investointimenot alittavat talousarvion 1,5 milj. eurolla. Alitus johtuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista, mm. talousarvioon budjetoitu lipunmyyntiautomaattien uusiminen on siirretty tulevaisuuteen LIJ2014 hankkeen yhteydessä toteutettavaksi. Lisäksi HSL:n pysyviin vastaaviin kirjataan v HKL:stä ja YTV:stä siirtyvän omaisuuden arvo, jonka arvioidaan olevan yhteensä noin 21,4 milj. euroa. HKL:n ja HSL:n välinen pöytäkirja luovutuskorvauksen tarkistamisesta allekirjoitetaan syksyllä. Siirtyvä omaisuus vaikuttaa kuntaosuuksiin vuosittain kirjattavien poistojen kautta. Taulukko investointimenojen toteutumisesta on s

9 8 (22) 2.8. Kuntaosuudet Kunnat maksavat kuntaosuuksia siltä osin kuin lipputulot ja muut tuotot eivät riitä kattamaan HSL:n kustannuksia. Kuntaosuudet muodostuvat operointikustannusten, yleiskustannusten ja joukkoliikenneinfran kuntaosuuksista. Kuntaosuudet päätetään talousarviossa sitovina. HSL:n tilinpäätöksen osoittama kuntakohtainen yli/alijäämä otetaan huomioon talousarviovuotta seuraavien kolmen vuoden talousarvioissa kuntaosuuksien vähennyksenä tai lisäyksinä. Kuntaosuuksien muuttamisesta päättää yhtymäkokous. Kuntaosuuksien kokonaismäärä talousarviossa on 229,7 milj. euroa. Ennusteen mukaan operointikustannuksiin kohdistuvat nettomenot ylittyvät 2,0 milj. eurolla ja yleiskustannuksiin kohdistuvat nettomenot 2,3 milj. eurolla. Infrakustannusten kuntaosuuksien on arvioitu toteutuvan talousarvion mukaisina. Neuvottelut infrasopimuksista HSL:n ja kuntien välillä ovat vielä kesken. Taulukot ennusteen mukaisista tuloista, menoista ja kuntaosuuksista ovat sivulla 22.

10 9 (22) 3. Toimintakatsaus 3.1. Liikennejärjestelmäosasto Liikennejärjestelmäosasto huolehtii Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta, maankäytön suunnitteluun vaikuttamiseen liittyvistä tehtävistä sekä liikennetutkimuksista ja - ennusteista. HLJ 2011 valmistelu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) valmistelua jatkettiin YTV:n hallituksen hyväksymän puiteohjelman pohjalta. HLJ 2011 valmistellaan koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. Suunnitelmassa käsitellään koko työssäkäyntialueen liikkumista Helsingin seudun kannalta, suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa ja määritellään liikennejärjestelmän kehittämisen suuntaviivat. Liikennejärjestelmäluonnos valmistuu syksyllä 2010 lausuntoja ja kannanottoja varten. Liikennejärjestelmäpäätös tehdään vuoden 2011 alussa. HLJ 2011 ohjelmoinnissa on suunnitelman valmistelulle valittu sisällölliset painopisteet osatehtävineen ja selvityksineen, joiden pohjalta HLJ luonnos valmistellaan. Suunnitelmakauden aikana valmistuivat seuraavat osaselvitykset: Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys (MARA), Liikkumisen ohjaus ja liikenteen hallinta, Jalankulku ja pyöräily, Pysäköintipolitiikka ja Tavaraliikenneselvitys. Lisäksi käynnistettiin seuraavat alkusyksystä 2010 valmistuvat osaselvitykset: Ajoneuvoliikenteen verkkoselvitys, Joukkoliikennestrategia ja Metron pohjoishaaran tarveselvitys (Pasila Lentoasema Hyrylä). HLJ 2011:n kehittämisstrategiatyö käynnistettiin skenaariotarkasteluilla, joiden tavoitteena on osoittaa liikennejärjestelmän kehittämistarpeita ja -toimia tulevaisuuden eri vaiheissa ja skenaarioissa sekä muodostaa hahmotelma liikennejärjestelmän kehittämispoluksi. HLJ-suunnitelman vaikutuksia arvioidaan SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Vaikutustietoa on tuotettu koko HLJ:n valmistelun ajan ja työ päättyy HLJ-luonnoksen arviointiin syksyllä. Sidosryhmille ja kansalaisille suunnattujen teemapajojen toteuttamista jatkettiin keväällä. Virkamiehille ja poliitikoille suunnattu HLJ-seminaari pidettiin toukokuussa. Lisäksi järjestettiin lukuisia virkamiehille suunnattuja HLJ-osaselvityksiin liittyviä työpajoja. Liityntäpysäköinnin edistäminen Laadittiin liityntäpysäköinnin suunnitteluohje, joka sisältää liityntäpysäköinnin kysynnän arviointimenetelmiä, ohjeistuksen liityntäpysäköintipaikan mitoituksesta ja varustelusta sekä karkeita arvioita liityntäpysäköintipaikkojen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista. Liityntäpysäköinti-informaation kehittämissuunnitelma valmistui. Siinä käsiteltiin sekä perinteistä kiinteää opastusta että internetiin ja mobiililaitteisiin perustuvia opastusmenetelmiä. Suunnitelma sisältää toteuttamisohjelman kustannusarvioineen ja toteuttamisvastuineen. Osallistuttiin Liikenneviraston johdolla valmisteltuun Helsingin työssäkäyntialueen liityntäpysäköinnin toimintastrategian ja toteuttamissuunnitelman laatimistyöhön. Toimintastrategiaehdotus sisältää keskeiset yhteistoimintaperiaatteet uusien liityntäpysäköintikohteiden suunnittelusta ja rakentamisesta sekä toteuttamisen vastuunjaosta.

11 10 (22) Liikennetutkimus ja liikenne-ennustemallit Laajan liikennetutkimuksen eli LITU 2008 aineistojen avulla muodostetut liikenne-ennustemallit saatiin valmiiksi ja ne otettiin käyttöön. Ennustemalleja käytetään HLJ-työssä eri skenaarioiden liikennetilanteen kuvaamiseen ja ne ovat siten olennaisessa roolissa HLJ-luonnoksen valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Niitä käytetään apuna myös liikennepoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa ja herkkyystarkasteluissa. Laajan liikennetutkimuksen LITU 2008 henkilöhaastattelututkimuksen pohjalta valmistui raportti: Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna Henkilöhaastattelututkimuksen analysointiin tarkoitettu nettityökalu saatiin käyttöön. Käynnistettiin liikenne-ennustemallien jatkokehitystöinä yksilömallityö ja ruutumallityö. Tehtiin seudun bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus keväällä Julia-hankkeessa julkaistiin Reittioppaaseen liittyvä hiilidioksidilaskuri. Valmisteltiin tyyppihenkilölaskuria, joka kuvaa Henkilöhaastattelututkimuksen aineiston avulla erilaisten henkilöiden tekemien liikenteellisten valintojen seurauksia päästöinä. Osallistuttiin kehityshankkeisiin Kulkutavan päättelyalgoritmit GPS-aineistosta ja EMMEn käyttö joukkoliikennesuunnittelussa sekä kehitettiin matka-aikojen seurantatutkimuksen menetelmää yhdessä Liikenneviraston ja Helsingin kaupungin kanssa Joukkoliikenteen suunnitteluosasto Joukkoliikennesuunnitteluosasto huolehtii joukkoliikenteen kehittämiseen, linjasto- ja aikataulusuunnitteluun sekä operatiiviseen tutkimukseen liittyvistä tehtävistä. Osasto laatii suunnitelmia ja selvityksiä joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Linjasto- ja aikataulusuunnittelu Raportointijaksolla linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmä on yhtenäistänyt suunnittelukäytäntöjä. Merkittävin ratkaisu koskee aikataulusuunnittelussa käytettävää ohjelmistoa, jonka valintaa on valmisteltu yli vuoden ajan. Aikataulusuunnitteluohjelmistoksi valittiin kanadalainen HASTUS, joka on käytössä sadoissa joukkoliikenneorganisaatioissa maailmalla ja joka tarjoaa parhaat edellytykset suunnitella laadukasta ja kustannustehokasta joukkoliikennettä koko laajenevalla HSL-alueella kattaen kaikki joukkoliikenteen muodot. Ohjelmiston käyttökoulutukseen ja perehdytykseen tullaan varaamaan runsaasti resursseja syksyllä 2010 ja vuonna Aikataulusuunnitteluohjelmiston valinnan ohella on selvitetty eri vaihtoehtoja linjastosuunnittelun avuksi kehitettävän työkalun osalta. Linjastosuunnittelutyökalun pilotoinnista päätettäneen syksyn 2010 aikana. Keväällä käynnistettiin koko HSL-alueen kattavan joukkoliikenteen suunnitteluohjeen valmistelutyö, Kirkkonummen linjastosuunnitelma projekti sekä raitioliikenteen toimintaedellytysten kehittämissuunnitelman laatiminen. Syksyllä 2010 käynnistetään vielä ainakin HSL-alueen poikittaislinjaston suunnitelma sekä joukkoliikenteen linjastohierarkiaa käsittelevä runkolinjaselvitys. Kehittämisryhmä Kehittämisryhmän vastuualueeseen kuuluu laaja kirjo joukkoliikennettä ja kestäviä liikkumistottumuksia edistäviä tehtäviä ja projekteja. Raportointijaksolla on osallistuttu mm. Länsimetron ja metron automatisoinnin suunnitteluun, metron pohjoishaaran selvitystyöhön, kulttuuriraitiovaunun valmisteluun sekä johdettu johdinautoliikenteen

12 11 (22) hankesuunnitelmatasoisen selvityksen valmistelua. Lisäksi ryhmä on osallistunut mm. Tikkurilan aseman ja siihen liittyvän uuden bussiterminaalin suunnitteluun, korkeatasoisten bussi- ja raitiovaunupysäkkien esiselvitykseen, Kalasataman metrokorttelin suunnittelu- ja rakennusurakan neuvottelumenettelyyn sekä tutkinut Ruoholahden metroasemalta Salmisaareen ulottuvan rahtitunnelin muuttamisesta metron jalankulkuyhteydeksi Salmisaareen. Helsingin joukkoliikenteen luotettavuuden kehittämisohjelma otettiin heti vuoden alussa jalkautettavaksi yhdessä HSL:n liikennepalveluosaston ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Lisäksi on valmisteltu vastaavan selvityksen käynnistämistä myös Espoossa ja Vantaalla, joista Espoon osuus on tarkoitus käynnistää tulevana talvena. Matkatakuun valmistelu on ollut erittäin merkittävä erillisprojekti. Esiselvitystä jatkanut valmistelutyö vietiin konseptin suunnittelun ja kustannusarvion osalta yksityiskohtaiselle tasolle niin, että HSL:n hallitus voi tehdä päätöksen vielä syksyn 2010 aikana matkatakuun mahdollisesta käyttöönotosta. Vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla kehittämisryhmässä keskitytään toimintamallien viimeistelyyn, tehokkaan yritysyhteistyö- ja liikkumisen ohjaus -konseptin luomiseen, käynnissä olevien infrastruktuurihankkeiden edistämiseen sekä erityisesti joukkoliikenteen luotettavuutta ja käytettävyyttä parantavien kehittämishankkeiden käynnistämiseen (esim. keskeisten liikenneterminaalien yhtenäisen viitoitus- ja opastusjärjestelmän suunnittelu). Lisäksi syyskuussa aloitetaan vuoden 2011 loppuun kestävä automaattisen bussikaistojen kameravalvonnan pilotti yhteistyössä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, linja-autoliiton ja taksiliiton kanssa. HSL:n kehittämisryhmän vastuualueeseen kuuluu uutena tärkeänä tehtävänä liikkumisen ohjaus ja sen koordinointi. Liikkumisen ohjausta tehdään erityisesti yritysyhteistyön muodossa ulkopuolisten yritysten kanssa. Operatiivinen tutkimus Operatiivinen tutkimus ryhmä vastaa joukkoliikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvistä operatiivisista tutkimuksista sekä automaattisista ja manuaalisista matkustajalaskennoista HSL:n eri liikennemuodoissa. Keväällä 2010 ryhmä on vastannut Helsingin sisäisestä joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimuksesta ja vuodesta 2011 alkaen ryhmä vastaa koko HSL-alueen tutkimuksesta. Ryhmä on myös osallistunut myös kansainväliseen BEST-tutkimukseen, jonka puheenjohtajuus vuosiksi siirtyy HSL:lle. Raportointijaksolla tehtyjä erillistutkimuksia ovat olleet tutkimus junissa kokeiltavasta polkupyörien maksuttomasta kuljettamisesta, Helsingin sisäistä linjaa 42 koskeva tutkimus sekä Jokeri-linjan hybridibussikokeilua koskeva tutkimus. Loppuvuonna 2010 operatiivinen tutkimus ryhmä valmistelee, suunnittelee ja kilpailuttaa koko HSL alueen kaikkien joukkoliikennemuotojen asiakastyytyväisyystutkimuksen vuosille sekä osallistuu merkittävällä panoksella asiakastyytyväisyystutkimusten tietokannan (ASTYKANTA) ja palauteanalyysityökalun (PATE) kehittämiseen ja valmisteluun. Lisäksi ryhmä tutkii mm. kokemuksia junissa kokeiltavasta polkupyörien maksuttomasta kuljettamisesta (osa 2), joukkoliikennekaistojen luvatonta käyttöä (osa 2), vuodenaikavaihtelujen merkitystä joukkoliikenteen käyttöön sekä linja-autonkuljettajien mielipiteitä HSL:n toiminnasta. Ryhmä selvittää myös Helmi-liikennevaloetuuksien toteutuneita vaikutuksia Helsingin sisäisillä linjoilla 57, 69, 70T, 72, 78 sekä seutulinjalla 506.

13 12 (22) 3.3. Liikennepalvelut -osasto Liikennepalvelut -osasto huolehtii kuntayhtymän toimialueen joukkoliikennepalveluiden hankintaan, liikennepalveluiden laadun valvontaan, poikkeustilanteiden hallintaan, lisä- ja poikkeusliikenteen sekä lyhyen aikavälin infran suunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja kehittämisestä. Infra/laadunvalvonta Joukkoliikenteen kentällä toteutettavan laadunseurannan perusteita on muutettu HSL:n liikenteen laajuutta vastaaviksi. Joukkoliikenteen siisteyden ja palvelutason kenttäseurannalla saatuja mittaustuloksia raportoidaan viikoittain liikennöitsijöille ja puolivuosittain julkaistaan HSL:n julkaisuna joukkoliikenteen laaturaportti. Vakaviin laatupoikkeamiin tai turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan välittömästi. Alkuvuoden lukuisista liikennehäiriöistä on selvitty tavoitteiden mukaisesti. Häiriöpäivystäjien häiriönhallinnan osaaminen on kehittynyt todellisten tilanteiden hoitamisen myötä. HSL:n häiriöhallintaa kehitetään käytännön kokemusten perusteella yhdessä liikennöitsijöiden ja viranomaisten kanssa. Hankinta Hankintaryhmä on järjestäytynyt siten, että suunnittelijoilla on vastuu tietyn liikennealueen tai liikennemuodon sopimuksista sekä henkilökohtainen erityisasiantuntemukseen perustuva kehittämiskohde. Hankinta tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti osaston sisällä ja joukkoliikenteen suunnittelun kanssa. Säännöllinen yhteydenpito liikennöitsijöiden kanssa on käynnistetty sekä johto- että operatiivisella tasolla. Helsingin sisäisen bussiliikenteen tarjouskilpailukierros ratkaistiin huhtikuussa. Sopimukset 23 linjalla alkavat vuoden 2011 alussa, jolloin liikenteeseen tulee 59 uutta bussia, jotka ovat vähäpäästöisiä ja ilmastoinnilla varustettuja. Liikenteen hintataso nousi sopimuksissa keskimäärin 7,2 %. Linja-autoliikenteen uusia yhtenäisiä hankintaperiaatteita ja sopimusehtoja valmisteltiin syksyn kilpailukierrosta varten yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena asiana CO2-päästöt, melun ja haitallisten päästöjen pisteytys on tarkentunut ja sen painoarvoa on kasvatettu. Lisäksi kalustovaatimuksilla edistetään liikenteen hoitoa, matkustusmukavuutta ja turvallisuutta parantavaa bussien mitoitusta ja varustelua. Neuvottelut metro- ja raitioliikenteen sopimuksista HSL:n ja HKL:n välillä saatiin päätökseen kesäkuussa. Voimassa olleisiin HKL:n sisäisiin sopimuksiin verrattuna uusissa sopimuksissa on tarkennettu korvausperusteita, liikenteen laadun seurantaa ja yhteistyötä tilaajan kanssa. Liikennöintisopimukset ovat voimassa määräaikaisina vuoteen 2024 saakka. Metroliikenteen sopimus kattaa Länsimetron ja nykyisen metrolinjan mahdolliset laajennukset; kustannusperusteet päivitetään metron automatisoinnin ja Länsimetron aloituksen yhteydessä. Raitioliikenteen sopimus kattaa nykyisen raitioverkon laajennukset Helsingissä, mutta raide- Jokerista tehdään erillinen päätös. Suomenlinnan lauttaliikenteen sopimuksen valmistelu jatkuu vielä. HSL:n ja jäsenkuntien välisten infrasopimusten valmistelua on jatkettu. Valmistelun tavoitteellisena aikatauluna on saada infrasopimukset hyväksytyiksi jäsenkunnissa kuluvan aikana.

14 13 (22) Uusien Sm5-junien sarjatuotanto on käynnistynyt, ensimmäinen tuotantosarjan juna (kaikkiaan kolmas uusi juna) tulee liikenteeseen joulukuussa Matkustajapalvelut -osasto Matkustajapalvelut -osasto huolehtii matkalippu- ja informaatiojärjestelmistä, asiakaspalveluista ja matkalippujen tarkastuksesta. Matkalippu- ja informaatiojärjestelmät Matkakorttijärjestelmä uusitaan vuoden 2014 loppuun mennessä ja samalla toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä koko seudulle. LIJ2014-hankkeen rinnalla ja tiiviissä yhteistyössä hankkeen kanssa valmistellaan myös tulevaisuuden taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ2014). Taksa- ja lippujärjestelmän valmistelua jatkettiin HSL:n hallituksen päättämien linjausten mukaisesti. Jatkotyö TLJ2014: Vyöhykkeet ja lippujen hintasuhteet käynnistyi elokuussa Lisäksi on käynnissä selvitys matkalippujen myynnistä liikennevälineissä. Molemmat selvitykset valmistuvat syksyllä. LIJ2014-hanke on edennyt suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy Järjestelmähankinnan tarjoukset saadaan syyskuussa, minkä jälkeen valmistelua jatketaan neuvottelumenettelyllä. Toteutuksesta vastaava toimittajakonsortio valitaan vuoden 2011 alkupuolella. HSL ja kehyskunnat tekevät yhdessä selvitystä HSL:ään liittymisen vaikutuksista kuntien päätöksenteon pohjaksi. Selvitys valmistuu syksyllä. Huom. Tämä kohta sopisi ehkä jonnekin muualle, koska kyseessä on HSL:n laajenemiseen liittyvä asia.. Taksa- ja lippujärjestelmään tehtiin vuoden alusta kaksi muutosta. Alennuslippuun oikeutetut voivat nykyisin ostaa alennuksella myös toisen kunnan sisäisiä lippuja. Ulkomaisille vaihtooppilaille annettiin oikeus opiskelijalippuun, vaikka he asuvat pääkaupunkiseudulla vain tilapäisesti. Lähijunissa käynnistettiin vuoden loppuun kestävä kokeilu, jossa HSL:n lipulla matkustava saa kuljettaa polkupyörää maksutta ruuhka-aikojen ulkopuolella. Kokeilun vaikutuksia tutkittiin keväällä ja tutkimus uusitaan syksyllä (JSO/operatiiviset tutkimukset -ryhmä). HSL ja VR solmivat sopimuksen HSL-lippujen myynnistä VR:n asemilla ja automaateissa vuosina Sopimuksen myötä HSL saa käyttöönsä VR:n laajenevan lipunmyyntiautomaattiverkoston. Maaliskuussa HSL:n lippuautomaatit joutuivat murtosarjan kohteeksi. Setelien käyttö poistettiin toistaiseksi lähes kaikista automaateista. Murtosuojausta on parannettu, mutta setelien käyttöä ei ole toistaiseksi palautettu. HSL:n ja Enfo Oyj:n välinen matkakorttijärjestelmän palvelusopimus uusittiin keväällä Uusi sopimus on voimassa asti. Nykyisiä matkustajainformaatiojärjestelmiä kehitettiin. Reittioppaan uudistettu käyttöliittymä otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. ja oppaaseen lisättiin hiilidioksidilaskuri. Kevyen liikenteen reittioppaaseen lisättiin myös energian käyttöä mittaava suklaalaskuri ja reitin vaativuutta kuvaava reittiprofiili (korkeuserot). Seuraavaksi Reittioppaaseen lisätään säätiedot. Liikenteeseen.fi palvelu lopetettiin ja sen sisältöä siirrettiin hsl.fi -sivustolle.

15 14 (22) Helmi- ja Mono-järjestelmien laajentamista jatkettiin. Helmi-järjestelmään laajenee tänä vuonna noin 10 Helsingin sisäiselle linjalle sekä seutulinjalle 506 (Tiedelinja). Järjestelmän myötä linjoille saadaan liikennevaloetuudet ja ajantasainen matkustajainformaatio bussin sisälle, osalle pysäkkejä sekä internettiin. Mono- järjestelmässä tiedot ajamattomista lähdöistä sekä poikkeusliikennetiedotteet välittyvät nyt automaattisesti kaikille näytöille. Näyttötauluja lisättiin ja tänä vuonna näyttötauluja tulee myös Keravan ja Kirkkonummen asemille. Asiakaspalvelut Asiakaspalvelut käsittävät HSL:n asiakaspalvelupisteet Rautatientorilla ja Itäkeskuksessa, liikenneinfokeskuksen ja asiakaspalautteiden käsittelyn. Rautatientorin palvelupisteessä asioi välisenä aikana noin asiakasta ja Itäkeskuksessa noin asiakasta. Kesäkuussa aloitettiin lippujen jälleenmyyjien myyntivaltuuden latauspalvelu, jota aiemmin hoidettiin vain HSL:n Yritysmyynnissä. Tilapäisiä palvelupisteitä järjestettiin kesällä Kauppatorille Suomenlinnan lipunmyyntiin ja syksyllä opiskelijoiden matkakorttien päivitystä varten Helsingin yliopistolle, Aalto-yliopiston Otaniemen toimipisteeseen sekä Metropolia ammattikorkeakouluun. Liikenneinfokeskus antoi puhelimitse matkakortti-, tariffi-, reitti- ja aikatauluneuvontaa sekä poikkeusinfoa, teki kutsuliikennevarauksia (HKL:n Jouko-kaupunginosalinjat) ja vastaanotti puhelimitse asiakaspalautteita. Tarkastelujaksolla keskuksessa vastattiin yhteensä noin puheluun. Tarkastelujaksolla saatiin yhteensä noin asiakaspalautetta. Palautteiden hyödyntäminen on ollut puutteellista raportointiongelmien vuoksi, mutta raportointi pyritään saamaan kuntoon syksyn aikana. Matkalippujen tarkastus HSL tarkastaa matkaliput kaikissa HSL-alueen joukkoliikennevälineissä (bussi-, metroraitiovaunu-, juna- ja vesiliikenteessä). Lisäksi VR ostaa HSL:ltä VR-lähiliikenteen ja koko maan kaukojunaliikenteen tarkastustoiminnan. Toimintakaudella tammi-kesäkuun aikana tarkastettiin yhteensä matkustajan liput, kun viime vuonna vastaavana aikana tarkastettiin matkustajaa. Liputta matkusti keskimäärin 3,2 % matkustajista (viime vuonna 3,1 %). Eniten liputta matkustavia oli lähijunaliikenteessä (4,72 %, viime vuonna 4,21 %), metron laiturialueella (3,98 %, viime vuonna 5,28 %), metrossa (3,13 %, viime vuonna 3,44 %) ja raitiovaunuissa (3,03 %, viime vuonna 3,27 %). Tarkastusmaksuista tehtyjä oikaisuvaatimuksia ja valituksia käsiteltiin tarkastelujakson aikana noin kpl ja keskimääräinen käsittelyaika oli 1,5 kuukautta. Keväällä aloitettiin tarkastajien täydennyskoulutus järjestämällä YTV:stä siirtyneille tarkastajille Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyvää koulutusta. Täydennyskoulutusta jatketaan syksyllä järjestämällä vastaavasti HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudullisen bussi- ja junaliikenteen tarkastamiseen liittyvää koulutusta. Tarkastusyksikkö muuttaa lokakuun alussa Pasilan asemalta nykyistä sopivampiin toimitiloihin Helsingin päärautatieaseman länsisiipeen.

16 15 (22) 3.5. Viestintäyksikkö Viestintäyksikkö hoitaa HSL:n ulkoista tiedottamista ja markkinointia sekä osallistuu sisäisen viestinnän kehittämiseen. Viestinnän tärkeimpänä tehtävänä oli tarkastelujaksolla HSL:n tunnetuksi tekeminen ja myönteisen mielikuvan synnyttäminen uudesta organisaatiosta. Lanseerauskampanja Joukkoliikenne on nyt HSL toteutettiin helmi-maaliskuussa. Tavoitteena oli tehdä HSL tunnetuksi ja esitellä uusi ilme. Tutkimuksen mukaan kampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli maaliskuussa 89% ja huhtikuussa jo 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Asukkaiden HSL:ään liittämät kärkiominaisuudet olivat turvallinen, inhimillinen, ympäristöystävällinen, luotettava, mutkaton ja joustava. Kolme tärkeintä ominaisuutta joukkoliikenteestä puhuttaessa olivat täsmällisyys, hinta ja yhteyksien tiheys. Tiedon jakamiseen ja myönteisen mielikuvan synnyttämiseen pyrittiin myös tiedottamalla ennakoivasti ja ajantasaisesti päätöksistä, toiminnasta ja muutoksista kehittämällä poikkeustiedottamista liikenteen häiriöistä kehittämällä Internet-sivuja ja uudistamalla asiakasmateriaalit. Yhteydenpito mediaan oli tiivistä, erityisesti maaliskuussa joukkoliikenteen lakon aikana. Yhteistyötä lisättiin myös kutsumalla median edustajia HSL:n Juhlaseminaariin helmikuussa ja toimittajatapaamiseen toukokuussa. HSL:n julkisuuskuva oli hyvä. Tammi-kesäkuussa kokonaisjulkisuuden määrä oli 478 juttua. Näistä kielteisiä artikkeleita oli 24 (5%), myönteisiä 10 (2%) ja neutraaleja 444 (93%). Tasoltaan matalia artikkeleita oli 182 (38%), keskeisiä 183 (38%) ja hallitsevia 113 artikkelia (24%). Sisäisen viestinnässä jatkettiin ekstranetin toimittamista henkilökunnalle ja käynnistettiin intranetin rakentaminen. Matkaketju -lehti joukkoliikenteen ammattilaisille tehtiin ensimmäisen kerran kesäkuussa. Lehti ilmestyy jatkossa 3-4 kertaa vuodessa. Varikkoyhteistyötä aloiteltiin vierailemalla kaikilla varikoilla. Taukotuvissa tarjottiin pullakahvit, kerrottiin HSL:stä ja vastattiin kuljettajien kysymyksiin. Lisäksi toteutettiin kampanjat, joissa kerrottii työsuhdematkalipun uusista etuuksista uusien vuorokausilippujen käyttömahdollisuuksista matkakorttien vaihdon etenemisestä ja Reittioppaan päästölaskurista sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden reittioppaasta HSL:n Juhlaseminaari järjestettiin helmikuussa, Lapsimessuille osallistuttiin huhtikuussa. Kansainvälisen Autottoman päivän järjestämisvastuun siirtyminen Helsingin kaupungilta HSL:lle aiheutti myös runsaasti valmistelutyötä. Lisäksi valmistettiin kesän ja syksyn aikataulukirjat, irtoaikataulut, linjakartat ja muutettiin uuteen ilmeeseen pysäkki-informaatio, julisteet sekä palvelupisteiden ulkoasu. Myös kaikki asiakasesitteet uusittiin.

17 16 (22) 3.6. Talousyksikkö Talousyksikkö huolehtii toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimiseen ja seurantaan, ulkoiseen laskentaan, sisäiseen laskentaan sekä rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä tehtävistä. Talousyksikön tehtäviä ovat toiminta- ja taloussuunnitelman sekä käyttösuunnitelman laatiminen, raportointi ja ennusteet, mm. osavuosikatsaukset hallitukselle, johdolle ja konsernijaostoille sekä kuukausiraportointi johdolle ja muille tulosvastuullisille, lipputulo- ja liikennöintikorvausraportointi, kirjanpito tilinpäätöksineen, laskutus ja perintä (ml. lipputulot ja liikennöintikorvaukset), ostolaskujen käsittely, maksuvalmiuden seuranta, rahoituksen suunnittelu ja järjestäminen, automaattien rahanlaskenta ja rahakuljetukset, matkakorttien myynti maksusitoumusasiakkaille, koululaiskorttien teko ja toimitukset Helsingille ja Kirkkonummelle sekä muu laskutettava lipunmyynti, työsuhdelippujen ja työmatkaseteleiden myynti, kertakorttien ja suurtapahtumalippujen myynti ja toimitukset asiakkaille, matkakortin suoraveloitus, myyntivaltuuden lataukset pienille kioskeille sekä matkakortti- ja työsuhdelippuvaraston hoito ja toimitukset varastoista jälleenmyyjille. HSL:n taloushallinnon perustamistehtävät: uusien tilipuitteiden luonti ja raporttien suunnittelu, taloushallinnon järjestelmien käyttöönotto ja koulutus sekä laskutuksen ja maksuliikenteen käynnistäminen ovat työllistäneet talousyksikköä alkuvuonna. HSL:n taloushenkilöstö vastasi myös YTV:n viimeisen tilinpäätöksen laatimisesta ja tase-erien jakamisesta. Talousyksikkö kokonaisuudessaan pääsi yhteisiin tiloihin, kun pääasiassa maksusitoumus- ja laskutusasiakkaita palveleva sekä lippuvarastoista ja automaattien rahahuollosta vastaava kahdeksanhenkinen yrityspalvelutiimi pääsi muuttamaan Hakaniemestä Pasilaan. Vuoden 2010 tärkeimpänä tehtävänä on yhtenäisten toimintatapojen vakiinnuttaminen ja taloushallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittäminen yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa. Keväällä alkaneessa projektissa kuvataan talousprosessien tavoitetila ja tehdään järjestelmämäärittelyt uudelle taloudenohjausjärjestelmälle. Tavoitteena on uusien järjestelmien kilpailuttaminen vuonna vuodenvaihteessa 2010/11 ja uusien järjestelmien käyttöönotto vuoden 2011 aikana Hallinto Hallintoyksikkö vastaa HSL:n hallinnon toimivuudesta. Hallinnon tehtäviin kuuluvat henkilöstöpalvelut, tietohallinto, tietotekninen ympäristö ja tukipalvelut, oikeudelliset palvelut, yleiset hankintapalvelut, asiakirjahallinto ja arkistotoimi / tiedonhallinta (asiakirja- ja asianhallinta, kirjaamopalvelut, arkisto), kokoushallinta, sihteeripalvelut, kuljetuspalvelut, toimitilat sekä muut yleishallinnon tehtävät.

18 17 (22) Hallintoyksikön tärkeimpiä tehtäviä tarkastelujakson aikana ovat olleet: HSL:n palkkaharmonisointi. Tehtävänkuvaus- ja arviointilomakkeet on laadittu ja hyväksytty otettaviksi käyttöön. Tehtävänkuvaukset koko henkilöstöstä on laadittu ja tehtävien vaativuuden arviointi aloitettu. HSL:n hallinnollisten käytäntöjen luominen. Hallintoyksikössä on laadittu useita ohjeistuksia yhtenäisten toimintatapojen varmistamiseksi erityisesti henkilöstöhallinnon alueella. Hankintaohje hyväksyttiin HSL:n hallituksessa maaliskuussa. HSL:n toimistoverkon vakiointiprojektin määrittely ja toteutus. Toimistoverkon työasemat ja sovellukset on kartoitettu, vakioidun ympäristön työasemat ja sovelluspaketointi ympäristöt on kuvattu sekä testattu suunnitelman mukaisesti. Uuden vakioidun Windows 7- työasemaympäristön pilottikäyttö on aloitettu suunnitelman mukaisesti. Projektin lopputuloksena syntyy uusi yhtenäinen työasemaympäristö joka tukee mahdollisimman hyvin HSL:n liiketoimintaa Vakioidun työasemaympäristön pilottikäyttäjille järjestetty koulutusta Windows7 ja Office2007 tuotteista. Järjestetyn pilottikäyttäjien koulutuksen pohjalta voidaan tarvittaessa tarkentaa koko henkilökunnalle tarjottavaa vastaa koulutuskokonaisuutta. Tiedon integrointiin tarkoitetun ETL-välineen Informatican käyttöönotto on suoritettu suunnitelman mukaisesti. Raportointivälineen BusinessObjects XI tuotteen versiovaihtoon liittyvä tekninen alusta on valmistunut suunnitelman mukaisesti. Ohjelmistolisenssien sopimusehtoja on työstetty ja sopimusehdotus lähetty kesällä päämiehelle kommentoitavaksi.

19 LIITE 1 18 (22) HSL:N TULOSLASKELMA TA 2010 Ennuste 2010 Muutos Muutos Tot. Tot. % HSL yhteensä Enn./TA Enn./TA eur % Tot./TA Toimintatuotot ,00-0,3 % ,3 % Myyntituotot ,00-0,2 % ,3 % Lipputulot yhteensä ,00-0,2 % ,3 % Seutuliikenteen lipputulot ,00-0,3 % ,4 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) ,00 2,2 % ,3 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) ,00 5,0 % ,4 % Helsingin sisäiset lipputulot ,00-1,1 % ,6 % Espoon sisäiset lipputulot ,00 2,8 % ,7 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,00 6,3 % ,1 % Vantaan sisäiset lipputulot ,00 4,0 % ,1 % Keravan sisäiset lipputulot ,00 22,7 % ,2 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,00 35,3 % ,9 % Arvonlisäverottomat lipputulot ,00 0,0 % 530 0,0 % Muut myyntituotot yhteensä ,00 0,0 % ,3 % Korttimaksut ,00 0,0 % ,3 % Korvaukset kunnilta ,00 0,5 % ,3 % Kuntaosuudet ,00 0,0 % ,0 % Muut yhteistoimintakorvaukset ,00 100,0 % ,0 % Muut myyntitulot ,00-9,5 % ,9 % Maksutuotot ,00-24,7 % ,6 % Tarkastusmaksut ,00-24,7 % ,6 % Tuet ja avustukset ,00 0,0 % 112 0,0 % Valtion tuki ,00 0,2 % 0 0,0 % Muut tuet ja avustukset ,00-14,0 % 112 0,1 % Vuokratuotot ,00-5,1 % ,8 % Muut toimintatuotot ,00-86,4 % ,7 % Toimintakulut ,00 0,5 % ,7 % Henkilöstökulut ,00 3,6 % ,1 % Palvelujen ostot ,00 0,3 % ,7 % Liikenteen operointikustannukset yhteensä ,00 0,5 % ,8 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,00 1,7 % ,4 % Junaliikenteen operointikustannukset ,00-2,1 % ,6 % Metroliikenteen operointikustannukset ,00-3,1 % ,8 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,00-0,5 % ,8 % Lauttaliikenteen operointikustannukset ,00 0,0 % ,0 % Infrapalvelut yhteensä ,00 0,0 % ,0 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,00 0,0 % ,0 % Junaliikenteen infrapalvelut ,00 0,0 % ,0 % Metroliikenteen infrapalvelut ,00 0,0 % ,0 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,00 0,0 % ,0 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,00 0,0 % ,0 % Muut infrapalvelut ,00 0,0 % ,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä ,00-2,6 % ,6 % Lipunmyyntipalkkiot ,00-1,0 % ,5 % Toimistopalvelut ,00-84,3 % ,1 % Pankkipalvelut ,00-53,0 % ,4 % IT-palvelut ,00-0,4 % ,4 %

20 LIITE 1 19 (22) HSL:N TULOSLASKELMA TA 2010 Ennuste 2010 Muutos Muutos Tot. Tot. % HSL yhteensä Enn./TA Enn./TA eur % Tot./TA Asiantuntijapalvelut ,00-13,8 % ,7 % Painatukset ,00-1,2 % ,4 % Ilmoitukset ja mainonta ,00 9,2 % ,6 % Posti- ja telepalvelut (tietoliikennepalv.) ,00 20,0 % ,6 % Vakuutukset ,00 200,7 % ,5 % Puhtaanapito- ja pesulapalvelut ,00 681,4 % ,0 % Rakennusten rak.- ja kunn.pitopalv ,00 81,2 % ,0 % Kon., kal. ja laitt. rak.- ja kunn.pitopalv ,00-24,4 % ,9 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut ,00 64,3 % ,5 % Lounassetelit ,00 68,6 % ,2 % Matkustuspalvelut ,00 141,4 % ,4 % Kuljetuspalvelut (tavarakuljetukset) ,00 143,3 % ,8 % Koulutuspalvelut ,00 87,1 % ,9 % Terveyspalvelut ,00 62,1 % ,8 % Vartiointipalvelut ,00-39,6 % ,1 % Muut palvelut ,00 16,6 % ,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,00 40,9 % ,4 % Toimisto- ja atk-tarvikkeet ,00 48,6 % ,7 % Atk-ohjelmat/laitteet ,00-22,1 % ,6 % Matkakortit ja liput ,00 5,8 % ,9 % Kirjallisuus ,00 25,3 % ,9 % Elintarvikkeet ,00 40,3 % ,4 % Vaatteisto ,00 36,3 % ,0 % Lääkkeet ja hoitotarvikkeet ,00 168,3 % ,0 % Siivous- ja puhdistusaineet ,00-11,1 % -78 2,2 % Poltto- ja voiteluaineet ,00 131,6 % ,9 % Lämmitys, sähkö ja vesi ,00 97,7 % ,5 % Kalusto ,00 257,3 % ,0 % Rakennusmateriaali ,00 285,7 % ,8 % Muu materiaali ,00 152,3 % ,2 % Vuokrakulut ,00 13,5 % ,8 % Muut kulut ,00 4,3 % ,7 % Toimintakate ,00-144,2 % ,0 % Rahoitustuotot ja -kulut ,00-100,0 % ,4 % Vuosikate ,00-157,6 % ,4 % Poistot ,00 31,5 % ,2 % Tilikauden tulos ,00 364,1 % ,3 % Tilikauden yli-/alijäämä ,00 364,1 % ,3 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100,6 % 99,7 % 101,8 % - ilman kuntaosuuksia, % 52,9 % 52,1 % 52,6 % Toimintakate, % 0,6 % -0,3 % 1,8 % Vuosikate, % 0,5 % -0,3 % 1,8 % Vuosikate / Poistot, % 63,8 % -27,9 % 161,6 %