OSAVUOSIKATSAUS 3/2010. HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

Transkriptio

1 OSAVUOSIKATSAUS 3/2010 HSL Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä HELSINKI ESPOO VANTAA KAUNIAINEN KERAVA KIRKKONUMMI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA TALOUS TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT POISTOT TILIKAUDEN TULOS INVESTOINNIT TULOSLASKELMA INVESTOINNIT KUNTAOSUUDET (10)

3 1. Toiminta HSL:n toiminnassa on perustehtävien hoitamisen ohella keskitytty hyväksytyn strategiaperustan mukaisten tavoitteiden ja mittarien määrittelyyn sekä yhtenäisten toimintatapojen luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Syksyn kuluessa on jatkettu strategisten tavoitteiden tarkentamista ja toiminnallistamista HSL:n sekä osasto- ja yksikkö- ja ryhmätason tuloskorteiksi vuodelle Helsingin seudun yhteisenä hankkeena valmistellun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikennejärjestelmäluonnos ja vaikutusten arviointi valmistuivat ja hallitus hyväksyi ne lausuntoja ja kannanottoja varten Liikennejärjestelmäehdotuksen viimeistely jatkuu lausuntojen ja kannanottojen perusteella siten, että liikennejärjestelmäpäätös voidaan tehdä vuoden 2011 alussa ja päätöksen jälkeen voidaan tehdä valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken aiesopimus suunnitelman toteuttamisesta. Lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ2014) ensimmäinen vaihe eteni suunnitellusti. Matkakortit on vaihdettu standardin mukaisiin kortteihin ja vanhojen matkakorttien käyttö liikennevälineissä päättyy Hankkeen 2. vaiheen tarjoukset saatiin syyskuussa. Mikään saaduista tarjouksista ei kuitenkaan vastannut tarjouspyyntöä, ja hallitus päätti keskeyttää hankinnan. Uusi hankintakilpailu käynnistetään marraskuussa. Hankintakilpailun uusiminen merkitsee järjestelmän toteutuksen alun siirtymistä noin puolella vuodella. Hallitus hyväksyi linja-autoliikenteen kilpailuttamisessa sovellettavat yhtenäiset hankintaperiaatteet ja sopimusehdot syyskuussa. Bussikaluston pisteytyksessä huomioidaan uutena osana CO 2 päästöt. Uusia kilpailuttamisperiaatteita sovelletaan ensimmäisen kerran syyskuussa avatussa Espoon ja Vantaan sisäistä liikennettä ja seutuliikennettä koskevassa tarjouskilpailussa, jonka laajuus 12 % HSL:n tilaamista linjakilometreistä. Kilpailu tuodaan hallituksen ratkaistavaksi joulukuussa. Hallitus hyväksyi HSL-bussiliikenteen uuden yhtenäisen tilaajavärityksen ja ensimmäiset HSL-värein maalatut bussit aloittivat liikennöinnin marraskuun alussa. HSL-alueen joukkoliikenteen suunnitteluohje valmistui lähetettäväksi kuntiin lausuntoja varten. Neuvottelut metro- ja raitioliikenteen sopimuksista HSL:n ja HKL:n välillä saatiin päätökseen ja hallitus hyväksyi sopimukset kesäkuussa. Liikennöintisopimukset ovat voimassa vuoteen 2024 saakka. Neuvottelut HSL:n ja kuntien välisistä infrasopimuksista ovat jatkuneet koko syksyn. Sopimukset on tarkoitus tuoda hallituksen hyväksyttäväksi marraskuussa. Syksyn 2010 bussiliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus on aloitettu. Koko HSL-alueen kattavan asiakastyytyväisyystutkimuksen 2011 kilpailuttamista ja HSL:n BESTtutkimuksen puheenjohtajuutta vuosina valmistellaan. HSL:n yhdessä Helsingin seudun kuntien kanssa teettämä konsulttiselvitys kehyskuntien mahdollisesta liittymisestä HSL:ään valmistui ja lähetetään kehyskuntien käsiteltäväksi. 2 (10)

4 HSL:n lanseerauskampanja onnistui hyvin. HSL:n kokonaistunnettuus julkisten liikennepalvelujen tarjoajana oli jo huhtikuussa 95 %, ainoastaan VR oli tunnetumpi. Julkisuuskuva oli neutraali. Kokonaisjulkisuuden määrä oli tammi-syyskuussa 742 juttua. Näistä myönteisiä artikkeleita oli 5 %, neutraaleja 86 % ja kielteisiä 9 %. Artikkeleista oli tasoltaan keskeisiä 67 % ja matalia 33 %. Tiedon jakamiseen ja myönteisen mielikuvan synnyttämiseen pyrittiin ennakoivalla ja ajantasaisella tiedottamisella, kehittämällä poikkeustiedottamista ja Internet -sivustoja sekä uudistamalla aikataulu- ja muut asiakasmateriaalit. Tietoa jaettiin myös kampanjoimalla mm: o työsuhdematkalipun uusista etuuksista o uusien vuorokausilippujen käyttömahdollisuuksista o matkakorttien vaihdosta ja o reittioppaan päästölaskurista sekä kävelijöiden ja pyöräilijöiden reittioppaasta. Liikenteen ammattilaisille suunnattu, jatkossa 3-4 kertaa vuodessa ilmestyvä, Matkaketju-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran kesäkuussa. Sisäisessä viestinnässä jatkettiin ekstranetin toimittamista ja rakennettiin joulukuussa käyttöön tulevia Intranet - sivustoja. HSL:n myönteisen mielikuvan vahvistamiseksi ja mielikuvamarkkinoinnin rungoksi valmistettiin kolme lyhytfilmiä, joiden esitys alkoi TV:ssä marraskuussa. Filmeihin sisältyy ensimmäisen kerran myös markkinointiviestinnän peruslupaus: HSL liikuttaa meitä kaikkia. Filmit toimivat markkinoinnin runkona seuraavan parin kolmen vuoden ajan ja niihin liitetään marraskuusta lähtien printti ja verkkomainontaa. Talouden- ja toiminnanohjausjärjestelmän uudistamiseen tähtäävä Toimi! hanke sisältää taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, hankintojen hallinnan ja projektien hallinnan keskeiset prosessit ja järjestelmät. Hankkeessa on kuvattu prosessien tavoitetiloja ja laadittu järjestelmäkuvauksia. Tavoitteena on, että hallitus voi päättää neuvottelumenettelyllä toteutettavan hankinnan aloittamisesta joulukuussa. Uudet järjestelmät otetaan käyttöön vaiheittain vuosien aikana. Tehtävien vaativuuden arviointi on meneillään projektiin asetetussa työryhmässä. Laajalle esimieskunnalle järjestetyn koulutuksen jälkeen käynnistettiin vuoden loppuun mennessä käytävät kehityskeskustelut. HSL:n henkilöstölle suunnattu henkilöstökysely on toteutettu ja tuloksia hyödynnetään. Vuoden 2011 alkupuolelle kestävä HSL:n johtoryhmän toiminnan kehittämisvalmennus on aloitettu. Työsuojelun toimintaohjelmaa valmistellaan. Keväällä aloitettiin tarkastajien täydennyskoulutus järjestämällä YTV:stä siirtyneille tarkastajille Helsingin sisäiseen joukkoliikenteeseen liittyvää koulutusta. Syksyllä on järjestetty vastaavasti HKL:stä siirtyneille tarkastajille seudullisen bussi- ja junaliikenteen tarkastamiseen liittyvää koulutusta. Tarkastusyksikkö muutti lokakuun alussa Pasilan asemalta sopivampiin toimitiloihin Helsingin päärautatieaseman länsisiipeen. 3 (10)

5 2. Talous Osavuosikatsauksen sisältämä vuosiennuste perustuu viimeisiin käytettävissä olleisiin toteutumatietoihin. Lipputulojen ja liikennöintikorvausten toteutumisennusteet perustuvat lokakuun toteutumatietoihin, muilta osin on käytetty syyskuun toteutumatietoja. 2.1 Toimintatulot HSL:n Toimintatulojen arvioidaan olevan yhteensä 490,7 milj. euroa. Niistä 49,0 % on lipputuloja ja 48,0 % kuntaosuuksia. Lipputulot Lipputulojen arvioidaan olevan lähes talousarvion mukaiset 240,3 milj. euroa. Vuonna 2009 joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni vajaalla prosentilla edellisvuodesta. Talousarviossa 2010 arvioitiin matkustamisen kasvavan noin prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Metro-, raitio- ja bussiliikenteessä tehtyjen matkojen määrä kasvoi vuoden 2010 kolmannella vuosineljänneksellä noin 2,8 miljoonalla matkalla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Määrä vastaa noin 1,4 prosentin kasvua. Kuntaosuudet Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kuin niitä ei voida kattaa lipputuloilla muilla tuloilla. Kuntaosuudet HSL:n talousarviossa olivat yhteensä 229,7 milj. euroa. Hallitus päätti esittää yhtymäkokoukselle Helsingin kuntaosuuden korottamista 6,0 milj. eurolla, jonka jälkeen kuntaosuudet ovat yhteensä 235,7 milj. euroa. Muut toimintatulot Muut toimintatulot, yhteensä 14,7 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle, 5,2 milj. euroa, toteutunee noin 0,1 milj. euroa talousarviota suurempana. Tarkastusmaksutulojen arvioidaan olevan 4,0 milj. euroa ja niistä kirjattavien luottotappioiden määrän 0,6 milj. euroa. Vuokratuottoja arvioidaan kertyvän 1,7 milj. euroa, noin 0,1 milj. euroa arvioitua vähemmän. 2.2 Toimintamenot HSL:n toimintamenojen arvioidaan olevan yhteensä HSL:n 487,8 milj. euroa. Niistä 468,4 milj. euroa (96 %) on palvelujen ostomenoja. Hallitus päätti esittää yhtymäkokoukselle toimintamenojen määrärahan korottamista 3,0 milj. eurolla. Tuolloin infrakustannusten määrää ei vielä pystytty arvioimaan. Ennusteessa infrakustannusten määräksi on arvioitu 58,4 milj. euroa. Kustannusten tarkennuttua ylityksestä valmistellaan esitys yhtymäkokoukselle. 4 (10)

6 Operointikustannukset Joukkoliikenteen operointikustannukset ovat ennusteen mukaan 387,8 milj. euroa, 79,5 % HSL:n toimintamenoista. Bussiliikenne Bussiliikenteen kustannukset ovat ennusteen mukaan yhteensä 252,5 milj. euroa, noin 4,3 milj. euroa yli talousarvion. Ylityksestä noin 3,2 milj. euroa kohdistuu Helsingin sisäiseen liikenteeseen. Ylitystä selittävät paitsi talousarviossa liian pieneksi arvioitu suoritemäärä ja alhainen kustannustaso myös metro- ja raitioliikenteen katkoja korvaava bussiliikenne, josta aiheutuu ylimääräisiä, budjetoimattomia kustannuksia noin 0,6 milj. eurolla. Espoon ja Kauniaisten sisäisen bussiliikenteen kustannukset ylittynevät noin 0,3 milj. euroa. Ylitys aiheutuu talousarvion ylittävästä liikennetarjonnasta, johon Espoo on varautunut omassa talousarviossaan. Vantaan sisäisten linjojen ja Keravan sisäisten linjojen kustannukset ylittynevät molemmat noin 0,1 milj. eurolla. Ylitys aiheutuu kasvaneesta liikennetarjonnasta. Kirkkonummen U-liikenteen kustannukset ylittynevät noin 0,5 milj. eurolla. U-liikenteessä korvausta liikennöitsijälle maksetaan tehtyjen matkojen perusteella, ja matkamäärät ovat kasvaneet. Junaliikenne Junaliikenteen kustannukset ovat arvion mukaan yhteensä 62,3 milj. euroa. HSL/VR-sopimuksen mukaisten kustannusten arvioidaan olevan 55,9 milj. euroa, 1,9 milj. euroa alle talousarvion. Korvauksia pienentävät alkuvuoden poikkeukselliset häiriöt, joiden vuoksi vuoroja jäi ajamatta ja jotka johtivat myös sanktioihin. Kolmannen vyöhykkeen junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 6,4 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 0,6 milj. eurolla. Kustannukset kasvavat lisääntyneen matkustuksen myötä. Metro- ja raitiotie- ja lauttaliikenne Metro- ja raitioliikennesopimukset HSL:n ja HKL:n välillä hyväksyttiin kesäkuussa. Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 23,9 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 0,8 milj. eurolla. Raitioliikenteen kustannuksiksi arvioidaan 45,3 milj. euroa, 0,2 milj. euroa talousarviota vähemmän. Lauttaliikenteen kustannuksiksi on arvioitu talousarvion mukaiset 3,8 milj. euroa. Neuvottelut lauttaliikennesopimuksesta HSL:n ja HKL:n välillä ovat vielä kesken. Infrakustannukset Infrakustannuksiksi on arvioitu 58,4 milj. euroa. Infrakustannukset sisältävät kustannukset Helsingiltä 56,3 milj. euroa, Espoolta 1,7 milj. euroa, Vantaalta 0,3 milj. euroa, Keravalta 0,06 milj. euroa sekä Kirkkonummelta 0,03 milj. euroa. Lisäksi talousarviossa HKLn infrakustannuksiin sisältyvästä osuudesta on siirretty sosiaalitilojen ja infolaitteiden + Helmin osuudet yleiskustannuksiin, yht. 1,6 milj. euroa. Muut kustannukset Muiden kuin operointi- ja infrakustannusten määräksi arvioidaan 41,7 milj. euroa. Muiden ulkopuolisilta hankittavien palvelujen ostojen arvioidaan olevan yhteensä 22,3 milj. euroa, noin 0,9 milj. euroa alle talousarvion. 5 (10)

7 Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 15,3 milj. euroa, noin 0,5 milj. euroa yli talousarvion. Henkilöstömääräksi talousarviossa arvioitiin keskimäärin 334 henkilöä. Kesäkuussa HSL:n palveluksessa oli 344 henkilöä. Vuokrakulujen arvioidaan olevan yhteensä 2,2 milj. euro ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannusten noin 1,1 milj. euroa sekä muiden kulujen 0,8 milj. euroa. 2.3 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,7 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan 10 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa 20 milj. euroa. Pitkäaikaista lainaa ei vuoden 2010 aikana ole tarpeen nostaa ja lyhytaikaista rahoitusta on tarvittu vain satunnaisesti. Korkotuotot kattanevat vähäiset rahoituskulut. 2.4 Poistot Suunnitelmapoistot ovat yhtensä 4,7 milj. euroa, ja ne ylittyvät talousarvioon verrattuna noin 1,1 milj. eurolla, mikä kasvattaa vastaavasti yleisten kustannusten kuntaosuutta. Poistojen ylittymisen syynä on HKL:ltä HSL:lle siirtyvän omaisuuden arviointi käypään hintaan, mitä ei ennakoitu talousarviossa. HKL:ltä siirtyvän omaisuuden arvo on noin 4,8 milj. euroa, ja poistoja siitä kirjataan vuosina noin 1,2 milj. euroa vuodessa. 2.5 Tilikauden tulos Tilikauden tuloksen rahoituserien ja poistojen jälkeen arvioidaan olevan 1,8 milj. euroa alijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 1,3 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. 2.6 Investoinnit Vuoden 2010 Investointimenojen arvioidaan olevan yhteensä 7,3 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 2,8 milj. eurolla (28,0 %). Valtaosa investointimenoista, 5,9 milj. euroa, liittyy nykyisen matkakorttijärjestelmän ylläpitoon ja lippu- ja informaatiojärjestelmän (LIJ 2014) rakentamiseen liittyvistä hankinnoista. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, lähiverkon kehittämiseen ja ylläpitoon sekä toimitilojen remontointiin käytetään arvion mukaan 1,4 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutuu pääosin siirtyvistä matkakorttijärjestelmän hankkeista. Vuoden 2010 investointien lisäksi HSL:n pysyviin vastaaviin kirjataan HKL:stä ja YTV:stä HSL:lle siirtyvä omaisuus, yhteensä 21,4 milj. euroa. Siirtyvä omaisuus vaikuttaa poistoihin, joiden kokonaismäärän arvioidaan olevan 4,7 milj. euroa ja ylittävän talousarvion 1,1 milj. eurolla. 6 (10)

8 3. Tuloslaskelma TA 2010 Muutettu ENNUSTE 2010 Muutos Muutos Tot. tot. - % tot. - % Tot./Muut. HSL yhteensä TA 2010 Enn./Muut.T Enn./Muut. TA A TA Tot./ENN. eur % Toimintatuotot ,0 % ,7 % 72,7 % Myyntituotot ,0 % ,8 % 73,8 % Lipputulot yhteensä ,0 % ,8 % 73,8 % Seutuliikenteen lipputulot ,0 % ,7 % 73,7 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS2) ,5 % ,9 % 71,8 % Lähiseutuliikenteen lipputulot (LS3) ,8 % ,7 % 72,2 % Helsingin sisäiset lipputulot ,8 % ,6 % 74,2 % Espoon sisäiset lipputulot ,4 % ,4 % 72,6 % Kauniaisten sisäiset lipputulot ,3 % ,0 % 72,4 % Vantaan sisäiset lipputulot ,4 % ,9 % 72,4 % Keravan sisäiset lipputulot ,9 % ,9 % 71,0 % Kirkkonummen sisäiset lipputulot ,6 % ,4 % 69,9 % Muut myyntituotot yhteensä ,0 % ,6 % 87,6 % Korvaukset kunnilta ,0 % ,9 % 73,9 % Kuntaosuudet ,0 % ,1 % 73,1 % Muut yhteistoimintakorvaukset ,0 % ,6 % 238,6 % Muut myyntitulot ,4 % ,9 % 77,9 % Maksutuotot ,0 % ,8 % 33,8 % Tuet ja avustukset ,0 % ,6 % 5,6 % Vuokratuotot ,1 % ,0 % 73,7 % Muut toimintatuotot ,5 % ,3 % 80,1 % Toimintakulut ,7 % ,8 % 72,3 % Henkilöstökulut ,2 % ,3 % 70,1 % Palvelujen ostot ,7 % ,0 % 72,4 % Liikenteen operointikustannukset yht ,0 % ,0 % 73,0 % Bussiliikenteen operointikustannukset ,0 % ,9 % 72,9 % Junaliikenteen operointikustannukset ,1 % ,4 % 72,4 % Metroliikenteen operointikustannukset ,0 % ,5 % 75,5 % Raitioliikenteen operointikustannukset ,0 % ,1 % 73,1 % Lauttaliikenteen operointikustannukset ,0 % ,0 % 75,0 % Infrapalvelut yhteensä ,5 % ,6 % 69,5 % Bussiliikenteen infrapalvelut ,8 % ,0 % 9,2 % Junaliikenteen infrapalvelut ,7 % ,0 % 41,7 % Metroliikenteen infrapalvelut ,2 % ,0 % 74,1 % Raitioliikenteen infrapalvelut ,9 % ,0 % 70,1 % Lauttaliikenteen infrapalvelut ,0 % ,0 % 75,0 % Muut infrapalvelut ,0 % 0 0,0 % Muut palvelujen ostot yhteensä ,0 % ,7 % 69,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % ,3 % 72,6 % Vuokrakulut ,3 % ,6 % 71,8 % Muut kulut ,6 % ,7 % 22,8 % Toimintakate ,4 % ,5 % 143,1 % Rahoitustuotot ja -kulut ,0 % ,7 % Vuosikate ,1 % ,1 % 144,0 % Poistot ,5 % ,1 % 76,1 % Satunnaiset tuotot ja kulut ,3 % Tilikauden tulos ,2 % ,2 % -36,9 % Tilikauden yli-/alijäämä ,2 % ,2 % -36,9 % Toimintatuotot / Toimintakulut, % 100,6 % 101,2 % 100,6 % 101,2 % - ilman kuntaosuuksia, % 52,9 % 52,4 % 52,1 % 51,6 % Toimintakate, % 0,6 % 1,2 % 0,6 % 1,2 % Vuosikate, % 0,5 % 1,1 % 0,6 % 1,2 % Vuosikate / Poistot, % 63,8 % 147,4 % 61,6 % 116,5 % 7 (10)

9 4. Investoinnit TA 2010 KS 2010 ENN Q3 Tot. % Tot./KS Muutos eur Tot. ENN./ TA10 Muutos % ENN./ TA10 INVESTOINTIMENOT YHTEENSÄ ,0 % ,0 % Toimiala-IT Linjastojen suunnittelutyökalu ,0 % ,9 % JOREn kehittäminen ,5 % ,2 % KOLAn kehittäminen ,3 % ,0 % L-infon hyödyntäminen ,3 % ,0 % Liikenteen infokannan kehittäminen ,5 % ,0 % Tarkastusmaksusovellus ,1 % ,3 % Matkustajalaskentalaitteet ,0 % 0 0 0,0 % Palautejärjestelmä ,7 % ,0 % Toimiala-IT:n kehittäminen Aikataulusuunnittelutyökalu (Hastus) Liikennejärjestelmäsuunnittelun tietojärjestelmän kehittäminen ,3 % ,8 % HSL:n intra- ja extranetin rakentaminen ,0 % ,3 % Asiakassovellukset Reittiopas ,2 % ,0 % Kevyen liikenteen reittiopas ,3 % ,0 % Jokeri-info ,0 % ,0 % Matkakorttijärjestelmä Matkakortin laitteistohankinnat ,0 % ,0 % Tuotekehitys: järjestelmän kehittäminen ,1 % ,0 % Varikoiden laitehankinnat ,0 % ,0 % Tilitysautomaatit ,0 % ,0 % Ajoneuvolaitteiden hankinnat ,1 % ,0 % Lippuautomaatit (nykyiset) ,1 % ,4 % Korttien lisähankinnat (vanhat kortit) ,0 % Liityntäpysäköinti ,0 % ,0 % SM5-junien laitehankinnat ,8 % ,0 % Teema-kumppanisovellus Matkakortin nettipalvelut LIJ2014 Järjestelmä 2014, 1. vaihe ,1 % ,8 % Järjestelmä 2014, 2. vaihe ,9 % ,2 % LIJ2014-viestintä ,0 % 0 0 0,0 % Inform aatiojärjestelm ä Matkustajainfon kehitt./muut ,5 % ,3 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - uudet (LCD-TFT) ,0 % 0 0 0,0 % Aikataulu- ja infonäyttöjä - korvaavat (LCD-TFT) ,0 % ,0 % Kampin infolaitteet ,0 % 0 0 0,0 % Patterinäytöt ,9 % ,0 % RaPaLa -laitteet ,7 % ,0 % Reaaliaikainfot-(ja sähkönsyöttö) ,0 % ,0 % Helmi1 risteyslaitteet, varikkolaitteet ym ,0 % ,7 % Helmi1 ajoneuvolaitteet ,5 % ,2 % Helmi1/LED-näytöt busseihin ,0 % ,0 % Kampin info- ja ohjausjärjestelmä ,0 % ,0 % MONO (Näyttötaulujen hallintajärjestelmä) ,0 % ,0 % Aikataulunäyttöjen hankinnat ,0 % ,0 % LIJ 2014 Informaatiojärjestelmä ,0 % HKL:ltä siirtyvät investoinnit ,0 % Enon kehittäminen Muut IT-investoinnit Lähiverkon toimisto-ohjelmistot ,6 % ,0 % Taloushallinnon ohjelmistot ,7 % ,0 % Lähiverkon atk-laitteet ,4 % ,3 % IT-infran käyttöönottoprojekti ,8 % Puhelinratkaisun käyttöönotto ,0 % MS lisenssit ,8 % Tietoliikenteen käyttöönotto ,0 % Kulunvalvontajärjestelmä ,0 % Muut yhteiset hankinnat Kalusto-/toimitilaratkaisut ,3 % ,0 % HKL:stä ja YTV:stä siirtyvä omaisuus ,9 % Pysyviin vastaaviin kirj. investoinnit yhteensä ,0 % 8 (10)

10 5. Kuntaosuudet A. Kustannukset kunnittain 2010, ennuste Operointikustannukset - PKS 224,635 83,803 1,797 62,982 0,691 0, , vyöhyke 1,990 1,013 0,009 1,177 4,145 4,897 13,231 Yhteensä 226,625 84,816 1,806 64,159 4,836 5, ,756 %-jakautuma 58,4 % 21,9 % 0,5 % 16,5 % 1,2 % 1,4 % 100,0 % Yleiskustannukset - PKS 25,225 7,089 0,134 4,765 0,078 0,066 37, vyöhyke 0,095 0,055 0,000 0,109 0,266 0,156 0,681 Yhteensä 25,320 7,144 0,134 4,874 0,344 0,222 38,038 %-jakautuma 66,6 % 18,8 % 0,4 % 12,8 % 0,9 % 0,6 % 100,0 % Infrakustannukset - PKS 50,168 4,426 0,081 3,262 0,167 0,157 58, vyöhyke 0,015 0,010 0,000 0,010 0,038 0,020 0,093 Yhteensä 50,183 4,436 0,081 3,272 0,205 0,177 58,354 %-jakautuma 86,0 % 7,6 % 0,1 % 5,6 % 0,4 % 0,3 % 100,0 % Kustannukset yhteensä - PKS 300,028 95,318 2,012 71,009 0,936 0, , vyöhyke 2,100 1,078 0,009 1,296 4,449 5,073 14,005 Yhteensä 302,128 96,396 2,021 72,305 5,385 5, ,148 %-jakautuma 62,4 % 19,9 % 0,4 % 14,9 % 1,1 % 1,2 % 100,0 % B. Lipputulot kunnittain 2010, ennuste - PKS 144,054 48,452 1,192 36,899 0,522 0, , vyöhyke 1,499 1,254 0,039 0,922 2,673 2,368 8,755 Yhteensä 145,553 49,706 1,231 37,821 3,195 2, ,343 %-jakautuma 60,6 % 20,7 % 0,5 % 15,7 % 1,3 % 1,2 % 100,0 % C. Kuntaosuudet ennen aikaisempien vuosien ylijäämää, valtionapuja ja muita tukia 2010, ennuste - PKS 155,974 46,866 0,820 34,110 0,414 0, , vyöhyke 0,601-0,176-0,030 0,374 1,776 2,705 5,250 Yhteensä 156,575 46,690 0,790 34,484 2,190 3, ,805 %-jakautuma 64,2 % 19,2 % 0,3 % 14,1 % 0,9 % 1,3 % 100,0 % Kuntaosuudesta tehtävät vähennykset 2010, ennuste - ed. vuosien ylijäämä 0,612 0,455 0,076 0,157 0,000 0,000 1,300 - valtionavut 2,751 1,153 0,041 0,932 0,160 0,172 5,209 - muut tuet 1,132 1,132 Yhteensä 4,495 1,608 0,117 1,089 0,160 0,172 7,641 %-jakautuma 58,8 % 21,0 % 1,5 % 14,3 % 2,1 % 2,3 % 100,0 % D. Kuntaosuudet vähennysten jälkeen 2010, ennuste Yhteensä 152,080 45,082 0,673 33,395 2,030 2, ,164 %-jakautuma 64,4 % 19,1 % 0,3 % 14,1 % 0,9 % 1,2 % 100,0 % Subventio kunnittain 50,3 % 46,8 % 33,3 % 46,2 % 37,7 % 49,1 % 48,8 % 9 (10)

11 Vertailu kuntaosuudet ennuste TA2010 Kuntaosuudet vähennysten jälkeen TA2010 Yhteensä 148,974 45,570 0,687 34,257 1,883 2, ,883 %-jakautuma 63,7 % 19,5 % 0,3 % 14,7 % 0,8 % 1,1 % 100,0 % Erotus enn.2010-ta2010 3,106-0,488-0,014-0,862 0,147 0,392 2, (10)