Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä

Transkriptio

1 Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä Terveysfoorumi

2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia

3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina: Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta Informaatio-ohjaus perustana - tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö

4 THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä

5 Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin

6 Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden

7 Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki

8 KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: 1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi 2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia Alkoholi ja lihavuus Biouhat 3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo ja elämänlaadulliset seikat

9 KANSANTERVEYDEN HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi

10 Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka)

11 Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis)

12 Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on suomalaisten elinikään tullut noin 10 lisävuotta lisävuodet pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin.

13 vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys miehet naiset miehet naiset sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003

14 Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen

15 Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN TUKEVAT TOISIAAN

16 TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa

17 Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)

18 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo

19 Päivittäin tupakoivien osuus (%) % Miehet Naiset v Miehet v Naiset vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

20 Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan % Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

21 Leivällä käytetty rasva, miehet % Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

22 Ruoan valmistuksessa käytetty rasva % Ei mitään Kasviöljy Juokseva kaviöljyvalm. Kevytlevite Rasiamargariini Talousmargariini Voi-kasviöljyseos Voi // vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

23 Maitolaatu , naiset % Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

24 Seerumin kolesteroli vuotiailla miehillä mmol/l 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni Pääjohtaja Pekka Puska 21

25 Suolan saanti Suomessa g/vrk Vuosi Pääjohtaja Pekka Puska Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Lin. (24 t virtsa, miehet) Lin. (24 t virtsa, naiset) Lin. (Laskettu, miehet)

26 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* Miehet Naiset % 100 % vuosi vuosi Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

27 % 80 Ylipainoisten osuus (BMI 25 kg/m²) Miehet % 80 Naiset vuosi vuosi Total Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

28 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, ,1 litraa as. kohti Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot /16

29 Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki

30 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA

31 ELINTAVAT AVAINASEMASSA Blood pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Kohonnut verenpaine Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization

32 Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v mennessä kuollut yhteensä v. henkilöä enemmän Suomalaiset esimerkit

33 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi vuotiaat miehet Pohjois-Karjala projektin alku Projektin ulottaminen koko maahan Pohjois-Karjala Ikävakioitu kuolleisuus/ asukasta Year Vuosi Koko Suomi - 80% - 85% Pääjohtaja Pekka Puska

34 Cumulative incidence of T2D, % DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS 50 Control Intervention 0 Intervention ceased Follow-up time, years Lindström et al, Lancet 2006:368;

35 Terveydenhuollossa tarvitaan sekä kansanterveyden että palvelujen tarpeen hillinnän kannalta vahvaa panostusta Perusterveydenhuoltoon Ennaltaehkäisyyn / terveyden edistämiseen (myös hallitusohjelmassa)

36 Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit Ennaltaehkäisy Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) ITjärjestelmät Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa

37 Pelastetaan terveyskeskukset! Tilanne monelta osin kriittinen (lääkäritilanne, jonotusajat ym.) Lääkärit siirtyneet sairaaloihin, työterveyshuoltoon ja yksityisiin firmoihin Julkinen hyvin toimiva peruspalvelujärjestelmä avainasemassa Poliittinen tuki peruspalveluille Sote uudistuksen tulisi olennaisesti vahvistaa perusterveydenhuoltoa

38 Kansanterveyslakia toimeenpantaessa tavoitteena resurssijako Alkuperäinen tavoite KANSANTERVEYSTYÖ 50 % ERIKOISSAIRAANHOITO 50 % Nyt resursseista Kansanterveystyö/perusterveydenhuolto 1/3 Erikoissairaanhoito 2/3

39 Numbers of medical doctors working in PHC and hospitals in Finland, Hospitals Health centres

40 Terveydenhuollon kustannusten kasvun syitä Palvelutason nousu Yhä kalliimpia hoitoja Yhä useampia sairauksia ja tiloja voidaan hoitaa Halutaan yhä korkeatasoisempia ja monipuolisempia palveluja Yksityiset palvelut markkinoivat itseään ts. pyrkivät luomaan kysyntää Ikääntyvä väestö on yhä kiinnostuneempi terveydestä Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa?

41 Säästääkö ehkäisy rahaa? Joissakin tapauksissa kyllä Olennaista on, että ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä

42 Työurien pidentäminen Kansantaloudellisesti tärkeää Työurien alussa koulutus- ja perhepoliittiset ratkaisut Työurien pidentäminen jatkossa olennaisesti kiinni kansanterveyden paranemisesta terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääntymisestä Työterveyshuolto ja työhyvinvointi tärkeää mutta kansantautien ehkäisy ja terveyden edistäminen keskeistä Esim. yksikin vaikuttava alkoholipoliittinen uudistus voi olla merkittävä

43 THLn tavoitteet palvelujärjestelmän uudistamisessa Järjestämisvastuu riittävän suurilla alueilla Yksikanavainen rahoitus - samat alueet Integroidun perusterveydenhuolto ja tavallinen erikoissairaanhoito Korkean tason erikoissairaanhoidossa suurempi erikoistuminen Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen! Palvelujärjestelmä yhteydessä kuntien muun terveys- ja hyvinvointityön kanssa

44 Terveysseuranta tärkeä Sairastuvuus Riskitekijät, elintavat Sosiaaliset determinantit Prosessitekijät Paikallinen ja alueellinen taso THLn tuki: ATH, hyvinvointikompassi

45 Mihin rakenteisiin jatkossa? Erityisesti kolme pyrkimystä 1) Korkeamman tason erikoissairaanhoidon keskittäminen (terveydenhuollon kustannusten kasvu tulee sairaanhoitopiireistä) 2) Perusterveydenhuollon (ml. tautien ehkäisy) ja kroonisten tautien potilaiden saumattoman hoidon vahvistaminen (ehkäisy + potilaiden joustava liikkuminen sairaalan ja terveyskeskuksen välillä) 3) Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon tarkoituksenmukainen integraatio

46 Kansalliset ohjelmat kehitystyön ja informaatio-ohjauksen tukena Kaste II Toimiva terveyskeskus Kansallinen alkoholiohjelma Mieli-ohjelma TEROKA, terveyserojen kaventaminen Ym.

47 Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä

48 KIITOS