IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Transkriptio

1 Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin

2 Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja ikä 3. Toimintakyky vaihtelee väestöryhmittäin 4. Toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset ja kehitysnäkymät 5. Yhteenveto ja päätelmät 2

3 1 Mitä toimintakyky tarkoittaa? 3

4 toimintakyky on keskeinen osa ihmisen hyvinvointia kyky selviytyä itseä tyydyttävällä tavalla itselle merkityksellisistä jokapäiväisen elämän toiminnoista omassa elinympäristössä tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä toimintaympäristön kanssa 4

5 2 Toimintakyky ja ikä Esimerkkejä: Kävelynopeus Näkö Kuulo Kielellinen sujuvuus Avun tarve 5

6 Kävelynopeus vähintään 1,2 m/s % Miehet Naiset Koskinen ym

7 Kävelynopeuden muutos 10 vuoden seurannassa Ranta S, 2004: Vanhenemismuutosten eteneminen 7

8 Normaali kaukonäkö (visus yli 0,5 lasien kanssa) % Miehet Naiset Koskinen ym

9 Hyvä kuulo (alle 30 db) % Miehet Naiset Koskinen ym

10 Kielellinen sujuvuus: lueteltujen sanojen lukumäärä lkm Miehet Naiset Koskinen ym

11 Ei saa eikä tarvitse apua % Miehet Naiset Koskinen ym

12 3 Toimintakyky vaihtelee väestöryhmittäin Sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat suuria 12

13 Toimintarajoitteiden yleisyys (%), 65 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin % Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu 0 Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 13

14 Suuria vaikeuksia arkiaskareista (ADL ja/tai IADL) suoriutumisessa (%), 75 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin 14

15 Toimintakyvyn rajoitusten takia apua tarvitsevien suomalaisten lukumäärä olisi vain puolet nykyisestä, jos koko väestössä toimintakyky olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ryhmässä. Koskinen ja Martelin

16 Mistä erot johtuvat? Toimintakyky on yhteydessä moniin tekijöihin, kuten: - sairauksiin - elintapoihin - psykososiaalisiin tekijöihin - ympäristön ominaisuuksiin Toimintakyvyn väestöryhmittäisten erojen taustalla voi olla hyvin monenlaisia tekijöitä 16

17 Esimerkki: koulutusryhmien väliset erot liikkumisvaikeuksien *) yleisyydessä miehillä krooniset taudit, tupakointi ja lihavuus, työn fyysinen rasittavuus (työhistoria) selittivät yli 80 % alkuperäisistä koulutusryhmien eroista naisilla selittyi runsas 60 % miehillä tärkein yksittäinen selittäjä oli työn fyysinen rasittavuus, sairauksista diabetes ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet naisilla tärkein yksittäinen selittäjä oli lihavuus *) portaiden nousu Sainio ym

18 Johtopäätös Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna

19 4 Toimintakyvyn viimeaikaiset muutokset ja kehitysnäkymät Suotuisa kehitys etenkin alle 80- vuotiaassa väestössä 19

20 % 100 Liikkumisesta* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina ja Naiset Miehet Martelin ym IKÄ * Portaiden nousu, ostoskassin kantaminen, 0.5 km kävely 20

21 Perustoiminnoista* vaikeuksitta suoriutuvien osuus vuosina ja % 100 Naiset Miehet * Pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen, asunnossa liikkuminen Martelin ym IKÄ

22 Myönteinen muutos vuosina : vuotiaat Laitalainen ym

23 90 vuotta täyttäneiden toimintakyky on pysynyt ennallaan Jylhä ym

24 Miksi toimintakyky on parantunut? Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet Sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuneet Monet elintavat muuttuneet terveellisimmiksi Sukupolvien kuormitushistorioiden erilaisuus Toimintaympäristö muuttunut Asenneympäristö muuttunut 24

25 Onko elinajan piteneminen lisännyt toimintakykyisiä vai raihnaita elinvuosia? 25

26 vuosia Elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 1980 ja 2000: 65 vuotta täyttäneet Perustoiminnoista suoriutuminen 20 miehet naiset toimintarajoitteisena toimintakykyisenä Sihvonen ym

27 Johtopäätös Vuodesta 1980 vuoteen 2000 toimintakykyinen elinaika lisääntyi Suomessa suunnilleen samaa vauhtia tai nopeammin kuin koko elinajanodotekin lisääntyneet elinvuodet ovat olleet toimintakykyisiä Terveys tutkimuksesta tulossa tuoreet luotettavat tiedot suomalaisten toimintakyvystä; niiden avulla voidaan arvioida kehitystä jaksolla

28 Kehitysnäkymät? Perusskenaario: toimintarajoitteiden yleisyys vähenee samaa tahtia kuin jaksolla Pessimistinen vaihtoehto: toimintarajoitteiden yleisyys vakiintuu jokaisessa ikäryhmässä vuoden 2000 tasolle Optimistinen vaihtoehto: muut väestöryhmät saavuttavat ylimmän koulutusryhmän tason ja sen jälkeen kehitys jatkuu samaa vauhtia kuin jaksolla Miten kehittyy toimintarajoitteista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrä? 28

29 Esimerkki: perustoiminnat Asunnossa liikkuminen Pukeutuminen/riisuutuminen Vuoteeseen asettuminen / vuoteesta nouseminen Avun tarve 29

30 Tuhatta 700 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät ennustelaskelmien ja asiantuntija-arvioiden valossa Pessimistinen Perusskenario Optimistinen 30

31 Johtopäätökset Väestön ikärakenne vanhenee nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten henkilöiden lukumäärä kasvaa Toimintarajoitteisten kansalaisten lukumäärän kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos toimintakyvyn aiempi pääosin myönteinen kehitys jatkuu ja toimintakykyä kyetään kohentamaan etenkin huono-osaisissa väestöryhmissä 31

32 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Vastaan: Lihavuuden lisääntyminen Alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen Työelämän koventuneet vaatimukset Sosiaalisen syrjäytymisen yleistyminen? 32

33 Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Puolesta: Tupakoinnin vähentyminen Sairauksien ja niiden aiheuttamien haittojen parantuneet ehkäisy- ja hoitomahdollisuudet Varhaiskuntoutuksen lisääminen Ikääntyvien toimintakyvyn edistäminen Elinympäristön muutokset Koulutustason nousu 33

34 EHKÄISYN JA HOIDON MAHDOLLISUUDET: Eräiden sairauksien ja tilojen merkitys toimintakyvyn rajoittajina: arvioita väestösyyosuuksista (%) Rajoittunut liikkumiskyky Rajoittunut toimintakyky Sairaus tai tila Naiset Miehet Naiset Miehet Sydäninfarkti Angina pectoris Verenpainetauti 21 4 Diabetes Astma 11 6 Polvinivelrikko Lonkkanivelrikko 10 9 Selkäsairaus Lihavuus (BMI 30+) Tupakointi Koskinen ym

35 5 Yhteenveto ja päätelmät 1. Toimintakyky heikkenee iän myötä, mutta yksilöllinen vaihtelu suurta 2. Suuria väestöryhmittäisiä eroja, mm. koulutuksen mukaan 3. Toimintakyky on parantunut, mutta vuotiailla muutoksen suunta ja suuruus vaihtelevat 90 vuotta täyttäneillä ei muutosta 4. Iäkkäiden määrä kasvaa nopeasti tulevaisuudessa => toimintarajoitteisten määrä kasvaa, mutta kasvu on kuitenkin selvästi vähäisempää, jos toimintakykyisten osuus edelleen kasvaa eri ikäryhmissä ja toimintakyky kohenee etenkin huono-osaisimmissa väestöryhmissä 35

36 Kiitos!