Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Transkriptio

1 Pekka Puska, professori Ex pääjohtaja, THL Presidentti, Kansanterveyslaitosten Maailmanjärjestö (IANPHI) Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä? KEVAn työterveyspäivä Helsinki

2 Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden

3

4 Pohjois-Karjala projektin tausta Sotien jälkeen sydänkuolleisuus lisääntyi Pohjois- Karjalassa ja Suomessa tavattomasti 1960-luvulla havaittiin, että suomalaisten (miesten) sydänkuolleisuus oli maailman korkein ja Suomen sisällä Pohjois-Karjala Tammikuussa 1971 maaherra Esa Timosen johdolla vetoomus valtiovallalle tilanteeseen puuttumiseksi WHOn tuella käynnistyi Pohjois-Karjala projekti v. 1972

5 Projektin periaatteita Vaikka hyvä hoito on tärkeää, kansanterveyden lukuja voidaan kroonisten tautien kohdalla olennaisesti muuttaa vain ennalta ehkäisyllä Jo 1970-luvun alussa oli vakuuttavaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien keskeisistä riskitekijöistä (syistä): Veren kokonaiskolesteroli (ravinto) Kohonnut verenpaine (ravinto) Tupakointi Kun riskitekijät liittyvät läheisesti elintapoihin (ravinto ja tupakointi) ryhdyttiin näihin vaikuttamaan Kun elintapojen tausta on koko yhteisössä, ryhdyttiin laaja-alaiseen YHTEISÖTASON EHKÄISYTYÖHÖN

6 Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö on tuonut kauniita tuloksia Työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vähentynyt yli 80 % Varsinkin miesten syöpäkuolleisuus suuresti vähentynyt (tupakointi) Elinikään tullut noin 10 lisävuotta pääasiassa terveitä Lisää vuosia elämään lisää elämää vuosiin Pohjois-Karjala projekti ollut lipunkantajana kansanterveydellisessä vallankumouksessa: Suomessa Tärkeä esimerkki maailmanlaajuisesti

7 Change in age-adjusted mortality rates Finland, males aged (per population) Coronary heart disease start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia -85% Rate per Change from to 2006 All causes % All cardiovascular Coronary heart disease % % All cancers % All Finland -80% Gain of some 10 healthy years in Finnish popupaltion 11/24/2014 Pekka Puska

8 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys vuosia miehet naiset miehet naiset vuosia sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003

9 Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen

10

11 Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v mennessä kuollut enemmän vuotiaita vuotiaita Yhteensä miestä naista miestä naista henkilöä

12 KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin ONKO SUOMELLA MALTTIA VAURASTUA?

13

14 Maailman terveystilanteen muutos ( terveystransitio ) Tartuntataudit tarttumattomat taudit krooniset Aliravitsemus ja perinteiset terveysohjelmat elintapataudit (lihavuus, tupakointi ym.)

15 Projected Main Causes of Death, Worldwide, All Ages, Pekka Puska

16 Global Health Burden Estimated global deaths by cause, all ages, Cardiovascular diseases Cancer HIV/AIDS Chronic respiratory diseases Tuberculosis Malaria Diabetes 0 Source : WHO 2005: «Preventing Chronic Diseases: A Vital Investment» 3

17 Muutoksen taustaa Tartuntatautien torjunnassa menestystä Väestöt ikääntyvät Elintavat muuttuvat (ravinto, tupakka, alkoholi, fyysinen aktiivisuus) Kaupungistuminen, ammattien muutos Globalisaatio, ylikansallisten firmojen toiminta (Coca-Cola, McDonalds ym.), markkinointi, vapaakauppa ym.

18 High-level Meeting on NCDs (New York, September 2011) Heads of State have mobilised a global response which is continuing

19 Torjunnan strategia: Entry points? Diseases Vertical, clinical, limited public health impact Risk factors/lifestyles Direct impact on many NCDs, cost-effective at a population level Determinants Basic, general political decisions for health promoting conditions and possibilities Pekka Puska

20 Riskitekijöiden vähentäminen keskeistä: Globaalit instrumentit Tupakka: Kansainvälinen puitesopimus (FCTC, 2003) Ravinto ja liikunta: WHO:n globaali strategia (2004) Alkoholi: WHO:n globaali strategia (2010) Globaaleja instrumentteja tarvitaan torjumaan globalisaation haitallisia vaikutuksia

21 Terveydenhuollon uudistaminen Reorientation and strengthening of health systems Primary health care: Now more than ever (WHR 2008) Special emphasis for NCDs Chronic care model Preventive practices

22 Pohjois-Karjalasta maailmalle

23 Vaikuttaminen väestötasolla tunnettuihin elintapariskeihin on kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen keino ei-tarttuvien tautien torjumiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi. Hälyuutisista huolimatta ehkäisyn lääketieteellinen perusta pysynyt varsin samana.

24 TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa

25 Suomalaisten terveysriskit 25

26 Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN

27 Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)

28 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo

29 VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA! Esim. voita leivällä North Karelia Kuopio province Southwest Finland Helsinki area Oulu province

30 TUPAKOINTI

31 Serum cholesterol (men30-59) mmol/l 7,5 7 6,5 North Karelia Kuopio province Southwest Finland Helsinki area Oulu province 6 5, Laboratory bias corrected 11/24/2014 Pekka Puska

32 Age-adjusted mortality rates of coronary heart disease in North Karelia and all Finland among males aged years from 1969 to start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia Mortality per population Age-standadized to European population All Finland - 80% - 85%

33 Observed and predicted decline in CHD mortality in men % Year Observed All risk factors Cholesterol Diastolic BP Smoking 11/24/2014 Pekka Puska

34 Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen Terveydenhuolto % Perintötekijät % Elintavat ja ympäristö % Ravinto % Liikunta % Tupakka % Alkoholi % Muu % (Yhdistelmä arvioista, Puska 2014)

35 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA

36 Terveyserojen kaventaminen Suomessa varsin suuret terveyserot Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä poliittisesti vaikeita Suorat terveydenhuollon ym. spesifiset toimet

37 Terveydenhuolto Suomessa Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta Suurien haasteiden edessä Kustannusten kasvu Henkilöstön saatavuus Potilas/tautirakenteen muutos Tautien ehkäisyn haasteet

38 Terveydenhuollon rooli 1) Sairauksien hoito 2) Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen

39 TERVEYSTYÖN ERI TASOT: Kaikkia tarvitaan KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat Taustatekijät Elinolot Sosioekonominen asema Kulttuuri Elinkeinoelämä jne. Riskitekijät Elintavat Biologiset (esim. kolesteroli, verenpaine, ylipaino Taudit ja terveysongelmat Seuraukset mm. elämänlaatu TOIMINTA: Terveyden edistäminen Ehkäisy Hoito / kuntoutus

40 TOIMENPITEET JA KANSANTERVEYS KUSTANNUS- VAIKUTTAVUUS KUSTANNUKSET HOITO VARHAINEN PUUTTUMINEN ENNALTA EHKÄISY

41 SOTE-uudistuksen tavoite SOTE-uudistuksen keskeisenä tavoitteena pitäisi olla varmistaa nykyisin resurssinäkymin (raha, henkilöstö) riittävä peruspalvelujen saanti ( lääkäriin pitää päästä ) riittävän lähellä ihmisiä. Suomen perustuslaki (19 ): Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.

42 42

43 SOTE keskustelu karannut käsistä Sekava keskustelu: eri intressejä (ml. kaupalliset, mielipiteet ym.) Tärkeä muistaa lähtökohta: tarjota rajallisilla resursseilla paremmat ja vaikuttavammat palvelut Periaate: yhtenäinen (integroitu) järjestelmä ja väestövastuu Yhtenäinen rahoitus: resurssien siirtoa peruspalvelujen suuntaan Peruspalvelut: väestövastuu, sairauksien ehkäisy + yleisten sairauksien hoito, tietojärjestelmät ja hoitoohjelmat

44

45 Sote-uudistus ja peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit (uusi resurssien jako) Ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät Johtaminen, moniammatillisuus

46 Tautien ehkäisyn ja terveyden edistäminen perusterveydenhuollossa Riskiarviointi Ohjeistus, materiaali Seuranta Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa (järjestöt, muut palvelut) Kansallinen asiantuntijatuki (THL ym.) 46

47 Pääpaino yhteiskunnallisessa kehityksessä mutta onko terveydenhuollolla roolia Minkälainen kehitys? Raha vai terveys? Individualismi vai yhteisvastuu Suomalaisen yhteiskunnan kehitys: Make the healthy choice the easy one Näyttöön perustuvaa vaikuttavaa terveyspolitiikkaa: alkoholi, tupakka, ravinto- ym. politiikka Terveydenhuollon uudistus: hyvä SOTE

48