Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa

Transkriptio

1 Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa Terveydenhoitajapäivät

2 Satavuotisen itsenäisyyden aikana kansanterveys Suomessa on huimasti parantunut. Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on kaksinkertaistunut Pekka Puska 2

3 Kansanterveyden kehityksen eliniän pitenemisen kolme vaihetta 1. Ennen sotia: lapsi- ja äitikuolleisuuden väheneminen, tuberkuloosi- ja muun kulkutautikuolleisuuden väheneminen 2. Sotien jälkeen: Valtaongelmaksi nousseiden sydän- ja verisuonitautien ja tupakkasyöpien kuolleisuuden suuri väheneminen työikäisillä luvulla: Kuolleisuuden väheneminen yhä vanhemmissa ikäryhmissä (Terve ikääntyminen) Pekka Puska 3

4 Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden Pekka Puska 4

5 Kansanterveyden sotien jälkeisiä menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Rokotuksin voitettavat taudit Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Pekka Puska 5

6 Pohjois-Karjala-projekti uranuurtajana Vaikka hyvä hoito on tärkeää, kansanterveyden lukuja voidaan kroonisten tautien kohdalla olennaisesti muuttaa vain ennalta ehkäisyllä Jo 1970-luvun alussa oli vakuuttavaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien keskeisistä riskitekijöistä (syistä): Veren kolesteroli (ravinto) Kohonnut verenpaine (ravinto) Tupakointi Kun riskitekijät liittyvät läheisesti elintapoihin (ravinto ja tupakointi) ryhdyttiin näihin vaikuttamaan Kun elintapojen tausta on koko yhteisössä, ryhdyttiin laaja-alaiseen YHTEISÖTASON EHKÄISYTYÖHÖN Pekka Puska 6

7 Pekka Puska 7

8 Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö on tuonut kauniita tuloksia Työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vähentynyt yli 80 % Varsinkin miesten syöpäkuolleisuus suuresti vähentynyt (tupakointi) Elinikään tullut noin 10 lisävuotta pääasiassa terveitä Lisää vuosia elämään lisää elämää vuosiin Pohjois-Karjala projekti ollut lipunkantajana kansanterveydellisessä vallankumouksessa: Suomessa Tärkeä esimerkki maailmanlaajuisesti Pekka Puska 8

9 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus vuotiaat miehet Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv

10 Change in age-adjusted mortality rates Finland, males aged (per population) Coronary heart disease start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia -85% Rate per Change from to 2006 All causes % All cardiovascular Coronary heart disease % % All cancers % All Finland -80% Gain of some 10 healthy years in Finnish popupaltion Pekka Puska 10

11 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39: Pekka Puska

12 Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis) Pekka Puska 12

13 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s Pekka Puska

14 KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin ONKO SUOMELLA MALTTIA VAURASTUA? Pekka Puska 14

15 Pekka Puska 15

16 Mitä tästä eteenpäin? Vanhoja ja uusia haasteita VANHOJA: - Terveysongelmat paljolti entisiä (elintapasairaudet) - Ehkäisyn lääketieteellinen perusta vakaa - Elintapoihin vaikuttamisen keinot ja strategia UUSIA: - Elinympäristö muuttuu - Kaupallisuus lisääntyy - Viestintäympäristö muuttuu (some ym.) - Palvelujärjestelmä muuttuu - Kasvava painotus hyvinvointiin ja elämänlaatuun - Hajautuva mielipideilmasto, erilliskulttuurit ja omien kokemusten korostaminen Pekka Puska 16

17 Pekka Puska 17

18 Suomalaisten terveysriskit Pekka Puska 18

19 Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen Terveydenhuolto % Perintötekijät % Elintavat ja ympäristö % Ravinto % Liikunta % Tupakka % Alkoholi % Muu % (Yhdistelmä arvioista, Puska 2014) Pekka Puska 19

20 Vaikuttaminen väestötasolla tunnettuihin elintapariskeihin on kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen keino ei-tarttuvien tautien torjumiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi. Hälyuutisista huolimatta ehkäisyn lääketieteellinen perusta pysynyt varsin samana Pekka Puska 20

21 Niin Suomessa kuin globaalisti, neljä elintapatekijää ovat aivan keskeisiä kansanterveyden kannalta Tupakka Alkoholi Ravinto Liikunta (WHO:n NCD ohjelma) Pekka Puska 21

22 Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN Pekka Puska 22

23 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut ja korkealla tasolla Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus nuorilla Uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo Pekka Puska 23

24 VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA! Esim. voita leivällä North Karelia Kuopio province Southwest Finland Helsinki area Oulu province Pekka Puska 24

25 TUPAKOINTI Pekka Puska 25

26 Pekka Puska 26

27 Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ Pekka Puska 27

28 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA Pekka Puska 28

29 Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin Asenteet muuttuvat yleensä elintapojen ja ympäristön muutosten seurauksena (eikä toisinpäin) Pekka Puska 29

30 TERVEYSPOLITIIKAN DILEMMA Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähemmän suositut ja usein halvemmat keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat! Pekka Puska 30

31 Elinkeinoelämän viestit Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat) Pekka Puska 31

32 Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, riippuvuudet Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa Pekka Puska 32

33 Terveyserojen kaventaminen Suomessa varsin suuret terveyserot Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä poliittisesti vaikeita Suorat terveydenhuollon ym. spesifiset toimet Pekka Puska 33

34 TERVEYSTYÖN ERI TASOT: Kaikkia tarvitaan KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat Taustatekijät Elinolot Sosioekonominen asema Kulttuuri Elinkeinoelämä jne. Riskitekijät Elintavat Biologiset (esim. kolesteroli, verenpaine, ylipaino Taudit ja terveysongelmat Seuraukset mm. elämänlaatu TOIMINTA: Terveyden edistäminen Ehkäisy Hoito / kuntoutus Pekka Puska 34

35 Terveydenhuollon rooli 1) Sairauksien hoito 2) Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen Pekka Puska 35

36 Terveydenhuolto Suomessa Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta Suurien haasteiden edessä Kustannusten kasvu Henkilöstön saatavuus Potilas/tautirakenteen muutos Tautien ehkäisyn haasteet Pekka Puska 36

37 Sote-uudistus ja peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit (uusi resurssien jako) Ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät Johtaminen, moniammatillisuus Pekka Puska 37

38 Kansanterveys Suomessa on yhä enemmän yhteydessä globaaliin ja eurooppalaiseen kehitykseen! YK WHO - EU Pekka Puska 38

39 Pekka Puska 39

40 Riskitekijöiden vähentäminen keskeistä: Globaalit instrumentit Tupakka: Kansainvälinen puitesopimus (FCTC, 2003) Ravinto ja liikunta: WHO:n globaali strategia (2004) Alkoholi: WHO:n globaali strategia (2010) Globaaleja instrumentteja tarvitaan torjumaan globalisaation haitallisia vaikutuksia Pekka Puska 40

41 Kansanterveys ja kestävä kehitys Pekka Puska 41

42 Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus, työkyky ja työurat (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Hyvä terveys ja hyvinvointi tukevat maakunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä! Pekka Puska 42

43 Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka) Pekka Puska 43

44 Onko Suomella malttia vaurastua? Minkälainen kehitys? Raha vai terveys? Individualismi vai yhteisvastuu Suomalaisen yhteiskunnan kehitys: Make the healthy choice the easy one Näyttöön perustuvaa vaikuttavaa terveyspolitiikkaa: alkoholi, tupakka, ravinto- ym. politiikka Terveydenhuollon uudistus: hyvä SOTE Pekka Puska 44

45 Hyvä 100-vuotias Suomi Terveystyö on tuottanut kaunista tulosta Kiitokset toimijoille Terveydenhoitajakunta on ollut kansanterveystyön eturintamassa Pekka Puska 45

46 KIITOS Pekka Puska 46

47 ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMELLE Pekka Puska 47