Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa"

Transkriptio

1 Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa Terveydenhoitajapäivät

2 Satavuotisen itsenäisyyden aikana kansanterveys Suomessa on huimasti parantunut. Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä on kaksinkertaistunut Pekka Puska 2

3 Kansanterveyden kehityksen eliniän pitenemisen kolme vaihetta 1. Ennen sotia: lapsi- ja äitikuolleisuuden väheneminen, tuberkuloosi- ja muun kulkutautikuolleisuuden väheneminen 2. Sotien jälkeen: Valtaongelmaksi nousseiden sydän- ja verisuonitautien ja tupakkasyöpien kuolleisuuden suuri väheneminen työikäisillä luvulla: Kuolleisuuden väheneminen yhä vanhemmissa ikäryhmissä (Terve ikääntyminen) Pekka Puska 3

4 Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden Pekka Puska 4

5 Kansanterveyden sotien jälkeisiä menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Rokotuksin voitettavat taudit Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Pekka Puska 5

6 Pohjois-Karjala-projekti uranuurtajana Vaikka hyvä hoito on tärkeää, kansanterveyden lukuja voidaan kroonisten tautien kohdalla olennaisesti muuttaa vain ennalta ehkäisyllä Jo 1970-luvun alussa oli vakuuttavaa uutta tietoa sydän- ja verisuonitautien keskeisistä riskitekijöistä (syistä): Veren kolesteroli (ravinto) Kohonnut verenpaine (ravinto) Tupakointi Kun riskitekijät liittyvät läheisesti elintapoihin (ravinto ja tupakointi) ryhdyttiin näihin vaikuttamaan Kun elintapojen tausta on koko yhteisössä, ryhdyttiin laaja-alaiseen YHTEISÖTASON EHKÄISYTYÖHÖN Pekka Puska 6

7 Pekka Puska 7

8 Sydän- ja verisuonitautien ehkäisytyö on tuonut kauniita tuloksia Työikäisten vuotuinen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vähentynyt yli 80 % Varsinkin miesten syöpäkuolleisuus suuresti vähentynyt (tupakointi) Elinikään tullut noin 10 lisävuotta pääasiassa terveitä Lisää vuosia elämään lisää elämää vuosiin Pohjois-Karjala projekti ollut lipunkantajana kansanterveydellisessä vallankumouksessa: Suomessa Tärkeä esimerkki maailmanlaajuisesti Pekka Puska 8

9 Kuolleisuuden kehitys kuolemansyyn mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus vuotiaat miehet Kasvaimet yht. Verenk.el. Hengitysel. Alkoholisyyt Muut taudit Tapat., väkiv

10 Change in age-adjusted mortality rates Finland, males aged (per population) Coronary heart disease start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia -85% Rate per Change from to 2006 All causes % All cardiovascular Coronary heart disease % % All cancers % All Finland -80% Gain of some 10 healthy years in Finnish popupaltion Pekka Puska 10

11 Riskitekijöiden vaikutus kuolleisuuden laskuun Havaittu ja riskitekijöiden yleisyyden vähenemisen perusteella ennustettu sepelvaltimokuolleisuus, vuotiaat miehet % Tupakointi Diastolinen Kolesteroli Riskitekijät Havaittu Lähde: Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M, Juolevi A, Männistö S, Sundvall J, Jousilahti P, Salomaa V, Valsta L, Puska P. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epid 2010;39: Pekka Puska

12 Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis) Pekka Puska 12

13 65-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011 Terve: koettu terveys keskitasoinen tai parempi Sairas: koettu terveys melko huono tai huono Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 2013, s Pekka Puska

14 KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin ONKO SUOMELLA MALTTIA VAURASTUA? Pekka Puska 14

15 Pekka Puska 15

16 Mitä tästä eteenpäin? Vanhoja ja uusia haasteita VANHOJA: - Terveysongelmat paljolti entisiä (elintapasairaudet) - Ehkäisyn lääketieteellinen perusta vakaa - Elintapoihin vaikuttamisen keinot ja strategia UUSIA: - Elinympäristö muuttuu - Kaupallisuus lisääntyy - Viestintäympäristö muuttuu (some ym.) - Palvelujärjestelmä muuttuu - Kasvava painotus hyvinvointiin ja elämänlaatuun - Hajautuva mielipideilmasto, erilliskulttuurit ja omien kokemusten korostaminen Pekka Puska 16

17 Pekka Puska 17

18 Suomalaisten terveysriskit Pekka Puska 18

19 Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen Terveydenhuolto % Perintötekijät % Elintavat ja ympäristö % Ravinto % Liikunta % Tupakka % Alkoholi % Muu % (Yhdistelmä arvioista, Puska 2014) Pekka Puska 19

20 Vaikuttaminen väestötasolla tunnettuihin elintapariskeihin on kustannusvaikuttavin ja kestävän kehityksen keino ei-tarttuvien tautien torjumiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi. Hälyuutisista huolimatta ehkäisyn lääketieteellinen perusta pysynyt varsin samana Pekka Puska 20

21 Niin Suomessa kuin globaalisti, neljä elintapatekijää ovat aivan keskeisiä kansanterveyden kannalta Tupakka Alkoholi Ravinto Liikunta (WHO:n NCD ohjelma) Pekka Puska 21

22 Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN Pekka Puska 22

23 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut ja korkealla tasolla Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus nuorilla Uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo Pekka Puska 23

24 VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA! Esim. voita leivällä North Karelia Kuopio province Southwest Finland Helsinki area Oulu province Pekka Puska 24

25 TUPAKOINTI Pekka Puska 25

26 Pekka Puska 26

27 Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ Pekka Puska 27

28 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA Pekka Puska 28

29 Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin Asenteet muuttuvat yleensä elintapojen ja ympäristön muutosten seurauksena (eikä toisinpäin) Pekka Puska 29

30 TERVEYSPOLITIIKAN DILEMMA Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähemmän suositut ja usein halvemmat keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat! Pekka Puska 30

31 Elinkeinoelämän viestit Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat) Pekka Puska 31

32 Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, riippuvuudet Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa Pekka Puska 32

33 Terveyserojen kaventaminen Suomessa varsin suuret terveyserot Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä poliittisesti vaikeita Suorat terveydenhuollon ym. spesifiset toimet Pekka Puska 33

34 TERVEYSTYÖN ERI TASOT: Kaikkia tarvitaan KOHDE: Koko väestö Korkeariskiset Potilaat Taustatekijät Elinolot Sosioekonominen asema Kulttuuri Elinkeinoelämä jne. Riskitekijät Elintavat Biologiset (esim. kolesteroli, verenpaine, ylipaino Taudit ja terveysongelmat Seuraukset mm. elämänlaatu TOIMINTA: Terveyden edistäminen Ehkäisy Hoito / kuntoutus Pekka Puska 34

35 Terveydenhuollon rooli 1) Sairauksien hoito 2) Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen Pekka Puska 35

36 Terveydenhuolto Suomessa Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta Suurien haasteiden edessä Kustannusten kasvu Henkilöstön saatavuus Potilas/tautirakenteen muutos Tautien ehkäisyn haasteet Pekka Puska 36

37 Sote-uudistus ja peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit (uusi resurssien jako) Ennaltaehkäisy, terveyden edistäminen Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät Johtaminen, moniammatillisuus Pekka Puska 37

38 Kansanterveys Suomessa on yhä enemmän yhteydessä globaaliin ja eurooppalaiseen kehitykseen! YK WHO - EU Pekka Puska 38

39 Pekka Puska 39

40 Riskitekijöiden vähentäminen keskeistä: Globaalit instrumentit Tupakka: Kansainvälinen puitesopimus (FCTC, 2003) Ravinto ja liikunta: WHO:n globaali strategia (2004) Alkoholi: WHO:n globaali strategia (2010) Globaaleja instrumentteja tarvitaan torjumaan globalisaation haitallisia vaikutuksia Pekka Puska 40

41 Kansanterveys ja kestävä kehitys Pekka Puska 41

42 Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus, työkyky ja työurat (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Hyvä terveys ja hyvinvointi tukevat maakunnan sosiaalista ja taloudellista kehitystä! Pekka Puska 42

43 Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka) Pekka Puska 43

44 Onko Suomella malttia vaurastua? Minkälainen kehitys? Raha vai terveys? Individualismi vai yhteisvastuu Suomalaisen yhteiskunnan kehitys: Make the healthy choice the easy one Näyttöön perustuvaa vaikuttavaa terveyspolitiikkaa: alkoholi, tupakka, ravinto- ym. politiikka Terveydenhuollon uudistus: hyvä SOTE Pekka Puska 44

45 Hyvä 100-vuotias Suomi Terveystyö on tuottanut kaunista tulosta Kiitokset toimijoille Terveydenhoitajakunta on ollut kansanterveystyön eturintamassa Pekka Puska 45

46 KIITOS Pekka Puska 46

47 ONNEA 100-VUOTIAALLE SUOMELLE Pekka Puska 47

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä? Pekka Puska, professori Ex pääjohtaja, THL Presidentti, Kansanterveyslaitosten Maailmanjärjestö (IANPHI) Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä Terveysfoorumi 4.12.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä

Lisätiedot

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA Pekka Puska Pääjohtaja, Kansanterveyslaitos (KTL) VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA IV valtakunnallinen kansanterveyspäiv ivä Helsinki 31.3.2008 Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä www.ktl.fi

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä YTHS koulutuspäivä, Helsinki 28.5.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Professori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja 17.4.2015 THL 1 Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä

Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä Pekka Puska Pääjohtaja Yhteiskunnalliset näkökulmat lihavuuden ehkäisyssä VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäiv ivä 15.1.2010 VI Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 15.1.2010 1 Kansanterveyden kuvaa säätelevät

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Sosiaalilääketieteen yhdistys ry:n seminaari Tilkan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Seppo Koskinen Esityksen

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa

Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 THLn tehtävänä on puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,

Lisätiedot

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta?

Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Liikunta-aktiivisuudessa tapahtuvat muutokset eläkkeelle Ikääntyvästä siirryttäessä työntekijästä hyvinvoivaksi eläkeläiseksi utopiaa vai totta? Sari Stenholm TtT, Dos, Akatemiatutkija Sari Stenholm TtT,

Lisätiedot

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta Kansanterveystiede L3, L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L3 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 10.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Miten yhteiskunta mahdollistaa preventiivisen kardiologian tulevaisuudessa?

Miten yhteiskunta mahdollistaa preventiivisen kardiologian tulevaisuudessa? LUKU 11 Miten yhteiskunta mahdollistaa preventiivisen kardiologian tulevaisuudessa? Pekka Puska Preventiivisen kardiologian merkitystä ja yhteiskunnan antamia mahdollisuuksia voidaan tarkastella sekä terveydenhuollon

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys 13.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää?

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestön terveyden koko kuva: Miten Suomi pärjää? 07.10.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi Paikka:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa

Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori. Lataa Lataa Kohti terveempää ikääntymistä - Ilkka Vuori Lataa Kirjailija: Ilkka Vuori ISBN: 9789522912794 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.15 Mb Ikä tuo ja vie edellytyksiä laadukkaaseen elämään.

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Väestörakenne: kansanterveyden tarkastelun perusta 13.09.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes Lataa ISBN: 9789522453532 Sivumäärä: 70 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.41 Mb Diabetes on ryhmä sairauksia, joihin liittyy pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Tallink Silja, 11.5.2017 Anne Taulu, Ylitarkastaja, FT, TtM, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla

Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Väestön hyvinvointiprofiili 2030-luvulla Tulevaisuuden hyvinvointiekosysteemi -seminaari Juha Teperi FinnMedi 5 / 20.4.2016 Mitä hyvinvoinnille ja sen määrittäjille ehtii tapahtua 20 vuodessa? Yli 65-vuotiaiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot