MIHIN OLEMME MATKALLA? Liikunnan rooli huomisen haasteissa

Transkriptio

1 MIHIN OLEMME MATKALLA? Liikunnan rooli huomisen haasteissa Antti Uutela Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampereen yliopisto Liikuntatieteen päivät , Helsinki, Biomedicum

2

3 KUOLEMANSYYT, TYÖKYVYT- TÖMYYS JA KUSTANNUKSET Uutela/Biomedicum

4 15-64-v. miesten pääkuolemansyyt 2009 (Lähde Tilastokeskus) 4

5 15-64 v. naisten pääkuolemansyyt 2009 (Lähde Tilastokeskus) 5

6 Yli 65 v. miesten ja naisten pääkuolemansyyt 2006 (Lähde Tilastokeskus) Miesten kuolinsyyt, % Naisten kuolinsyyt, % Sydän- ja verisuonitaudit 28,8 Sydän- ja verisuonitaudit 26,8 Aivoverisuonitaudit 8,9 Dementia, Alzheimer 15,3 Dementia, Alzheimer 7,9 Aivoverisuonitaudit 12,4 Keuhkosyöpä 6,6 Muut sydäntaudit 4,5 Eturauhassyöpä 4,5 Ruoansulatuselinten t. 3,5 COPD 4,2 Rintasyöpä 2,5 Muut kuolinsyyt 39,0 Muut kuolinsyyt 35,5 Kuolleiden määrä Kuolleiden määrä

7 Uusien työkyvyttömyyseläkkeiden tärkeimmät syyt v (Lähde Eläketurvakeskus) Lkm. % Mielenterveyden häiriöt ,1 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ,4 Hermoston sairaudet ,7 Verenkiertoelinten sairaudet ,1 Vammat, myrkytykset ,6 Kasvaimet ,0 Hengityselinsairaudet 449 1,7 Aineenvaihduntasairaudet 433 1,7 Synnynnäiset epämuodostumat 256 1,0 Muut 992 3,7 Uutela/Biomedicum

8 10 kalleinta sairausryhmää (Lähde: Aromaa, Huttunen, Koskinen, Teperi (toim.), Suomalaisten terveys, 2005) Välittömät kulut milj. euro % Menetetyn työpanoksen aiheuttamat kulut milj. euro % SVT Mielenterveyden häiriöt Mielenterveyden häiriöt Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Hengityselinten sairaudet Tapaturmat ja myrkytykset Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sydän- ja verisuonitaudit Hermoston ja aistinten sairaudet Syöpäsairaudet Syöpäsairaudet Hermoston ja aistinelinten sairaudet Tapaturmat ja myrkytykset Hengityselinten sairaudet Ruoansulatuselinten sairaudet Ruoansulatuselinten sairaudet Virtsa- ja sukuelinten sairaudet Synnynnäiset epämuodostumat Raskaus ja synnytys Aineenvaihduntasairaudet Kaikki muut Kaikki muut Yhteensä Yhteensä

9 SUOMALAISTEN TERVEYS ON NYKYÄÄN PAREMPI KUIN KOSKAAN ENNEN Uutela/Biomedicum

10 Terveydentilan myönteinen kehitys Suomessa (Perustietolähde: Tilastokeskus) 1/2 Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt selvästi (85%) työiässä olevilla suomalaisilla miehillä ja naisilla 10

11 Miten paljon sydänkuolemia on säästetty ? (Laskelma tehty THL:ssä) Laskennallinen lisäys havaittuun, jos 1970-luvun alun SVT-kuolleisuus olisi säilynyt tasollaan, niin vuoteen 2006 mennessä olisi ollut lisää kuolemia seuraavissa ikäryhmissä: vuotiailla miestä naista vuotiailla miestä naista Yhteensä henkeä 11

12 Terveydentilan myönteinen kehitys Suomessa (Perustietolähde: Tilastokeskus) 2/2 Miesten tupakkasairaudet ja kuolemat vähentyneet selvästi Itsemurhat vähentyneet merkittävästi Liikenne- ja työtapaturmat myös vähentyneet Suunterveys on parantunut Odotettavissa oleva elinikä kasvanut (v miehillä 76.5, naisilla 83.1) Odotettu terve elinikä myös kasvanut (v. 2007: miehillä 56.7, naisilla 58 vuotta) Liikuntaa lisää!/ Uutela 12

13 Liikuntaa lisää!/ Uutela 13

14 KUOLLEISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 14

15 Arvio eri tekijöiden vaikutuksesta kuolleisuuteen Liikuntaa lisää!/ Uutela 15

16 Elintavoilla on vahva yhteys kuolemiin teollistuneissa maissa (WHO 2002) Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Seerumin korkea C hkolesteroli o s l High Body M ass Index Low fruit and vegetable intake Physical inactivity A lc o h o l Urban air pollution L ead exp o su re O ccupational carcinogens Laittomat huumausaineet Illic it d ru g s Unsafe sex Occupational particulates O ccupational risk factors for injury Developed Countries Teollistuneiden D e a th s in 2maiden apääkansansairauksien ttrib u ta b le to sriskitekijät e le c d WHO:n le a d inmukaan g ris k v fa c to rs Tupakka Korkea BMI Hedelmien/vihannesten puute Liikunnan puute Alkoholi Ilmansaasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Suojaamaton seksi Pienhiukkasaltistus työpaikalla Työtapaturmien riskitekijät Num ber of deaths (000s) W orld Health Organization

17 Vaikka suomalaisten terveys on parempi kuin koskaan ennen KANSANTERVEYDEN HAASTEET NYKY-SUOMESSA Liikuntaa lisää!/ Uutela 17

18 Kansanterveyden haasteet nyt ja huomenna (Lähde THL) 1/3 Masennus on yleinen diagnoosi ja masennus aiheuttaa eniten työkyvyttömyyseläkkeitä Lähes yhtä merkittävä ongelma on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat työeläkkeelle siirtymiset Väestön lihominen kaikissa ikäluokissa näyttää jatkuvan sukupolvesta toiseen Kakkostyypin diabeteksen nopea kasvu ja tämän kehityksen jatkumisen uhka 18

19 Liikuntaa lisää!/ Uutela 19

20 Liikuntaa lisää!/ Uutela 20

21 DIABETES UHKAA VAKAVASTI x x x Diabetesta sairastavien määrän kehitys Suomessa vuodesta 1969 ja arvio ( x ) vuoteen

22 Kansanterveyden haasteet nyt ja huomenna (Lähde THL) 2/3 Kansalaiset istuvat liikaa ja liikkuvat liian vähän mm. lihasliikuntaa ja arkiliikuntaa on liian vähän kaikissa ikäluokissa Liikuntaa lisää!/ Uutela 22

23 Alle 12-vuotiaiden lasten liikunta Suomessa (Lasten terveys, THL raportteja 2/2010, Mäki ym. ) Suosituksen vähintään 2 tuntia päivässä * täyttää: 3-vuotiaista 88% 5-vuotiaista 94% 1. luokan oppilaista 90% * Kysymys, joka tehtiin vanhemmille, koski lapsen tavallista ulkoilun, ulkona leikkimisen ja liikunnan määrää arkena ja viikonloppuna. Kriteeri on lievä ja on olemassa myös perusteltu näkemys siitä, että alle puolet kouluikäisistä liikkuisi kaksituntisensa riittävällä teholla (Nupponen 2010)

24 Nuorten (12-18 v.) liikunta (Arja Rimpelä: Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi - konsensuskokous 2010)

25 Nuorten (14-18 v.) ylipaino (Arja Rimpelä: Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi - konsensuskokous 2010)

26 Työikäisten (15-64 v.) UKK-instituutin suosituksen mukainen terveysliikunta sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Suomessa 2009 (Helakorpi ym. 2010) % Miehet Naiset yht./total yht./total Ikäryhmä Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua 26

27 Työikäisten (15-64 v.) suomalaisten vapaa-ajanliikunta (Helakorpi ym. 2010) % % Miehet/Men Miehet/Men % 100 Naiset/Women * * vuosi/year vuosi/year Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2-3 krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2-3 krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko vuosi/year Leisure time physical activity at least twice a week Leisure time physical activity at least four times a week Liikuntaa lisää!/ Uutela 27

28 Työikäisten (15-64 v.) suomalaisten työmatkaliikunta v (Helakorpi ym. 2010), % työssäkäyvistä % 100 Miehet/Men % 100 Naiset/Women vuosi/year Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän vuosi/year Walking or cycling to and from w ork every day (at least 15 min.) Walking or cycling to and from w ork every day (at least 30 min. or more) Liikuntaa lisää!/ Uutela 28

29 Eläkeikäisten (65-84 v.) UKK-instituutin suosituksen mukainen terveysliikunta Suomessa 2009 (Laitalainen ym. 2010) % Miehet/Men Naiset/Women yht./total Ikäryhmä/Age group yht./total Ei säännöllistä liikuntaa/ No regular physical activity Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa/only unhurried and slow endurance training Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi/moderate or vigorous training, but not enough Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa/enough muscle-strengthening, not enough endurance training Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa/enough endurance training, not enough muscle-strengthening Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua/physical activity according to the recommendation

30 64-84-vuotiaiden suomalaisten vähintään puolen tunnin kävely ulkona/muu liikunta ainakin 4 kertaa viikossa v (Laitalainen ym. 2010) % Miehet/Men % Naiset/Women vuosi/year Kävely/Walking Muu liikunta/other physical activities vuosi/year Kävely/Walking Muu liikunta/other physical activities Liikuntaa lisää!/ Uutela 30

31 Kansanterveyden haasteet nyt ja huomenna (Lähde THL) 3/3 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat korkealla tasolla Rinta- ja eturauhassyöpiä esiintyy paljon Vanhat sairastavat toimintakyvyn vajetta aiheuttavia sydän- ja verisuonitauteja Runsaasti mielenterveysongelmia erityisesti masennusta Allergiat lisääntyneet Sosioekonomiset ja syrjäytymiseen liittyvät terveyserot ovat säilyneet ja jopa vahvistuneet Miesten naisiin verrattuna korkea kuolleisuus Liikuntaa lisää!/ Uutela 31

32 Tehokkaita vaikutusreittejä kaikessa politiikassa kannattaa käyttää ja elintavat eivät ole ainoita vaikutettavia, mutta.. ELINTAPOJEN KAUTTA TAPAHTUVA SAIRAUKSIEN EHKÄISY JOKA TAPAUKSESSA KANNATTAA Lappeenranta

33 Elintapojen muutoksella voidaan vaikuttaa suuriin kansansairauksiin Yli 90 % tyypin 2 diabeteksesta voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (WHO) Yli 80 % sepelvaltimotaudista voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla (WHO) Noin kolmannes muista syövistä olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla, valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella Ehkäisyn tulisi vaikuttaa seuraavien tekijäryhmien kautta ruokavalinnat liikunta ja painonhallinta (WHO) Tupakan- ja alkoholinkäytön hallinta täydentävät em. päätoimia 33

34 LIIKUNTA ON HYVÄ LÄÄKE KANSANTERVEYSONGELMIIN Liikuntaa lisää!/ Uutela 34

35 Liikunta edistää tutkimusten mukaan terveyttä, se mm. Tukee painonhallintaa Vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä Vähentää tyypin 2 diabeteksen ja sen esiasteiden riskiä Vähentää eräiden syöpien (paksusuoli, rintasyöpä) riskiä Vahvistaa luita, niveliä ja lihaksia Parantaa mielialaa ja vähentää mielenterveyshäiriöiden riskiä Lisää mahdollisuutta itsenäiseen elämään ja kaatumisen välttämiseen vanhoilla Lisää mahdollisuutta pysyä hengissä pitempään 35

36 Liikunnalla on myös useita myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, esim. Vahvistaa minäkäsitystä (empowerment) Tarjoaa mahdollisuuden tavata ihmisiä ja hankkia ystäviä Vahvistaa siltoja yli sukupolvien Parantaa vanhojen imagoa Tarjoaa mahdollisuuden rentoutumiseen ja nautintoon Antaa mahdollisuuden purkaa liikoja paineita ja pitää hauskaa 36

37 Liikunta toimii myös olennaisena hoidon/kuntoutuksen tukena, mm. Sydän- ja verisuonitaudeissa Verenpainetaudissa Tyypin 2 diabeteksessa Kun on korkea kolesteroli Lihavuudessa Luukadossa Nivelvaivoissa Kroonisessa keuhkoahtaumataudissa 37

38 Liikunta voi myös auttaa erilaisten vaivojen hoidossa/helpottamisessa Masennuksessa ja ahdistuksessa Dementiassa Kiputilanteissa Halvauksissa Selkäkivussa Ummetuksessa 38

39 Suomessa suunnitellaan ja toimitaan vahvasti liikunnan lisäämiseksi Terveys kaikissa politiikoissa ajatus (VN) Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa (STM 2010) Perus- ja muu terveydenhuolto korostaa liikunnan merkitystä (liikunnan suositukset, liikuntaresepti) Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista KKI- ja Voimaa vanhuuteen ohjelmat Alan järjestöt ja säätiöt Yritykset/liikuntapalveluyritykset Liikuntaa lisää!/ Uutela 39

40 Liikuntaa tarvitaan kansanterveyden haasteisiin vastaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa Masennuksen ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen torjumiseksi työiässä Lihavuuden torjumiseksi Sydän- ja verisuonitautien torjumiseksi kaikissa ikävaiheissa ja erityisesti myös vanhoilla Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi Syöpien ehkäisemiseksi Kehon ja mielen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Hyvinvoinnin ja elämännautinnon takaamiseksi Liikuntaa lisää!/ Uutela 40

41 KIITOS! Liikuntaa lisää!/ Uutela 41