Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

Transkriptio

1 Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä YTHS koulutuspäivä, Helsinki

2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia

3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Aloitti Kansanterveyslaitoksen (KTL) ja Stakesin fuusioiduttua Toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa Uuden laitoksen perustamisen lähtökohtina: Yhdistetyin voimin entistä vahvempi työ suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta Informaatio-ohjaus perustana - tutkimus, asiantuntijatehtävät, kehitystyö, seuranta, viranomaistehtävät, viestintä, kansainvälinen yhteistyö Pääjohtaja Pekka Puska

4 THLn tehtävänä puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä Pääjohtaja Pekka Puska

5 Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin Pääjohtaja Pekka Puska

6 Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden Pääjohtaja Pekka Puska

7 Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki

8 KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: 1. Voisi lääketieteellisen tiedon perusteella olla vielä paljon parempi 2. Negatiivista kehitystä ja uhkakuvia Alkoholin kulutuksen kasvu ja väestön lihominen Biouhat 3. Terveys yhä tärkeämpi elämänarvo ja elämänlaadulliset seikat Pääjohtaja Pekka Puska

9 KANSANTERVEYDEN HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Pääjohtaja Pekka Puska

10 Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka) Pääjohtaja Pekka Puska

11 Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis) Pääjohtaja Pekka Puska

12 Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on suomalaisten elinikään tullut noin 10 lisävuotta lisävuodet pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin Pääjohtaja Pekka Puska

13 vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys miehet naiset miehet naiset sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

14 Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen Pääjohtaja Pekka Puska

15 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi vuotiaat miehet Pohjois-Karjala projektin alku Projektin ulottaminen koko maahan Pohjois-Karjala Ikävakioitu kuolleisuus/ asukasta Year Vuosi Koko Suomi - 80% - 85% Pääjohtaja Pekka Puska

16 Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v mennessä kuollut enemmän vuotiaita vuotiaita Yhteensä miestä naista miestä naista henkilöä Pääjohtaja Pekka Puska

17 Cumulative incidence of T2D, % DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS 50 Control Intervention 0 Intervention ceased Follow-up time, years Pääjohtaja Pekka Puska Lindström et al, Lancet 2006:368;

18 ELINTAVAT AVAINASEMASSA Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Unsafe sex Occupational particulates Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Kohonnut Blood verenpaine pressure Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton seksi Työperäinen hiukkasaltistus Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization Pääjohtaja Pekka Puska

19 Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004) Pääjohtaja Pekka Puska

20 TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa Pääjohtaja Pekka Puska

21 Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN TUKEVAT TOISIAAN Pääjohtaja Pekka Puska

22 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo Pääjohtaja Pekka Puska

23 Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ Pääjohtaja Pekka Puska

24 Päivittäin tupakoivien osuus (%) % Miehet Naiset v Miehet v Naiset vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

25 Tupakointistatus v Miehet Naiset yht./total yht./total Päivittäin tupakoiva Lopettanut 1-12 kk sitten Tupakoimaton Satunnaisesti tupakoiva Lopettanut yli vuosi sitten/ex-smoker Puutteellinen tieto/incomplete data Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

26 Päivittäin tupakoivien huolestuneisuus tupakoinnin terveyshaitoista, lopettamista haluavien ja lopettamista yrittäneiden osuus (%) % 100 Miehet % 100 Naiset vuosi vuosi Huoli tupakoinnin aih. terveyshaitoista Yrittänyt lopettaa 12 kk:n aikana Haluaa lopettaa tupakoinnin Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

27 Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan % Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

28 Leivällä käytetty rasva, miehet % Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

29 Leivällä käytetty rasva, naiset % Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

30 Ruoan valmistuksessa käytetty rasva % Ei mitään Kasviöljy Juokseva kaviöljyvalm. Kevytlevite Rasiamargariini Talousmargariini Voi-kasviöljyseos Voi // vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

31 Maitolaatu , miehet % Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

32 Maitolaatu , naiset % Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

33 Seerumin kolesteroli vuotiailla miehillä mmol/l 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Oulun lääni Lapin lääni Pääjohtaja Pekka Puska 21

34 Suolan saanti Suomessa g/vrk Vuosi Pääjohtaja Pekka Puska Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Lin. (24 t virtsa, miehet) Lin. (24 t virtsa, naiset) Lin. (Laskettu, miehet)

35 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, ,1 litraa as. kohti Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot /16

36 % 100 Eri alkoholijuomien käyttö Miehet % 100 Naiset vuosi vuosi Käyttänyt alkoholia Olutta Väkevää alkoholia Viiniä Long drink -juomia Siideriä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

37 Terveysliikunta* ikäryhmän mukaan vuonna 2009 % 100 Miehet Naiset yht./total yht./total Ikäryhmä Ei säännöllistä liikuntaa Vain verkkaista ja rauhallista kestävyysliikuntaa Reipasta tai rasittavaa liikuntaa ja/tai lihaskuntoa, mutta ei riittävästi Riittävästi lihaskuntoharjoittelua, ei tarpeeksi kestävyysliikuntaa Tarpeeksi kestävyysliikuntaa, ei tarpeeksi lihaskuntoa Suosituksen mukaisesti kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus * UKK-instituutin terveysliikunnan suositukset: 37

38 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* Miehet Naiset % 100 % vuosi vuosi Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

39 % Työmatkoihin kävellen tai pyöräillen käytetty aika Miehet % Naiset vuosi Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän vuosi Työmatkaliikuntaa päivittäin väh. 15 min. Työmatkaliikuntaa päivittäin 30 min. tai enemmän Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

40 LIHAVUUS YLEISTYNYT % Miehet Naiset Lähde: FINRISKI -tutkimus Pääjohtaja Pekka Puska

41 % 80 Ylipainoisten osuus (BMI 25 kg/m²) Miehet % 80 Naiset vuosi vuosi Total Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

42 Elintapojen kehitys ja koulutusryhmittäiset erot Päivittäistupakointi on vähentynyt, mutta koulutusryhmäerot tupakoinnissa ovat kasvaneet Alkoholinkulutus lisääntynyt ja pysynyt korkealla tasolla. Miehillä koulutusryhmäerot hävisivät, kun alkoholinkulutus lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä vuoden 2004 verouudistuksen jälkeen Ruokatottumuksissa myönteisiä muutoksia. Terveellisten ruokatottumusten koulutusryhmäerot ovat kaventuneet naisilla, mutta ei miehillä Naisten työmatkaliikunta yleisempää kuin miesten. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta terveysliikunnan suositukset toteutuvat harvoin Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen yleistynyt kaikissa koulutusryhmissä, mutta miehillä vapaa-ajanliikunnan harrastaminen on yleisintä ylimmässä koulutusryhmässä Ylipainoisuus on lisääntynyt kaikissa koulutusryhmissä ja se on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäyty minen ja 42

43 Yhteenveto Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä Elintavoissa edelleen koulutusryhmittäisiä eroja Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

44 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo Pääjohtaja Pekka Puska

45 Ennaltaehkäisy/terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ Pääjohtaja Pekka Puska

46 Elintavat avainasemassa keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym Pääjohtaja Pekka Puska

47 Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja Pääjohtaja Pekka Puska

48 Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: HAITAT: Positiivista tukea Kustannukset Pääjohtaja Pekka Puska

49 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA Pääjohtaja Pekka Puska

50 Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki Pääjohtaja Pekka Puska

51 Lisääkö tieto tuskaa? Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia varsinkin muutosvaiheessa Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa sopivalla tavalla Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön ympäristön muutos vähentää yksilön painetta Pääjohtaja Pekka Puska

52 Pelottelu vai positiivinen sanoma? Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta Pelottelu (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen herättää ihmisiä Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi Pääjohtaja Pekka Puska

53 Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta) Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus) Pääjohtaja Pekka Puska

54 Elinkeinoelämä Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat) Pääjohtaja Pekka Puska

55 Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin Pääjohtaja Pekka Puska

56 8th Global Conference on Health Promotion - Health in All Policies Helsinki, Finland from 10 to 14 June 2013

57 From Ottawa to Helsinki

58 8th Global Conference on Health Promotion Jointly organized by the Ministry of Social Affairs and Health of Finland and the World Health Organization Target audience: high and mid-level representatives from health and non-health sectors and WHO Member States NGOs, experts Up to 800 participants from all WHO regions - by invitation only

59 Focus on "how-to" How to get health concern integrated and taken into account in other sectors' policies? Concrete guidance to member states; how-to collaborate with other sectors in a systematic way: structures, mechanisms, processes and expertise needed we must remember health is an outcome of all policies Ban Ki Moon Moon, Ban Ki. (2009). Statement to the World Health Assembly, Geneva.

60 Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen on inhimillinen tavoite, mutta myös talouden etu yhteiskunnassa Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä Pääjohtaja Pekka Puska

61 KIITOS