Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Professori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja THL 1

2 Kuolemansyyt Suomessa : vuotiaat, asukasta kohden Verenkiertoelinten sairaudet Kasvaimet Tapaturma ja väkivalta Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys

3 Havaittu ja riskitekijöillä ennustettu sepelvaltimotautikuolleisuuden lasku vuotiailla miehillä % Year Kuolleisuus Riskitekijät Kolesteroli Diastolinen Tupakointi

4 Sydänkuolleisuuden väheneminen Suomessa fewer deaths Riskitekijät -71% Kolesteroli - 53% Tupakointi - 11% Verenpaine - 7% Hoidot -24% Infarktin hoito - 4% Hoito infarktin jälkeen - 8% Sydämen vajaatoiminta - 2% Leikkaushoito - 8% Rintakivunhoito - 2% Muut syyt -5% T Laatikainen et al Am J Epid THL 4

5 Kolesterolitason muutokset vuotiaat miehet 6,4 Miehet 6,2 6,0 mmol/l 5,8 5,6 5,4 5,2 5, Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos : Vuosi p= Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot

6 Diastolisen verenpaineen muutos vuotiaat miehet mmhg Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos : Alue p<0.001 Vuosi p<0.001 Alue*vuosi p=0.021 Ikävakioitu, väestöpainotettu

7 g/vrk 18 Suolan saanti Suomessa Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Linear (24 t virtsa, miehet) Linear (24 t virtsa, naiset) Linear (Laskettu, miehet) Linear (Laskettu, naiset) Vuosi Lähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/Nutrition Report 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007

8 Suolan saannin lasku on pysähtynyt Työikäisten miesten ja naisten suolan saanti vuosina g/vrk Miehet Naiset Vuosi FINRAVINTO

9 Kuolleisuuden laskun merkitys henkilöinä vuotiailla luvulta sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän sydänkuolemaa vähemmän sydäninfarktia vähemmän Vuonna sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän 5800 sydänkuolemaa vähemmän sydäninfarktia vähemmän THL 9

10 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 vuosia Perustoiminnoista suoriutuminen vuosia Koettu terveys miehet naiset miehet naiset sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena terveenä / toimintakykyisenä THL Sihvonen ym

11 10 kalleinta tautiryhmää

12 Terveydenhuollon kipupisteitä q Palvelujen saatavuus q Palvelujen kohdentuminen q Laatu ja vaikuttavuus q Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen q Asiakaslähtöisyys q Henkilöstö q Voimavarat

13 Saatavuus ja kohdentuminen q Saatavuus 15 % väestöstä asuu kunnissa, joissa odotusaika lääkärin vastaanotolle on alle 2 viikkoa 34 %:lla odotusaika on vähintään viisi viikkoa q Kohdentuminen Lääkärikäynnit jakautuvat epäoikeudenmukaisimmin USA:ssa, Portugalissa ja Suomessa OECD:n 26 maan vertailun mukaan

14 Laatu ja vaikuttavuus Laatu- ja vaikuttavuustietoa niukasti Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen työhön yhä vähenevät resurssit Tietojärjestelmät vasta kehitysvaiheessa Ohjaus haparointia

15 Henkilöstö q Terveydenhuollon henkilöstön määrä kasvoi noin 15 % Lääkäreiden kokonaismäärä kasvoi 24 %, mutta terveyskeskusten lääkärimäärä väheni 3 % Sairaanhoitajien (ml. terveydenhoitajat ja kätilöt) määrä lisääntyi yli , josta vain 6 % terveyskeskuksiin

16 Voimavarat q Terveydenhuollon kokonaisvoimavarat ovat lisääntyneet merkittävästi q Terveydenhuollon reaalimenot kasvoivat vuosina yli1,4 mrd, josta 74 % erikoissairaanhoitoon ja lääkkeisiin 1 % avosairaanhoitoon terveyskeskuksissa 16

17 Terveysmenojen reaalikasvu , milj

18 Avohoitokäynnit terveyskeskuslääkärillä

19 Työllisten lääkäreiden määrät toimialoittain 2000 ja 2010 Pääjohtaja Pekka Puska 19

20 Yleislääkärin vastaanotolle pääsyä helppona pitävien kansalaisten osuus (%) 2007 Pääjohtaja Pekka Puska 20

21 Ongelmana saatavuus Odotusaika lääkärin vastaanotolle on kohtuuttoman pitkä Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2013 terveyskeskusten johtaville lääkäreille

22 Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan: oikeudenmukaisuusindeksi 15 OECD maassa 2009 Pääjohtaja Pekka Puska 22

23 Miksi terveyskeskukset ovat kurjistuneet? Terveyskeskusten, työterveyshuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityisten palvelujen eriytetyt rahoituskanavat Terveyskeskusten rahoituksen jälkeenjääneisyys Rahoitusvolyymin erilainen kehitys Erikoissairaanhoidon vahva päätöksentekoasema Terveyskeskusten ja työterveyshuollon eriytetty palvelutuotanto Terveyskeskusten asiakaskunnan eriytyminen, hallinnon ongelmat Heikko kansallinen strateginen ohjaus

24 SOTE-uudistuksen elementit 1. SOTE-järjestämisvastuu ( järjestämislaki ) Työryhmävalmistelu ns. Orpon mallin pohjalta THLn kanta: Integroitu järjestämisvastuu alueelle 2. Palvelujen tuottaminen THLn aloite Enemmän resursseja käyttöön Vastuuorganisaatio suunnittelee kokonaisuutena Riittävä integraatio, väestövastuu, terveyden edistäminen 3. Rahoitus THLn kanta: riittävän yksikanavainen rahoitus Vastuualueella mahdollisimman suuri osuus julkisesta rahoituksesta (nykyinen erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito, yleisen sairaanhoidon Kela-varat) 24

25 Syteen tai soteen Sekavaan näennäisuudistukseen ei ole varaa Kuntien resurssit vähenevät Järjestelmä kriisissä Jos koko nykyjärjestelmä puretaan, uuden tulee olla varmasti parempi Vaikuttava iso reformi kiireellinen On oikea rakennepoliittinen uudistus 25

26

27 Tavoite on mahdollista saavuttaa, kun 1) Perusterveydenhuollon tuottajakuntaa laajennetaan ja monipuolistetaan. 2) Valinnanvapaus toimii muutoksen käyttövoimana. 3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa rooleissa. 4) Työterveyshuolto keskittyy perustehtäväänsä. 27

28 Mutta se edellyttää että 5) Palveluilla on vahvat järjestäjät. 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat. 7) Rahoitus on riittävä ja kannustava

29 6) Kansallinen ohjaus ja seuranta toimivat q Vahva säädöspohja, riittävät voimavarat ja välineet palvelujärjestelmän kehityksen ohjaamiseen yhtenä kansallisena kokonaisuutena q Kansalliset linjaukset palveluntuottajien hyväksymismenettelystä palveluvalikoimasta korvausperiaatteista toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden seurannasta ja raportoinnista ym. q Kansallisesti ohjattu yhtenäinen tietojärjestelmä q Kansallinen käsikirjoitus järjestelmän uudistamiseksi

30 Perusterveydenhuollon olennainen vahvistaminen Hyvä integraatio (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalipuoli) Kaikki resurssit yhteiseen käyttöön (raha, henkilöstö) Yksityisten palvelujen hallittu mukaanotto Huom.: Nykytilanteessa kaupallinen puoli lihoo terveyskeskusten ahdingon vuoksi suunnittelemattomasti

31 On myytti, että yksityinen on tehokasta ja julkinen puoli tehoton Molemmilla sektoreilla paljon tehottomuutta Yksityisellä puolella paljon turhia käyntejä ja toimenpiteitä, koska liikevaihto kasvaa palvelujen myynnillä Sairausloman pituus iso kustannus, jonka toiset tahot maksavat Julkisella puolella tietojärjestelmäongelmat, hallinnolliset velvoitteet, usein hankalampi potilaskanta (alkoholin osuus potilaskäynneissä ym.)

32 Suomalaisten terveysriskit 32

33 Ehkäisevän työn ja terveyden edistämisen vahvistaminen erityinen haaste SOTEssa Kaikki perusterveydenhuollon vahvistaminen tukee tautien ehkäisyä ja kansanterveyttä Väestövastuuta ei saa unohtaa: sote-alueelle velvollisuus väestön terveyden, terveysriskien ja toimenpiteiden suuntaaminen arviointiin (Terveyshyöty) Tautien ehkäisyn toimenpiteitä vahvistettava: riskien arviointi, riskiseurannat, ohjaus Yhteistyö kuntien muun päätöksenteon kanssa Muistettava valtion politiikkatoimien keskeinen merkitys! 33

34

35 Kiitos!