Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere

Transkriptio

1 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere

2 Väestön terveys ja hyvinvointi Suomessa Monella mittarilla arvioituna PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! Kansanterveys: elinikä pidentynyt, useimmat kansantaudit vähentyneet Hyvinvointi: elintaso noussut, koettu terveys parantunut Monia haasteita: eräät negatiiviset trendit, väestöryhmäerot Pääjohtaja Pekka Puska

3 Kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen Pääjohtaja Pekka Puska

4 Menestystarinat Pääasiassa ehkäisyn ja terveyden edistämistyön seurauksia Elintapojen muutos ehkäissyt kansantauteja ja lisännyt terveyttä Tämän päivän terveydenhuollon ja yhteiskunnan tilanne olisi aivan toinen ilman näitä muutoksia Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen potentiaali! Pääjohtaja Pekka Puska

5 Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v mennessä kuollut enemmän vuotiaita vuotiaita Yhteensä miestä naista miestä naista henkilöä Pääjohtaja Pekka Puska

6 vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys miehet naiset miehet naiset sairaana/toimintarajoitteisena sairaana/ toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä/toimintakykyisenä Pääjohtaja Pekka Puska Sihvonen ym. 2003

7 ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization Pääjohtaja Pekka Puska

8 Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004) Pääjohtaja Pekka Puska

9 USEIMMAT KANSANTAUTIMME OVAT LÄÄKETIETEELLISESTI KATSOEN, VARSIN PITKÄLLE JA VARSIN MYÖHÄISEEN IKÄÄN EHKÄISTÄVISSÄ. TAUTIEN EHKÄISY JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ Pääjohtaja Pekka Puska

10 Terveyden edistäminen (erityisesti terveillä elintavoilla) Ehkäisee tauteja (laajasti) Lisää toimintakykyä Lisää subjektiivista terveyttä KUSTANNUS-VAIKUTTAVIN TAPA LISÄTÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ Pääjohtaja Pekka Puska

11 Taloudelliset näkökohdat terveyden edistämisen, tautien ehkäisyn puolesta Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Pääjohtaja Pekka Puska

12 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA Pääjohtaja Pekka Puska

13 Elintapoihin voidaan vaikuttaa: Leivällä käytetty rasva, miehet % Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

14 Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, addiktiot Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa Pääjohtaja Pekka Puska

15 Tupakkaesimerkki (THL/AVTK) Päivittäin tupakoivista suomalaisista Huolissaan tupakointinsa terveyshaitoista 85 % Haluaisi lopettaa 55 % (Ei haluaisi lopettaa 10 %) Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen viimeisen vuoden aikana 40% Pääjohtaja Pekka Puska

16 Lainsäädäntöön voidaan vaikuttaa Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan % Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu vuosi 16

17 Yhteenveto Useat kansantauteihin liittyvistä elintavoista - esimerkiksi tupakointi ja eräät ruokatottumukset - ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet myönteisesti Suomen työikäisessä väestössä Alkoholinkäytön ja ylipainon kehitys ei kuitenkaan ole ollut myönteistä Elintavoissa suuriakin koulutusryhmittäisiä eroja 17

18 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, ,1 litraa as. kohti Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot /16

19 Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki Pääjohtaja Pekka Puska

20 Lisääkö tieto tuskaa? Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia varsinkin muutosvaiheessa Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa sopivalla tavalla Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön ympäristön muutos vähentää yksilön painetta Pääjohtaja Pekka Puska

21 Esim. ruokatottumukset Onko tavallinen ruoka tylsää, pahaa? Vrt. esim. Välimeren ruokavalio Suom. italialainen (USDA) tutkimus Maku ja terveellisyys ei vastakohtia Maku riippuu siitä: Mihin tottunut (lapset) Miten valmistettu ja tarjoiltu Pääjohtaja Pekka Puska

22 Pelottelu vai positiivinen sanoma? Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta Pelottelu (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen herättää ihmisiä Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi Pääjohtaja Pekka Puska

23 Muutoksen edistäminen keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym Pääjohtaja Pekka Puska

24 Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja Pääjohtaja Pekka Puska

25 Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: HAITAT: Positiivista tukea Kustannukset Pääjohtaja Pekka Puska

26 Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähiten suositut keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat! Pääjohtaja Pekka Puska

27 Sosiaalinen muutos Elintapojen muutosprosessi on usein syvällinen sosiaalinen muutos, johon liittyy monia ristiriitoja Esim. rasva: yksilöt, maatalous, elintarviketeollisuus Esim. tupakka: tupakointikiellot, teollisuuden lobbaus Merkittäviä yhteiskunnallisia muutoksia ei synny ilman ristiriitoja Muutoksen jälkeen vakiintunut tilanne (vrt. Ei saa syljeksiä lattialle! ) Pääjohtaja Pekka Puska

28 Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta) Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus) Pääjohtaja Pekka Puska

29 Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin Pääjohtaja Pekka Puska

30 KIITOS

31 Kansalainen palvelujärjestelmässä: potilas, asiakas vai kuluttaja? Hanna Toiviainen FT (kansanterveys), YTM TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 31

32 Esityksen rakenne 1. Taustaa: suomalaisia tutkimustuloksia 2. Toimintakentän muutokset; keskeiset käsitteet 3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde 4. Eväitä jatkoon TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 32

33 1. Suomalaisia tutkimustuloksia 1/2 Elina Jaakkola, Turun Kauppakorkeakoulu 2007: Lääkäreiden näkemykset lääkemääräyspäätöksiin vaikuttavista tekijöistä Potilaiden kannanottojen perusteella & toivomia reseptilääkkeitä; Etenkin tiedotusvälineissä tai mainonnassa esillä olleet sairaudet; Työn vaikeutuminen ajan kuluessa käsitysten oikomiseen Taru Ijäs & Johanna Ruusuvuori, Tampereen yliopisto 2007 Itsediagnosointi puolet potilaista; Kaikki lääkärit reagoivat (vahvistaminen vs. toppuuttaminen ) TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 33

34 1. Suomalaisia tutkimustuloksia 2/2 Hanna Toiviainen, Helsingin yliopisto 2007 Potilastyötä tekevät lääkärit 53% (erittäin) usein potilaita jotka ilmoittavat jo vastaanotolle tullessaan haluavansa tiettyjä hoitoja tai tutkimuksia 57% tilanteet lisääntyneet selvästi/jonkin verran viime vuosina 21% myönteinen suhtautuminen 39% kielteinen suhtautuminen 40% eos, ei vastannut TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 34

35 2. Markkinoistumisen megatrendi Yhteiskunnallinen kehitys; Valtasuhteiden muuttuminen: auktoriteettiusko, tietoisuus oikeuksista & vaatimustaso Muiden palvelualojen toimintamallit vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollossa -> Terveysteollisuuden synnyn ja kasvun seurauksena terveys= markkinoilla tarjottava kauppatavara & kulutushyödyke Markkinoinnin & mainonnan avulla terveystuotteiden ja sote-palvelujen tarjoajat myyvät & ylläpitävät näkemystä: hyvinvointi ja terveys ostettavissa & valittavissa & hallittavissa Sairauden sosiaalinen vuorovaikutusrakenne > sairauden korporatiivinen rakenne Teknologioiden & paineiden leviäminen yksityiseltä julkiselle sektorille Kuluttajariitalautakunnan näkökulmasta yksityiset terveyspalvelut ovat kulutushyödykkeitä TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 35

36 2. Tietoyhteiskuntakehitys 1. (Yksityisten palvelujen käyttö) 2. Osallistuminen julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon: järjestelmien uudelleenorganisoiminen 3. Potilas/asiakas-lääkäri/ammattilaissuhde): jaetaan tietoa & päätöksentekoa potilaan/asiakkaan kanssa Yleinen tietoyhteiskuntakehitys muokkaa järjestelmää Globalisaatio ja sähköiset tiedotusvälineet muokkaavat kansalaisten toimintaa Palvelut sähköistyvät Rooli omasta terveydestä ja hoito- ja hoivapalvelujen käyttäjänä korostuu/itsepalvelu lisääntyy Menetelmien kehittyessä kansalaisten odotetaan olevan entistä valmiimpia vastaamaan hoidostaan ja hoivastaan TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 36

37 2. Lääkärin ammatti Kaupallisuus lääkärin ammatissa Eurooppa: Perinteisesti antikaupallisuus, nyt lisääntyvä kaupallisuus (myös ammattikunnan sisäiset ryhmät priorisoivat kaupallisia asioita & uudelleenmäärittelevät ammattia) Suomessa: Kirjoittamaton sopimus yhteiskunnan kanssa: ammattikunta sitoutuu eettisesti korkeatasoiseen toimintaan & yhteiskunta takaa ammattikunnan aseman; Kilpailu kollegojen kanssa Lääkäriliitto: Lääkäripalvelujen ilmoitteluohjeet: tarpeettoman kysynnän luomisen välttäminen Lääkäriliitto: Lääkärin etiikka Uusia asioita: palvelujen kaupallistuminen, yksilön autonomian korostuminen, paineet oikeudesta ostaa omalla kustannuksella vaarattomia Lääketieteellisesti tehokkaat & tarkoituksenmukaiset hoidot & tutkimukset; Turhien tutkimusten & hoitojen & kontrollien estäminen vaikka miellyttäisikin potilasta Kriittinen & ammatillinen suhtautuminen markkinointiin & medikalisaatioon Vältettävä: tarpeeton kustannusten nousu, perusteeton lääkkeiden käytön lisääminen & käyttö elämänalueilla joilla ei tarvita TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 37

38 2. Empowerment Voimaannuttaa, voimaantua Vaikuttavat ikä, koulutus, sosioekonominen asema, taloudelliset resurssit ja terveydellisen ongelman laatu yksilöllisyys, vapaus, neuvottelutaidot, tasaveroisuus ammattilaisen kanssa tarkastella asiaa -> Voimaantunut kansalainen kykenee aktiivisesti hankkimaan tietoa, tekemään päätöksiä ja valintoja eri vaihtoehdoista, ajattelemaan kriittisesti sekä oppimaan Mitä paremmat tiedot asiakkaalla on oikeuksistaan, velvollisuuksistaan sekä ongelmastaan & mitä vähemmän ongelma vaikuttaa toimintakykyyn -> sitä voimaantuneempi asiakas Voimaantuminen tukee vuorovaikutusta ammattilaisen kanssa! HUOM! Hyvinvoinnin ja terveydentilan järkkyminen heikentää omatoimisuutta ja luo riippuvuutta muista ihmisistä - palvelujen kuluttajan/käyttäjän Akilleen kantapää TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 38

39 Tiedolliset: 2. Voimavaraistumisen esteet Tiedon puute, epäselvä/-luotettava tieto Kiire Asiakkaat eivät välttämättä pysty analysoimaan saamaansa tietoa ammattilaisten tavoin Miten tiedonhankinta onnistuu sairailta, lapsilta ja nuorilta, vammaisilta, maahanmuuttajilta jne? Toiminnalliset: Toimintaresursseihin vaikuttava tila/sairaus, kliininen hoitotilanne Voiko omainen tai ystävä auttaa? Ei vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihin Lainsäädäntö ja vakiintuneet toimintatavat esteenä Kiire/ajan puute Potilaiden ja ammattilaisten asenteet Th konservatiivinen toimiala Potilaat itse saattavat arastella näkyvämpää osallistumista Kaikilla lääkäreillä ei aikaa, kiinnostusta, sensitiivisyyttä tai vuorovaikutustaitoja kohdata vaativampaa asiakasta/kuluttajaa TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 39

40 2. Muut esteet: Yksityinen vs. julkinen sektori Myydään palveluja (myös markkinointi & mainonta) Tarvitaan asiakkaita Laajennetaan sairauden käsitettä & lääketieteen rajoja Suotavia/suotavampia: potilas-/asiakasvirta, potilaan/asiakkaan aktiivisuus & sananvalta, valintojen tekeminen Työnantajan säästövaateet Asiakkaiden odotettu olevan enemmän passiivisia Asiakkailla ei aina mahdollisuutta käyttää yksityisiä palveluja Asiakasta ei ole tarvinnut miellyttää Suostuminen vs. selittäminen/perusteleminen TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 40

41 3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde Potilas-nimityksen institutionaalinen asema terveydenhuollossa Lähtökohtana ristiriitatilanteen välttäminen Suostuminen jos ei haittaa, ei riskeerata vuorovaikutussuhdetta; Helpompi suostua koska resurssit rajalliset: aika, raha vs. muut kustannukset yhteiskunnalle Suostumattomuus Epäluottamus hoito-/hoivasuhteessa, lääkärishoppailu ei ole kuulunut hyvään tapaan vs. second opinion Hoitopäätöksenteon mallit: perinteinen l. paternalistinen/auktoriteetti Potilaskeskeiset strategiat: potilas asemoi itsensä & lääkäri toimii tämän mukaisesti Jaettua (hoito)päätöksentekoa edistävät: ammattilaisen motivaatio ->-> TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 41

42 3. TOIMINTA voimaannuttaa Potilaan nykyinen valinnanvapaus: Yksityissektorilla maksukykyinen potilas voi valita hoitavan lääkärin ja hoitopaikan Julkisella sektorilla asuinpaikka ja lainsäädäntö vaikuttavat valinnanvapauteen (terveydenhuoltolaki >, laajeneminen 2014->) Sote-valvontaohjelmat ( minimistandardit Palveluista valittamisen mahdollisuus (muistutusmenettely/potilas- ja sosiaaliasiamiehet, AVIt, Valvira) TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 42

43 3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde: kumppanuussuhde= Potilas voi vaikuttaa tutkimus- ja hoitotoimenpiteisiin itsemääräämisoikeutensa nojalla potilas aktiivinen toimija lääkäri asiantuntija & ehdotusten tekijä (ei jätä vastuuta potilaalle) potilas saa tietoa sairaudesta & hoitovaihtoehdoista; lääkärin esiteltävä kaikki hoitovaihtoehdot hyötyineen & haittoineen; lääkäri perustelee lääketieteellisesti; kaikkiin potilaan vaatimuksiin ei tarvitse suostua myös potilaan oikeus valita hoito joka ei paras (+ kieltäytyminen) yhteisymmärrys Ammattilaisen vuorovaikutustaitoihin kuuluu: kyky rohkaista asiakasta/potilasta ilmaisemaan näkemyksensä tietoisuus asiakkaan/potilaan tiedon tarpeista (ikä & sp & kulttuurinen ja etninen tausta) tiedon tarjoaminen Asiakkaan/potilaan voimavaraistaminen/auttaminen/neuvominen itsenäisessä päätöksenteossa siten, että tämä hallitsee päätöstensä seuraukset TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 43

44 3. Muuttuva hoito- ja hoivasuhde: Jaettu (hoito)päätöksenteko Miksi hyvä asia? 1 tietoisuus vaihtoehdoista ja riskeistä edistää elämänlaatua, hyvinvointia ja terveyttä huolehtiminen itse pikkuvaivoista toimiminen ammattilaisten rinnalla auttaa osallistumaan & tekemään perusteltuja päätöksiä myönteiset vaikutukset (kliiniseen hoito)prosessiin, vaikutusmahdollisuutensa myönteiseksi kokevat ovat hoitoonsa ja hoivaansa tyytyväisempiä asiakkaan hyvinvoinnin/ terveydentilan paraneminen (nopeammin) voi edesauttaa potilas-/asiakasturvallisuutta Ammattilaisten tiedon autonomian menetys; Kansalaisilla mahdollisuus hankkia tietoa sieltä mistä ammattilaisetkin hankkivat (Internet, muualla esim. decision aids) tämän päivän lääketiede ei ole salatiedettä; silti tietokuilu Ratkaisun löytäminen ongelmaan on tärkeämpää asiakkaalle kuin ammattilaiselle (edelliselle kyse hyvinvoinnista/terveydestä, jälkimmäiselle yhdestä asiakkaasta ) TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 44

45 4. Lopuksi Vastaanotoille tulee entistä tietoisempia kansalaisia Ovatko nettioppineet kansalaiset ammattilaiselle riesa vai helpotus? Miten potilaan pitää suhtautua googlettavaan lääkäriin? HUOM! Krooninen sairaus: ammattilaisten tuki myös jälkikäteen (lisätietolähde) Voimaantunut asiakas ei ole yhtä kuin hankala asiakas?! Pitääkö asiakkaan olla hankala saadakseen (tarvitsemaansa) palvelua? Ammatillinen osaaminen ja arvovalta eivät vaarannu, jos potilaskuluttaja tietää itsekin jotain ja osaa kysyä asiantuntevia lisätietoja Evidence-based medicine/social practices vs. patient centered medicine/clientcentered soc pract?! Hoitohenkilöstö: etiikkaan sitoutuminen, vuorovaikutustaidot TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 45

46 Kirjallisuutta Satu Salonen (2006). Sairaan hyvä potilas. Duodecim Helena Tuorila (2006). Onnistunut lääkärissäkäynti. Potilaskuluttajan opas. Edita Hanna Toiviainen (2007) aali-_ja_terveydenhuolto TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 46

47 Kiitos! TerveSOS Aktiivinen kansalainen sosiaali- ja terveydenhuollossa 47

48 Terveys, kansalaiset ja sosiaalinen media TERVE-SOS 2012 Sinikka Torkkola Tutkijatohtori Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojekti Terveysviestintä sosiaalisessa mediassa

49 Terveys, sairaus ja SoMe? Millainen on viestinnän suhde terveyksiin ja sairauksiin Millainen terveydenhuollon ja ammattilaisten suhde (terveys)viestintään Millainen on kansalaisen paikka suhteessa terveyksiin, sairauksiin ja terveydenhuoltoon

50 Terveys ja sosiaalinen media Terveyksiä ja sairauksia käsittelevä sosiaalinen media on terveyksiä ja sairauksia tuottava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käytäntö Terveyksien ja sairauksien moneus Tauti, tautinen, tauditon (disease) lääketieteellisesti määritelty sairaus tai terveys Potemus, poteva, potematon (illness) terveyden ja sairauden kokemus Terveyden ja sairauden sosiaalinen järjestys (sickness) yhteiskunnallinen ihmisen olemisen tilan määrittely

51 Kansalaiset SoMessa Tietoa / (vertais)tukea Yleisesti terveydestä / valikoidusta aiheesta Tuttujen / tuntemattomien kanssa kommunukointia, kokemusten vaihtoa, tuen etsintää Colineau, N. & Paris, C. Talking about your health to strangers: understanding the use of online social networks by patients. New Review of Hypermedia and Multimedia, 16: 1-2,

52 Esimerkkinä Suomi24 Suomen suosituin keskustelusivusto 1,3 miljoonaa kävijää viikossa Yli 3 miljoonaa terveyteen ja sairauteen liittyvää viestiä ( ) viestiä päivässä, joista noin 1000 liittyy terveyteen ja sairauteen

53 Suomi24 puhuu terveyksistä ja sairauksista Konkreettisten avun, neuvojen etsiminen terveysongelmiin Kokemusten vaihto sairauksista ja niiden hoidosta Leimaavat, häpeällisiksi koetut taudit EHKÄ enemmistönä aiheista Keskustelut voivat jatkua vuosia Sinikka Torkkola 53

54 SoMea terveyspalveluihin ja terveyden edistämiseen? Terveyskampanjointiin ehkei tai kenties Terveyskäyttäytymisen ymmärtämiseen Potemuksen ymmärtämiseen Terveydenhuollon toimivuuden luotaamiseen Terveydenhuollon verkkopalvelut: tietoa, neuvontaa vertaistukea, mitä muuta? Terveyden ammattilaisten (verkko)viestintätaidot? SoMe merkitys terveyden ja sairauden sosiaalisessa järjestyksessä, uudelleen määrittelyjä?