Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa"

Transkriptio

1 Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomalainen terveydenhuolto muutoksessa Terveydenhoitajapäivät Tampere

2

3 THLn tehtävänä on puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia 1) Vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa 2) Edistää ja tukea palvelujärjestelmän työtä

4 Väestön terveys ja hyvinvointi Yhteiskunnallinen inhimillinen tavoite Kansakunnan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kulmakiviä Riippuvainen hyvin laajasti yhteiskunnan olosuhteista Läheinen yhteys terveys- ja sosiaalipalvelujen tarpeeseen ja niiden kustannuksiin

5 Kansanterveys Suomessa on kehittynyt hyvin - vaiheittain Kulkutaudit ja lapsikuolleisuus Työikäisten kuolleisuus Ikäihmisten terveys ja toimintakyky x x x Aliravitsemus ja puutostaudit ravintovirheet Kulkutaudit Fyysinen terveys haasteet elintapasairaudet mielenterveyden

6 Vastasyntyneen elinajanodote Suomessa (lähde: Tilastokeskus) Vuosia Naiset Miehet Koskinen S, Aromaa A, Huttunen J, Teperi J. Health in Finland. Helsinki

7 KANSANTERVEYS SUOMESSA PAREMPI KUIN KOSKAAN HISTORIAMME AIKANA! SUURIA HAASTEITA: Myönteisen kehityksen jatkuminen: erittäin paljon saavutettavissa Kielteisten trendien kääntäminen: jatkuessaan voivat vaikuttaa koko kansanterveyden kuvaan: erityisesti väestön lihominen ja alkoholi Terveyserot: sairastavuus ja monet riskitekijät kasautuvat alempiin sosioekonomisiin ryhmiin

8 Sotien jälkeisen kansanterveyden menestystarinoita Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastuvuus Miesten tupakkasyöpäkuolleisuus ja sairastuvuus Itsemurhat Liikenne- ja työtapaturmakuolleisuus Väestön hammasterveys Ikääntyvän väestön toimintakyvyn paraneminen terveet elinvuodet lisääntyneet Eliniän piteneminen

9

10 Terveydenhuolto Suomessa Kansainvälisesti korkeatasoinen, hyvää eurooppalaista tasoa Nauttii väestön tukea, arvostusta ja luottamusta Suurien haasteiden edessä Kustannusten kasvu Henkilöstön saatavuus Potilas/tautirakenteen muutos Tautien ehkäisyn haasteet

11 Kansanterveyden suuri paraneminen viime vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien elintapojen muutosten/riskitekijöiden vähenemisen seurauksena on suomalaisten elinikään tullut noin 10 lisävuotta lisävuodet pääasiassa terveitä ja toimintakykyisiä Ts. sairaudet siirtyneet myöhempiin vuosiin.

12 Väestö ikääntyy lisääntyvätkö sairaudet? Eliniän pidentyessä terveempien elintapojen ansiosta: Vaihtoehtoja 1) Sairas, raihnainen kausi pitenee 2) Sairaudet siirtyvät vastaavasti myöhempään ikään 3) Sairas kausi lyhenee, compression of morbidity (J. Freis)

13 vuosia vuosia 65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina 1980 ja 2000 elinajan pidentyessä lisäelinvuodet ovat olleet terveitä Perustoiminnoista suoriutuminen Koettu terveys miehet naiset miehet naiset sairaana /toimintarajoitteisena sairaana /toimintarajoitteisena terveenä/toimintakykyisenä terveenä /toimintakykyisenä Sihvonen ym. 2003

14 Kansanterveyden edistämisen potentiaali Useimmat kansantautimme (ei kaikki) ovat lääketieteellisen tiedon perusteella hyvin pitkälle ja hyvin myöhäiseen ikään asti ehkäistävissä olevia tauteja Esim. Tyyppi 2 diabetes: 90 % (ravinto, liikunta) Sepelvaltimotauti: 80 % (ravinto, liikunta, tupakka)

15 Ehkäisyn strategiat 1) Korkean riskin strategia Riskitekijöiden mittaus, riskien arviointi, yksilöllinen interaktio Elintapa- ja lääkeinterventiot Mitä korkeampi riski, sitä kustannusvaikuttavampi Perusterveydenhuollon keskeistä työtä 2) Väestöstrategia Politiikkatoimilla ja terveyden edistämisellä vaikutetaan väestön elintapoihin: ravinto, tupakka, liikunta, alkoholi, liikenne ym. Kustannusvaikuttavin tapa edistää väestön terveyttä EIVÄT OLE TOISIAAN POISSULKEVIA MOLEMPIA TARVITAAN TUKEVAT TOISIAAN

16 TERVEYDENHUOLLON VAIKUTUS KANSANTERVEYTEEN ON RAJALLINEN - Avainasemassa elintavat ja elinympäristö Terveyspolitiikka ja terveys kaikissa politiikoissa Terveydenhuollossa perusterveydenhuolto avainasemassa

17 Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)

18 ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization

19 VÄESTÖN ELINTAVAT SUOMESSA Myönteinen kehitys: Miesten tupakointi suuresti vähentynyt ja naisten tupakoinnin lisäys pysähtynyt Ruokavalio yleisesti suuresti parantunut (rasva, suola, kasvikset) Vapaa-ajan liikunta lisääntynyt Haasteita: Alkoholin kulutus noussut Huumeet uhkana Virvoitusjuomien ja makeisten kulutus noussut, uusia rasvan lähteitä Arkiliikunta vähentynyt Väestö lihoo

20 VÄESTÖN ELINTAVAT MUUTTUVAT JA NIIHIN VOIDAAN VAIKUTTAA!

21 Pekka Puska, Director General

22 Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan % Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

23 Leivällä käytetty rasva, miehet % Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

24 Ruoan valmistuksessa käytetty rasva % Ei mitään Kasviöljy Juokseva kaviöljyvalm. Kevytlevite Rasiamargariini Talousmargariini Voi-kasviöljyseos Voi // vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

25 Maitolaatu , naiset % Ei juo maitoa Rasvaton maito Ykkösmaito, rasvaa 1 % Kevytmaito, rasvaa 1.5 % Täysmaito, rasvaa 3,5 % Tilamaito, rasvaa 4.4 % vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

26 Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti työikäisillä miehillä osuutena kokonaisenergiasta* E% Kokonaisrasva (~25-35 E%) Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) vuosi *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos : p <

27 Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti työikäisillä naisilla osuutena kokonaisenergiasta* Kokonaisrasva (~25-35 E%) E% 20 Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) Vuosi *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos : p <

28 Työikäisten ( vuotiaiden) miesten ja naisten dietaarisen kolesterolin (mg) saanti vuosina mg Miehet Naiset Muutos : p < Vuosi 28

29 Kolesterolitason muutokset vuotiaat miehet mmol/l 6,4 Miehet 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5, Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos : Vuosi p= Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot Pääjohtaja Pekka Puska

30 mmol/l Kolesterolitason muutokset vuotiaat naiset 6,4 Naiset 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5,2 5, Vuosi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu Muutos : Vuosi p< Ikävakioitu Laboratoriokorjatut arvot Pääjohtaja Pekka Puska

31 Suolan saanti Suomessa g/vrk Vuosi Pääjohtaja Pekka Puska Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Lin. (24 t virtsa, miehet) Lin. (24 t virtsa, naiset) Lin. (Laskettu, miehet)

32 Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen* Miehet Naiset % 100 % vuosi vuosi Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4krt/viikko Vapaa-ajan liikuntaa väh. 2 kertaa viikossa Vapaa-ajan liikuntaa väh. 4 krt/viikko * vähintään 30 minuutin ajan, niin että ainakin lievästi hengästyy ja hikoilee Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

33 % 80 Ylipainoisten osuus (BMI 25 kg/m²) Miehet % 80 Naiset vuosi vuosi Total Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

34 Alkoholijuomien tilastoitu kulutus Suomessa juomaryhmittäin litroina 100 prosentin alkoholia asukasta kohti, ,1 litraa as. kohti Tilastoitu Kokonaiskulutus kulutus Oluet Väkevät Keskiolut ruokakauppoihin Olut suosituin alkoholijuoma Viinien suosio jatkuvaan nousuun Väkevien kulutus laskussa Viinit Siiderit Lonkerot /16

35 Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki

36 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA

37 Terveydenhuollon rooli 1) Sairauksien hoito 2) Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen

38 PAIKALLINEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA TAUTIEN EHKÄISY 1. Palvelujärjestelmä 2. Terveyttä edistävät olosuhteet ja ympäristö

39 Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen terveydenhuollossa Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä Korkean riskin strategia: riskitekijöiden identifiointi, riskien arviointi ja interventiot Paikallisen väestötason terveyden edistäminen ( väestöstrategia ) tuki Universaalit palvelut (neuvola ym) + erityistoimet riskitapauksissa

40 Sairauksien hoidon muutostarpeita Yhä useammin kysymys kroonisista sairauksista Chronic care model (pitkäaikaishoitomalli) Näyttöön perustuvat hoito-ohjelmat Moniammatillinen tiimi ICT-tuki Korkeamman tason erikoissairaanhoito Enemmän kansallista keskittämistä Pidemmät hoitosarjat (laatu, kustannukset) Omahoidon tukeminen

41 Terveydenhuollossa tarvitaan sekä kansanterveyden että kustannusten kasvun hillinnän kannalta vahvaa panostusta Perusterveydenhuoltoon Ennaltaehkäisyyn / terveyden edistämiseen (myös hallitusohjelmassa)

42 Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen Resurssit Ennaltaehkäisy Pitkäaikaishoidon järjestäminen ( chronic care model ) Modernit (ja kansallisesti yhteensopivat) IT-järjestelmät Integraatio erikoissairaanhoidon (ja sosiaalipalvelujen) kanssa

43 Eriarvoisuus terveydessä ja terveydenhuollossa Terveydessä: Väestöryhmien väliset terveysmenot (erityisesti sosioekonomiset ryhmät, etniset ryhmät) Erot kuolleisuudessa, sairastavuudessa ja riskikäyttäytymisessä Alkoholi ja tupakka selittävät paljon Terveydenhuollossa (kaikki saavat julkista tukea) Julkinen perusterveydenhuolto (terveyskeskukset) Työterveyshuolto (1,7 milj. suomalaista) Yksityinen terveyshuolto

44

45 Pelastetaan terveyskeskukset! Tilanne monelta osin kriittinen (lääkäritilanne, jonotusajat ym.) Lääkärit siirtyneet sairaaloihin, työterveyshuoltoon ja yksityisiin firmoihin Julkinen hyvin toimiva peruspalvelujärjestelmä avainasemassa Poliittinen tuki peruspalveluille Sote-uudistuksen tulisi olennaisesti vahvistaa perusterveydenhuoltoa Väestö tukee julkista terveydenhuoltoa!

46 Kansanterveyslakia toimeenpantaessa tavoitteena resurssijako Alkuperäinen tavoite KANSANTERVEYSTYÖ 50 % ERIKOISSAIRAANHOITO 50 % Nyt resursseista Kansanterveystyö/perusterveydenhuolto 1/3 Erikoissairaanhoito 2/3

47

48 Lääkärissä käynnit (tuhansia) v v Muutos Terveyskeskukset % Yksityisvastaanotot % Työterveyshuolto %

49 Yhteenveto terveyskeskusten hoitoonpääsystä maaliskuussa 2012 Pitkät ja lyhyet odotusajat lääkärin vastaanotolle lisääntyivät Yli viidennes 24 % väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 4 viikkoa. Vastaava luku oli 20 % lokakuussa Toisaalta alle kahdessa viikossa lääkärin vastaanotolle pääsi 28 % väestöstä (23 % lokakuussa 2011). Hoitajien vastaanotolle pääsy vaikeutui 31 % väestöstä asui alueella, jossa hoitajan vastaanotolle pääsyä joutui odottamaan yli 7 päivää. Yli 7 päivää odottavien määrä oli miltei 20 % suurempi kuin lokakuussa Sekä lääkärin että hoitajan vastaanotolle pääsyssä oli huomattavia alueellisia eroja. 28 % terveyskeskuksista julkaisi hoitoonpääsytiedot harvemmin kuin terveydenhuoltolaki edellyttää.

50 Terveydenhuollon kustannusten kasvun syitä Palvelutason nousu Yhä kalliimpia hoitoja Yhä useampia sairauksia ja tiloja voidaan hoitaa Halutaan yhä korkeatasoisempia ja monipuolisempia palveluja Yksityiset palvelut markkinoivat itseään ts. pyrkivät luomaan kysyntää Ikääntyvä väestö on yhä kiinnostuneempi terveydestä Väestön ikääntyessä palvelujen tarve kasvaa?

51 Säästääkö ehkäisy rahaa? Joissakin tapauksissa kyllä: esimerkkejä Ravinto vs. lääkkeet Alkoholipolitiikka vs. päihdehuolto Neuvolat ja perheiden tuki vs. huostaanotot Ehkäisy on kustannusvaikuttavin tapa lisätä väestön terveyttä!

52 Työurien pidentäminen Kansantaloudellisesti tärkeää Työurien alussa koulutus- ja perhepoliittiset ratkaisut Työurien pidentäminen jatkossa olennaisesti kiinni kansanterveyden paranemisesta terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääntymisestä Työterveyshuolto ja työhyvinvointi tärkeää mutta kansantautien ehkäisy ja terveyden edistäminen keskeistä Esim. yksikin vaikuttava alkoholipoliittinen uudistus voi olla merkittävä

53 Tautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä paljon hyviä strategioita, ohjelmia, ohjeistoja: kehitetty myös rakenteita ja instrumentteja (kuntien hyvinvointikertomukset) Strategiat, suunnitelmat, ohjelmat Vaikuttavien toimenpiteiden toteutus Implementation gap

54 Julkinen mielenkiinto eri ongelmissa painottaa Varhaista puuttumista Tehostettua valvontaa Väestön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta avainasemassa Universaalit palvelut (esim. neuvolat) Terveyden edellytysten tukeminen ja riskien ehkäisy

55 Julkinen uudistuskeskustelu painottaa seuraavia: Palvelun kysyntään vastaaminen Palvelujen kustannus/vaikuttavuus Valinnanvapaus Vähälle huomiolle valitettavasti jäänyt Väestövastuu Väestön terveys ( population health )

56 Subjektiiviset oikeudet? Koulutarkastukset ym. Hoitotakuu Käytettävä harkiten, koska kun kokonaisresurssit eivät muutu, voimavarat ovat pois jostakin muualta (hoitotakuu kasvattanut erikoissairaanhoidon osuutta)

57 Lasten ja nuorten terveys Kansainvälisesti hyvä, monia haasteita Avainasemassa jälleen kotien, koulujen ja yhteiskunnan perusolosuhteet ja työ Universaaliset palvelut: neuvolat ja kouluterveydenhuolto keskeistä Riskipalvelut täydentävät (lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä ym.)

58 Mistä nuorten kohdalla kyse? Sairauksien ehkäisy Terveyden edistäminen Terveydensuojelu

59 Nuorten syrjäytyminen Arvio yleisyydestä riippuu syrjäytymisen määritelmästä ja käytetystä mittarista. Tilastolukujen takana kaikki eivät ole syrjäytyneitä vaan osalla kyse väliaikaisesta vaiheesta nuoruudessa. Esitettyjä lukuja syrjäytyneistä nuorista: työelämän ja vähintään toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevaa nuorta (15-24 v.) alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa virallisten rekisterien ulkopuolella olevaa alle 25-vuotiasta toimeentulotuella ilman työttömyysturvaa tai muuta sosiaaliturvaa lastensuojelun alla olevaa lasta ja nuorta, kodin ulkopuolelle sijoitettuja

60 Syrjäytymisen vähentämisen tasot 1. Yleinen välittäminen nuorista (perheet, kasvattajat, aikuiset) 2. Syrjäytymisen riskitekijöiden vähentäminen (esim. lapsiköyhyys, työttömyys ym.) 3. Palvelujärjestelmän universaalinen tuki ja varhainen puuttuminen (neuvolat, koulut) 4. Korjaavat toimenpiteet (lastensuojelu)

61 Kaksi vuosikymmentä lapsiperheiden peruspalveluissa Neuvolan perhevalmennusta on karsittu Vanhemmuuskoulutuksella on osoitettu olevan ongelmia ehkäisevä vaikutus Neuvolan kotikäyntejä on vähennetty kotikäyntien lisääminen vähentää lasten myöhempiä mielenterveys ja käytösongelmia Lapsiperheiden kotipalvelut on ajettu alas tuen saanti avun tarpeen herätessä parantaa vanhemmuutta vahva vanhemmuus tukee lasten kehitystä Kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa on vähennetty lapset, nuoret ja vanhemmat toivovat apua ongelmiinsa juuri kouluissa Jukka Mäkelä

62 Lastensuojelun haasteet Panokset ennaltaehkäisyyn vähentävät kalliin lastensuojelun tarvetta Huostaan otettujen lasten ongelmat: Vuosittain n Korkea riski: alkoholi- ja huumeongelmat, rikollisuus, itsemurhat, alaikäisten raskaudet ym. Huono koulutodistus ennustaa

63 Potilasturvallisuus Iso ongelma: kuolemaa/v. THLn koordinoima kansallinen yhteistyöohjelma: Potilasturvallisuutta taidolla Huomio rakenteisiin ja toimintatapoihin Terveydenhuoltolain (2010) velvoitteet Ohjeistoa, koulutusta, seurantaa

64 Terveydenhuollon lainsäädännön elementit 1) Sisältö (terveydenhuoltolaki) 2) Järjestäminen (sote-uudistus) 3) Rahoitus Taso Monikanavaisuus (eri päätöksenteko sh-piirien ja terveyskeskusten budjeteista, sairausvakuutus tukee yksityistä)

65

66 THLn tavoitteet palvelujärjestelmän uudistamisessa Järjestämisvastuu riittävän suurilla alueilla Integroidaan perusterveydenhuolto ja tavallinen erikoissairaanhoito Yksikanavainen rahoitus - samat alueet Korkean tason erikoissairaanhoidossa suurempi erikoistuminen Peruspalvelujärjestelmän vahvistaminen! Palvelujärjestelmä yhteydessä kuntien muun terveys- ja hyvinvointityön kanssa

67 Tämänhetkisen sote-linjauksen ongelmia/huolia Perusterveydenhuollon järjestämisvastuu edelleen pienillä alueilla ( mikään ei muutu, kurjistuminen jatkuu ) Sairaanhoitopiirien lakatessa erikoissairaanhoitoa hajautetaan entistä pienemmille alueille ( heikentyy ) Laajempi erikoissairaanhoidon siirtäminen ervaalueiden vastuulle rakentaen entistä vahvempia erikoissairaanhoidon rakenteita ja siirtäen erikoissairaanhoidon entistä kauemmaksi perusterveydenhuollosta.

68 THLn malli käytännössä Noin 20 sote-aluetta, joilla integroidaan perus- ja erikoissairaanhoito (ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalihuolto) Alueilla JÄRJESTÄMISVASTUU! Tuottaminen ja käytännön järjestäminen alueen olosuhteiden mukaan. Hallintomalli poliittinen kysymys (kuntayhtymä, isäntäkunta, maakunta) Mahdollisimman yksikanavainen rahoitus, yksi päätöksentekijä (mielellään myös yksityisen terveydenhuollon sv-varat) Erityisen korkean tason erikoissairaanhoitoa keskitettävä enemmän erva-sairaaloihin Kunnissa laaja-alainen terveyden edistämisen vastuu (hyvinvointikertomus)

69 Terveysseuranta ja palvelujärjestelmän monitorointi tärkeää Sairastuvuus Riskitekijät, elintavat Sosiaaliset determinantit Prosessitekijät Palvelujärjestelmän toiminta Paikallinen ja alueellinen taso THLn tuki: ATH, hyvinvointikompassi Terveydenhuollon sähköinen tietokanta (KanTe)

70 Kansalliset ohjelmat kehitystyön ja informaatio-ohjauksen tukena Kaste II Kansallinen alkoholiohjelma Mieli-ohjelma TEROKA, terveyserojen kaventaminen Peruspalveluja tukevat verkostot Kansanterveystyön johtajien verkosto Sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden verkosto Erva-alueiden yleislääketieteen laitokset Kaste alueryhmät

71 THLn tuki perusterveydenhuollolle Neuvolat Sähköinen neuvolaopas ym. Kouluterveydenhuollon ohjeistot Rokotusohjeistot Terveysseurantatiedot, hyvinvointikompassi, ATH TEA-viisari, tuki hyvinvointikertomuksille Ohjelmien tuki: Mieli, alkoholiohjelma, Kaste II ym. ICT-työn tuki: OPER, AvoHilmo ym. Perusterveydenhuollon neuvottelukunta Ym.

72 Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen terveydenhoitajien työn ytimessä: ihmisten auttaminen ja yhteiskunnan etu Terveydenhuollon menojen kasvun hillitseminen Työikäisen työvoiman saatavuus ja työkyky (valtio, työnantajat) Kasvavan ikäihmisten joukon toimintakyky (ja palvelusten tarve) Tarvitaan niin terveydenhuollon kuin yhteiskuntapolitiikan toimenpiteitä

73 Kiitokset ja terveiset suomalaiselle terveydenhoitajakunnalle Kansainvälisestikin esimerkillinen toimintamalli yhdistettynä kovaan osaamiseen ja sitoutumiseen Vahva tukijalka suomalaiselle kansanterveydelle

74 KIITOS

75 18/02/2013 Pekka Puska, Director General 75

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä

Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansanterveyttä ja kansanterveystyötä Terveysfoorumi 4.12.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja edistää suomalaisten terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja

Lisätiedot

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä

Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden kehittymisen ja terveyden edistämisen trendejä YTHS koulutuspäivä, Helsinki 28.5.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa

Lisätiedot

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki 23.11.2012 Kansantautien (elintapasairauksien)

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa

Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa Pekka Puska Professori, pääjohtaja emeritus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistäminen 100- vuotiaassa Suomessa Terveydenhoitajapäivät 2.-4.02.2017 Satavuotisen itsenäisyyden aikana kansanterveys

Lisätiedot

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä?

Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko panostus olla yhteiskunnallisessa kehittämisessä? Pekka Puska, professori Ex pääjohtaja, THL Presidentti, Kansanterveyslaitosten Maailmanjärjestö (IANPHI) Pohjois-Karjalasta maailmalle Onko terveydenhuollolla roolia terveyden edistämisessä vai tulisiko

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla Professori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja 17.4.2015 THL 1 Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012: 15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtakunnallinen kansanterveyspäivä Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 31.3.2008 Miksi tarvitaan terveyden edistämistä ja terveyserojen kaventamista? Terveys on arvo sinänsä Suomen kiivas ikääntymisvauhti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita Heli Hätönen, erityisasiantuntija, TtT 16.1.214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Väestön terveys ja elintavat kehityssuuntia Kansallisten

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet

Lisätiedot

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere 8.5.2012

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere 8.5.2012 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mistä vastuu yhteiskunnalla, mistä yksilöllä? Terve-SOS, Tampere 8.5.2012 Väestön terveys ja hyvinvointi Suomessa Monella mittarilla arvioituna PAREMPI KUIN KOSKAAN

Lisätiedot

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn

AVAUS. RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn AVAUS RUNDI 2013: Helsinki Tupakka, päihteet ja (raha)pelit -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 23.5.2013 Kirsti Riihelä Yksikön päällikkö 1 Aluehallintovirastojen toiminta-ajatus Aluehallintovirasto

Lisätiedot

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA

VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA Pekka Puska Pääjohtaja, Kansanterveyslaitos (KTL) VÄESTÖN N TERVEYDEN EDISTÄMINEN ALUEILLA IV valtakunnallinen kansanterveyspäiv ivä Helsinki 31.3.2008 Suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä www.ktl.fi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti

Terveyden edistämisen. TULE parlamentti Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Uusia haasteita

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,

Lisätiedot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

ATH laajeni kansalliseksi vuosina Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kajaani 27.5.2009 Ilmo Keskimäki, LT, tutkimuspäällikkö, professori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Terveystieteen laitos, Tampereen yliopisto 28.5.2009

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot