Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa?

Transkriptio

1 Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Miten potilaiden ja väestön riskikäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa? Kansanterveyspäivä, Helsinki

2 Kansantautien (elintapasairauksien) ehkäisy WHO:n 2000 strategia: 4 x 4 Neljä sairautta: SVT, Syöpä, Diabetes, COPD Neljä elintapariskitekijää: epäterveellinen ravinto, vähäinen liikunta, tupakka, alkoholi YK:n poliittinen deklaraatio v Globaali monitorointikehikko, indikaattorit Tavoitteet v. 2025: 25 % lasku ennenaikaisessa kuolleisuudessa Integroitu ehkäisy (+ hyvä hoito/chronic care)

3 Ehkäisyn potentiaali Jos suomalaisten sydän- ja verisuonitautikuolleisuus olisi pysynyt 1970-luvun alun tasolla, olisi v mennessä kuollut yhteensä vuot. henkilöä enemmän Sydän- ja verisuonitautimuutos tärkein Suomalaiset esimerkit

4 Age-adjusted mortality rates of coronary heart disease in North Karelia and all Finland among males aged years from 1969 to start of the North Karelia Project extension of the Project nationally North Karelia Mortality per population Age-standadized to European population All Finland - 80% - 85%

5 Cumulative incidence of T2D, % DIABETES PREVENTION STUDY, FINLAND 50 Control Intervention 0 Intervention ceased Follow-up time, years Lindström et al, Lancet 2006:368;

6 ELINTAVAT AVAINASEMASSA Kohonnut Blood verenpaine pressure Tobacco Cholesterol High Body Mass Index Hedelmien/kasvisten Low fruit and vegetable vähäinen intake käyttö Physical inactivity A lcohol Urban air pollution Lead exposure Occupational carcinogens Huumausaineet Illicit drugs Suojaamaton Unsafe seksi sex Occupational risk factors for injury Developed Countries TÄRKEIMMÄT KUOLEMIEN RISKITEKIJÄT KEHITTYNEISSÄ MAISSA V Deaths (WHO) in 2000 attributable to selected leading risk factors Tupakka Kolesteroli Korkea BMI Liikunnan puute Alkoholi Ilman saasteet Lyijyaltistus Työperäiset karsinogeenit Työperäinen Occupational hiukkasaltistus particulates Työtapaturmien riskitekijät Number of deaths (000s) World Health Organization

7 Eri tekijöiden osuus ennenaikaiseen kuolleisuuteen yksilöillä - Elintavat 40 % - Perintötekijät 30 % - Sosiaaliset olosuhteet 15 % - Terveydenhuolto 10 % - Fyysiset ympäristöaltisteet 5 % (McGinnis 2004)

8 Integroitu ehkäisy TUPAKKA RAVINTO LIIKUNTA ALKOHOLI SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT DIABETES SYÖPÄ COPD TULES SUUN TERVEYS Pekka Puska, Director General

9 FINRISKI-seuranta Suomalaisen myönteisen kehityksen taustalla vastaavat muutokset riskitekijöihin liittyvissä elintavoissa Erityisen tärkeä ollut ravinto-kolesterolimuutos, myös tupakoinnin väheneminen Huolia: Myönteinen ravinto-kolesterolikehitys pysähtynyt (kolesterolitaso vielä suhteellisen korkea) Verenpainetaso vielä suhteellisen korkea (suola) Nuoremman väestön lihominen (pysähtynyt?) Väestön fyysisessä aktiviteetissa paljon lisättävää Alkoholin kulutustaso kovin korkea (paljon haitallista kulutusta)

10 Elintapoihin vaikuttaminen, terveyden edistäminen 1) Terveystiedon ja käytännön ohjeiden jakaminen ( terveyskasvatus ) 2) Terveellisiä elintapoja tukevan ympäristön edistäminen

11 Terveyskasvatus/terveystiedon jakaminen Oikean terveystiedon jakaminen tärkeää Erityisen tärkeää aina uusille sukupolville (lapsille) Monta kanavaa Puolueeton luotettava tieto (kaupallisten ja erilaisten mielipideviestien keskellä) Tautien syyt ehkäisyn keinot ja taidot Tiedon lisäksi muutoksen taitoja Järjestöt ja palvelujärjestelmä (THL taustalla oleva asiantuntija, terveysväittämät, mainonta

12 KENEN VASTUU? 1. Kansalaisen vastuu Kukaan ei voi pitää Sinun terveydestäsi parempaa huolta kuin Sinä itse 2. Ympäristön vastuu Ympäristö tärkeä mahdollistava tai rajoittava tekijä Make the healthy choice the easy one (Ottawa declaration 1981) YKSILÖ TERVEYDEN YLLÄPIDON TAAKKA MOLEMPIA TARVITAAN YHTEISKUNTA

13 Yksilön vai yhteiskunnan vastuu: erityisnäkökohtia Lasten kohdalla vastuu on aikuisilla (perhe, koulu, yhteiskunta) Kaupallisen toiminnan vastuu (markkinointi, lobbaus) Perustuslaki: yhteiskunnan vastuu kansalaisten terveydestä

14 Muutoksen portaat Yhteisö organisaatio (politiikka) Ympäristötuki Sosiaalinen tuki Taidot Motivaatio Tieto (McAlister & Puska 1982)

15 Potilaisiin vai väestöön? Korkean riskin vs. väestöstrategia? 1. Korkean riskin yksilöt/potilaat Korkea riski, tärkeää vähentää riskitekijöitä Käyttäytyminen + lääkehoito Yksilön tulevaisuudelle voi olla tärkeää Väestötasolla kallista ja kansanterveydellinen vaikutus rajoitettu 2. Väestöstrategia: yleinen terveyden edistäminen, politiikat Väestötasolla rajallisetkin muutokset kansanterveydellisesti merkittäviä Usein halpaa, suuri kustannusvaikuttavuus Esim. tupakka-, alkoholi- ja ravintopolitiikka MOLEMPIA TARVITAAN, TUKEVAT TOISIAAN

16 Health in all policies Kansallinen päätöksenteko, eri ministeriöt Kunnallinen päätöksenteko Terveydenhuollon ja ammattilaisten tulisi pyrkiä laajasti vaikuttamaan päätöksentekoon kunnassaan Esim. Savuton kunta, kunnallisen ruokahuollon ravitsemuksellisen laadun (rasva, suola) kriteerit

17 Muutoksen edistäminen keppiä vai porkkanaa Molempia tarvitaan sopivassa suhteessa Periaatteessa positiivinen tuki parempi, mutta myös rajoituksia ym Pääjohtaja Pekka Puska

18 Esimerkkejä: keppiä - Haittaverot (tupakka, alkoholi) - Savuttomat tilat - Saatavuuden rajoittaminen (alkoholi, limsaautomaatit) - Liikennerajoitukset EDUT: HAITAT: Halpaa, tehokasta Hyväksyttävyys Rajoittavat valintoja Pääjohtaja Pekka Puska

19 Esimerkkejä: porkkanaa - Parempi saatavuus (elintarvikkeet) - Paremmat mahdollisuudet (liikuntapaikat) - Henkilökohtainen tuki (neuvonta, ryhmät) - Taloudelliset insentiivit (halvempi hinta) EDUT: HAITAT: Positiivista tukea Kustannukset Pääjohtaja Pekka Puska

20 Suositut keinot (valistus, palvelut, ym.) ovat usein vähiten tehokkaita kun taas vähiten suositut keinot (rajoitukset, hinta, ym.) ovat tehokkaimmat!

21 Terveyserojen kaventaminen Suomessa varsin suuret terveyserot Valistus tavoittaa ylemmät sosioekonomiset ryhmät, joiden parissa suurin muutos Rakenteelliset interventiot tavoittavat koko väestön ja usein (hinta) vaikuttavat erityisesti alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä Rakenteelliset interventiot poliittisesti vaikeita!

22 Miten tuetaan yksilöä elintapojen muuttamisessa? Terveysinformaatio Terveystaitojen viestintä Käytännön opastus Sosiaalinen ja ympäristön tuki (perhe, koulut, työyhteisö ym.) Poliittisen päätöksenteon tuki

23 Lisääkö tieto tuskaa? Yksilöön suuntautuva terveyskasvatus voi ahdistaa Ympäristön muutoksiin tähtäävät päätökset usein hankalia varsinkin muutosvaiheessa Asiantuntijoiden velvollisuus on esittää oikeaa tietoa sopivalla tavalla Ihmisten elintavat voimakkaasti sidoksissa fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön ympäristön muutos vähentää yksilön painetta

24 Esim. ruokatottumukset Onko terveellinen ruoka tylsää, pahaa? Vrt. esim. Välimeren ruokavalio Suom. italialainen (USDA) tutkimus Maku ja terveellisyys ei vastakohtia Maku riippuu siitä: Mihin tottunut (lapset) Miten valmistettu ja tarjoiltu

25 Pelottelu vai positiivinen sanoma? Positiivinen aina myönteistä ja pitkän päälle tehokasta Pelottelu (=riskeistä kertominen) on realismia ja tarpeen herättää ihmisiä Sopiva tasapaino: riskeistä kertominen, mutta sitten realistiset keinot riskien vähentämiseksi ja positiivisiksi seurauksiksi

26 Tutkimusten mukaan useimmat ihmiset pitävät terveyskasvatusta tärkeänä, mutta toteavat, että terveiden elintapojen noudattaminen ei ole helppoa. Esteitä Tottumukset, addiktiot Ympäristön sosiaalinen paine Ympäristön käytännön mahdollisuudet Markkinointi, tuotetarjonta Terveyden edistämisen tavoitteena on auttaa ihmisiä onnistumaan haluamissaan muutoksissa.

27 Tupakkaesimerkki (THL/AVTK) Päivittäin tupakoivista suomalaisista Huolissaan tupakointinsa terveyshaitoista 85 % Haluaisi lopettaa 55 % (Ei haluaisi lopettaa 10 %) Tehnyt vakavan lopettamisyrityksen viimeisen vuoden aikana 40%

28 Elintapoihin voidaan vaikuttaa: Leivällä käytetty rasva, miehet % Ei lainkaan Kevytlevite Kasvistanolimargariini Margariini/Rasvalevite Voi-kasviöljyseos Voi vuosi Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus

29 Lainsäädäntöön voidaan vaikuttaa Ympäristön tupakansavulle altistuminen työpaikalla vähintään tunnin ajan % Miehet, päivittäin tupakoivat Naiset, päivittäin tupakoivat Miehet, muut Naiset, muu vuosi 29

30 Elinkeinoelämä Vastustaessaan yleensä säätelyä korostaa yksilön vastuuta. YKSILÖN VASTUUN KOROSTAMINEN Lisää helposti yksilöiden syyllistämistä Lisää helposti terveyseroja (vahvat onnistuvat)

31 Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla Kysymys on sosiaalisesta muutosprosessista, jossa molemmat vaikuttavat toisiinsa: yksilöiden muutokset tukevat yhteiskunnallisia muutoksia ja päinvastoin

32 Älkää koskaan epäilkö, etteikö muutama asialleen omistautunut henkilö voisi muuttaa maailmaa. Se on itse asiassa ainoa tapa, jolla maailmaa on muutettu (Margaret Mead)

33 KIITOS

34 Pääjohtaja Pekka Puska