Eläkeuudistus pidemmät työurat ja turvatut eläkkeet

Transkriptio

1 Eläke- ja sote-järjestelmä uudistuvat, pitenevätkö työurat, lyhenevätkö hoitojonot? Entä mitä ovat tekemättömän työn kustannukset ja miten niihin voi vaikuttaa? Pohjois-Pohjanmaan EK Foorumi Oulu, Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Eläkeuudistus pidemmät työurat ja turvatut eläkkeet

2 Kannustinkarttuman tilalle lykkäyskorotus Eläkkeen kertyminen - 1,5 % vuodessa 17 ikävuodesta joustavan vanhuuseläkkeen yläikärajaan - 4,5 %:n kannustinkarttuma korvataan lykkäyskorotuksella - eläkemaksuvähenteisyys poistuu - korotettu karttuma vuoden 2025 loppuun saakka Osittainen varhennettu vanhuuseläke korvaa osaaikaeläkkeen - ikäraja aluksi 61 vuotta; myöhemmin 62 vuotta - 25 % tai 50 % karttuneesta eläkkeestä - eläkettä tarkistetaan varhennusvähennyksellä - ei palkka- tai työaikaseurantaa Vanhuuseläkkeen alaikäraja 65 vuoteen Vanhuuseläke - alaikäraja nousee asteittain 65 vuoteen alkaen vuonna 1955 syntyneistä; muutos 3 kuukautta jokaista syntymävuosiluokkaa kohti - tavoite-eläkeikä käyttöön - elinaikakertoimen lievennys Työuraeläke otetaan käyttöön - 63 vuotta täyttäneille pitkän työuran rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttaneessa työtä tehneille - saantiedellytykset työkyvyttömyyseläkettä lievemmät - työhistoriavaatimus 38 vuotta - eläkkeen taso työkyvyttömyyseläkettä matalampi

3 Ikärajat kytketään vanhuuseläkkeeseen Ikärajojen kytkentä vanhuuseläkkeen alaikärajaan - osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja 3 vuotta matalampi - työuraeläkkeen alaikäraja 2 vuotta matalampi Sopeutuminen elinajan pitenemiseen vuoden 2027 jälkeen - työssäoloajan ja eläkkeellä oloajan suhde pidetään ennallaan lakiin kirjattavalla tarkistussäännöllä - kolmikantainen säädöspohjainen arviointimenettely TyEL maksupaineet hallintaan TyEL-maksutaso - 24,0 % vuonna ,4 % vuosina Eläketurvakeskuksen arvion mukaan 24,4 % riittää eläkkeiden rahoitukseen myös vuoden 2019 jälkeen

4 Tavoitteet ja vaikutukset Tavoitteet Eläkkeelle siirtymisiän odote vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä Vaikutukset Toteutuu Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen Kestävyysvaje pienenee 1,1 % BKT:sta Työllisyyden edistäminen Työllisyysaste nousee Työeläkkeiden rahoituksen turvaaminen TyEL-maksun nousupaine poistuu Riittävät eläkkeet Keskieläke paranee Sukupolvien ja sukupuolten välinen tasapuolisuus 1980-luvun lopun jälkeen syntyneet hyötyvät; etenkin naiset Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella paremmat palvelut pienemmin kustannuksin?

5 Sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa - vähennetään eriarvoisuutta Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja - tarkoituksenmukainen palvelukokonaisuus - mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteutetaan kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne - kustannuskehityksen tasapainottaminen Sote-palvelujen järjestämisvastuu Järjestämisvastuu viidelle sote-alueelle - laissa määritellään alueisiin kuuluvat kunnat Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut

6 Sote-palvelujen tuottamisvastuu Tuottamisvastuu on kuntayhtymällä Tuottamisvastuun edellytykset - tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat - kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena - tuotantovastuu on kaikilla yhdenmukainen Valmistelussa on määritelty tuottamisvastuussa olevien kuntayhtymien lukumäärä kullakin sote-alueella Sote-alue päättää tuottamisvastuussa olevat kuntayhtymät Uusi sote-palvelurakenne

7 Rahoituksen määräytyminen Kuntien maksuosuus sote-alueelle - asukasluvun paino on 20 % ja tarvetekijöiden (ikärakenne ja sairastavuus) 80 % Sote-alueen rahoitus tuottamisvastuussa olevalle kuntayhtymälle - korvauksen perustana asukasluku sekä tarvetekijät (ikärakenne, sairastavuus), rahoitusosuus vähintään 80 %. - vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimuksiin sekä olosuhdetekijöihin perustuva osuus enintään 20 % Valtionosuudet ja sairausvakuutusmaksut Rahoitusmallivaihtoehtoja kehitetään 1. Sote-alueella itsenäinen verotusoikeus 2. Vahva sote-alue, jolla rahoitusvastuu 3. Kansallisesti yhdistetty valtionosuusrahoitus ja sairaanhoitovakuutuksen tulot 4. Sote-rahoitus valtion keräämänä veroluonteisena maksuna 5. Vakuutusrahastopohjainen hallinto

8 EK: Sote-uudistuksen onnistumisen edellytykset Järjestäjän todellinen erottaminen tuottajasta - Järjestäjän on pystyttävä kohtelemaan kaikkia tuottajia samoin kriteerein Monituottajamalli - Palveluntuottajat samalla viivalla yhtäläisin pelisäännöin - Kaikki resurssit käyttöön Asiakkailla/potilailla aito valinnanvapaus - Raha seuraa asiakasta/potilasta, jolloin valinnoilla palveluntuottajia ohjaava vaikutus - Palveluntuottajat kilpailevat laadulla, saatavuudella ja toiminnan tuloksilla Avoimuus ja läpinäkyvyys - Asiakkailla mahdollisuus vertailla palveluntuottajia ja perustaa valintansa tietoon Palvelu pelaa, kustannukset hallinnassa! STM: ohjaa ja säätelee toimintaa kansallisella tasolla Määrittelee palvelutarjonnan sekä vaativan erikoistumisen ja valmiuden työnjaon Seuraa ja ohjaa sotealueiden toimintaa Sote-alue: järjestää ja rahoittaa palvelut Määrittelee laatukriteerit, asettaa hinnat ja auktorisoi kriteerit täyttävät sote-palvelujen tuottajat Järjestää ne palvelut, joiden tuotantoa ei voi toteuttaa auktorisoinnin avulla Palveluntuottajat: tuottavat kaikki sotepalvelut Kuntayhtymät, kunnat, kolmas sektori, yksityinen sektori Yhdenmukaiset toimintaedellytykset Asiakas/potilas: ohjaa järjestelmää valinnoillaan Valitsee itselleen sopivimman palveluntuottajan Ohjaa valinnoillaan palveluntuottajia ja koko järjestelmää 16

9 Terveydestä, sairaudesta ja työkyvystä Sairauspoissaolot Pohjoismaissa

10 Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet päädiagnoosin mukaan Lähde ETK, 2014

11 Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä Vuonna 2012 sairauspäivärahaa sai noin henkilöä Päivärahapäiviä kertyi noin Sairausvakuutuspäivärahoja maksettiin noin 860 miljoonaa Sairauspoissaolojen arvioidut kokonaiskustannukset Suomen kansantaloudelle olivat noin 3 miljardia Tavallisimmat syyt sairauspoissaoloihin olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt, vapaa-ajan tapaturmat sekä hengitystiesairaudet Sairauspoissaolot jakautuvat hyvin epätasaisesti niin yksilöiden kuin työpaikkojen kesken

12 Sairauspoissaolojen määrissä suurta vaihtelua EK:n jäsenyrityksissä menetetään sairauspoissaolojen takia vuosittain noin työvuoden työpanos - Poissaoloja keskimäärin 12 päivää henkilöä kohti vuodessa Yritysten väliset erot poissaolojen määrissä ovat erittäin suuria - Saman yrityksen eri toimipisteiden välillä voi olla huomattavia eroja, jotka eivät selity työn laadulla tai kuormittavuudella Kuntien henkilöstöllä sairauspoissaolopäiviä on yksityissektoria enemmän (keskimäärin 16,7 päivää henkilöä kohden vuonna 2013) Ajankäytön jakautuminen EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 (% teoreettisesta säännöllisestä työajasta)

13 Sairauspoissaolojen kustannukset Sairauspoissaolopäivä maksaa noin 350 euroa Eri arvioiden mukaan mukaan yhden poissaolopäivän keskimääräinen kokonaiskustannus on noin 350 euroa. Kustannukset voivat kuitenkin vaihdella eri yrityksissä ja eri aloilla huomattavasti: 100 eurosta aina 500 euroon päivältä Sairauspoissaolojen kustannukset koostuvat välittömistä ja välillisistä kustannuksista. Välittömiä kustannuksia ovat esimerkiksi sairausajalta maksetut palkat ja välillisiä muun muassa tuotannon tai palvelujen heikkenemisestä aiheutuvat kustannukset On tavallista, että välillisiä vaikutuksia ja kustannuksia aliarvioidaan tai niitä ei huomata laskea

14 Eri pituisten sairauspoissaolojen osuus sairauspoissaolojen aiheuttamista kustannuksista 100 % 80 % 8% 28% 31% 60 % 40 % 20 % 0 % 64% sairastaneista 47% 22% kustannuksista 1-14 päivää sairastaneet päivää sairastaneet yli 60 päivää sairastaneet Keva, Tapio Ropponen 27 Työkyvyn johtamisesta

15 Työkyvyn ja työkyvyttömyyden osatekijöitä Biologiset tekijät - Lääketieteellinen tila, toimintakyky Psykologiset tekijät - Pelko, ahdistuneisuus, motivaatio, mieliala Sosiaaliset ja taloudelliset tekijät - Työolosuhteet, työyhteisö, sosiaalivakuutus- ja korvausjärjestelmä Työn merkitys yhteisössä - Työn merkitys itselle ja yhteisölle, työkyvyttömyyden hyväksyttävyys EK:n työkykyjohtamisen mallin osa-alueet Aktiivinen vuorovaikutus Sairauspoissaolojen seuranta ja hallinta Työkyvyttömyyden ehkäisy Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Työhön paluun tuki Työpaikan terveellisyys ja turvallisuus Työkykyä edistävä yhteistyö työpaikalla Terveysriskien kartoittaminen Työhyvinvoinnin ja työkyvyn mittarit Elämäntavat Palautuminen Kiireen ja stressin hallinta YDINPROSESSIT APUVÄLINEET ELÄMÄN HALLINTA

16 Toimivaa työterveysyhteistyötä Työterveyshuollon sisältö (palvelusopimus) määritellään työpaikan tarpeiden perusteella Työterveyshuollon toimintasuunnitelma laaditaan työpaikan tarpeista lähtien - työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon ammattilaisten yhteistyönä Työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat sopineet käytännöistä, joilla toteutetaan työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea - Käytännöt dokumentoitu ja kaikkien osapuolten tiedossa - Avoin kommunikaatio ongelmatilanteissa Ongelmien varhainen puheeksi ottaminen Varhaisen puheeksi ottamisen ja tuen malli luotu työpaikan tarpeita vastaavaksi - Työsuorituksen puutteet - Alentunut työkyky - Runsaat tai pitkittyneet sairauspoissaolot - Ristiriidat tai yhteistyövaikeudet - Päihdeongelmat Malli on tiedotettu työpaikalla - Erityisesti esimiehet on perehdytetty toimimaan mallin mukaisesti Sovitut toimenpiteet kirjataan ja aikataulutetaan Toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan järjestelmällisesti - Johtopäätöksenä prosessin päättäminen tai jatkosta sopiminen

17 Tuetusti takaisin töihin Työpaikka ja töistä pois oleva henkilö pitävät sovitusti yhteyttä poissaolon aikana - Työhön paluu mielessä alusta alkaen - Paluu ennakoidaan ja suunnitellaan Työhön paluu -ohjelma - Työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteiset neuvottelut - Esim. väliaikaiset tai pysyvät muutokset työtehtävissä, osasairauspäiväraha, työkokeilu, koulutus Työkyvyn palautumisen, kehittymisen ja työhyvinvoinnin seuranta töihin palattua Terveyttä edistävien elämäntapojen tukeminen Henkilöstöä kannustetaan terveysliikuntaan - Liikuntatilat työpaikan yhteydessä, liikunnan tukeminen työpaikan ulkopuolella - Työmatkaliikunnan helpottaminen Riittävä unensaanti - Riittävää unensaantia tukevat työ- ja elämäntavat Tupakoinnin lopettaminen - Työpaikan savuttomuus - Tuki tupakoinnin lopettamisessa Päihteet - Yrityskulttuuri, vastuullinen alkoholitarjoilu tilaisuuksissa

18 Työkyky- ja työhyvinvointijohtamisen ja työurien pidentämisen win-win-win Työntekijä hyötyy - Parempi toimintakyky - Parempi ansio- ja eläketaso - Parempi työhyvinvointi ja elämänlaatu Työnantaja hyötyy - Parempi työn tuottavuus - Vähemmän sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä - Osaaminen säilyy työnantajan käytössä - Myönteinen työnantajakuva - Pienemmät eläkekustannukset ja muut työkyvyttömyyteen liittyvät kulut Yhteiskunta hyötyy - Tehdyn työn määrä lisääntyy - Huoltosuhde kohenee ja kestävyysvaje kutistuu Kiitos!