IMiiill MAATALOUDEN KOKONAISLASKELMAT TIEDONANTOJA LULU SILTANEN OSSI ALA-MANTILA

Transkriptio

1 IMiiill TIEDONANTOJA MAATALOUDEN KOKONAISLASKELMAT LULU SILTANEN OSSI ALA-MANTILA MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS

2 hylkiudel TIEDONANTOJA 151, 1989 MAATALOUDEN KOKONAISLASKELMAT LULU SILTANEN JA OSSI ALA-MANTILA MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS 151, 1989

3 ISBN X ISSN

4 SISÄLLYSLUE1 1 LLO Sivu 1 JOHDANTO 2 MAATALOUSTUOTANNON ICEHTTYS VUOSINA Kasvinviljelytuotanto Vilja Peruna Sokerijuurikas Öljykasvit Kotieläintuotanto Maito Liha Kananmunat 12 3 MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN KÄYTTÖ, VUOSINA Lannoitteet Väkirehut Maatalouden luottokanta Maatalouskoneet ja kalusto 15 4 MAATALOUSTUOTTEIDEN JA TUOTANTOPANOSTEN HINTAKEHITYS 198-LUVULLA Maataloustuotteet Tuotantopanokset 19 5 MAATALOUDEN KOKONAISLASKELMAT Maatalouden kokonaistuotto Maatalouden kustannukset Maataloustulo LIrl-rEET 32

5 The Agricultural Economics Research Institute Research Reports, No. 151, 1989, 55 p. TOTAL CALCULATIONS OF AG1RICULTURE Lulu Siltanen and Ossi Ala Mantila Agricultural Economics Research Institute Luutnantintie 13 SF-41 HELSINKI Abstract. The aim of this report is to give an overview of the total calcula tions of Finnish agriculture. The principles of the calculations and the sources of the statistical data for the different items of gross return and cost are discussed. The agricultural total calculations in at current prices and at 1985 prices are presented. The total calculations of the gross return and cost in agriculture are calculated on the calender year basis. The calculations include only agriculture proper. Forestry and supplementary occupations like fur farrning, fishing, beekeeping or raindeer husbandry are not included. On the other hand horticulture and gardening, exluding cultivation of ornamental plants, are included in the calcula tions. The total calculations are based on data collected from various sources. Agricul tural products used for consumption on the farm are included in the calculation. Transportations of agricultural products and production inputs inside agriculture as well as changes in stocks are ignored in total calculations. Index words: Agriculture, total calculations, gross return, cost, farm income

6 5 MAATALOUDEN KOKONAISLASICE1MAT JOHDANTO Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos on julkaisusarjassaan aika ajoin esittänyt tilastoa maatalouden tuotoista ja kustannuksista eli kokonaislaskelmista. Julkaisuissa on pääasiallisesti esitetty vain lopputulokset tuotto- ja kustannuserien kokonaismarkkamääristä. Sen sijaan tuotteiden ja kustannuserien määrä- ja yksikköhintatietoja ei näissä suppeissa yhteenvetotilastoissa ole viime vuosilta esitetty. Kun eräissä yhteyksissä on kuitenkin toivottu yksityiskohtaisempaa tietoa laskelmien perusteista, on vuosia koskevia laskelmia käsitelty tässä selvityksessä aikaisempaa tarkemmin ja esitetty myös taustatietoa tuottoja kustannuserissä tapahtuneiden muutosten ymmärtämiseksi. Selvityksessä esitettävät vuoden 1988 kokonaislaskelman luvut ovat eräiltä osin vielä ennakollisia. Laskelmia on uusittu ja täydennetty tilastojen parantumisen myötä sekä periaatteellisena ratkaisuna otettu tuottoon mukaan valtion maksamia, maataloustuotan - non tasapainottamisesta aiheutuneita korvauksia. Uudistaminen on ulotettu koko 198-luvulle. Lisäksi on tarkistettu myös ne tuotto- ja kustaimuserät, joissa on käytetty Tilastokeskuksen lukusarjoja ja joissa Tilastokeskus on tehnyt tasokor - jauksia koko 198-luvulle. Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen ohella maatalouden kokonaislaskel - matyyppisiä laskelmia laatii Tilastokeskus kansantalouden tilinpidon yhteydessä. Lisäksi Tilastokeskus laatii verotusaineistoon perustuvaa maatilatalouden yritysja tuloilla stoa, joihin kansantulotilaston luvut eräiltä osin perustuvat. Myös maataloustulolain perusteella laadittavassa kokonaislaskelmassa on tuottojen ja kustannusten laskentakaavio lähellä tutkimuslaitoksen kokonaislaskelmaa. Ratkaisevana erona on kuitenkin kolmen viimeksi kuluneen vuoden määrätietojen ja tietyn ajankohdan hintatason käyttö laskelmaa laadittaessa, jolloin se toimii hintatason muutosta osoittavan indeksilaskelman luonteisesti. Tässä yhteydessä ei tarkemmin käydä selostamaan Tilastokeskuksen ja Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen laatimien kokonaislaskelmien eroja. Näitä on käsitellyt mm. TOLVANEN selvityksessään viljelijäväestön ja palkansaajien tuloeroista (1985, MTTL:n tied. 116). MTTL:n kokonaislaskelmat käsittävät maatalouden yhtenä kokonaisuutena ja ne laaditaan kalenterivuosittaislin markkinatapahtumiin perustuvina. Maataloudella tarkoitetaan varsinaista maataloutta, jonka ulkopuolelle jäävät niin viljelijöiden metsätalous, yksityistalous kuin maatalouteen liittyvä sivuansiotoimintakin (tur-

7 6 kistarhaus, kalastus, mehiläistenhoito, poronhoito). Sen sijaan puutarhatalous lukuun ottamatta koristekasvien viljelyä luetaan varsinaiseen maatalouteen. Tuotteiden markkinoitujen määrien lisäksi tuottoon on sisällytetty myös viljelmien omavaraiskulutus ruokatalouteen. Varastomuutoksia ei ole otettu huomioon, siten ei myöskään esim. kotieläinkannassa tapahtuvia muutoksia. Varastoja koskevia tilastoja on sitä paitsi erittäin niukasti saatavissa sekä tuotteista että tuotantopanoksista. Tilastot eivät myöskään anna riittävästi mahdollisuuksia esiin. alueittaiseen tarkasteluun. 2 MAATALOUSTUOTANNON KEHITYS VUOSINA Kasvinviljelytuotanto Vuonna 1988 viljelty ala maassamme oli ha. 198-luvulla siinä on tapahtunut jatkuvaa alenemista, joten viljelyala vuonna 1988 oli ha pienempi kuin 198. Viljalla on runsas puolet viljelyalasta, nurmikasveilla kolmannes. Kokonaispeltoala on vuoden 1986 jälkeen noussut mutta samanaikaisesti on kasvanut toisaalta viljelemättä jätetty peltoala (taulukko 1). TAULUKKO 1. Peltoalan kehitys 198-luvulla, 1 ha Koko peltoala mäton Viljelty Viljan Perunan Nurmiala viljely- viljely- kasviala ala ala ) Kesanto, pellonvaraussopimusala, muu viljelemätön pelto Lähde: Maatilahallituksen tilastot Tarkasteltavaan aikaväliin sisältyy kaksi katovuotta, vuodet 1981 ja 1987, jolloin rehuyksiköiksi laskettu kokonaissato laski % ja % edeltävästä vuodesta, kuten seuraavan asetelman lukusarjat osoittavat

8 Kokonaissato Yhteensä milj. ry ilman oikea ryiha Vilja Viljakasvien korjatut alat ja kokonaissadot vuosina on esitetty taulukossa 2. Kokonaistuottoon kuuluva vilja käsittää rehu-, siemen- ja leipäviljan koko kauppaan tulleen määrän ja lisäksi viljelmien omaan ruokatalouteen käytetyn viljan. Vehnä- ja ruissadosta tulee kauppaan 8-9 %, johon sisältyy myös rehuksi käytetty vilja. Vehnästä on osa ollut leipäviljaksi kelpaamatonta rehutavaraa, vuonna 1987 jopa neljännes vehnän koko markkinoidusta määrästä. Rukiista on TAULUKKO 2. Viljakasvien korjatut alat ja kokonaissadot vuosina Vehnä Ruis Ohra Kaura Ala Sato Ala Sato Ala Sato Ala Sato 1 ha milj.kg 1 ha milj.kg 1 ha milj.kg 1 ha milj.kg Lähde: Maatilahallituksen tilastot rehuruldin osuus ollut verraten vähäinen. Ohrasadosta toimitetaan kauppaan hieman alle puolet ja kaurasta runsas kolmannes. Viljan kauppaantulo 198- luvulla on esitetty kuviossa 1. On huomattava, että kalenterivuosittaiset kauppaantulomäärät käsittävät kahden eri vuoden satoa, jolloin vaihtelut tasoittuvat

9 8 milj. kg '8 '82 '84 86 '88 Ohro Kouro Vehnä I I Ruis yht. Rehuvehnä KUVIO 1. Viljan kauppaantulo kalenterivuosittain , milj.kg 2.12 Peruna Perunan viljelyala on 198-luvulla ollut keskimäärin 41 hehtaaria vuodessa. Keskimääräinen hehtaarisato on vaihdellut vajaasta 13 kilosta lähes 2 kiloon. Vastaavasti kokonaissato on vaihdellut välillä milj. kiloa (taul 3). Tiloilla myydystä kokonaisperunamäärästä osa myydään ruokapeninaksi, osa perunateollisuudelle (tärkkelys- ja muu jalosteperuna). Lisäksi tiloilla on siemenperunan sopimustuotantoa. TAULUKKO 3. Perunan korjattu ala sekä kokonais- ja hehtaarisato vuosina Korjattu I,c ala Sato 1 kg,/ha milj. kg Lähde: Maatilahallituksen tilastot

10 Sokerijinmicas Sokerijuurikasta on korjattu vuosina noin 3-33 hehtaarilta vuodessa. Keskimääräinen hehtaarisato on vaihdellut runsaasta 15 5 kilosta vajaaseen 31 kiloon. Tarkastelujakson suurin sokerijuurikkaan kokonaissato, 955. milj. kg, on saatu vuonna 1983 (taul 4). TAULUKKO 4. Sokerijuurikkaan korjattu ala, hehtaari- ja kokonaissato vuosina Korjattu ala 1 ha Sato 1 kg/ha milj.kg Lähde: Maatilahallituksen tilastot Öljykasvit Öljykasvien siementen viljely perustuu kevätrypsin ja -rapsin viljelyyn. Tämä viljely on sopimtispohjaista erikoisviljelyä. Viljelysopimuksia viljelijöiden kanssa tekevät sekä öljynpuristatnot että kaupan keskusliikkeet. Kun vuonna 198 öljykasveja viljeltiin noin 55 3 hehtaarilla, oli viljelyala vuonna 1989 noin 1.6-kertainen eli runsaat 86 hehtaaria. Rapsin osuus viljelyalasta on viime vuosina ollut vain noin 2-5 % (taul. 5).

11 1 TAULUKKO 5. ör kasvien korjattu ala sekä kokonais- ja hehtaarisato vuosina Kevät rypsi Korjattu ala Kevätrapsi Sato Korjattu ala 1 ha Sato 1 kg/ha milj.kg 1 ha 1 kg/ha milj.kg Lähde: Maatilahallituksen tilastot 2.2 Kotieläintuotanto Kotieläinkannassa on tapahtunut tuntuvia muutoksia. Nautojen kokonaismäärä on alentunut 198-luvulla 295 :lla eli 17 %:lla, lypsylehmien 24 %:lla. Sikoja oli 1988 noin 1 % ja kanoja ja poikasia runsas 2 % vähemmän kuin vuonna 198 (taul. 6). TAULUKKO 6. Kotieläinten lukumäärät (kesäkuun tiedustelu), 1 kpl. Lvpsy- Sonnit Naudat Siat Kanat Poikaset le\mät yht, yht. yli 6 kk alle 6 kk Lähde: Maatilahallituksen tilastot

12 Maito Lypsylehmien lukumäärän alenemisen vastapainona on ollut maidon keskituotoksen 11.4 %:n kasvu vuodesta 198 vuoteen 1988, joten maitotuotoksen vähentyminen jää 15.9 %:iin (kuvio 2). Maitotuotoksesta runsas 9 % on viety meijeriin sekä myyty vähäinen osa (.1 %) tiloilta suoraan kulutukseen. Viljelmien oma käyttö ruokatalouteen on jatkuvasti pienentynyt maatalousväestön vähentyessä. Vuonna 1988 sen osuus oli vajaat 3 %. Kotoinen rehuksikäyttö on viime vuosina ollut n. 2 % tuotoksesta. Milj. litraa äytetty maitomäärä yyty maitomäärä '8 '82 84 '86 '88 KUVIO 2. Maidontuotanto , milj. litraa 222 Liha Lihan kokonaistuotanto oli vuonna 198 kaikkiaan milj. kg. Vastaavasti vuonna 1988 kokonaistuotanto oli 31.2 milj. kg. Suurimmillaan lihan tuotanto oli tarkastelujakson aikana vuonna 1987, jolloin lihaa tuotettiin milj. kg. Tuotoksesta runsas puolet on ollut sianlihaa ja runsas kolmannes naudanlihaa. Naudanlihantuotanto vasikanliha mukaan lukien oli vuonna 198 yhteensä milj. kg. Tuotanto on kasvanut aina vuoteen 1985 saakka poikkeuksena kuitenkin vuosi 1982, jolloin tuotanto väheni runsaalla 4 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodesta 1985, jolloin naudanlihaa tuotettiin 126. milj. kg, tuotanto on pienentynyt niin että vuonna 1988 lihaa tuotettiin noin 2.1 milj, kg kiloa vähemmän kuin vuonna 198 (kuvio 3). Sianlihantuotanto vuonna 198 oli milj. kg (kuvio 3). Kahtena seuraavana vuonna tuotanto kasvoi; vuonna 1981 lähes 7 %Ala vuoteen 198 verrattuna.

13 12 Vuosina 1983 ja 1984 tuotanto aleni. Etenkin vuonna 1984 tuotantoa rajoitettiin voimakkaasti erilaisten bonus-sopimusten avulla. Tuotannon kasvu olikin seuraavina kolmena vuotena tasaista ja melko lievää (n. 1 %/vuosi). Vuonna 1988 tuotanto sen sijaan putosi lähes 6.8 milj, kiloa eli vajaa 4 %. Siipikarjanlihaa tuotettiin vuonna 198 yhteensä 15.2 milj. kg. Tuotanto on kasvanut vuotta 1982 lukuun ottamatta noin 4-21 % edellisestä vuodesta. Vuonna 1982 tuotanto aleni vajaalla 3 %:11a vuoteen 1981 verrattuna. Vuonna 1988 tuotanto oli 27.8 milj. kiloa. Lihatuotos sisältää teurastamoissa teurastetun lihan lisäksi myös viljelmien teurastukset Näiden osuus tuotoksesta on kuitenkin enää vain.5 %:n suuruinen. Milj. kg ") 84 '86 '88 '9 Naudonliho Sionliho KUVIO 3. Naudanlihan ja sianlihan tuotanto , milj.kg 2 3 Kananmunat Kananmunatuotannon huippuvuosi 198-luvulla oli 1984, jonka jälkeen tuotanto on laskenut (kuvio 4). Tuotannon aleneminen johtuu vuoden 1986 alussa voimaan tulleesta kananmunantuotannon kiintiöjärjestelmästä. Tämä kaksihintajärjestelmä on tehnyt taloudellisesti kannattamattomaksi tuottaa yli tilakohtaisen kiintiön. Koska samanaikaisesti uusia kanaloita ei ole juuri saanut perustaa ja vanhoja kanaloita on jäänyt tuotannosta pois, on tuotanto vääjäämättömästi alentunut. Vuoden 1988 tuotos oli noin 2.5 % alle vuoden 198 tuotannon. Kananmunatuotoksesta on markkinoitu yli 95 %.

14 13 Milj. kg '82 '84 86 '88 '9 KUVIO 4. Kananmunien tuotanto , milj. kg 3 MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN KÄYTTÖ VUOSINA Pääosa maatalouden kustannuksista aiheutuu ostotarvikkeista, joista suurimpia eriä ovat lannoitekustannus ja ostorehukustannus. Muita suuria menoeriä ovat mm. kone- ja kalustokustannus, johon sisältyvät sekä poistot että kunnossapito, ja velkojen korot. 3.1 Lannoitteet Pelto- ja puutarhalannoitteiden kalenterivuosittaiset myyntimäärät ovat tarkasteluajanjakson aikana vaihdelleet vuoden 1981 runsaasta 1 2 milj. kilosta noin milj, kilon myyntimäärään vuonna Seoslannoitteiden osuus myyntimäärästä on ollut noin % vuodesta riippuen. Lannoitekäytön kehitystä voidaan tarkastella lisäksi taulukon 7 avulla, josta ilmenee ravinteiden myynti tiloille peltohehtaaria kohti laskettuna lannoitusvuosittain. Pääravinteiden myynti yhteensä peltohehtaaria kohden on kasvanut keskimäärin 2. % vuodessa ajanjaksolla 1979/8-1987/88. Typen ja kalin myyntimäärät ovat kasvaneet keskimäärin 2.1 % vuodessa ja fosforin hieman tätä vähemmän eli noin 1.7 % vuodessa.

15 14 TAULUKKO 7. Pääravinteiden myynti kiloina peltohehtaaria kohti lannoitusvuosina 1979/8-1987/88 Lannoitus- N P K Yhteensä vuosi 1979/ / / / / / / / / Lähde: Kemiran tilastot 32 Väkirehut Ostorehukustannuksista valtaosa muodostuu rehuseoksista, joiden lisäksi vain vähäisiä määriä ostetaan tiloille sekoittamattomina, kuten maito- ja melassirehut. Rehuseosten valmistus ilman kivennäis- ja vitamlinirehuja oli 198-luvulla korkeimmillaan v. 1982, jolloin niiden kokonaisvalmistus oli 1455 milj. kg kun se v oli milj. kg (taul. 8). Eniten laskua on nautakarjarehuissa, joiden valmistus oli alimmillaan Sen jälkeen valmistus on selvästi kasvanut. Sikarehujen määrässä oli laskua myös vuoteen 1985 asti, minkä jälkeen määrä on hieman noussut. Slipikarjanrehuissa kananrehumäärä on niin ikään laskenut mutta toisaalta broilerrehujen valmistus kasvanut niin että siipikarjanrehuissa muutokset ovat pienempiä. TAULUKKO 8. Tä srehujen, tiivisteiden ja poikas- ym. rehujen valmistus , milj. kg Täysrehuja Tiivisteitä ja puolitiivisteitä Poikas-, porsas: ym. rehuja Yhteensä seoksia Lähde: Valtion maatalouskemian laitoksen tilastot

16 15 Rehuseoksista valtaosa, 8-85 %, on täysrehuja, tiivisteitä 1-15 % ja loput poikasille, pikkuporsaille ym. tarkoitettuja rehuja. Tiivisteiden ja puolitiivisteiden sekä poikas- yms. rehujen valmistus on vähentynyt suhteellisesti selvästi enemmän kuin täysrehujen. Orgaanisten rehujen lisäksi on valmistettu vitamiini-ja lisäaineseoksia n. 1 milj. kg vuodessa sekä kivennäisrehuja 38-4 milj, kg vuodessa 33 Maatalouden luottokanta Maatalouden velkaantumisen kehitystä kuvaa Tilastokeskuksen luottokantatilasto, johon sisältyvät rahalaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen luotonanto. Lukuihin sisältyvät myös metsästykseen, metsätalouteen ja kalastukseen myönnetyt lainat. Maatalouteen myönnettyjen luottojen osuus muodostaa kuitenkin valtaosan luotonannosta. Luottokantatilastot osoittavat luotonannon lisääntyneen 198- luvulla keskimäärin runsaan 13 % vuotta kohti, 198-luvun alussa jopa % vuodessa (taul. 9). TAULUKKO 9. Maa-, metsä- ja kalatalouden luottokannan kehitys vuosina Luottokanta Muutos ed. Luottokanta Muutos ed vuodesta vuodesta milj.mk milj.mk e Lähde: Tilastokeskuksen luottokantatilasto 3.4 Maatalouskoneet ja kalusto Maatalouden konekannasta ei ole tarkkoja tietoja 198-luvulta saatavissa. Traktorien määräksi vuonna 1988 on arvioitu 244 kun niitä arvion mukaan 198 oli 212. Vastaavasti vuonna 1988 puimureita oli 46 ja 198 määrä oli noin 45. Lypsykoneiden määräarviot kyseisiltä vuosilta ovat 49 ja 85. Uusien traktoreiden ja puimurien myyntimäärät ovat olleet laskusuunnassa tarkastelujakson aikana. Vakolan tilastojen mukaan oli traktoreiden kappalemääräinen myynti vuonna 1988 runsaat 26 % pienempi kuin vuonna 198. Vastaavasti puimureiden myyntimäärä oli noin 56 % pienempi. Käytettyjen traktorien myynti oli noin 35 % ja puimurien myynti runsaat 5 % pienempi kuin 8

17 16 vuotta aikaisemmin. Lypsykoneiden myynti jäi 1988 vain vajaaseen kuudennekseen vuoden 198 myynnistä. Lähinnä vain perunanistutus sekä perunannosto- ja korjuukoneiden myynti on kasvanut 198-luvulla (kuvio 5) Traktorit Leikkuupuimurit '8 '82 '84 '86 '88 '9 6 '8 '82 '84 '86 '88 ' Kylvölannoittimet 2 2 '8 '82 '84 '86 '88 '9 '8 '82 '84 '86 '88 '9 6 4 Perunan korjuu jo nostokoneet 6 4 Lypsykoneet 2 2 '8 '82 '84 '86 '88 '9 '8 '82 '84 '86 '88 '9 KUVIO 5. Eräiden maatalouskoneiden myynti , kpl

18 17 Koko konemyynnin arvo ilmenee taulukosta 1. Maatalouskoneiden myynnin volyymi on alentunut 198-luvun huippuvuosista noin kolmanneksella. TAULUKKO 1. Koneiden myynnin arvo , mrd mk Uudet 1 Vanhat koneet yht \ traktorit p ja puimurit Myynnin reaaliarvo, kaikki koneet yht ) Lähde: Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitos (VAKOLA) 4 MATALOUSTUCYITEIDEN JA TUOTANTOPANOSTEN HINTA- KEHITYS 198-LUVULLA 4.1 Maataloustuotteet Maatalouden hintakehitykselle luo pohjan vuosittaiset maataloustuloratkaisut, joissa sovitaan hinnoitteluvuodeksi paitsi tavoitehinnoista myös hintapoliittisesta tuesta. Samaan aikaan päätetään myös sopimustuotannon hinnoittelusta. Tavoitehintatuotteiden ja sopimustuotantoon kuuluvien muiden tuotteiden osuus kokonaistuotannon arvosta on yli 9 %. Tavoitehintojen kehitys vuodesta 198 vuoteen 1988 on esitetty taulukossa 11. Vuotta kohti laskettu keskimääräinen tavoitehintojen nousu ko. ajanjaksona on ollut kaikki tavoitehintatuotteet huomioon ottaen noin 6.5 %. Viljan tavoitehinnan nousu on ollut muita tavoitehintoja selvästi nopeampi. Nousu on ollut keskimäärin 8.7 % vuodessa, kun esimerkiksi maidon tavoitehinta on vastaavasti noussut 6.5 % ja lihan tavoitehinnat 6.1 % vuodessa.

19 18 TAULUKKO 11. Vahvistettujen tavoitehintojen kehitys suhdelukuina 198-luvulla (198 = 1) Kaikki tavoitehinnat Vilja yht Maito Liha yht. Kananmunat ) Tavoitehintaa alennettiin, mutta vastaavasti ruvettiin maksamaan kananmunista lisähintaa, joten aikaisempaa sarjaa vastaavat indeksit ovat 152.8, ja Kaikkien maataloustuotteiden keskimääräinen hintakehitys ilmenee taulukosta 12, joka osoittaa tuotteiden keskimääräisen hintakehityksen sekä erikseen kasvinviljelytuot teiden ja kotieläintuotteiden hintakehityksen M laskeman tuottajahintaindeksin mukaan. TAULUKKO 12. Tuottajahintaindeksit Kaikki tuotteet Kasvinviljelytuotteet Kotieläintuotteet Hintaindeksin hintakäsite on toinen kuin tavoitehinnoilla. Indeksin hintoihin sisältyy toteutuneen tilityshinnan lisäksi myös valtion maksama tuki eli tuotantoavustukset sekä lisähinnat ja tuotantopalkkiot keskimäärin koko markkinoitua määrää kohti laskettuna. Toisaalta hinnoista on vähennetty vientikustannusmaksut (liitetaulukot 2-21). Kokonaislaskelmissa käytetyt maidon, lihan ja kananmunien hinnat on esitetty liitetaulukoissa 6-11.

20 19 Tuotantoavustusta maksetaan maidosta ja naudan-, lampaan- ja sianlihasta alueittain porrastettuna (liitetaulukot 12-15). Maidon aluetuki on esim ollut pohjoisinunalla alueella 57 p/1 ja eteläisinunällä tuldalueella 4 p/1. Naudanlihan aluetuki on vaihdellut vuonna 1988 avustusalueesta ja naudan painoluokasta johtuen.5 mk:sta 8.7 mk:aan/kg. Lampaanlihalla tukea on maksettu tietyn painoluokan ruholle eri alueilla mk/kg ja sianlihalle mk/kg. Aluetukea on lisäksi maksettu ruldille, teollisuusperunalle ja sokerijuurikkaalle. Maidolle, naudan- ja lampaanlihalle on aluetuen ohella maksettu tuotantopalk ldoita ja lisähintoja sekä kananmunille lisähintaa koko maassa (liitetaulukot 16-19). Maidon lisähintaan on esim maksettu 23.5 p/1 3 litraan ja syyskuusta alkaen 37 litraan asti ja sen yli menevältä osalta 15 litraan asti 12. p/1. Nuoren naudan tuotantopalkkio on 1988 ollut esim. yli 26- kiloisesta sonnista 4. mk/kg ja pienemmästä sonnista mk/kg sekä hiehosta painoluokan mukaan mk/kg. Lampaan tuotantopalkkio on painoluokan mukaan 6.7 ja 7.8 mk/kg. Kananmunien lisähintaa maksettiin 197-luvun loppupuolelta lähtien vuoteen 1985 saakka tukena pienkanaloille 1 kilon tuotantoon asti. Kun kananmunantuotannon ldintiöjärjestelmä tuli vuoden 1986 alusta voimaan siirrettiin tavoitehinnasta osa maksettavaksi lisähintana. Lisähintaa suoritettiin ensin kanalan kaiken tuotannon osalta kuitenkin alennettuna 1 kilon ylittävältä tuotannblta ja vuodesta 1988 lähtien vain 1 kiloon asti. 42 Tuotantopanokset Tuotantopanosten hintakehitys ilmenee tutkimuslaitoksen laatimista hintaindekseistä, joihin sisältyvät tarvikkeet, koneet ja kalusto, maatalouden tuotantorakennukset, maatalouspalkat, maatalouden korot ja yleismenot Tuotantopanosten hintakehitys vuosina on esitetty kuviossa 6. Suhdeluku Tuotontoponokset yhteensä Kone ja kolustokustonnus Rokennuskustonnus Polkkokustonnus Korkokustannus Tarvikkeet yhteensä 6 '8 '82 '84 '86 '88 '9 KUVIO 6. Maatalouden tuotantopanosten hintaindeksien kehitys

21 2 Tarvikehintojen nousu oli vuoteen 1985 asti muita panoksia.selvästi nopeampi, mutta tarvikkeisiin sisältyvien lannoitteiden ja ennen kaikkea nestemäisten polttoaineiden edullinen hintakehitys (kuvio 7) käänsi tarvikehintaindeksin alenevaan suuntaan. Vuoden 1985 jälkeen palkkojen nousu on ollut muita panoksia nopeampaa. Korkoindeksiin on vaikuttanut panldden antolainauskoron aleneminen vuodesta 198 vuoteen 1987, jolloin Suomen Pankin peruskorko oli useiden muutosten jälkeen 2.25 %-yksikköä vuotta 198 alempi. Tuotantopanosten hintaindeksissä on yleismenojen hintakehityksen mittarina käytetty Tilastokeskuksen laatimaa tukkuhintaindeksiä. Suhdeluku Vökilonnoitteet Ostovökirehut Nestem. polttoaineet 6 '8 '82 84 '86 '88 '9 KUVIO 7. Tarvikehintaindeksin eräiden alaindeksien kehitys MAATALOUDEN KOKONAISLASKELMAT Maatalouden kokonaistuottoon sisältyy tuotannosta kauppaan toimitetun tavaran lisäksi myös viljelmillä ruokatalouteen käytetyt oman tilan tuotteet. Viljalla laskelmaan sisältyy myös se osa rehuviljasta, mikä myydään rehuteollisuudelle ja mikä taas ostetaan takaisin tiloille pääasiassa rehuseoksina. Kotoisen rehuviljan käyttö ei siten sisälly laskelmaan. Taulukoissa on esitetty laskelmassa käytetyt viljan, perunan, maidon ja lihan määrät Nämä määrätiedot perustuvat pääasiassa maatilahallituksen tilastoihin. Muiden kasvinviljelytuotteiden määrät ovat keskusliikkeiden ja teollisuuden tilastoimia määriä. Kananmunista on käytetty koko tuotosmäärää. Puutarhatuottona laskelmaan on otettu Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon vastaavat markkamääräiset tuottoerät. Samoin on tuottoon luettu vuokratulot tuotantovälineistä sekä rakennuksista ja maasta kansantalouden tilinpidon mukaisina. Tuotossa on erikseen otettu huomioon maatalouden saama tuki siltä osin kuin se ei sisälly hintoihin. Tuottoon on lisäksi luettu tuotannon tasapainottamis-

22 21 toimenpiteistä aiheutuneet korvaukset Satovahinkokorvaukset on otettu tuottona huomioon sinä vuonna, jolloin korvaukset on viljelijälle suoritettu eikä sijoitettuna sille vuodelle, jolloin kato on aiheutunut Kato tosin vaikuttaa tuloihin katovuotta seuraavanakin vuonna. Satovahinkokorvauserän ajoittamisesta aiheutuu suurten satovahinkojen ollessa kysymyksessä tuntuviakin eroja satovahinkovuoden ja sen jälkeisen vuoden lopputuloksessa. Menettely johtuu kuitenkin laskelmassa noudatetusta kassaperiaatteesta. Tuottomäärien hinnoittelu perustuu tuotteesta saatuun kokonaishintaan, joka sisältää liikkeen maksaman kokonaishinnan lisäksi valtion maksaman aluetuen ja muun hintapoliittisen tuen. Maidolla ja lihalla kuukausitilityshinnan lisäksi maksetaan jälkikäteen suoritettavaa ns. jälkitiliä, joka on osa vuoden kokonaistilityshinnasta ja jonka suuruus todetaan liikkeen tilinpäätöksen yhteydessä. Toisaalta kun hinnoittelu perustuu tuottajan todella saamaan hintatasoon, hinnoista on vähennetty vientikustannusmaksut, joita on peritty maidosta ja sianlihasta, sekä maidosta vuodesta 1985 alkaen peritty kiintiömaksu. Omavaraiskulutus on hinnoittelussa arvostettu samanarvoiseksi kuin markldnoitu tavara. Kustannuksia laskettaessa on pyritty saamaan tiedot erikseen määrien ja yksikköhintojen osalta. Periaatetta on voitu noudattaa lannoitteista, kalkista, ostorehuista, rehunsäilöntäaineista, ostosiemenistä, eläinten välityksestä, palkoista ja sosiaalikuluista aiheutuneita kustannuksia laskettaessa. Muiden kustannuserien osalta markkamääräiset kustannuserät ovat sellaisinaan maatilatalouden yritysja tulotilaston (MYTI) ja kansantalouden tilinpitoon perustuvia eriä tai asianomaisen alan tilastoimia kustannuseriä (kasvinsuojelukustannus, tapaturmavakuutusmaksut sekä sijaisavusta ja viildwvapaasta aiheutunut kustannus). Tuotantopanosten hinnoittelussa on yleensä käytetty hinnastojen vähittäishintoja. Lannoitekustarmus on aikaisempiin vuosiin vertailtavuuden vuoksi arvioitu myös vuonna 1985 loppupuoliskon osalta vähittäishintatasoon, vaikka tosiasiassa lannoitteissa tuli voimaan 1.7. alkaen uusi, perushintataso, joka on vähittäishintatasoa alempi. Samalta vuodelta on laadittu lisäksi rinnakkaislaskelma, jossa lannoitteet on toisaalta hinnoiteltu koko vuoden osalta vuodesta 1985 alkaen käytettyyn perushintatasoon. Rinnakkaislaskelmassa on vastaavasti rehuseosten hinnoittelussa siirrytty käyttämään tukkuhintatasoa aikaisemman vähittäishintatason sijasta, koska tukkuhintatason on Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan todettu olevan lähellä viljelijän todella maksamaa hintatasoa. Tätä tukkuhintatasoa käytetään rehuseosten hinnoittelussa edelleenkin.

23 22 r- CD VD cn r-3 ri ri CO CO o' ui d<if) NM NO CO Cr) e-ico WO MO V3 1 kon N mo m,4.n.- 4,J.. '.i:; p.,-1.-i.41 '41 N N Cr) M T-1 N, Ch CA Ul Ch CQ OD Cr) VD CQ CO N a3 N N ('4 VD WO O1 MM LO.-4'.O NO.:1,.-1 eg V) cr,.--i VD N V3 CO Zt, N 1-1 co cv 3 Ch VD CO CO ro vg cyz VD 3 [ON N O VD CQ V3 r, 1-1 O"" 3 ('r4 CO CO Ch CO Cr) CO NOh ri C) C, Ch r-1 N Ch Ct, VD Ch U") N s co 3 2 N LO Nl 3 trio 1 W SM UI e-1vd V31-1. MN M LOW M W W W M W 1 3 U") CO..4, S CV '. ( N N CQ N N ZN Ch 3 N " O Ui Ui Csi N N NP C,i ui I.-4 CO Ch 3 CA U-) Ul Cr) M 1 CV 3 CD VD,-1 co CQ C, ri 1-1 S r- U7 N ct.... N N Cg.. tfl N Cr) 3 co N 1.11 CD ( 1 1 ri (V CO - CO N CO Ul 3 N t-i CA Ch 11') ul VD II) C3 CQ e-1 E-4 Pffl flw d

24 23 N (r) kj t-- H cv ei CO Ui CO CO c, N CA Ui CP... o- H H H -4 VO N ei N R cv ri r-1 ra e-i N CO 9-1 er; 1., CO N CP -1 1 r, c, r4 ri 1 <3., N CP g -1 C, 9-1 CA CA 9-1 CD ci d,-; N 1-1 Ci T C,,i CO C, N N N N 113 kid cv N r e I o Ö { CV,-4 '. c:p 1 N 9-1 Cn Ui CD VD si kid C.) CA C:l 3 r-1 15 cp cp cp r-1 U, cz, T-1 r (V 9-1 C, e-1 e5 ci ci cy d r4 r-1.-1 CD CP -4 2 CO C4 CD N CP r4 Ul ei V3 9-1 C, CO... N -4 1 r4 cn cn ci N r-1 r-1 CP N 113 tl, cn CA cl CO CO C`I VD CO r-1 C, Ul C4 ra r4 cv cy co t, CO Cn ei CO V3 CP CD V3 V3 C) 1-4 ri CPr4 Ui CO 1 N O)? e.i '-4cP UI ral 9-1 '-4CN C, r:1 - ; d -i o,id d d CO r4 R r 4 r r4 CD '. 3 C1 113 CT Ul CP 3 C4 cn,4 CD cn r-4 CD CA 1 N CO ON r-1 r4 CO r-1-4 kg CD r, d d to..1., R.. N N CD r-1 e.-4 ' N N Li 1 N Ui C, CV CN 3 r-1 CA Ch CO kt/i), R r-.1 CV Cs; '.. cn '-4,-4 Cr) r N 1:79 Ui UI.< Ilman pikkuvasikkaa

25 Maatalouden kokonaistuotto Maatalouden kokonaistuotto sisältää maataloustuotannon arvon lisäksi myös vuokratulot, erikseen sellaisen tuen, jota ei makseta tuotteiden hintoina ja joka siten on vaikeasti jaettavissa tuoteyksikköä kohti sekä tuotannon tasapainottamiseksi saadut korvaukset (taulukko 15). Eri tuottoerien tilastolähteet ja laskentatavat on esitetty liiteessä 1. Liitetaulukoissa 1-3 on eri tuottoerät esitetty yksityiskohtaisesti. Muusta kuin varsinaisesta tuotannosta saatujen tuottojen (vuokratulot, tuet, tasapainottamiskorvaukset) osuus on vaihdellut TAULUKKO 15. Maatalouden kokonaistuotto milj. mk Kasvi- Puu- Koti- Tuotan- Vuokratuotto Tuetn tarha- eläin- Tasa- Kokonaisto tulot yht tuotto tuotto yht. pain. tuotto -korv. yht ) Sisältää satovahinkokorvaukset TAULUKKO 16. Eri tuottoerien osuudet kokonaistuotosta, % Peltoviljelytuotto Vilja 9.9 Perunat 2.3 Muut 3.6 Yhteensä 15.8 Puutarhatuotto 3.4 Kotieläintuotto Maito 42.3 Liha 28.4 Kananmunat 4.3 Muut.1 Yhteensä 75.1 Vuokratulot 2.8 Tuet 2.6 Tasapain. korvauk..3 Satovahinkokorv

26 6-9 % kokonaistuotosta (taulukko 16). Kotieläintuoton osuus oli vielä vuosina 198 ja 1981 noin 75 %, mutta on pudonnut sen jälkeen alle 7 %:n. Vuonna 1987 katovuosi vähensi peltoviljely- ja puutarhatuottoa, jonka suhteellinen osuus oli vuoteen 1986 mennessä noussut vuosikymmenen alun tasolta noin 5-6 prosenttiyksikköä. Nimellinen kokonaistuotto on noussut vuodesta 198 vuoteen 1988 runsaat 76 %. Kotieläintuottojen kasvu on ollut muita tuottoeriä hitaampaa (taulukko 17). Muuta tuottoa on kasvattanut ennen kaikkea tuotannon tasapainottamiseksi maksettujen korvausten lisäys. Vuoden 1988 muun tuoton määrään vaikuttaa erityisesti edellisen vuoden satovahingoista vuonna 1988 maksetut korvaukset TAULUKKO 17. Kokonaistuoton ja sen pääryhmien kehitys suhdelukuina 25 Kasvinviljely- Puutarhatuotto tuotto (ilman puutarhatuottoa) Kotieläintuotto Muu tuotto Kokonaistuotto Kokonaistuoton volyymikehitys Määräkehityksen selvittämiseksi koko kokonaistuoton osalta keskimäärin on eri vuosien tuotemäärät hinnoitettu saman kiinteän vuoden, tässä kysymyksessä olevien vuosien kohdalla vuoden 1985 hintatasolla. Tuotannon ulkopuoliset erät kuten tuki ja tasapainottamiskorvaukset on muutettu klinteähintaisiksi tukkuhintaindeksiä käyttäen eli on edellytetty niihin sisältyvän hintakomponentin, jonka kehitys on vastannut yleistä hintakehitystä. Tukkuhintaindeksiä on käytetty myös rakennuksista ja maasta saatujen vuokratulojen ldinteähintaista sarjaa laskettaessa. Puutarhakasvien tuotto ja tuotantovälineistä saadut vuokratulot on saatu myös kiinteähintaisina Tilastokeskuksesta. Taulukon 18 lukusarjojen perusteella lasketut suhdeluvut on esitetty kuviossa 8. Tuotannon volyymi oli parhaimmillaan vuosina 1983 ja % ja vuonna 1986 vajaa 1 % yläpuolella vuoden 198 tason. Verrattuna vuosien keskitasoon ylitys vuosina 1983 ja 1984 oli 5-8 % ja vuonna %. 198-luvulle osuneiden

27 26 usean huonon vuoden vuoksi tuotannon volyymin vuosimuutosten keskiarvo oli -.4 % vuotta kohti ja muut tuotot huomioon ottaen oli koko kokonaistuoton volyymin muutos keskim. +.9 % vuotta kohti (kuvio 9). TAULUKKO 18. Maatalouden kokonaistuotto vuoden 1985 hinnoin , milj. mk Peltovilj. tuotto Puutarha tuotto Kotieläin, tuotto Tuotanto Vuokrayht tulot Tuet 1) Tasayht pam. Kokon. yht ) Sisältää satovahinkokorvaukset Suhdeluku '8 '82 84 '86 '88 '9 KUVIO 8. Maatalouden kokonaistuoton volyymikehitys (198=1).

28 27 ffi Tuotannon volyymin muutos Kokonoistuoton volyymin muutos KUVIO 9. Tuotannon ja kokonaistuoton volyymin prosenttimuutokset edellisestä vuodesta. 52 Maatalouden kustannukset Maatalouden kustannukset koostuvat hyvin erilaisista kustannuseristä. Osa on voitu laskea määrä- ja hintatietojen kautta. Osa on taas sellaisia, joista on saatu kokonaiskustannuserä esiin. Tilastokeskukselta. Liitteestä 1 ilmenevät kustannusten laskentaperusteet sekä liitetaulukoista 4-5 yksityiskohtaisesti eri kustannuserät. Taulukoissa 19 ja 2 on esitetty kustannukset pääryhmittäin. Vuosi 1985 on laskettu kahdella tavalla, jolloin lannoitekustannus on laskettu sekä vähittäisettä perushinnoin ja rehuseoskustannus vähittäis- ja tukkuhinnoin. Kehityksen seuraamiseksi sarjat voidaan ketjuttaa.

29 28 TAULUKKO 19. Maatalouden kustannukset käyvin hinnoin , milj. mk Tarvik- Palkka- Kone-1) Rakenn.1) Korot Muut Kust keet kust. kust kust. menot yht ) Sisältää poistot ja kunnossapitokustannuksen Uusi kustannusten laskentaperuste lannoitteilla ja rehuseoksilla TAULUKKO 2. Eri kustannuserät kokonaiskustannuksista, % Lannoitteet ja kalkki Ostorehut Muut tarvikkeet Tarvikkeet yht Palkkakust. Kone- ja kalustokust Rakennuskust Velkojen korot Muut kustann Kokonaiskustannuksista runsas puolet on tarvikkeista aiheutuneita, ja niistä edelleen lähes 2/3 lannoite- ja rehumenoja. Kone- ja kalustokustannus muodostaa kustannuksista viidenneksen. Kustannuseristä nopeimmin on vuodesta 198 lähtien kasvanut korkokustannus, yli kaksinkertaiseksi ja toisaalta hitaimmin maatalouden palkkakustannus. Kaikkiaan kustannukset ovat nimellisesti nousseet vuodesta 198 vuoteen 1988 lähes 7 %:lla.

30 29 Kustannusten volyymikehitys Kustannusten määrällisen kehityksen selvittämiseksi on kunkin vuoden kustannukset laskettu kiinteässä, vuoden 1985 hintatasossa. Niiden kustannuserien osalta, joista on erikseen saatavissa määrä- ja hintatiedot on kunkin vuoden määrät hinnoiteltu kyseisen vuoden hintatasolla. Muiden kustannuserien volyymikehityksen selvittämiseksi on markkamääräisistä kustannuksista eliminoitu hintakomponentti jakamalla kustannukset vastaavilla hintaindekseillä. Kustannuserät kiinteässä hintatasossa on esitetty taulukossa 21. Kustannusten volyymi oli vuonna 1988 vajaat 6 % korkeampi kuin 198 (kuvio 1). Tarvikekustannusten volyymi on huippuvuoden 1982 jälkeen pudonnut alle vuoden 8 tason, TAULUKKO 21. Maatalouden kustannukset vuoden 1985 hintatasossa, milj. mk Tarvikekust. Palkka- Kone- ja1,) kust kalustokust Rakennus-1)Korot kust Muut menot Kustannukset yht ) &sahaa poistot ja kunnossapitokustannuksen Uusi kustannusten laskentaperuste lannoitteilla ja rehuseoksilla. mikä johtuu lähinnä rehuseosmäärien tuntuvasta laskusta. Vuoden 1984 jälkeen tarvikemäärissä on nouseva suunta, mutta taso on edelleen alle vuoden 198 tason. Koneiden ja kaluston sekä rakennusten poisto- ja kunnossapitokustannusten volyymit ovat tarkasteltavana olevana aikana nousseet 1-14 %. Eniten kasvua on ollut korkovolyymissä, joka on noussut 1.9-kertaiseksi. Aleneva kehitys on ollut palkkatyön työpanoksessa, joka on alentunut vuodesta 198 n. 3/4:een.

31 3 Suhdeluku '8 '82 '84 '86 '88 '9 KUVIO 1. Maatalouden kustannusten volyymikehitys (198=1). 53 Maataloustulo Maatalouden kokonaistuoton ja kustannusten erotukseksi jäävä maataloustulo on korvausta yrittäjäperheen maatalouden hyväksi tekemästä työstä ja korkoa yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle. Maataloustulo on lisäksi laskettu kiinteähintaisten kokonaistuottojen ja kustannusten erotuksena, joka siten osoittaa maataloustulon reaalikehityksen. Maataloustulo kunkin vuoden ja vuoden 1985 hinnoin on esitetty taulukossa 22. Suhdeluvut (kuvio 11) osoittavat maataloustulon reaaliarvon pysyneen ensin vuosina samalla tasolla. Vuonna 1983 siinä oli tuntuva nousu, miltä tasolta maataloustulo nousi seuraavana vuonna vielä 3.1 % eli 142:een kun 198=1. Sen jälkeen maataloustulo aleni runsaat 9 %, jolla tasolla se pysyi seuraavanakin vuonna laskeakseen 1987 alle vuosikymmenen alkuvuosien tason. Vuonna 1988 maataloustulo oli reaaliarvoltaan noin 22 % korkeampi kuin edellisenä vuonna.

32 TAULUKKO 22. Maataloustulo käyvin ja vuoden 1985 hinnoin vuosina , milj. mk. 31 Käyvin hinnoin Muutos ed. vuodesta, %. Vuoden 1985 hinnoin Muutos ed. vuodesta, % ) ) Uusi kustannusten laskentaperuste vuodesta 1985 lähtien Suhdeluku taloustulo 14 Reaalinen ma taloustulo 1 6 '8 '82 '84 '86 '88 '9 KUVIO 11. Nimellis- ja reaaliarvoisen maataloustulon kehitys suhdelukuina (198=1).

33 32 LIITTEET Liite 1. Kokonaistuoton ja kustannusten laskentaperusteet Liitetaulukko 1. Maatalouden kokonaistuotto käyvin hinnoin , milj.mk ft H Maatalouden kokonaistuotto vuoden 1985 hinnoin , milj. mk Maatalouden kokonaistuottoon kuuluvat määrät , milj. kg Maatalouden kustannukset käyvin hinnoin , miljank Maatalouden kustannukset vuoden 1985 hinnoin , milj. mk Keskipitoisen maidon hinta , p/1 Naudanlihan hinta , mk/kg Sianlihan hinta , mk/kg Lampaanlihan hinta , mk/kg Pikkuvasikan-, siipikarjan- ja hevosenlihan hinnat , mk/kg Kananmunien hinta , mk/kg Maidon tuotantoavustus , p/1 13. Naudanlihan tuotantoavustus , p/kg Sianlihan tuotantoavustus , p/1 Lampaanlihan tuotantoavustus , p/kg Maidon lisähinta , p/1 Naudanlihan tuotantopalkkio , p/kg Lampaanlihan tuotantopalkkio , p/kg Kananmunien lisähinta , p/kg Maidon vientikustannusmaksut , p/1 21. Sianlihan vientikustannusmaksut , p/kg Rehuseosverot , p/kg Lannoiteverot , p/kg.

34 33 LIITE 1. Kokonaistuoton ja kustannusten laskentaperusteet 1. Kokonaistuotto Kokonaislaskelman tuottopuolella pyritään selvittämään kokonaissumma, jonka viljelijät ovat myymistään tuotteista saaneet. Tuotoissa otetaan huomioon myös viljelijöiden omassa ruokataloudessaan kuluttamat tuotemäärät a) Kasvinviljelytuotto Kasvinviljelytuotto koostuu rehu- ja leipäviljan, perunan, sokerijuurikkaan, öljykasvien, herneen ja nurmikasvien siementen kauppaan tulleesta tuotannosta sekä viljelijäväestön tuottamiinsa tuotteisiin kohdistuvasta omasta kulutuksesta. Koska kokonaislaskelmissa ei oteta huomioon maatalouden sisäisiä siirtoja, omalla tilalla käytetty tai toiselle viljelijälle myyty rehuvilja, nunnirehu tai siementavara eivät kuulu laskelman piiriin. Viljat: Laskelmissa huomioon otettava rehu- ja leipäviljan tuotannon määrä koostuu kauppaan tulleesta viljasta sekä viljelijöiden omassa ruokataloudessa kulutetusta viljasta. Kauppaan tulleen viljan määrä saadaan Valtion viljavarastolta ja tiedot viljelijöiden omasta kulutuksesta maatilahallituksen (MTH) otantatiedustelusta. Viljavarasto tilastoi kauppaan tulleen viljan määrän kuukausittain ja MTH:n otantatiedustelusta saadaan tiedot kalenterivuosittain. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos (MTTL) hinnoittelee viljamäärät maatilahallituksen tilastoista saamillaan hinnoilla, jotka tiedustellaan kuukausittain viljankeräilyliikkeiltä. Viljan hintatiedot ovat tuottajille maksettuja keskihintoja rahtihyvitykset mukaan lukien (rahtiveloitukset vähennetty). Rukiin hinta sisältää Pohjois-Suomen rukiista maksetun tuotantopalkkion. Peruna: Tiedot perunan kokonaiskäytöstä saadaan MTH:n otantatiedustelusta. Teollisuusperunan käyttömäärät ja hintatiedot kysytään perunateollisuudelta. Siemenperunan sopimustuotantoa koskevat määrä- ja hintatiedot saadaan Siemenperunakeskuksesta. Ruokaperuhan määrä saadaan erotuksena, kun MTH:n tiedustelemasta myydyn perunan ja viljelijöiden omassa ruokataloudessa käyttämän perunan määrästä vähennetään teollisuusperunan määrä ja siemenperunan sopimustuotantomäärä. Ruokaperunan hintatiedot saadaan PSM:lta ja TTT:ltä samalla.

35 34 Sokerijuurikas: Kasvinviljelytuotto sokerijuurikkaan osalta lasketaan PSM:n sokeritehtailta tiedustelemien määrien ja hintojen perusteella. Juurikasteollisuuden viljelijöille maksama melassihyvitys otetaan huomioon juurikkaan hintaa laskettaessa. Öljykasvit: Rypsin ja rapsin määrät perustuvat öljynpuristamoiden (Oy Kasviöljy Ab, Öljynpuristamo Oy ja Tuottajain Rypsi Oy) vastaanottamlin siemenmääriin. Hintana käytetään MTH:n tuottajahintatilaston mukaista öljykasvien keskihintaa. Herne: Kuivaherneen hinta- ja tuotantotiedot kysytään Viljavarastolta ja Alastaron siemenkeskukselta (Hankkija Maatalous Oy), Vähittäiskaupan Teollisuudelta (VKT) ja Tukkukauppojen Oy:ltä (TUKO). Tuoreherneen osalta määrä- ja hintatiedot kysytään Lännen tehtailta ja Pauligilta. Nurmikasvit: Nurmikasvien kylvösiementen tuotantomäärät perustuvat Valtion viljavaraston tilastoihin. Hintoina käytetään Viljavaraston vahvistamia perushintoja. Nurmikasvien kylvösiementuottoon sisältyy viljellyn peltoalan perusteella maksettu siementuotantotuki. b) Puutarhatuotto MTTL saa puutarhatuottoa koskevat tiedot valmiiksi laskettuina Tilastokeskukselta. Puutarhatuottoon luetaan viljelijöiden omaan kulutukseen harjoittaman kotipuutarhatuotarmon ohella myös varsinainen kauppapuutarhatuotanto. Siihen luetaan vihannesten, juuresten, marjojen ja hedelmien tuotanto eli koko puutarha-alan tuotanto lukuunottamatta koristekasvituotantoa. Puutarhatuotto sisältää teollisuudessa käytettyjen puutarhatuotteiden ja viljelmillä kulutettujen tuotteiden arvon. Teollisuuden raaka-aineina käytettyjen puutarhatuotteiden arvo saadaan teollisuustilastosta. Kokonaislaskelmissa otetaan huomioon viljelijöiden saamana tuottona 9 % teollisuustilastosta saatavasta arvosta. Suoraan kulutukseen käytetyt määrät saadaan vähentämällä MTH:n satotilastosta saatavasta kokonaistuotoksesta teollisuustilaston mukaiset teollisuuden raaka-aineena käyttämät määrät. Edelleen jako tuottajien ja kuluttajien kulutukseen menevistä osuuksista suoritetaan marjojen, juurikasvien ja vihannesten osalta vuoden 1971 kotitaloustiedustelusta saatavilla prosenteilla. Hedelmien osalta tuottajien kulutuksen %-osuus saadaan Hedelmä- ja marjaviljelijät ry:stä. Vihannesten ja juurikasvien hinnat ovat PSM:n ja TTT:n keräämien hintojen painotettuja keskiarvoja. Marjojen ja hedelmien hinnat Tilastokeskus saa Puutarhaliitosta paitsi omenoiden hinnat, jotka ovat Kauppapuutarhaliitosta.

36 35 Kotieläintuotto Maito: Maitomäärä koostuu meijereiden vastaanottamasta, tiloilla kuluttajille suoraan myydystä ja tuottajien ruokatalouksissaan käyttämästä maidosta. MTH tilastoi meijereiden vastaanottamat maitomäärät sekä maksetut hinnat ja tuet kuukausittain ja tiloilla suoraan myydyt ja tuottajien käyttämät määrät otannan perusteella vuosittain. Hinta sisältää toteutuneen tilityshinnan lisäksi aluetuen, maidon lisähhmat ja meijereiden maksamat jälkitilit Hinnasta vähennetään kiintiömaksut Näin ollen viljelijöiden maidosta saama keskihinta saadaan lopullisena lasketuksi vasta tarkasteluvuotta seuraavan kalenterivuoden puolella. Liha: Kokonaislaskelmassa otetaan huomioon erillisinä tuottoerinä naudan-, pikkuvasikan-, sian-, lampaan-, hevosen- ja slipikarjanliha. MTH tilastoi teurastamoissa teurastetun lihan määrän ja siitä lasketun hinnan ja tuen kuukausittain. Tiedot kotiteurastuksista saadaan MTH:n otannan perusteella vuosittain. Lihan hinta sisältää toteutuneen tavoitehinnan lisäksi aluetuen, lisähinnan ja jälkitilit Kananmunat: Kananmunien tuotosmäärät ja hinnat saadaan maatilahallituksen tilastoista. Eläinten vienti: Eläinten viennin arvo saadaan ulkomaankauppatilastosta, josta on vähennetty ravihevosten viennin arvo. Tästä on maatalouden saamaksi tuotoksi laskettu Tilastokeskuksen arvion mukaan 93 %. Vuokratulot Vuokratulot tuotantovälineistä: Tiedot koneiden, kaluston ja muiden tuotantovälineiden vuokratuloista ja -menoista saadaan Tilastokeskuksen laatimista maatilatalouden yritys- ja tulotilastosta sekä maatalouden kansantulotilastosta. Kokonaislaskelmassa käytettävä vuokratuloerä on arvioitu siten, että maksettuihin vuokramenoihin, joiden katsotaan vastaavan maatalouden sisästä vuokraustohnintaa, on lisätty vuokratulojen ja -menojen erotuksesta se osa, mikä vastaa koneen osuutta maatalouden ulkopuolelta saadusta vuokratulosta. Koneen osuutena on laskelmissa käytetty 6 %, joka Työtehoseuran mukaan vastaa traktorin osuutta traktorityön kustannuksesta. Vuokratulot rakennuksista ja maasta: Tiedot vuokratuloista rakennuksista ja maasta saadaan maatilatalouden yritys- ja tulotilastosta. Koska yritys- ja tulotilasto valmistuu parin vuoden viiveellä, on kahta viimeisintä vuotta koskevien tuloerien arvioitu kehittyneen tukkuhintaindeksin mukaisesti

37 36 e) Tuet, tuotannon tasapainottamistoimenpiteistä aiheutuneet korvaukset ja satovahinkokorvaukset Osa maatalouden saamasta hintapoliittisesta tuesta sisältyy rukiin, maidon, lihan ja kananmunien hintoihin. Loppuosa maatalouden valtiolta saamasta tuesta muodostuu viljelmän koon ja kotieläinten luvun mukaisesta tuesta sekä rehuviljan tuotantopalkldosta. Tuotannon tasapainottamistoimenpiteistä aiheutuneet korvaukset perustuvat ja valtion välisiin sopimuksiin, joiden mukaisesti korvausta maksetaan tuotannon lopettamisesta, vähentämisestä tai lisäämisestä. Tiedot maataloudelle maksetusta tuesta, tasapainottamistoimista aiheutuneista korvauksista ja satovahinkokorvauksista saadaan maatilahallituksen tilastoista. 2. Kustannukset Kokonaislaskelman kustannusosalla pyritään selvittämään, mitä menoja tuoton aikaansaamisesta on vuoden aikana aiheutunut. Väkilannoitteet: Väkilannoitteiden määrät saadaan Kemira Oy:n ja Suomen Farmipalvelu Oy:n tilastoista, joista ilmenevät eri lannoitelajien kokonaismyyntimäärät. Metsälannoitteet eivät sisälly laskelmassa käytettyibin lannoitemääriin. Lannoitteiden hintoina käytettiin vuoteen 1985 saakka kuukausittaisia valmisteverollisia ohjevähittäishintoja. Vuodesta 1985 lähtien lannoitteiden hintoina on käytetty vastaavia perushintoja. Vuoden 1985 kokonaislaskelmat on laadittu molemmilla hintatasoilla. Erikoislannoitteiden hintoina käytetään edelleen hinnastoista saatavia ohjevähittäishintoja. Kalenterivuoden keskihinta kullekin lannoitemerkille lasketaan kuukausittaisten hintojen aritmeettisena kesidarvona. Maatalouskalkld: Maatalouden käyttämän kalkin määrät ja hinnat perustuvat Kalldtusyhdistyksen ja Suomen Kuonajaloste Oy:n tilastoihin. Väkirehut: Rehuseosten määrätiedot saadaan Valion maatalouskemian laitokselta, jossa tilastoidaan seosmäärät rehutehtaiden vahnistamien määrien perusteella. Varastojen muutoksista ja näin ollen varsinaisista myyntimääristä ei ole saatavissa tietoja.

38 Rehuseosten hintoina käytettiin vuoteen 1985 saakka rehutehtaiden hinnastojen ohjevähittäishintoja ja vuodesta 1985 lähtien hinnastojen tukkumyyntihintoja. Hintoihin sisältyy rehuseosvero ja valkuaisvero. Kokonaislaskelman ryhmä muut väkirehut sisältää ohra- ja kaurarehujauhot, rehumaitojauheen, herajauheen, heran, heratiivisteen, kuoritun maidon sekä melassin ja melassileikkeen. Vuoden 1988 laskelmassa on mukana myös suoraan tiloille myyty soijarouhe. Sekoittamattomina myytyjen rehujauhojen määrät saadaan Valtion maatalouskemian laitokselta. Rehujauhojen hintana käytetään hinnastojen ohjevähittäishintoja. Rehumaitojauheen ja herajauheen määrät ovat meijerien viljelmille palauttamia määriä. Kuoritun maidon määrään sisältyy viljelmille palautetun määrän lisäksi meijerisikaloissa käytetty kuorittu maito. Heran ja heratiivisteen määrät sisältävät meijereiden maidontuottajille ja sikaloille myymät määrät. Tiedot maitorehujen määristä ja meijereiden perimistä hinnoista saadaan maatilahallituksen meijeritilastoista. Viljelijöille palautetut melassin ja melassileikkeen määrät ja hinnat saadaan juurikasteollisuudelta. Rehunsäilöntäaineet: Rehunsäilöntäaineiden myyntimäärät ja vähittäishinnat saadaan Valloita, Farmokselta ja Hanideijalta. Kasvinsuojeluaineet: Kasvinsuojeluainekustannukseen sisältyy rikkakasvihävitteet sekä tuholaisten ja kasvitautien torjuntaan käytettävät aineet. Tiedot näiden aineiden myynnin arvosta tuottajahintaan saadaan maatilahallituksen torjuntaainetoirnistosta. Jotta tuottajahintaisesta myynnin arvosta päästään vähittäishintaisen myynnin arvoon, siihen lisätään liikevaihtovero ja kaupan palkkiot. Ostosiemenet: Siemenviljan (ruis, vehnä, ohra ja kaura) ja hemeen määrät saadaan Valtion viljavarastolta. Tiedot juurikasvien sekä nurmikasvien siemenmääristä saadaan pääosin Valtion siementarkastuslaitokselta, Maatalouskeskusten Liitosta ja ulkomaankauppatilastosta. MTTL:lla pidetään siementavaran hintatilastointia maatalouden tarvikehintaindeksiä varten. Hintatiedot kerätään eri keskusliikkeiltä seuraamalla siementen ja siemenseosten (esim. multamaan siemenseos) merkkirehun hinnankehitystä. Poltto- ja voiteluaineet: Poltto- ja voiteluainekustannus sisältää maatalouden yritys- ja tulotilastosta saatavan traktorin, leildumpuimurin ja viljakuivaamon poltto- ja voiteluainekustannuksen. Arvokehityksen ilmaisijana käytetään Tilas- 37

39 38 tokeskuksen yritys- ja tulotilaston poltto- ja voiteluaineet-erän perusteella laskemaa arvoindeksiä ja MTTL:lla laskettua polttoaineiden hintaindeksiä. Sähkö: Sähkökustannus perustuu myös maatalouden yritys- ja tulotilastoon. Arvokehitys lasketaan vastaavasti kuten poltto- ja voiteluaine ryhmän kohdalla. Maatalouden poltto- ja tarvepuu: Maatalouden poltto- ja tarvepuuksi käyttämästä omasta puusta aiheutuva kustannuserä on maatilatalouden yritys- ja tulotilaston sekä kansantulolaskelmien mukainen. Eläinten välityskustannus: Välitettyjen porsaiden ja vasikoiden määrät sekä välityskustannukset ovat liha-alan keskusliikkeiltä saatujen tietojen mukaiset Yleiskustannus: Kokonaislaskelman yleiskustannus saadaan maatilatalouden yritysja tulotilastosta, jossa yleiskustannukseen on luettu maatalouden osuus henkilöauton ja puhelimen yms. käyttömenoista, vakuutukset (traktori- ja palovakuutus) ja ryhmä "muut menot". Yritys- ja tulotilaston yleiskustannuserän lisäksi kokonaislaskelmassa otetaan huomioon saman tilaston mukainen erä "muut kotieläintalouden menot", joka sisältää mm. eläinlääkintä-, karjantarkkailu- ja siemennysmenot. Yritys- ja tulotilastoa koskevat tiedot saadaan Tilastokeskukselta. Palkkakustannus: Palkkakustannus muodostuu palkatulle työvoimalle maksetuista palkoista ja välillisistä palkkakustarmuksista. Maksetut palkat lasketaan Tilastokeskuksen palkkatilastosta saatavan maataloustyöntekijöiden kokonaistuntikeskiansion ja maatilahallituksen työpanostiedustelun tulosten perusteella. Välilliset palkkakustannukset sisältävät lakisääteiset ja työehtosopimusten mukaiset vakuutusmaksut ja sosiaalikulut Kone- ja kalustokustannus: Kone- ja kalustokustannus saadaan kokonaislaskelmaan kansantalouden tilinpidosta. Se sisältää kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta ja kulumisesta laskettavan poiston sekä korjaus- ja kunnossapitokustannuksen. Poisto lasketaan Vakolan maatalouskoneiden myyntitilastosta vuosittain saatavasta kone- ja kalustopääoman bruttomuodostuksen arvosta, joka sisältää olemassa olevien koneiden ja kaluston kulumisen ja kone- ja kalustopääoman kasvun. Poiston määrä saadaan tasapoistomenetelmällä 11 vuoden poistoajalla. Korjaus- ja kunnossapitokustannus saadaan maatalouden yritys- ja tulotilastosta.

40 Työvälineet ja laitteet: Työvälineillä ja laitteilla tarkoitetaan vuoden aikana hankittua pienkalustoa, jonka taloudellinen käyttöikä on alle 3 vuotta ja jonka arvo verotuksessa otetaan huomioon kertaluontoisena poistona. Työvälineistä ja laitteista aiheutuva menoerä on Tilastokeskuksen laatimien maatilatalouden yritys- ja tulotilaston ja kansantulolaskelmien mukainen. Rakennuskustamus: Kokonaislaskehnan rakennuskustannus sisältää kotieläinrakennusten, maatalousrakennusten, kasvihuoneiden ja salaojien poistot sekä korjauksen ja kunnossapidon. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä kiinteän pääoman bruttomuodostuksesta 4 edellisen vuoden bruttoinvestointien summasta 2.5 %:ksi. Kasvihuoneiden osalta kokonaislaskelmassa otetaan huomioon 75 % rakennuskustannuksesta (25 % koristekasvituotannon osuus). Salaojien kohdalla poistetaan 6 vuoden investointikertymästä 1.66 %. Korjaus- ja kunnossapitokustannus em. rakennusten ja salaojien osalta saadaan maatilatalouden yritys- ja tulotilastosta. Rakennuskustannus on kansantalouden tilinpidon mukainen. Korkokustannus: Korkokustannus saadaan maatilatalouden yritys- ja tulotilastosta. Koska po. tilaston mukaiset korkomenot sisältävät maatalouden korkomenojen ohella myös viljelijäperheiden metsä- ja sivuansiotalouksiin kuuluvia korkomenoja, arvioidaan maatalouden osuus kyseisestä menoerästä luottokantatilaston ja maatilatalouden yritys- ja tulotilaston avulla. Eläinten tuonti: Eläinten tuonnista aiheutuva kustannus sisältää ulkomaankauppatilastosta saatavat tuontiarvot, joista on vähennetty ravihevosten osuus ja lisätty tullien osuus. Ostajahintaiseen arvoon pääsemiseksi lisätään em. summaan vielä kaupan välityspalkkiot Eläinten tuontikustannus saadaan kansantalouden tilinpidosta. Vuokramenot Vuokramenot tuotantovälineistä sekä rakennuksista ja maasta saadaan maatilatalouden yritys- ja tulotilastosta. Koska po. tilasto valmistuu parin vuoden viiveellä, on kahta viimeisintä vuotta koskevien menoerien arvioitu kehittyneen tukkuhintaindeksin mukaisesti. Maatalousyrittäjien sosiaalikustannukset: Maatalousyrittäjien maksamat tapaturmavakuutuslain mukaiset pakolliset tapaturmavakuutusmaksut saadaan Maatalousyrittäjien eläkevakuutuslaitoksen (MELA) tilastoista. Tiedot sijaisavun käyttämisestä ja viikkovapaatoiminnasta maatalousyrittäjille aiheutuneista kustannuksista saadaan Sosiaalihallitukselta. 39

41 ao co co..o co cn s s r4 s s an C4 CO 41. N. r-i 1 T-I N 11 cn.. 1 V) ON CO, 1.1,, r 1.) '..4 N 1 1 Cr) ',-I +, '.-I +-i N),,.11. I' N N T-I Lrt,C. I, H N L1D TIT,13 I'),l N P T-I trt st.,-1' r4 in in I' T-1 N TO. 11, 1')' 4.1. H 'CP. 1 N 1 o.--i N N sl., r Cl) W'1I ' CO. CO N 1 Ch N N. N CT1 CO CO..... Cr, Cr, Cl) 'ON N,C) 1. N. Cl) ) N to o co s.-1 s...i 1.1' in , tn v-i -1 N o.4. o (1)1 1-1 N. 1-1 ' N el Cl) 111 H N ' 1 ot m co to N 1 N trt 1-4 N,CI ri,1 CO CO 1-1, N N 1 ), T-I.1., Cl) to r4..o...4 o -1 co Cr) CID Cr, N r-i ri CO CO r- -1 Cl) -I ' N' 1 CO Cl) CON , N.4..i..-1 ( N CO to o [ft in N Cl) 1-1 co rn N.2. Ch. en s.,-4 'O Cr,,-4) 1 1 1) (1) N.. Lf) 1-1. LC1 3 N'... T-I 1-1 Ln ' (1) ei In r4 - co s co s»1») 1-1, N.1. C CO 1 N ,-1' ', N C to ( ' ) ) ) CO N )ON tn to (l) ), cn N N N ' 1 Cl) T-I T-I N CO ' - 4 N Cl) ),-4 1,1 N CO CO.. r I Cl) tn cn -1..,.4, lid N N co ro tn '.-1 s o.4. s 44., to N CO o -t c4 1 CO. 1 N»(I), 1.1. CO N 1 N' 1 Ch H, 1, N T1T N N CO Cr. ' ) 1 ) ' 1 1,1 to to rn.. En Cl) N 1-1 H N N ' 1 ) 1 T-I ODO NNN)1 '» N 1-1 CO CO CP v-i Cl) co -.1 co.4...o 4 N Cl) "). C.-1 s o -. s Nl ch Cl) s ' 1») ('1 tr) o.-1 N. '1»)»( CO Cl)»ON.1. N N '.4. CO Ln ' N ' (1) UI. ) 1.-1 co o co os...»-4 ) N N 1 -I, ri to to 4. N ' 1») 1 Cl) s.-1 (-.--t. 1 N ('4' N. co to Lil N ' N 1-1 1(1) 1-1 H N. N 1 Ch N Cl) Cl),--1 Cl) r Cl) N 1 cr co M N )1 ) TO, N. l 1 ' co co 1 s ct,.4. 1 IDI'). trt ('4) o s Cl) co o T-1 1 )3) +t, )/1 r4 ).. 1,C) 1 1 o o 1 TIT Cl) CO v-i CO Ch ) CO ( Cl) u.) to. CO. CO Lf1 LC) in OT.../. ('4 )»-1(.J. T-I CO Nl 1-1 CO 1 N 4 T-I. Cl).11' ,C) 3. T-I CO N('4 N 1, T-I HI N.. 1-1, N (1)1»ON h,.1. N' (ON Cl) co.4. Nl., ('4) H13,.1. ' CO. Ch CO -I Cl) N N CO Cl.1, (1) [LI LO CO.4.») Ch L11,.1, ) 1 N to ' ) co., en.-t V3 111 Cs1 CO V:1 -I.,ID Ch. V:,.-I ko Nl I.-- H CO CO r n,c, 1 Cl) En c.. en r-i LO 1)3) 2 T-I N - (e, )»O N 4 1,C).-1 v-i N CO CO 1 'O»1 (1») N r- -I, T-I.- 4»14) ('i l. Cl) 111 CO. 9 cn»-1 ).1, ON 1 1 ('41 ' Cr) 1,CI.,. - 1 N N. 1 N, N.-I N.4. '4' Cl o to CO N '41 m».1... CO 1 (ON.-1.1.r..1. T-I Cl) 1(1) ('4.-» ('4 ) T-I Cl) 1-1 )»-11 T1T 1 4 'ON N HI 4' r-1 T-I o o, Ch 1 lid TP CO Ln o o s co.4 o co co Cl...I co ('4( ',-1, l 1 CO N 9-1 ).4, N N 1-1,. 3 C,1 'N ) N 1-1 ( ).--1 N. 1 1 s 4. in to 1-1 r N T-I 1-1 Cl) 1/1 1 N»-1 N,-1-1 (' N»-411) 2 CO 1 'N -I , Cl ( F E CO o C E Cl. 14 Cl r) CU Ld X 7 r= o.-.4 o t. 4., t...1 It H It > ta :8< 1 El,,-) )3 CO CO Z, E X Z EI LE n:i CO e-1 1 i4 X (LI +I IT1 CO 4 )4 X HI Cl Cl >1 7 EI») ) _X ++, I CU H HI o Z ho co > x co E. C CO : Z Z. PU UT AR HA TUOT T O E. E -.4 E E-. HI 4-1 HI CO O 1 E etr )3 F E X..4 rd 4-, > 1-11 z 4,-1...I , fel 13)) :4,i -.-1 ta g.-i.-i f4 g :d oi.i : co :r4.-i r,g g g 41 C) ' X 7 1-, E Z.-1 7 > +I 1 1 X E 4-'Z CO h1 CO E.-I II CO...I CO C.1 h E -I-, ) UI H X 7 El, 7. al I4 7.7 ). :1 E. E > E. 7 +-I,1.2) Z 111 ) +1 +-I r W i.-i Z T UOTANTO Y HT EE NS Ä

42 41, N ln "I UI, ) (. -1 (-4 rl /-1 cl) 3 c re> N H cr, cn rn 1 1 LLI N 1. N.11-1 (. 'r'.4, M C.1 cr. JO 1-1 Ce), CO CO 1-1 S -1 c-1 N1 N( 1() ) On 1-1 ON.4-1 Ch 1-1 N rn (f) CO, 1-1 N 1-1 CO.. Ct. CO Cs1 ct 11, Ii ( 111 N LID NO, N. C.. 1 ((n CO ' ( (, N N 1-1 (O N,-4(, 1 N C UI 1 CO Cn. S ( ( (L, ('4( -1 CO NI, c-1 cr r1 (. 1-1 ),-1( 1-1 N N U) N (') ( CO r-1 1 N (( 1 N N,t) S, 1-1 ( Lt n1,-1( 1-1 C91 CO 1-1 N S N (, N o' 1-1 C4 C st. 3, 1-1 Ch. 1 1 N 1 N,1* -4 (4).1.. N(') C9) 1-1 N 1.-1 ( ( UI 1-1. 'N N 1 CO 1 In Ln V) 3 UI ( N ('4 ln (, CO CO 43 N C1 CO ri 1 (.-1 ( UI W1 LCI,CI d (, 1-1 Lil, CO, N C,1 CO UI, CO N '(') CO, N, N N.11 CO 4 c H O N 3 Csl Ln. LII 1, N c (ON, -1 CO -.-1 CO 1-1 N N.. N CO Lf) N N 9ct CO CO CO r-1 t-1, 1 3 rn N C 1 -) CO LLI 9-1 N,-1( 3, vf)... 4, CO CO ) cv c r:4 ( (-I Le) en s CO Ch 111 th 1-1 Liitetaulu kko 1. VUOKRATULOT ja maasta () E. 1 Ccl ta CO, X 4 X E. 13., c:c, 13,, Z 4 51, 1-1 IX ta : 1,O LO. (4) 4-,, o. : ' $ > 4-' 4- E -4 E.H 111 Fg 4-, ) Z 7 1 : Z E, 4, H : ((1] ( , ) E. C.1 4-,. )-' X 4, H H Naudan lihan SATOVAHINKOKORVAUKSET KOKONAISTUOTTO YHTEENSÄ

43 CO 1,CP CO 3 4 N N.., N 1 N CO Cr, C... Ch CO Ln Ln , S "IP, <I. UI CO S N 1.. N 1.1. N S 1-1 V. o, cr, UI S S N S '4'( 141 V' T-1 1 S,,...., (4) h.2. V: ('4( S 1-1, CO,, CO 1 V' CO H v-i... V' N S T-1 UI '4' N. V. N Nl ON ( 5 V:,...,. LO CO 43 er, N, N. N V:. N : N 1 N T-I 1 ('3'4 CO CO... II) 1,, CO N N 5 7,.4. co s,1 ) V. N N CO 1 UI 1-1 t--i CO, III V. (' NO H ' 4 Lf), OON V N UI, N 1-1.,r1,431N31 v-1 1 CO (ON en N v-i N '.1 S CO CO NO 1. 5 v S (( N LC) (( h UI,o. -i T-I S S 121. (1) 3 1 v.i ( 1 N V. CO CO CO 1-1 S NO.1 UI N S vl. 1 N 3 CO 1.4. S 5 v-i V. 3 S IN V. IN S.2. v-i CO 1-1 T-I.. N 1 vd. NO'...1. NO N T-I N N M.V. N CO 1 CO S,-l r. 1-1 ED CO f VI. S NO' 113 S 3 C11 4 UI.-I 4. UI c, ' 13 4-, 1.11 :1 h ON, no 1 N'4' CO.- ' 4 UI 1.. UI 5, ON 4 V:. 4 If) CO (V SN4 PIO, N N v-1 5 '4( 1 N CO (4).4. UI 1-1 S N N 1 1 N 1 1. If> CO CO M in ON 1 M. CO N 1 CO -1, N CO.4. CO N S ((.«. UI CO 1, LC1 1 CO 1 1 S ) ( 3.4. N, T-I 1-1 N kl. 1-1 Cf, CO. 1-1 H LI1 N N V. CO NN UI, UI, N.- 1 CO V? UI54N Cfl 5 N.. 1 V. CO CO CO - 3 H S CO CO N N Lil 111 O N CO S ( N N S H vl. CO 3 S s c ( lfl, CO ON N S CO N '4'4' 111 S N V. '4',,) S V III N N.2 T-1 VD 1 4:1 N VD. :1 N. LII LC) T-I 1 vt... S tn CO.-1 N N T-I '4'N UI 1-1,51:1-1 CO 1 1 -, 1 CO CO, II) 5 N.. S S N 3 LI1 CO 1 T-I VI' ,-1 ) V' 1-1 CO 111 '4' S NO S ( 1 v-i 1 '4' 3 (V S N N N V. ON -I N 1 V. M CO, CO ON 111 CO 1-1 N N 1../. S ('4 CO.4. CO 4 UI T-I N 1 V. N V..4. S T-I CO 4 UI 1 1 H 1 ('5( ' 1-1 vl, N 3 NO S S CO 1 N UI T-I 1-1 N N 1 N N ON N N 1 v S UI,-4.-1 N 1-1 CO S 1-1 N to N Nl ON,-4 III ON CO 1 CV lil 5 r-i ON LI) 111 III 4.2 N c.) 1.-- c.1. cn 1 k (( 1-1 N 1 1 LII T-I, NO '.4( to Lf) N 5 T-I 1 CO, N 1-1 S, , V'. CO VI. CO 3. (4') 1 N --1 S UI.1 S -1( vl. S ( N 1 T-I , Liitetaulu kko 2. 4., 1 F I) 4.4 E 41 G C ui ta > "I.-3 1 W X (71 a,..4 ",-, ui 7 7., 1-, 1 4- H > 7nO cn Z o, -.-I 1 1 X Z H X 1 +I N1 :OI.X.-1E.1, E 1 ni, LI X -, 77 7., F Z C4 ;, 4.-. cil cn : M Z >, PUUTARH A Juur i TUO T kasv it TO X 4-' M 4-1 E Z C :1 E-«-. Z K OT IELÄI N TUO T TO I I ni G,-. G G G..-1 '4.. G :4 e--1 CO. 1 W CO 4, cl -. n7 ra, M X,., i..y g > :r I Ii)..-. G n-i.-i Z Ct. co.-1 [47 >. TUOTA N TO Y HT EE NSÄ

44 43 Ill UI N N N 'e N '.-1 N',13 N 1.11.,. rn N CO ', TP T-I CO 4, 4, N.1, 1 ) ' N (') , 9-4 -I ' -4 ('41') 1. III eri N ce N tn ' N 1-1, ei 4 ei '4' CO en co a, (ON a) ' ',-,.-I.-I 4 ul -i a). 111 ei 'ON ) N , s.-i 1' )'.-I 4 ) -i (1) (e) T-4.-4 ' 1-1 N 1 -t N V:, ',-4 N (t) N.-4' T-I Ch 111 (') 1 T-I 4 CO CO 4 4 CI 111 N 1 ol 5 4 ) N N 111, (4) «1 '.1 T-1 in.1.,-i UI) '.-4 CO CO N N N N 3..c? '.-4 N. 44 N (ON 1 N 11),41 5 (4) 4 UI),o N CO ce, V:, N 1 (4) ,-4 ' ei ei tri s co en ( ( T-I N Nl CO '.-1 1 N,, 1 5 T-I 1 N 1N tn.4) , N CO 4,-1 st T-I Ln N (O,-4.-1 ' 1-1 ei.1..t. ' (ON 1,-I( al./. '4' 3, 4 ) in CO CO ) N cn 1 4 ( 44 N C 'O ei, '.-4 1 ' r- 5 T-I T-I 4 (4).I..-1 UI),r.-1 CO N, ' (4) 4 1 CO N N,-4' (D,-4 CO cc, N N N d. '( 1-1 Le, cn (4) -i ((4) o, ',-1 (4).-4,-, en NUO.1. T-I Lf ) (O,-4 N N (O,-1 '4'U) ( ( (4) ).1. CO, N r - (.45 ('4(4) 5 N( Ii N N in Ot rn (O ei m...-1,o (O.-4 N N 1-1 N N 1-1,c.,,c; en -I , LI1 T13. c..1 5 in 1-1 T-I 111 ei ei,c,.1. 4,1 N 1-1 Cr, N CT1 N m.,o 44 co (( co 4 4''4' ei 4 o, ' -I 111 N N 4, 5 en cm -c.4..--, te,...?. o co tn , in cy, N, co o, La" ei ' ( (4 ' '4v-4' 1-1 Nl 1, 1.1. ) 1-1 cr, 1-1 sa Liitetaulu kko 2. cem. -,-, cci...k.-( m -, E-,. X X,-, E., 43.-1,. > :n1 X ni, Z ca 4,(O 4,, 1,1 ta ta :ro O ta X E 4-, ui 4 > til 4, E..-I 7 4-,. 4 :, rl E N-1 1,4 4-, : > 5, ') 7 4-, X CO > 4, 4-, -I CO E-,.-I 4-' E E. 1 CO : -ei e-i CO CO UI 4-, 'C1 4-, 4-, 1 -.-I Z.E : I 4-, :. )U o E. 43 cn E :...-i -,-, ol cn Z E : r-i cn gc Z.-i, > -.. Z Z cn rli E.--1 Z Z Ni cu <L3 > :ro ui g H 43 cu >1 43 a) La E. -.-, -i 7, La E- La 43 co --t. UI).) X E. >I --i 43. -r4 >, E. E-'..-1 X 44 2 E.,11Z,1 wci):,-1:1-1 co o ct1 cu Z > E. Z >. SATOVAHINKOKORVAUKSET KOKONAISTUOTTO YHTEENSÄ Muutos ede ll.

45 44 l VD r- cn u) VD VD 1 ry un ry co,r kr: r- cn cr cr CD r- r- rn ry rn CD y- r- rn Zr ryo VD co r- CD r-cd cn CD r- V3 r- r- VD ry r- VD r- r- CV rn VD 1.1 N l C7 CO V:, 1 CN 1 r- CD U1 CV VD cv r- rn OD CV CD U/ r- cr VD 1 C1 r- cr r- OD rn r- C) rn CN s OD Ul rn CD c- CD VD CD CO CV r- ry OD r- 1 CO 1 VD CD cc U1 CD cc Ul 1 ccv- r- OD r- CD r- cr r- CD N 1 CD r- cr CD c) ry cr VD r- ry 1 ld,r r- r- r- CV N CV CO cr CO cr CV rn 3 r- 1 N 3 a- 1/4 VD LD Ul IN 1 ON 1 r- rn r- P1 CO '1 Cr VD CD CV r- CD CD r- :nal 11 CO CN CO cr ccn-m N 1 I- 1- (V 1 CO CN CV 1 CV CD r- cr CD CV U1 rn 3 r- nn ry ( co cn,r CN r- r- cr CD CV CP r- 1 CD CO rn 1 CD rn r- OD CV VD CV r- OD Cr OD un ry on en rn CO U1 1 ccr-,r ry cr un cp nn ry ry ry r- on CV CV r- VD OD r- rn CD r- VD OD 3 CD r- OD cp CD 3,r r- VD CN cr VD r- r- N - r- OD cr OD Ul r- rn c- r- r- T- rn CV OD cp ry rn nn cccdcr rn CP rn VD CD OD Ul CD rs1 un VD cr r- r CN CV CV VD r- CD VD,1 nn r- 1 1 CD r- OD OD r- r- r- OD r- CO t',1 U1 rnc Csi r- c, CO Cr C7 r- VD CD CV VD cn rn un rn CV CD CN U/ CV cr Ul VD VD VD r- r- CD r- cn CD r- rn rn N 1 r- r- ry ry OD r- ry un nn (Nl V3 1 CV VD r- cn CV CN rn CN U1 Ul CV CN CN ry r- cy VD CO CD CD CD cr N n n occooulcco CN r- CD Lo en LO r- ry VD r- CV VD VI r- CV cn rn rc, (Li f-4 ril 4-I rtl C -'-4.. «5 (i) s-i 3, ni (4) (4) C C (4) 3-1 -Ii.--1 al..%4 4 4 rtt 4-, (-4 -i, ,-1..-I -,-, (CS (1) > E,-I U),-I 1-1 C.) () Ct., -r-, (41,--i (4)L C C rd : rö ni,-1 S-1 -.X (1: --: rö cl) -:-: C ni cr: C rö CO >-: C -:-: rö X {3, Q) ni :-: --: ) X -I-:( -(-i X : E > -:-: C (-I (1). II (1) -:-:,--1 1 rö ( -,-: -(-1 (1) (1) -:-: rcl -:-: r4 > 1:4 E: (1) U) : Z z Ii: U) :-- Z CO >

46 45 ' CP, ch N cr, ' H 1 ( 1 N M.-I' CM CP en 111 N s N , ) ' T-I neirce Orn ne.. 1 ' Ch '1 in.p.-i '.C. -I Le) () (, N T-1 «I T-1 ('3 1-1 T-1,.111 en 1.NCONO ) 4 1-1, H 1-1 re 1-1 N' 1 ) 7 ' v I CO 1-1 N 1-1 ' 111 CO... LO CO.. NO'.. k en CO...1. h N Cl) LO N ( 1 1 3`..,I. ' N ) ON,C,,23 CO T-I 1. CO 1-1 T-1,, N 17, N.1. 1 CO. 1-1 ' 1 (') (8), T N 1 ( m N N H m 1 N Cl) r't 1-1,4 Ni. N ei 1-1 Cr) 1-1 / N,-4 tre 1 UI CO N t-i ) N N, N.. CO CO.. CO 14)., N rn. M N en n. in il1 N 1-1 ), Lse LID ;I 1-1 N '(.,, in 171 CO in,. N N 8, N Ill 1 LID 1-( CO 1-1 (, '4' 1 N 1 N, ) M e-i 1 I', ' T-I N en ne 3 H T-I ire H N O UI N 1-1 N 1 114) 1 UI tx) ' CO N M 'N /7 1 ( 1..1 (' CO LO 111 1, ' N, T-I 1-1 Le> N ((8) 7 T-I CO L4) 1 'Cr 1 O,-4 1 N N CO N ' N N N T-I T-I tn r-i en T-I 3 s ( Ch , NILS 1 114) ' en e, (( ON CP 1 4) 1 ( 1 ' N'.1. CO. 11) N t-1.. r- N 1 1 Ul 1 ( 8') 7,-I) ( ( in clv ' 1-1 te, 1 ''(') (' N 1 ('4,-1 r-i ) 7 1 T-I N N T-I T N T-1 N 1-1 Ln r-i N 1 1 ( N el NILS -1 17, 11 N r- N1-11 ''''m 31-I N 7 T-1 N N T-1 T-I T-I T-I ne N HI 1 N 1 1, 1 ' T-1, 1 1 si..-i h 'ON r. -I CO ( (.-1 c, hi r Le) 7 1. CO 1( 4 HI N I1), ' M N ). 31 N 1. N.-l.4 UI 11), 2.- ei T-I ('5 ( HI CO 1 N T-I 7 ' N II) N '( (1) 1 T-I 1 CO 1-1 N LO 5 1 (8) ONO '' 8').. ( N 1 N CT, LO ) LO ' CO en,c2,-i CO 1 NILS 1-1 m Ne. N 1, (V) ,C) T-I 11i) N 1 CO '.-4U) N N.-1 ( 3 N N U3 1 L11 N N..Q. to CO 1 CP, N M N 1 ("('5 CO 3, CO 1 8 N NO) CO N O) I -.1 N (.4 '('( 1 '8') N SI 1-1 (,7 1 ) 1 CO 7 el. N N ie.> ce rn sr.--i.r M SO nen] N 111 en 1-1 N.. (8') en '8') N N 4 in c., N e-i N NILS, 1-1 ( N ('4.4 N.. H NO) 3 T T-I Vä kilan noitteet N.1. Cr% -seokset (') O O kel I LO ca o CO CO C C 74 X IV n1 41 -H 1 E, Cl 41 4,.-1 ta 4-, 47 :C : 1 ta en U Z X W H 7 ( 4-1 X 1 +-I C ta HI > 711 H , H -.4 H" 1 4 ta j ":- «).- 4" Li 6- ' C C.e el o a, 4, -I > M >, x a, -,-, (z,, > co 4-. H a,.-1 CO , 7 :41.Z - -1 E > E.- H ta 47 ta C 71 C :.., e P, ta ea 47 CU X H C E I X Z C X H 7 : ta dl i ta g g g dl 4, 7 X > 1 /..W.--1 ta -,, - -1,1 7 H 41.1 E... C " 134 4).1-1 H Z Cl , :..K. 1 1, X : 1X > 4,,X 4, , H - -1., ta > 1:1Q. ta 4.1,-I. 1 > tu 1 : 1 H 1.-% +1 X 1 1 4, al ta : :..%.-1 : Cl) De W.-1 C 1,OE N1 >,. O 1 E-, 14 > 1,1 > E LI) RI T-I Muutos ede ll., , 1 LO 1 LO.1 4-' ( ta 1:5 t.. 4, Väkilannoitt Väkilannoitt 1-1 N ta 1 4,1 n CO el 4, uc r Ja väkirehuseokset,

47 46 1 ' '-4 CO 111 c. 1. Nl OONN (15 co a 1 1 1,15 n n NON m o n.-4 ri n o N.1. (451 N 1 CO N , CO 1 v-i CO T-I T-I 4 In ON en ri en r,,i ri,43 h ri M rn 514 N i en...i N ri ri N, UI 4 ri to en sl. CO.1. 1 T-1 CO Tct II) 1 ON S 1. CO e g g 1. CO 4 Cr) N 1 1 CO '5' N Tcr r-i N 1-1 n 1 T-I n '51 14) 1. N sit 1 rn h '5'N ol N Ch T-I 1 T-I III ) 1 -I S n..-4 al T-I CTI IT CO 1 1 In S N 1, Lel h Ln TOT II) II) CO 1 CO CO Cr, III TA 1 1 NIT 1/3 LIN cr, en te/,--1 en 1,-1 ' '5' H 1., 1-1 T4T ) S Cl 4 1 T-I 1 T-I TOT CO T-I, cr CO 1 r-i S S ' L IS N 15- N rt kc,.. 51)8') T T vdt Oi 1 141, cr 15)' cit 1 LIN '5'14) ri CO 1 ' T-I 1-1 1( N Cl.1111 C1,, N 4, CO T-I CO vt/t S S CO N 1-1 LLI CO T4' (45 te).1, Il...I..., CO 1 Cl r ' N 1-1 h Ln 1. a ml o o o Ln o co 1. E T-4 e N' cf a. Ln Ch, 1-1 v--i n a tr, 15'-.4. ' 1, CO,..4. CO N sr n cr In 1 CO 1 4 Nt. T4T T-I UI Cl T4T 1 1. N N CO r r-i N.4. S 1 T-I N en.--1 h 5- re, '5'O 3 1 CO 1-1 T-I 1 T-I N 1-1, T-I.1' N N 111 T-I CO 1-1 N Lel N,--1. en te) 1.-- (4) C N C... 1 I CO e 1,I /..I T--I to ri. en C. 1 1 TOT o, T1 CO cli 1 1N r-i Cl 111 ve,, T,IT S 1 4 CO 1. CO CO N TIT S r-i 1 T-I S n ri, en Cl Cl,-i en ri N In en cs) 1-1 ri m, 1-1,43 S vz/t, N en 1 1. en 1 CO IT S LC, 11- CO e e e ON 1 S 1 1 S 1 Ch S 1 N Lil 1 CO CO CO skt TZI. UI <1. L15 C -I 4' TOT N T-I.4, 4 te, tr, ' N C... 4 Lel N n.,,i. 3 ri r- m 1-1 N TIT T-I en ri r-.. T-I T-I T-I 4 en T-I 1. I en N 11 CO N 1 TII 3,-C, sr ('4 CO LIN S T-1.T4' CO CO CO e 1. Cf, CO 1 ( Cl 1' h e--1,-4,o en ) ( ri 41. eo.--. In 1 '5' I 111 ' (4) vvit 1 1 -, cr,...4. r r-. 1 T-I ,11-5 T Q., Cl ri S 4 T-I CO 1, 1 1. CO.T1T 4 en en eri TI. In.-I CO e en T-1 1 T4D.-I Ch 1 T-I, en In 1-1 CTI N 1-1 Cl til 1 r-i 1-1 en... en a N, cn.--1 N.1. 1 ('4 ri TO r4 3 ) S ('4,-, Ol T-I,I, T-I N CO X 7 Nl h CO III CO.cr T Cl 1 1, 1-1 S N Cl 1 C CO.,.et. in : 1 5'1 Ln co n o o 1 CO te/ ri N r-i In en -1 ri ri cr, 1 en rt 4,5 cr. 141 T1T 1 "1T, r-i ch r-i 4,IT S vtl T-4 Ln,-C, 1-1 CO 1T ta -i X L i itetaulu k ko 5. T:IT OD ts, T-I 1.11 CO ID o.4. 1,1 N, en r M 1(45 Cl N N N ' c IN I, LIS T-I 1.7 CO 1-1 CO. 1,, , ra ae, 7.5 C ts 4-1 CO. 5) ml , L9 :4O 4-' , m m :5) La 7 ( m 4., r1 -T-a , Z5) 7..-i o ri 7 ta 1.1,C1 4-, ts1 '55) X 4, 1515 g (13 +1 g 7 La 7,-1 7 -,-1 4/ -,-, X '5(.1 7-4,4 >1 LO T-I 4-, g 4-, -1-1 T-I CCI :,tl 4-, 4-4 Z > re a ) X.5 M ,-1 4., 4-1 NO 44 4., co m t5 > X.,-1, >4, 7 7, Ln H ts -..1 CO 4-, 119 I-, OX -TIX E 1 ate-,.-11 P 15 4-, C.1 7 : -1 4, ta 43 ta 4-. ta /4 44 > 4/ --1, til : - 7 > 41 r3 4, to ta 7 c X 4,, >, 7 ta ta Cn Q1 ri ta 43 ta,-1 -,--,, X44 4-, 4-, 7 --) x z X 44 -, )C -I 415 corncu , X7W. 7 :/ 1 al 41 X -i ta -,--, -,-1 - -i 7 -re al E X -1 II X -, - -e Z -,-i M -i 7 mo o ris., 4-, E al > 4.,.1 7 rl tr! Z T-I CO F4 L9 E..-1 4, : CO W C CO X 4 1 I 4 X NO C 11 X C W CO 4-, E ta > 4 X I I X 4-, 4-, -T-I -T-I X I I W I I 91 I I X -T-1 X I I I EI 4-, C11 X X 4 ri. :ui a) ri :.. -) ml ei mi m :5; 5) 51 o :ro o rt rt o o >4 m 15,-1 7 m Z ei. cn kl >. 54 E-'( E E H 14) V äki lannoitte i den V äkila nnoitteet

48 47 N 1.3' CO C:1 M U1 cr U1 UI 1 1 /-1 111/ r-1 rel tli. (1:1 >1' 4-1 r-1.p rn m m r- co r- 4..) cn r- r- VD.P U/ r %.4 CD r- CD U1 rn CD 11) - 1D4 > 1 VD CN r- cr U1 CD /,1 -r-1 1 rv CD 111 rq r- CN m VD 1 1 «3.S4 -r-1 UI 4-1 UI.1' 1 CN OD r- rn VD rn rv C) C,/ VD r- r, OD cn (ei (I) r- rv rv rv rv rv rv rv rv OD Ul U1 CN CD C) -r-1 E Keskipitoisen maidon hinta :w 1-)(-) 7 1 OD.M VD OD r- ni tr) m CN r- 1 CD CN 'Cr 1 m LI-) LI, CO VD P1 U1 C I Nl,1 \1 C>,r VD CD VD r- r- un r- r- CN c r- CN C11 CD VD r- r- co co OD OD 3 1 Liitetaulukko C 1 cd,s4 C 5 W > M H r- CD r- crn.1' un N rn 1 CD r- N VD 11 rv CD rv rv r- CD CO.P VD OD CD r- rv rv m m rv rv cv cv rv rv CD r VD r- 3 3 OD OD CO 3 3 CO 3 CO cn on CN 1 1 1

49 48 Liitetaulukko 7. Naudanlihan hinta , mk/kg. Tuotantoavustus Tuotantopalkkio Jälkitili Hinta ilman avustuksia Kokonaishinta Liitetaulukko 8. Sianlihan hinta , mk/kg. Hinta ilman avustuksia Tuotantoavustus Jälkitili Kokonaishinta Peritty vientikust. maksu Liitetaulukko 9. Lampaanlihan hinta , mk/kg. Tuotantoavustus Tuotantopalkkio Jälkitili Hinta ilman avustuksia Kokonaishinta

50 49,r r- 1 1 UD,,P co VD r- 1 r- UD r- r- UD 1 rv 'CP U1 UD CO CD r- CV 1 CN rv rv rv 1 1 UD, V U1 r- r- CD CD CD CD CD r- r- r- CD CDccDo c CO UD V 1 r- 111 r VD 111 '. 11' s) un UD CO r- V rn V rv rv ry, CN r- UD U1 un,r 1 VD CA 3 ',1 1 r- N 3 1 cn c) rv cy rn r- QD 1 11,7 CD CD CD CD CD CD CD C) CD CD c CD CD CD CD, r- r-,r CD CD CV ry 1 '. <1 1 CO 'Cr r- rv rv rn rv r- CV QD C) r- 111 P1 UD 1,r rv r- CD CD V (N C ri,p 11 UD r- UD VD 1.11 UD r-,p OD C) CD CD C) r- r- r- CD CD CD CD Liitetaulu kko 1. u r- CD U1 V OD, ('4 1 oo 'CM CD CD CO 3) rv rn rn 'CP 1 V3 Ul VD r- CD r- rv rl,r 1(1. r- co co co CO 3 OD CO CO CO CA CA CA 1 CA cn

51 5 Liitetaulukko 11. Kananmunien hinta , mk/kg Tilityshinta Lisähinta Jälkitili Kokonaishinta Liitetaulukko 12. Maidon tuotantoavustus , p/1. la Ib IIa IIb IIIa IIIb IVa IVb Ulkosaristo 1/8-111/ IV/8-111/ IV/81-111/ IV/82-I11/ IV/85-IV/

52 51 Liitetaulukko 13. Naudanlihan tuotantoavustus , p/kg. la Ib II III IVa IVb IVC Ulkosaaristo 1/8-/V8 16 kg , kg kg kg Lehmä V/8-IV/81 16 kg kg kg kg Lehmä V/81-IV/82 16 kg kg kg kg Lehmä _ V/82-IV/84 16 kg kg kg kg Lehmä V/84-IV/85 16 kg - - _, kg :13 kg kg Lehmä V/85-IV/86 16 kg kg - -, kg kg Lehmä _ 4 V/86-16 kg kg Lehmä

53 52 Liitetaulukko 14. Sianlihan tuotantoavustus , p/kg la Ib II III Ulkosaaristo 1/8 - IV/ v/8 - iv/ V/82-1V/ Liitetaulukko 15. Lampaanlihan tuotantoavustus , p/kg la Ib II III IVa IVb IVC Ulkosaaristo I/8-IV/ V/8-IV/ V/81-IV/ V/82-1V/ V/84-IV/ V/85-IV/881 ) V/88-IV/892) V/85-IV/86 yli 1 kg, V/86-IV/88 yli 12 kg V/88-IV/89 yli 13 kg

54 53 Liitetaulukko 16. Maidon lisähinta , p/1. V/8-111/8 TV/8-V111/8 1X/8-11/81 111/81-v111/81 15 p/1 15 p/1 15 p/1 15 p/1 kaikesta maidosta, -"- -"- -"- 2 p/ p/ p/1 -"- 9.8 p/1 -"- 1:aan asti 1X/81-11/82 15 p/1 2 1:aan asti 1.5 p/1 -"- 111/82-111/83 16 p/1 -"- 1.5 p/1 -"- TV/83-V111/83 15 p/1 -"- 1.5 p/1 -"- -"- 1X/83-11/84 15 p/1 -" p/1 _._ -"- 111/84-V111/ p/1 -" p/1 -"- IX/85-V111/ p/1 15 1:aan asti 11.5 p/1 -"- -"- IX/ p/1 -" p/1 37 1:aan asti Liitetaulukko 17. Naudanlihan tuotantopalkkio , p/kg. Sonni 26 kg- Sonni 21 kg- Sonni kg Hieho Yli 21 kg Hieho kg Hieho kg 1/8-111/ IV/8-111/ IV/81-V111/ IX/81-11/ /82-11/ /87-111/ TV/ ) ) Sonni kg Liitetaulukko 18. Lampaanlihan tuotantopaikkio , p/kg alle 16 kg 16 kg ja yli 1/8-111/ TV/8-V111/ X/81-11/ /82-VI11/ IX/83-11/ /84-11/ /85-111/ TV/86-11/ /87-111/ TV/ ) 78 1) 13-alle 16 kg

55 54 Liitetaulukko 19. Kananmunien lisähinta , p/kg Lapin ja Oulun länissä Muualla maassa 198 myydyistä kananmunista, enintään 1 kilosta II " "- ei makseta 1/86-111/86-1 kg Yli 1 kg V/86-11/87-1 kg Yli 1 kg /87-X11/87-1 kg Yli 1 kg /88-V111/88-1 kg kg Yli 1 kg 1X/ kg kg Yli 1 kg - -

56 55 Liitetaulukko 2. Maidon vientikustannusmaksut (maan pohjoisinta osaa lukuunottamatta), p/1 198 I-XII VII 5.5 2) VIII-X I-II 1. XI-XII 5.5 3) III-IV 1.85 V-XII I-VII 5.5 3) VIII-IX I-II 1. X-XII.5 III-XII _ 1987 I-XII TV 1. V -VI 5. 1 ) 1988 I-XII ei suoraan tuottajalta VII -X 7.5 1) XI -XII I-VIII 7.5 IX-XII 2.5 Siitä 4. p/1 jälkitilistä Siitä 3. p/1 jälkitilistä Siitä 3. p/1 meijerikuluina Liitetaulukko 21. Sianlihan vientikustannusmaksut , p/kg 198 I-XII I-III 15 IV-XII I-XII I-XII I-II 2 III-XII TV 5 VII-XII I-IV 5 V-XII I-XII I-XII 1

57 56 Liitetaulukko 22. Rehuseosverot , p/kg Kananrehut Sianrehut Vasikanrehut Lypsy- Broiler-, karjan- vitamiinirehut ja kivennäisrehut I-XII I-XII I-XII I-14.V _ V-19.W VI-XII I-VI VII-XII I-VIII IX-XII I-VIII IX IX-XII I-XII V Liitetaulukko 23. Lannoiteverot , p/kg V I -VI 12 VII -XII 11 yli-viii 2 IX -XII I -VI 11 VII -XII V1 23 yli-viii I -VT 11 IX -XII 19 VII -XII V I -VI 6 VII -XII 3 VII -XII I-VI I-VI 1 VII-IX 3 VII-XII 12 X-XII 5

58 MAATALOUDEN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA No 139 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA. Maatalouden raionaalisuudesta ja viljelijöiden verorasituksesta. Helsinki s. TORVELA, M. & PUURUNEN, M. Maatalouden rationaalisuus ja tulojen seuranta. s PIETOLA, K. & JÄRVELÄ, H. Viljelijöiden verorasituksen kehitys kirjanpitotiloilla vuosina s No 14 HOKKANEN, M. Maatalousyrittäjän lomituspalvelut. Helsinki s. No 141 KOLA, J. Maatalouden kokonaislaskelman mukainen tuotekohtainen kustannusjakauma: Kiinteä- ja muuttuvakertoiminen panosmalli. Helsinki s. No 142 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA. Kirjanpitotilojen tuloksia, tilivuosi Helsinki s. No 143 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA. Kirjanpitotilojen tuotantosuunnittaisia tuloksia, tilivuosi Helsinki s. No 144 ALA-MANTILA,. Maataloustuotteiden ja maatalouden tuotantopanosten hintamuutosten vaikutus maataloustuloon vuosina Helsinki s. No 145 TORVELA, M. & ALA-MANTILA. Maatalouden kannattavuus ja rahaliike maitotiloilla Etelä-Suomessa vuonna Helsinki s. No 146 PUURUNEN, M. & TORVELA, M. Katovuoden 1987 tulokset kirjanpitotiloilla. Helsinki s. 6 liit. No 147 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA. Maatalous vaikeissa olosuhteissa. Helsinki s. TORVELA, M. Tervetuloa Suomen, Puolan ja Unkarin maatalousekonomian seminaariin Saariselälle s KORPI, K. Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen mahdollisuudet Lapissa. s SIREN, J. Valtion rooli ja maatalouspolitiikka Pohjois-Suomen maataloudessa. s HUTTU-HILTUNEN, V. Suomen porotalous. s TORVELA, M. Viljelijöiden toimeentulonäkymiä Pohjanmaalla. s No 148 PUURUNEN, M. Viljelijäväestön tulokehitys 198-luvulla. Helsinki s. + 1 liite. No 149 NIEMI, J. Maataloustuotteiden ulkomaankaupan esteet ja niiden vaikutukset. Helsinki s. No 15 YLISIPPOLA, T. Viljelijöiden ja pienyrittäjien tulovertailu. Helsinki No 151 SILTANEN, L. & ALA-MANTILA,. Maatalouden kokonaislaskelmat Helsinki s.

59 ISBN X Hekinki Valtion PainatuNkeskus ISSN