12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet"

Transkriptio

1 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Pääasiassa epäedullisista luonnonoloista johtuen maatalouden tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat. Tuotantokustannuksia kohottaa myös useimpiin muihin EU:n jäsenmaihin verrattuna epäedullinen tuotantorakenne, jota keskimääräisen tilakoon kasvu ja investoinnit ovat kuitenkin parantaneet. Markkinatuotot eivät useimpien tuotteiden osalta kata tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan, ja maatalouden pitkän aikavälin toimintaedellytysten sekä tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maa- ja puutarhataloutta tuetaan budjettivaroin. Maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmän perustan muodostavat EU:n kokonaan ja osittain rahoittamat tukimuodot, joita täydennetään kansallisilla tuilla. Maatalouden taloudellisen toimintaympäristön muutos EU:n maatalouspolitiikan pitkän aikavälin uudistaminen on parhaillaan käynnissä. Komissio on esittänyt odotettua perusteellisempaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Agenda päätöksiä myötäillen komissio on esittänyt maatalouspolitiikan markkinasuuntautuneisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä, maaseudun kehittämistoimenpiteiden vahvistamista, elintarviketurvallisuuden ja laatukysymysten korostamista, ympäristönäkökohtien parempaa huomioon ottamista, eläinten hyvinvoinnin edistämistä sekä viljelijöiden tulojen vakiinnuttamista. Uudistusesityksen keskeisiä muutoksia ovat tukien ja tuotannon välisen kytkennän poistaminen sekä suorien tukien leikkaaminen. Leikattavia varoja siirretään ehdotuksen mukaan maaseudun kehittämiseen ja tulevien uudistusten rahoittamiseen. Maatalouspolitiikan kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu lähivuosina kauppapolitiikan osalta oleellisesti käynnissä olevan WTO:n Doha-kierroksen myötä. Maatalousneuvotteluja käydään vientituen eri muodoista, tuontisuojasta, sisäisestä tuesta sekä maatalouden ei-kaupallisista kysymyksistä. Vuoden 2002 joulukuussa EU:n laajentumisesta päästiin sopuun nykyisten jäsenmaiden ja kymmenen hakijamaan kesken, jotka liittyvät EU:n jäseniksi toukokuussa Maa- ja elintarviketalouden osalta tämä merkitsee sisämarkkinoiden laajentumista ja kilpailun kiristymistä entisestään. EU:n liittymissopimuksen mukaisen artiklaan 141 perustuvan vakavien vaikeuksien tuen kausi vaihtuu vuoden 2004 alussa. Suomen tavoitteena on saada neuvottelutulos tuen jatkosta hyvissä ajoin ennen nykyisen tukikauden päättymistä. Suomi pyrkii neuvotteluissa pitkäaikaiseen tukiratkaisuun, joka turvaa maatalouden toimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuuden Etelä-Suomessa sekä mahdollistaa eri alueiden tasapainoisen kehityksen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteitä ovat luonnohaittakorvaus, maatalouden ympäristötuki, pellonmetsitystuki ja luopumistuki. Kaksi ensimmäistä kuuluvat Suomen horisontaaliseen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosina Pellonmetsityksen ja luopumistuen osalta ohjelmaan kuuluvat rahoituskaudella tehdyt sitoumukset sitoumuskauden loppuun. Ohjelmaa toteutetaan koko Manner-Suomen alueella. Luonnonhaittakorvausjärjestelmällä pyritään varmistamaan ympäristön kannalta kestävän maatalouden jatkuminen pohjoisissa maatalouden harjoittamisen kannalta epäsuotuisissa luonnonoloissa. Luonnonhaittakorvaukset tukevat maatalouden ympäristötavoitteita, mutta ne ovat myös merkittävä osa maatilojen perustoimeentuloa. Ympäristötuen tavoitteena on harjoittaa maatalous- ja puutarhatuotantoa kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisedellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Ympäristötuen avulla vähennetään ympäristöön ja erityisesti pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta ja torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia riskejä, huolehditaan maatalousalueiden luonnon monimuotoisuudesta ja hoidetaan maatalousmaisemia. Sekä luonnonhaittakorvauksen että maatalouden ympäristötuen saamisen ehtona on tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön eli tavanomaisen hyvän viljelytavan ja yleisen ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattaminen. EU:n Agenda 2000:n pitkän aikavälin uudistuksessa on esitetty elintarvikkeiden laatua, standardien saavuttamista ja eläinten hyvinvointia koskevat uudet liitännäistoimenpiteet. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Maatalouden tulojen ja kannattavuuden kehitys Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan maataloustulo nousi vuonna 2002 noin 3 % ollen 1,14 miljardia euroa. Noususta huolimatta maataloustulo oli reaalisesti tarkasteltuna alemmalla tasolla kuin vuosina Maataloustulo kuvaa viljelijöiden omalle työlle ja oman pääoman käytölle saatavaa korvausta. Maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotto vuonna 2002 oli 3,9 miljardia euroa eli vajaan prosentin edellistä vuotta korkeampi. Kokonaistuotto muodostuu tuotteiden myyntituloista ja maataloustuista. Lihasta saadut myyntitulot putosivat, sillä sian ja naudanlihan hinnat laskivat 7 10 %. Siipikarjanlihan tuotto nousi 12 % tuottajahintojen ja tuotantomäärän kasvun seurauksena. Myös maidon tuotto ja kananmunien tuotto nousivat tuottajahintojen nousun ansiosta. Kokonaiskustannukset pysyivät vuotta 2001 vastaavalla tasolla, 2,8 miljardissa eurossa. Maa- ja puutarhatalouden nimellishintainen kokonaislaskelma vuosina , milj. euroa: Kokonaistuotto yhteensä, josta 3 609, , , , , ,7 markkinahintaiset myyntitulot 2 055, , , , , ,8 tuet 1 487, , , , , ,7 muut tuotot (mm. vuokrat) 65,3 55,3 109,9 91,7 66,5 69,2 Kustannukset yhteensä, josta 2 542, , , , , ,0 poistot, korot ja vuokrat 892,5 903,3 893,4 940,6 961,9 975,2 muut kustannukset 1 650, , , , , ,8 Maataloustulo 1 066,6 890,4 940, , , ,8 Muutos edellisestä vuodesta milj. euroa -26,6-176,2 50,5 90,4 68,6 35,9 % -2,4-16,5 5,7 9,6 6,7 3,3 Tilakohtaisesti tarkasteltuna maataloustulo pysyi maitotiloilla melko vakaana vuosien välillä MTT Taloustutkimuksen mukaan. Sikatiloilla ja erityisesti viljatiloilla maataloustulo aleni vastaavana aikana ja vuosittaiset vaihtelut olivat voimakkaita. Maataloustulon kehityksen on todettu kuvaavan keskiarvotasolla melko hyvin myös kannattavuuden kehitystä, mutta kannattavuuden tasoa sen perusteella ei voida arvioida. Yrittäjänvoitto, joka jää kun yrittäjien oman työn palkkavaatimus ja oman pääoman korkovaatimus on vähennetty maataloustulosta, oli maitotiloilla tarkasteltuna aikana joka vuosi negatiivinen ja vilja- ja sikatiloilla paria vuotta lukuun ottamatta negatiivinen. Yrittäjänvoiton ollessa negatiivinen tuotannosta syntyy yrittäjäntappiota. Maatalouden tulojen ja kannattavuuden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä 1. Tuottajahintojen kehitys: Maataloustuotteita ostavan teollisuuden ja kaupan suomalaisista raaka-aineistaan maksama hinta ei voi poiketa merkittävästi keskeisten kilpailijamaiden hintatasosta. Yhteismarkkinoilla maksettaviin hintoihin vaikuttaa sisäisen markkinatilanteen lisäksi tilanne ulkomarkkinoilla. Suomessa maksetut hinnat suhteessa muiden EUmaiden hintoihin ovat vaihdelleet tuotteittain, mutta Suomen hintakehitys seuraa useimpien tuotteiden osalta pääosin muiden EU-maiden hintoja. Esimerkiksi leipävehnästä maksettiin Suomessa lähimpiä EU-maita korkeampaa hintaa vuonna 2002, mutta rehuohran hinta oli jopa alhaisempi. Maidon ja sianlihan tuottajahinnat olivat keskimääräistä korkeampia Suomessa, mutta lampaanlihasta maksettiin selvästi EU:n keskimääräistä alempaa hintaa. Maatalouden tuottajahintaindeksin mukaan maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat 0,3 % vuonna Kasvinviljelytuotteiden hinnat nousivat kokonaisuudessaan 1 % vihannesten, juurikasvien sekä hedelmien ja marjojen hintojen nousun ansiosta, vaikka viljojen hinnat alenivat keskimäärin 3 %. Kotieläintuotteiden hinnat laskivat keskimäärin 1 %. Naudan- ja sianlihan hinta laski 9 %, mutta siipikarjalihan hinta nousi 3 %. Myös maidon hinta nousi 3 %, ja kananmunien hinta jopa 15 %. 2. Maatalouden tuet: Suomen maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmä muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista, joita täydentää kansallinen tukijärjestelmä. Maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaan tukien osuus maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta oli 44 % vuonna Tukien määrä oli suurempi Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 kuin viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon sijoitetun oman pääoman koroksi jäävä maataloustulo, joten tukien merkitys tulojen muodostumisessa on keskeinen. Markkinoilta saadut tuotot kattoivat tuotannosta aiheutuneet muuttuvat kustannukset kokonaisuudessaan, mutta kiinteät kustannukset vain osittain. Osa tuesta käytettiin siten myös tuotannosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen. Maa- ja puutarhatalouden tukea saaneiden maatilojen lukumäärä oli vuonna 2002, mikä oli tilaa eli 2 % vähemmän kuin vuonna Vuodesta 1995 tukea saaneiden tilojen lukumäärä on vähentynyt tilalla eli 23 %. Vuosien tuotannoille maksettavat maa- ja puutarhatalouden tuet, milj. euroa: 2002 maksettu tuki 2003 arvio 2004 arvio Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (mom ) 594,7 608,6 608,6 EU-tulotuki (mom ) 442,7 455,8 456,3 Ympäristötuki yhteensä (mom ) 283,2 305,9 312,3 osarahoitteisen tuen valtion osuus ja kokonaan kansallinen osuus 123,6 138,5 141,3 EU:n osuus 159,6 167,4 171,0 Luonnonhaittakorvaus yhteensä (mom ) 1) 422,0 422,7 412,7 osarahoitteisen tuen valtion osuus ja kokonaan kansallinen osuus 293,1 285,7 278,7 EU:n osuus 128,9 137,0 134,0 Yhteensä 1 742, , ,9 valtion osuus 1 011, , ,5 EU:n osuus 731,1 760,1 761,3 EU:n osuus (%) Kustannukset: Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksillä mitattuna tuotantopanosten hinnat kohosivat 0,3 % vuonna 2002 edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttöomaisuusinvestointien hinnat nousivat keskimäärin 3 %, joista merkittävimmin nousivat koneiden ja laitteiden hinnat (+4 %). Rakennusinvestointien hinnat kohosivat 2 %. Käyttöomaisuusinvestointien kustannuksia kasvatti lisäksi niiden huollon, korjausten ja ylläpidon hintojen nousu jopa 5 %. Myös eläinlääkintäpalvelujen hinta nousi 2 %. Sen sijaan lannoitteiden hinnat alenivat keskimäärin 2 % ja energian sekä voiteluaineiden hinnat 3 %. Rehujen keskimääräiset hinnat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Maataloustuotannon määrän ja omavaraisuusasteen kehittyminen Maidontuotanto kääntyi hienoiseen laskuun vuonna 2002 kolme vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Maidontuotannon lopetti tilaa ja lypsylehmien määrä väheni lehmää eli 3 %. Kiintiökauden 2002/2003 tuotannoksi on arvioitu milj. kiloa (meijeriin lähetetty maito), jolloin maakiintiön ylitykseksi tulisi noin 31 milj. kiloa eli hieman yli puolet kiintiökauden 2001/2002 ylityksestä. Tavoitteena on, että maidontuotanto ei ylittäisi Suomen maakiintiötä. Lihan kokonaistuotanto kasvoi lähes 6 % edellisestä vuodesta ollen ennätykselliset 359 milj. kiloa vuonna Kasvun aiheutti lähinnä sian- ja siipikarjanlihan tuotannon kasvun jatkuminen. Naudanlihan tuotanto kasvoi 1 % keskimääräisten teuraspainojen kasvun ansiosta. Tuotannon kasvua pitkällä tähtäimellä rajoittaa kuitenkin lypsylehmien määrän väheneminen, koska tuotanto pääosin perustuu maitotilojen vasikkatuotantoon. Emolehmätuotannon kautta tapahtuva naudanlihan tuotannon lisäys on ollut hidasta. Sianlihan tuotantoa lisää sektorille tehdyt investoinnit, ja niiden odotetaan lisäävän tuotantoa myös tulevina vuosina. Siipikarjanlihan tuotanto on lisääntynyt kulutuksen kasvun myötä. Lampaanlihan tuotanto on vähäistä Suomessa, ja tuotanto väheni edelleen vuonna Kuluttajien luottamus kotimaiseen lihantuotantoon on säilynyt hyvänä, ja esimerkiksi naudanlihan kulutus nousi miljoonalla kilolla vuodesta Viljelykasvien pinta-ala oli yhteensä hehtaaria ja kesantoa oli hehtaaria vuonna Nurmikasvien osuus viljelykasvien pinta-alasta oli 32 % ja leipäviljojen osuus 10 %. Viljan kokonaissato oli milj. kiloa oli 7 % edellisvuotta suurempi. Kokonaissadon nousu johtui pääosin kevätvehnän, rukiin ja kauran viljelyalojen kasvusta sekä 1) Määrärahatarpeesta 10 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 ohran ja kauran edellistä vuotta suuremmasta hehtaarisadosta. Luonnonmukaisessa tuotannossa oleva peltoala oli noin hehtaaria, missä on kasvua edellisvuodesta 6 %. Koko viljelyksessä olevasta peltoalasta oli luomutuotannossa 7,1 %. Viljojen perusala ylittyi myös vuonna 2002 ja sen seurauksena peltokasvien CAP-tukea jouduttiin alentamaan. Maataloustuotteiden tuotantomäärien kehitys 2001/2002 ja omavaraisuusaste vuonna 2002: Tuotantomäärät Muutos Omavaraisuusaste / milj. kg milj. kg milj. kg % % Maito ,5 0,1 neste 112 Lihantuotanto yhteensä 340,2 358,5 18,3 5,1 105 Naudanliha 89,8 90,7 0,9 1,0 98 Sianliha 173,7 184,2 10,5 5,7 111 Lampaanliha 0,67 0,66-0,0-1,5 40 Siipikarjanliha 75,7 82,6 6,9 9,1 103 Kananmunat 59,5 57,3-2,2-3,8 111 Vehnä 488,9 568,6 79,7 16,3.. Ruis 64,1 73,1 9,0 14,0.. Rehuvilja 3 117, ,5 177,2 5, Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen tukeen. Määrärahaa saa käyttää vuonna 2004 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen. Vuonna 2004 ja sitä aikaisemmin tehdyistä päätöksistä saa aiheutua vuoden 2005 määrärahasta maksettavia menoja enintään euroa. S e l v i t y s o s a : Momentilta rahoitettavan maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki) sekä omalta osaltaan turvata maatalouden toimintaedellytykset ja maataloustuotannon kannattavuus sekä edesauttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Kansallisesta tuesta kaksi kolmannesta maksetaan kotieläintaloudelle ja kolmasosa kasvintuotannolle. Tukea voidaan maksaa maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaisille tukimuodoille, jotka ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, kasvinviljelyn kansallinen tuki sekä eräät muut kansalliset tuet. Lähes kaikki maa- ja puutarhataloutta harjoittavat tilat ovat tuen piirissä. Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B kotieläintaloudelle ja puutarhataloudelle (kasvihuonetuotannon ja puutarhatuotteiden varastoinnin tuet) komission vuonna 2003 hyväksymän tukiohjelman perusteella. C-tukialueilla Keski- ja Pohjois-Suomessa on voimassa kasvintuotannon (ml. puutarhatalous) ja kotieläintalouden kattava pitkäaikainen pohjoisen tuen järjestelmä. Pääosin Etelä-Suomessa maksettavan kasvinviljelyn kansallisen tuen tavoitteena on turvata kasvintuotannon toimintaedellytykset. Muuhun kansalliseen tukeen sisältyvät muut kuin edellä lueteltuihin tukimuotoihin kuuluvat tukikohteet. Näitä ovat mm. perunantuotannon kansallinen tuki, emolehmien kansallinen lisäpalkkio, viljelijöiden opintoraha sekä ns. sokerin välivarastointikorvaus. Määrärahasta maksettavat tuet ovat kansallisesti rahoitettavia lukuun ottamatta emolehmien kansallista lisäpalkkiota, jonka rahoitukseen EU osallistuu tavoite 1-alueella ja ns. siirtymäkauden tuen alueella. EU:n osuutta vastaava tulo euroa on otettu huomioon momentilla Valtuuden mitoituksessa on otettu huomioon tuotantomäärien vuosittaisen vaihtelun vaikutukset. Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina sekä arvio menojen siirtymisestä seuraavan vuoden määrärahasta maksettavaksi, milj. euroa: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 toteutuma arvio arvio Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 594,7 608,6 608,6 Etelä-Suomen kansallinen tuki 133,6 133,2 133,2 Pohjoinen tuki 353,8 359,4 359,4 Kasvinviljelyn kansallinen tuki 93,0 99,9 99,9 Muu kansallinen tuki 14,3 16,1 16,1 Edellisiin vuosiin kohdistuvia tukimenoja maksetaan ao. vuoden määrärahasta 52,6 58,9 55,6 Valtuus budjetissa 84,1 84,1 84, talousarvio talousarvio tilinpäätös EU-tulotuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Euroopan unionin kokonaan rahoittamien maatalouden tulotukien ja niihin verrattavien muiden Euroopan unionin kokonaan rahoittamien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n osuutena euroon siirtymisen vuoksi suoritettavan tasaustuen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : EU-tulotukien avulla pyritään korvaamaan yhteisen maatalouspolitiikan uudistusten yhteydessä toteutetuista tuottajahintojen laskuista aiheutuvia tulonmenetyksiä. Määrärahan kasvu johtuu tukeen oikeuttavien eläinten määrän arvioidusta lievästä kasvusta. Peltokasvien tuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1251/1999 perusteella. Sonni-, härkä-, emolehmä-, teurastus- ja laajaperäistämispalkkiot sekä nautojen lisätuki myönnetään neuvoston asetuksen EY 1254/1999 perusteella. Uuhipalkkio ja uuhien lisätuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 2529/2001 perusteella. Perunatärkkelyksen tuotantotuki maksetaan neuvoston asetuksen EY 1868/94 ja perunatärkkelyksen tasausmaksu neuvoston asetuksen ETY 1766/92 perusteella. Kuitupellavan ja - hampun jalostustuki perustuu neuvoston asetukseen EY 1673/2000, kuivattujen rehujen tuki neuvoston asetukseen EY 603/95 ja siementen tuotantotuki asetukseen ETY 2358/71. Tasaustuki myönnetään neuvoston asetuksen EY 2799/98 mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2004 maksettavat tuet. Vastaavat tulot EMOTR:n tukiosastosta kertyvät momentille EU-tulotuet muodostivat vuonna 2002 noin 11 % maatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta. Kaikista maa- ja puutarhataloudelle maksettavista tuista nämä tuet olivat noin 25 %. EU-tulotuen arvioitu jakautuminen käyttökohteittain vuonna 2004: Peltokasvien tuki Eläinpalkkiot Muut tuet EU-tulotuki yhteensä Peltokasvien tukea maksettiin vuonna 2002 noin maatilalle eli 92 prosentille tukia saaneista tiloista. Enimmäisala, jolle tukea voidaan Suomessa maksaa, on hehtaaria. Vuonna 2002 ala ylittyi noin 3 %. Alan arvioidaan ylittyvän myös vuonna EU:n eläinpalkkioita arvioidaan vuonna 2004 haettavan seuraavasti: sonnipalkkiota noin sonnista (Suomen maakiintiö sonnia), emolehmäpalkkiota noin emolehmästä ja -hiehosta (maakiintiö ), teurastuspalkkiota noin eläimestä sekä uuhipalkkiota noin uuhesta (maakiintiö ) talousarvio talousarvio tilinpäätös Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) mukaisten korvausten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Satovahinkojen korvaamista koskeva uusi laki on tullut voimaan talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 45. Maatalouden ympäristötuki (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman ja vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kokonaan kansallisesti rahoitettavaan useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtaiseen suunnitteluun enintään euroa, maatalouden ympäristötukeen liittyvän koulutuksen maksamiseen enintään euroa ja ympäristötuen toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä valtiolle aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen enintään euroa sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien yleissuunnitelmien laatimisesta aiheutuviin kulutusmenoihin enintään euroa. Vuonna 2004 saa tehdä EU:n komission vuosille hyväksymän maatalouden ympäristötukijärjestelmän mukaisia sitoumuksia ja sopimuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Viljelijöiden halukkuus sitoutua ympäristötukeen on osoittautunut komission vuosille hyväksymässä horisontaalisessa maaseudun kehittämisohjelmassa arvioitua suuremmaksi. Järjestelmän piiriin on tullut noin 98 % peltoalasta ja 94 % viljelijöistä. Vuonna 2004 maatalouden ympäristötukeen arvioidaan tarvittavan euroa, jolloin myös Suomen Itämeriohjelmassa esitetyt vesiensuojelutavoitteet voidaan saavuttaa. EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 75 % ja muualla maassa 50 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 55 %. Ympäristötukijärjestelmän vuoden 2004 määrärahan arvioitu jakautuminen: Ympäristötukijärjestelmä yhteensä, josta EU-osuus valtion osuus kokonaan kansallisesti rahoitettava osuus (enintään) Momentille on arvioitu kertyväksi vastaavasti euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista Manner-Suomen maatalouden ympäristötukijärjestelmää varten. Vuosia koskevan maatalouden ympäristöohjelman perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja euroa. Vuosille hyväksytyn maatalouden ympäristötukijärjestelmän perusteella tehdyistä sitoumuksista ja sopimuksista arvioidaan aiheutuvan menoja euroa, mistä euroa on käytettävissä vuonna 2004 tehtävien päätösten ja toimenpiteiden menoihin. Määrärahalla voidaan uusia vuonna 2004 päättyvät, tuen saamisen ehdot täyttävät erityistukisopimukset sekä tehdä uusia erityistukisopimuksia. Tehtävät uudet erityistukisopimukset tukevat myös vuonna 2002 hyväksytyn Suomen Itämeren suojeluohjelman tavoitteita. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös kokonaan kansallisesti rahoitettavat ympäristötuen koulutuksesta, toimeenpanosta, seurannasta ja kehittämisestä aiheutuvat kulutusmenot, useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden hankekohtainen suunnittelu sekä luonnon monimuotoisuutta koskevien yleissuunnitelmien laatimisen aiheuttamat kulutusmenot. Maatalouden ympäristötukijärjestelmien toteuttamisesta aiheutuvat menot, milj. euroa: Myöh. vuod. yht. Vuosia koskeva järjestelmä vuonna 2004 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 16,9 15,6 15,6 15,6 18,1 vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 293,5 32,3 24,1 12,2 6,1 Vuosia koskeva ohjelma, tehdyt päätökset ja toimenpiteet 1,9 1,9 1,9 1,9 16,4 Yhteensä 312,3 49,8 41,6 29,7 40, talousarvio talousarvio tilinpäätös Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Määrärahaa saa käyttää EU:n komission vuosille hyväksymän toimenpideohjelman ja vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen. Vuonna 2004 saa tehdä EU:n komission vuosille hyväksymän luonnonhaittakorvausjärjestelmän mukaisia sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu vuosina menoja yhteensä enintään euroa. Mikäli vuoden 2003 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna S e l v i t y s o s a : Vuonna 2004 luonnonhaittakorvauksiin arvioidaan tarvittavan komission vuosille hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisesti euroa. Kun tähän arvioidaan olevan käytettävissä euroa edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa, momentille tarvitaan euroa. EU:n osarahoitus on tavoite 1-alueella 50 % ja muualla maassa 25 % eli keskimääräiseksi osarahoitusosuudeksi arvioidaan 32 %. Luonnonhaittakorvauksen rahoituksen arvioitu jakautuminen : Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 2), josta EU-osuus valtion osuus Momentille on arvioitu kertyväksi vastaavasti euroa EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston varoista luonnonhaittakorvauksia varten. Luonnonhaittakorvausjärjestelmän toteuttamisesta aiheutuvat menot, milj. euroa: Vuonna 2004 tehtävät päätökset ja toimenpiteet 0,15 0,15 0,15 0,15 0,15 Aiempina vuosina tehdyt päätökset ja toimenpiteet 412,52 3) 3,69 1,84 0,59 Yhteensä 412,67 3,84 1,99 0,74 0, talousarvio talousarvio tilinpäätös ) Määrärahatarpeesta 10 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. 3) Määrärahatarpeesta 10 milj. euroa katetaan edelliseltä vuodelta siirtyvällä määrärahalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11

Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011. Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 26.1.2011 Dnro 64/22/2011 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 2/11 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013 378/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta Annettu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005

KOMISSION PÄÄTÖS. tehty 23.XI.2005 KOMISSION PÄÄTÖS tehty 23.XI.2005 Suomen tasavallan tekemän pyynnön hyväksymisestä muuttaa 16 päivänä maaliskuuta 2004 tehdyllä komission päätöksellä C(2004) 475 fin hyväksyttyä tukiohjelmaa (tuki N 513/2003)

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Katsaus uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala

30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 534 003 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna

Lisätiedot

Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet.

Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet. Tukiuudistus. Perustuki ja EU:n tuotantosidonnaiset tuet. Pöytyä ja Salo 16.12.2014 Paavo Myllymäki / Aino Launto-Tiuttu MTK-Varsinais-Suomi HUOM! Materiaali perustuu 10.12.2014 tiedossa olleisiin tietoihin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Työryhmämuistio MMM 2001:16 Maatalouden strategiaprojekti Johtoryhmän loppuraportti Helsinki 2001

Työryhmämuistio MMM 2001:16 Maatalouden strategiaprojekti Johtoryhmän loppuraportti Helsinki 2001 Työryhmämuistio MMM 2001:16 Maatalouden strategiaprojekti Johtoryhmän loppuraportti Helsinki 2001 Maatalouden strategiaprojekti Johtoryhmän loppuraportti Työryhmämuistio MMM 2001:16 Julkaisija Maa- ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen

Lisätiedot

Maatalouden kannattavuusnäkymät

Maatalouden kannattavuusnäkymät Maatalouden kannattavuusnäkymät Jukka Tauriainen MTT Taloustutkimus 2.11.2009 Kannattavuuskirjanpitotilat (tal. koko > 9 600 ) Kannattavuuskirjanpidossa seurataan maatalous- ja puutarhayritysten sekä porotilojen

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä Annettu Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 2000 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Luonnonhaittakorvaus

Luonnonhaittakorvaus Luonnonhaittakorvaus Uutta 2015 Ei enää yläikärajaa (65 v), alaikäraja 18 Yksivuotinen korvaus (ei sitoumusta) Tilakohtaisia rajoitteita kesantoalalle ja maksumäärälle Kotieläinkorotuksen eläintiheysraja

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen

Maatalouden tulevaisuudennäkymät. Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen Maatalouden tulevaisuudennäkymät Kuusamo 6.11.2014 Juha Lappalainen 8000,0 7000,0 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0,0 Maatilojen tulovirrat, milj. KOKO MAA 6668,2 6597,7 6340,8 6435,6 5785,9

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Politiikka Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 4/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti Ryhänen avasi tilaisuuden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Ruoantuotannon haasteet tulevaisuudessa

Ruoantuotannon haasteet tulevaisuudessa Ruoantuotannon haasteet tulevaisuudessa Johan Åberg 14.10.2011 Ruoka kallistuu energianhinnan nousun mukaan Fossiilisten energialähteiden osuus 2 maailman energiantuotannosta on 80 % Pohjoisen maatalouden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT 23.4.2012 www.mt t.f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti:

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei?

Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? Miten maatalouden tukiuudistus vaikuttaa luomutuotantoon erilaisilla tiloilla; kannustaako luomuun vai ei? ProLuomu,Helsinki 10.6.2014 Kauko Koikkalainen, tutkija MTT 10.6.2014 Mikä muuttuu aiemmasta tukiohjelmakaudesta?

Lisätiedot

Suomen maatalouden tulevaisuus

Suomen maatalouden tulevaisuus SPEECH/03/457 Franz FISCHLER Maataloudesta, maaseudun kehittämisestä ja kalastuksesta vastaava Euroopan komission jäsen Suomen maatalouden tulevaisuus Osallistuminen Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT. Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013

Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT. Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013 Eläintiheydet tukiehdoissa Rekisterit ja merkintä EHT Minna Mustonen Tukihakukoulutus 2013 Luonnonhaittakorvaus lisäosa Eläintiheys 0,4 ey/ tukikelpoinen ha tai 10 ey ja 0,2ey/ tukikelpoinen ha Edellisen

Lisätiedot

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry

Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Kuva: Savo-Karjalan Luomuyhdistys Savo-Karjalan Luomuyhdistys ry Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan luomutoimijoiden edunvalvontaa jäseniä yli 200 Tervetuloa mukaan! jäsenmaksut

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, maatalous vuoteen 2020

EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, maatalous vuoteen 2020 artikkeli jyrki niemi Professori maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT jyrki.niemi@mtt.fi Kuvat maarit kytöharju EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja Suomen maatalous vuoteen 2020 EU:n yhteisen

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995

AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 TIEDONANTOJA 200 1995 TIEDONANTOJA 200 1995 AJANKOHTAISTA MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN TUOTANTOSUUNNITTAISIA TULOKSIA TILIVUOSI 1993 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE,

Lisätiedot

KANSALLISET KOTIELÄINTUET

KANSALLISET KOTIELÄINTUET KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00669. Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä 7.9.2015.

Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00669. Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen Brysselissä 7.9.2015. Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00669 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 31.08.2015 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston kokous Brysselissä 7.9.2015 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu

Lisätiedot

HE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta

HE 141/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten,

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014

Maitotilojen talous vuonna 2013. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Maitotilojen talous vuonna 2013 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 24.4.2014 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2004-2013 50 Lehmämäärä, lehmiä/tila 45 40 35 30 25 20 Lehmämäärä, lehmiä/tila

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Jussi Tuomisto, Petla Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus Millä mittareilla mitataan ja mitä on otettava huomioon kannattavuutta mitattaessa? Taustaa Maatilan taloutta voidaan kuvata erilaisin termein:

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013

VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 VILJAVUOSI 2012-2013 Julkaisupäivämäärä 22.11.2013 Tike tilastoijana TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN VILJAVUOSI 2012-2013 -VERKKOJULKAISUUN! Tike on yksi Suomen neljästä tilastoviranomaisesta. Tike tuottaa

Lisätiedot

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty MTT Maaninka Nurmitutkimus Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 14-4-2014 MTT Agrifood Research

Lisätiedot

Agrosynergie. Osittaisen tuotannosta irrottamisen markkinavaikutusten arviointi. Tiivistelmä. Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä

Agrosynergie. Osittaisen tuotannosta irrottamisen markkinavaikutusten arviointi. Tiivistelmä. Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä Agrosynergie Eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä Osittaisen tuotannosta irrottamisen markkinavaikutusten arviointi Tiivistelmä Lokakuu 2010 Tämän horisontaalisen arvioinnin tarkoituksena on analysoida

Lisätiedot

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA

Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuväen Viking Grace seminaari to 24.1.2013 klo 9-12.30 Kokoustila SAMBA Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen, Janne Heikkinen, TehoPlus Pientuottajana markkinoilla, Aira Sevón, Gobbas Gård Biohiilen

Lisätiedot