Suomalaiset eivät ole outoja uusia tuloksia kansainvälisestä työtyytyväisyystutkimuksesta
|
|
- Tapani Pääkkönen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 125 Suomalaiset eivät ole outoja uusia tuloksia kansainvälisestä työtyytyväisyystutkimuksesta Tämä artikkeli käsittelee työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä Suomessa, Tanskassa, Isossa- Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa ja Alankomaissa. Työtyytyväisyyden rakenne eri maissa on samankaltainen. Korkeampi palkka korreloi paremman työtyytyväisyyden kanssa, ja iällä on U:n muotoinen vaikutus työtyytyväisyyteen. Korkea koulutus sen sijaan korreloi useammassa tapauksessa matalamman työtyytyväisyyden kanssa. Suomalaisten työtyytyväisyyden rakenne ei näytä erityisemmin poikkeavan työntekijöiden työtyytyväisyyden rakenteesta muissa maissa. EDVARD JOHANSSON Tutkija ETLA ONNELLISUUDEN TALOUSTIEDE Hyöty on keskeinen teoreettinen käsite taloustieteessä. Taloustieteilijät ovat kuitenkin suhtautuneet skeptisesti ns. subjektiivisen datan käyttöön hyöty-käsitteen vastineena empiirisessä tutkimuksessa. Subjektiivinen data kuvastaa vastaajien mielipiteitä, ei heidän empiirisesti todennettua käytöstään. Taloustieteilijöiden skeptisyys subjektiivisen datan käyttökelpoisuuden suhteen etenkin hyödyn mittaamisessa juontuu paljolti siitä, että perinteisesti taloustieteessä hyöty-käsite on haluttu määritellä niin, että yksilöiden hyötytasoja ei tarvitsisi vertailla keskenään. Taloustieteilijöiden näkemykset ovat kuitenkin muuttuneet jonkin verran viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyisin moni tutkimus on tehty siitä oletuksesta lähtien, että ihmisten vastaukset onnellisuuskysymyksiin voidaan tulkita hyöty-käsitteen empiirisenä vastineena. Hyviä katsauksia tähän kirjallisuuteen ovat esim. Frey ja Stutzer (2002a ja 2002b) sekä van Praag ja Ferrer-i-Carbonell (2004). On luonnollista, että kestää vielä useita vuosia, ennen kuin taloustieteilijöiden valtavirta on päättänyt, kuuluuko subjektiivisen datan analyysi oikeasti taloustieteeseen, vai oliko onnellisuuden taloustiede ainoastaan väliaikainen trendi. Löytyy kuitenkin argumentteja esim. psykologian puolelta, jotka puhuvat subjektiivisen datan käyttömahdollisuuksien puolesta. Psykologit ovat nimittäin tutkineet paljon sitä, korreloivatko onnellisuuskyselyiden onnellisuusluvut muiden, todellisten seikkojen kanssa. Näissä tutkimuksissa on saatu mielenkiintoisia tuloksia. On muun muassa havaittu, että paljon hymyilevillä yksilöillä on myös korkeita onnellisuuslukuja (Sandvik et al. 1993). Onnellisuusluvut ovat yhteydessä monien muidenkin psykologisten reaktioiden, kuten kasvojen lihaksien liikkeiden kanssa (Kahneman 1999). Myös taloustieteellinen tutkimus on löytänyt tukea onnellisuusdatan käyttökelpoisuudelle. Erään pioneeritutkimuksen (Freeman 1978) tavoitteena oli selittää, miksi jotkut ihmiset irtisanoutuvat työstään ja toiset eivät. Tutkimuksessa käytettiin selittävinä muuttujina ns. perinteisten muuttujien, kuten palkkatason, ohella myös työtyytyväisyyttä. Havaittiin, että matala työtyytyväisyys lisää irtisanoutumisen todennäköisyyttä. Tulos ei muutu, vaikka otetaan huomioon muut perinteiset tekijät. On
2 126 SUHDANNE 105 silti vielä muistettava, että moni taloustieteilijä ei luota subjektiiviseen dataan, varsinkaan sen käyttöön selitettävänä muuttujana (Bertrand et al. 2001). Taloustieteellisestä näkökulmasta on myös tutkittu onnellisuuden tai tyytyväisyyden eri komponentteja. Tämä on mahdollista, kun aineistoissa on tietoa kokonaistyytyväisyyden tai -onnellisuuden lisäksi myös tyytyväisyyden asteesta elämän eri osa-alueilla. Vastaajat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä määrän esimerkiksi työhön, perhe-elämään, asuinympäristöön tai terveyteen. Taloustieteessä näistä on ylivoimaisesti eniten tutkittu työtyytyväisyyttä. TYÖTYYTYVÄISYYS SUOMESSA VERRATTUNA MUIHIN EUROOPAN UNIONIN MAIHIN EPICURUS-projektin 1 idea on tehdä vertaileva tutkimus työtyytyväisyyden rakenteesta Suomessa, Isossa-Britanniassa, Kreikassa, Ranskassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Suomessa työtyytyväisyyttä on aikaisemmin taloustieteellisestä näkökulmasta tutkittu varsin vähän 2, ja tästä syystä EPICURUS-projektin tulokset ovat erityisen kiinnostavia Suomen osalta. Projektin puitteessa on ollut mahdollista tehdä vertailevaa tutkimusta, koska tutkijaryhmällä on ollut käytettävissään European Community Household Panel -aineistoa, joka sisältää tietoja kaikista vanhoista EU15-maista vuosilta Suomi on ollut mukana vuodesta Tämän aineiston paras ominaisuus on sen hyvä vertailtavuus maiden välillä, joka johtuu siitä, että samat kysymykset on kysytty kaikissa maissa. Toinen hyvä puoli on aineiston paneeliominaisuus, mikä mahdollistaa eri yksilöiden seuraamisen yli ajan. Työtyytyväisyystutkimuksen aineisto sopii hyvin, koska se sisältää tietoa työtyytyväisyydestä sekä paljon informaatiota yksilöiden tuloista, koulutuksesta, työoloista jne. Alla olevassa taulukossa esitetään yhteenveto työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä mukana olevissa maissa. Tutkimuksessa on siis estimoitu sama yhtälö jokaiselle maalle erikseen. Tuloksista voidaan yleisesti sanoa, että vaikka työtyytyväisyyden rakenne eri maissa on samankaltainen, niin eroja maiden välillä on kuitenkin olemassa. Ensimmäinen havainto on, että korkeampi palkka korreloi positiivisesti työtyytyväisyyden kanssa kaikissa maissa. Tämä tulos ei ole yllätys, vaan täysin hyötyteorian mukainen. Päinvastainen tulos olisi ollut yllätys. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistutettava, että alan aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole aina Mitkä tekijät vaikuttavat työtyytyväisyyteen? Muuttuja Suomi Tanska Iso-Britannia Ranska Kreikka Alankomaat Palkka Ikä (Ikä) Korkea-asteen koulutus Perusasteen koulutus Nainen Ylempi toimihenkilö Työntekijä Osa-aikatyö: vapaaehtoisesti Osa-aikatyö: tahattomasti - 0 tieto puuttuu Lähde: Westergård, N. ja Kristiansen, N. (2004).
3 127 havaittu korkeamman palkan korreloivan positiivisesti työtyytyväisyyden kanssa. Iällä on U:n muotoinen vaikutus työtyytyväisyyteen. Toisin sanoen, työtyytyväisyys ensin vähenee ja myöhemmin elämässä se taas lisääntyy. Kuten taulukosta on nähtävissä, tämä pätee kaikissa tutkituissa maissa. Tämäntyyppinen tulos on saatu myös alan aikaisemmassa tutkimuksessa. Suomen tapauksessa työtyytyväisyys on matalimmillaan, kun yksilö on noin 30 vuoden ikäinen. Lydon & Chevalier (2002) ovat yrittäneet selittää työtyytyväisyyden vähenemistä iän myötä: nuoret ihmiset yliarvioivat tulevaisuudessa ansaitsemiaan tuloja, ja kun myöhemmin käy ilmi, että todellisuus ei ollutkaan niin suotuisa, työtyytyväisyys heikkenee. U:n muotoinen suhde tyytyväisyyden ja iän välillä on löydetty myös yleisen onnellisuuden tutkimuksessa (ks. esim. di Tella et al. 2003). Koulutuksen vaikutus työtyytyväisyyteen on mielenkiintoinen asia, koska monissa maissa, Suomi mukaan lukien, korkea koulutustaso vaikuttaa negatiivisesti työtyytyväisyyteen. Sen sijaan matala koulutus vaikuttaa positiivisesti työtyytyväisyyteen. (Vertailukategoria on keskiasteen koulutus 3.) Ehkäpä selitys Suomessa ja muissa maissa tähän ilmiöön on, että korkea koulutus tuo mukanaan myös korkeita ambitioita, ja niillä on negatiivinen vaikutus työtyytyväisyyteen. Kansainvälisessä kirjallisuudessa tätä ilmiötä kutsutaan nimillä preference drift (van Praag 1971) tai satisfaction treadmill (Kahneman et al. 1999). Taulukosta käy ilmi, että tämä ilmiö havaittiin kaikissa maissa Kreikkaa ja Tanskaa lukuun ottamatta. Tanskassa työtyytyväisyys ei näytä eroavan koulutustason perusteella, ja Kreikassa matala koulutus vaikuttaa kielteisesti työtyytyväisyyteen. Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Kreikassa naisten työtyytyväisyys on korkeampi kuin miesten. Ranskassa tämä tulos ei ole aivan tilastollisesti merkitsevä, mutta melkein. Naisten korkea työtyytyväisyys on huomionarvoinen tulos, koska moni tutkimus on osoittanut, että naiset saavat miehiä matalampia palkkoja, jopa silloin kuin kyseessä ovat samat työtehtävät. Kansainvälisessä kirjallisuudessa tämä tulos on saanut nimen the gender paradox. Työn sisältö näyttää olevan hyvin tärkeä itsenäinen tekijä, joka vaikuttaa työtyytyväisyyteen. Jokaisessa tutkimukseen osallistuvassa maassa johtajilla tai ylemmillä toimihenkilöillä on korkeampi työtyytyväisyys kuin matalammalla hierarkkisella tasolla työskentelevillä yksilöillä. Huomattavaa on, että tämä tulos pätee, vaikka tulotaso vakioidaan. Eli työn laatu, jossain mielessä, on tärkeä työtyytyväisyydelle. ECHP-aineistosta löytyy myös tietoa siitä, tekeekö yksilö osa-aikatyötä vapaaehtoisesti tai pakosta. Isossa-Britanniassa, Kreikassa ja Alankomaissa vapaaehtoisesti osa-aikaisesti työskentelevien yksilöiden työtyytyväisyys oli korkeampi kuin kokopäivätyötä tekevien. Suomessa vapaaehtoisesti osa-aikatyötä tekevien työtyytyväisyys ei kuitenkaan ollut korkeampi kuin täyspäiväisesti työskentelevien. Jos suomalainen sen sijaan tekee osa-aikatyötä pakosta, työtyytyväisyys on matalampi, mikä puolestaan viittaa siihen, että osa-aikatyö on osittain piilotyöttömyyttä. SUOMALAISET EIVÄT OLE OUTOJA! Suomen kannalta tämän tutkimuksen tärkein johtopäätös on se, että suomalaisten työtyytyväisyyden rakenne ei näytä poikkeavan paljoakaan muista maista. Tämä tarkoittaa tietysti myös, että vaikeasti selitettävät kysymykset, kuten esimerkiksi miksi naisilla on usein korkeampi työtyytyväisyys kuin miehillä, ovat myös relevantteja Suomessa. Tulevaisuuden työtyytyväisyystutkimuksen pitäisi pyrkiä vastaamaan näihin kysymyksiin. Työtyytyväisyystutkimus tulee kuitenkin olemaan hyödyllisin silloin, kun tutkitaan, miten työtyytyväisyys reagoi sellaisiin asioihin, jotka ovat ainakin osittain julkisen vallan päätettävis-
4 128 SUHDANNE 105 sä. Mitä esimerkiksi tapahtuu työtyytyväisyydelle, kun kilpailu kovenee toimialalla, jossa työntekijä työskentelee. Mediassa väitetään usein, että stressi ja huono työtyytyväisyys lisääntyvät kilpailutilanteen kiristyessä. Mitään konkreettisia tutkimustuloksia asiasta ei kuitenkaan ole olemassa. Toinen aspekti koskee globalisaatiota. Julkisessa keskustelussa globalisaatiota syytetään kaikesta pahasta, mutta työntekijöiden työtyytyväisyyden reagoinnista yritysten toiminnan kansainvälistyessä ei ole tietoa. Mielenkiintoinen tutkimusalue on myös subjektiivisen datan käyttö todellisen käyttäytymisen selittämisessä. Vaikuttaako esimerkiksi (matala) työtyytyväisyys yksilöiden päätökseen hakeutua varhaiseläkkeelle? 4 Jos vastaus tähän kysymykseen on kyllä, yhteiskunta hyötyisi huomattavasti toimenpiteistä, jotka lisäävät vanhempien työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Tämä kirjoitus on laadittu osana EPICURUS-projektia: Societal and economic effects on quality of life and well-being: preference identification and priority setting in response to changes in labour market status. A project supported by the European Commission through the Fifth Framework Programme Improving Human Potential (contract number: HPSE- CT ).
5 129 ALAVIITTEET 1 Societal and economic effects on quality of life and wellbeing: preference identification and priority setting in response to changes in labour market status. 2 Johansson (2004) sekä Böckerman & Ilmakunnas (2004a, 2004b) ovat suomalaisia tutkimuksia työtyytyväisyydestä. 3 Koulutusasteet ovat määritelty ISCED:n mukaan (Unesco International Standard Classification of Education). 4 Jotain tuloksia tästä aiheesta löytyy teoksesta Piekkola & Deschryvere (2004). KIRJALLISUUTTA Bertrand, M. and Mullainathan, S. (2001), Do people mean what they say? Implications for subjective survey data. American Economic Review 91, Johansson, E., (2004), Job satisfaction in Finland Some results from the European Community Household panel Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita 958. Kahneman, D. and Diener, E. and Schwarz, N. (1999), Foundations of hedonic psychology: scientific perspectives on enjoyment and suffering. Russel Sage Foundation, New York. Lydon, R. and Chevalier, A. (2002), Estimates of the effect of wages on job satisfaction. Centre for economic performance, Working Paper 531, London, UK. Praag, B.M.S. van, (1971), The welfare function of income in Belgium: an empirical investigation. European Economic Review, 2, Praag, B.M.S. van, Frijters, P. and Ferrer-i-Carbonell, A. (2003), The anatomy of subjective well-being. Journal of Economic Behavior and Organization 51, Böckerman, P. and Ilmakunnas, P., (2004a), Do Job Disamenities Raise Wages or Ruin Job Satisfaction? Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 203, Helsinki. Praag, B.M.S. van and Ferrer-i-Carbonell, A. (2004), Happiness quantified: a satisfaction calculus approach. Oxford University Press, Oxford, UK. Böckerman, P. and Ilmakunnas, P., (2004), Job Disamenities, Job Satisfaction, and on-the-job Search: Is There a Nexus? Palkansaajien tutkimuslaitos, Työpapereita 208. Piekkola, H. and Deschryvere, M. (2004), Retirement decisions and ption values: their application regarding Finland. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskusteluaiheita 951. Freeman, R. (1978), Job satisfaction as an economic variable. American Economic Review 68, Frey, B. and Stutzer, A. (2002a), Happiness and economics: How the economy and institutions affect well-being. Princeton University Press, Princeton and Oxford. Frey, B. and Stutzer, A. (2002b), What can economists learn from happiness research? Journal of Economic Literature 40, Sandvik, E., Diener, E. and Seidlitz, L. (1993), Subjective well-being. The convergence and stability self-report and nonself-report measures. Journal of Personality 61, di Tella, R., MacCulloch, R. and Oswald, A. (2003), The Macroeconomics of Happiness. Review of Economics and Statistics 85, Westergård, N. and Kristiansen, N. (2004), Analysis of job satisfaction, Report to the European Commission.
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotTulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki
Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä 26.9.2017 Martti Hetemäki Sisällys Tuloerojen kehitys Suomessa (dia 3) Verojen ja etuuksien tuloeroja tasaava vaikutus eri maissa (dia 4) Työssäkäyvien pienituloisuus
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotMitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto
Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes
LisätiedotEnsimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista
Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotTuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa
LisätiedotMinkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.
Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle?
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotKvantitatiiviset menetelmät
Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan
LisätiedotKorkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus
1/11 Korkeakoulutus, lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus Hanna Virtanen, Etla Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 2/11 Lukukausimaksut ja sosiaalinen liikkuvuus Huolena
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
Lisätiedotpunainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.
Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotTaloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja
Taloussosiaalityö ja toimintamahdollisuuksien näkökulma - Uusia ideoita sosiaalityön kehittämiseen? Katri Viitasalo VTL, yliopistonopettaja 15.11.2017 Sosiaalityön klubi, Tampere Alustuksen tarkoitus -
LisätiedotMatti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
LisätiedotCURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO
CURRICULUM VITAE ROOPE UUSITALO CONTACT INFORMATION EDUCATION Government Institute for Economic Research Arkadiankatu 7 PO Box 1279 00101 Helsinki, Finland p. + 358 40 304 5512 email. roope.uusitalo@vatt.fi
LisätiedotHuomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta
Taloustieteellisen yhdistyksen lukukausimaksuseminaari, 15.5.2017 Huomioita korkeakoulutuksesta ja mahdollisuuksien tasa-arvosta Hannu Karhunen hannu.a.karhunen@jyu.fi Huomio 1: Korkeakoulutuksen tuotto
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotMiten EU:ssa mitataan hyvinvointia nyt ja miten tulevaisuudessa? Hannele Sauli EU-SILC
Miten EU:ssa mitataan hyvinvointia nyt ja miten tulevaisuudessa? Hannele Sauli EU-SILC EU:n tilastovirastojen pääjohtajien yhteinen julistus 30.9.2010 Sofia memorandum - recognised the importance of high
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotMitä kilpailukyky oikeasti on?
Mitä kilpailukyky oikeasti on? Mika Maliranta Lappeenranta-seminaari: löytöretki kunta-alan tulevaisuuteen 16. 17.8.2018 Esityksen näkökulmat Pitkä aikaväli vs. lyhyt aikaväli Pitkän aikavälin talouskasvu
LisätiedotHeisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL
Heisingin kaupungin tietokeskus - /igc' ^' 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL TIEOUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Henrik Lönnqvist, p. - tel. 09 310 36534 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER
LisätiedotArjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015
Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella
LisätiedotOdotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen:
Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Laumat Rahoitusmarkkinoilla Hannu Salonen Turun yliopisto 2007 Esimerkkejä tapaus Treacy - Wiersema markkinoiden romahdukset osto- tai myyntiryntäykset ovatko
LisätiedotKOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotTyöolojen kehityslinjoja
Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti
LisätiedotUlkoistaminen on yleistynyt voimakkaasti
Ulkoistamisen vaikutus työntekijöihin: kirous ja siunaus? Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten toimintojen ulkoistaminen heijastuu yritysten tehtävärakenteisiin ja tätä kautta edelleen työntekijöiden
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotReija Lilja - Atro Mäkilä (toim.) KOULUTUKSEN TALOUS NYKY-SUOMESSA. Julkaistui opetusministeriön rahoituksella,
2008 AGI-Information Management Consultants May be used for personal purporses only or by libraries associated to dandelon.com network. ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS The Research Institute of the
LisätiedotAsuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.
Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),
LisätiedotPerintö- ja lahjaverosta luopuminen. Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto,
Perintö- ja lahjaverosta luopuminen Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto, 20.11.2018 Taustaa Useimmilla/lähes kaikilla veroilla on talouskasvun kannalta kielteisiä käyttäytymisvaikutuksia
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella
Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa erkki.laukkanen@sak.fi 24.3.2011, AMKE, Cabriella Mitä me tiedämme? 1990-luvulla kirjallisuudessa ihmeteltiin korkeita amerikkalaisia tuottoja. Myöhemmin
LisätiedotLausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus
Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman
LisätiedotYksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016
Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotHealth and welfare effects of wood and bio-based materials in Construction
Health and welfare effects of wood and bio-based materials in Construction 23.11.2017 @14:00 15:30 Bio- and circular economy matchmaking event: From Waste to Valuables Ohjelma / Agenda 14.05 14.20 Puurakentaminen
LisätiedotTutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla*
Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 4/2008 Tutkimuksia sukupuolten välisistä palkkaeroista suomalaisilla työmarkkinoilla* Sami Napari KTT, tutkija elinkeinoelämän tutkimuslaitos huolimatta monista
LisätiedotOECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018
OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018 Mari Kiviniemi Apulaispääsihteeri Helsinki, 28. helmikuuta 2018 http://www.oecd.org/eco/surveys/economic-survey-finland.htm @OECDeconomy @OECD Tuotanto ja vienti kasvavat
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotRekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat
Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona
LisätiedotTalouden näkymät Keva-päivä Martti Hetemäki
Talouden näkymät Keva-päivä 15.3.2018 Martti Hetemäki Ikääntyminen Työpanoksen kasvu Teknologia Työn tuottavuuden kasvu Globalisaatio Talouden kasvu Ikääntyminen Teknologia Globalisaatio Työpanos Julkisen
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotTallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa
Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotEuropean Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org
European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6
Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11
LisätiedotEuropean Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotTyökykykoordinaattorikoulutus 10 op. Kehittämistehtävän ohjeistus
Työkykykoordinaattorikoulutus 10 op Kehittämistehtävän ohjeistus Tavoite Kehittämistehtävän tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja ja lisätä osaamista liittyen joko verkostoitumiseen, keinovalikoiman
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotLuento 9. June 2, Luento 9
June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
Lisätiedot7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,
LisätiedotHarjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus )
31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 4 : Paneelidata (Palautus 7.3.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus on perehtyä
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch
LisätiedotTyöhyvinvoinnin aakkoset
Työhyvinvoinnin aakkoset Epämukavista työoloista ei yleensä makseta täyttä rahallista korvausta palkansaajille. Niillä on vaikutusta työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin. Petri Böckerman Erikoistutkija
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotLIST OF PUBLICATIONS
LIST OF PUBLICATIONS ROOPE UUSITALO 1 ARTICLES IN INTERNATIONAL SCIENTIFIC JOURNALS WITH A REFEREE PRACTICE 1) R. Uusitalo (1999): Returns to education in Finland, Labour Economics 6, 569-580. 2) R. Uusitalo
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotPalkkaerot ja työntekijän
Palkkaerot ja työntekijän hyvinvointi ratkaiseeko tasa-arvo vai kannustavuus? Palkkaerojen kasvu työpaikoilla voi parantaa tai huonontaa työhyvinvointia, riippuen muista olosuhteista. Mari Kangasniemi
LisätiedotTyötä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät
Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja
LisätiedotNaisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä
Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotKysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015
Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset
LisätiedotKAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA. Pekka Saarnio
KAKSI TAMPEREEN PROJEKTIA Pekka Saarnio terapeuttivaikutus, asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde sekä asiakkaan hoitoa koskevat odotukset (N = 327/33) terapeutin motiivit hakeutua alalle (N =
LisätiedotKäyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli. Kaisa Kotakorpi VATT & Turun yliopisto
Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli Kaisa Kotakorpi VATT & Turun yliopisto Käyttäytymistaloustiede osana talousteorian kehityksen jatkumoa Täydellinen kilpailu epätäydellinen kilpailu Täydellinen
LisätiedotEnnakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa
Ennakoi, kehitä, jalosta kehittämis- ja hanketoiminnan johtaminen ammatillisessa koulutuksessa Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) MYÖTÄTUULESSA toimintaa ja tuloksia ammatilliseen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena.
Kommenttipuheenvuoro Tarkastelussa työllistyvyys ja työura kokonaisuutena. Helsinki, toukokuu 2017. Aarresaari-verkoston Uraseurantaraportin julkistamistilaisuus. Visa Tuominen Uraseurannasta, taustaa
LisätiedotAnna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com
Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotMiten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?
Arja Haapakorpi, dos., VTT, yliopistotutkija Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa? Osaaminen ja johtajuus muuttuvassa työelämässä Seminaari ILO:n 100-vuotisen taipaleen kunniaksi 9.5.2019, Tampereen
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotAdeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen. Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy
Adeptus Myynnin Suorituskyvyn parantaminen Analyysin tekijä Adeptus Partners Oy Adeptus Myyntitiimin analyysi Analysoitu tiimi Myyjien lukumäärä : 3 Yhteinen myyntitavoite: EUR 700.000 Yhteinen myynti
Lisätiedot23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
LisätiedotMitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista?
Mitä tiedetään yrittäjien työhyvinvoinnista? Mäkiniemi, J.-P., Ahola, S., Nuutinen, S., Laitinen, J., Heikkilä-Tammi, K. & Oksanen, T. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, JKK, TAY & Työterveyslaitos jaana-piia.makiniemi@uta.fi
LisätiedotKansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK
Kansalaistutkimus viikkotyöajoista STTK Kaikki vastaajat, n=1177 Ikäryhmät Alle 35-vuotiaat, n=211 35-50 vuotiaat, n=427 51-65-vuotiaat, n=414 Sukupuoli Naiset, n=746 Miehet, n=422 Ammattiasema Työntekijä,
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotKorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa
Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistaminen hallitusohjelmassa Pirjo Kutinlahti ETIIKAN PÄIVÄ 2017: TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ 15.3.2017, Tieteiden talo, Helsinki KÄRKIHANKE 5: VAHVISTETAAN
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys
1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotOnnellisuus onko kansantaloustieteellä mitään sanottavaa?
Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 4/2004 Onnellisuus onko kansantaloustieteellä mitään sanottavaa? KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA Tatu Hirvonen Kansantaloustieteen assistentti (mvs.) Jyväskylän yliopisto
LisätiedotCase työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila
Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen
LisätiedotSegregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot
Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotTyötehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon.
Teollisuuden toimihenkilöiden liikkuvuus ja sen palkkavaikutukset Työtehtävän ja -paikan vaihdot lihottavat usein palkkapussia. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tällaisesta liikkuvuudesta yhtä paljon. Merja
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotPalveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH
Lisätiedot