Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Transkriptio

1 Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

2 Teemat Miksi talouskasvua? Kasvu ei ole itsetarkoitus, vaan väline Millaista kasvua? - Kasvun lähteet Talouskasvu on tuottavuuden lisääntymistä Mistä tuottavuuden kasvu syntyy? Rakennemuutos ei samaa enemmän, vaan erilaista ja uudella tavalla Talouden rakennemuutos palveluteollinen käänne? Palveluiden osuus kasvaa edelleen Teollisuuden sisäinen rakennemuutos: teollisuus käyttää enemmän aineettomia panoksia kuin palvelusektori Missä arvo syntyy? Teollisuus onkin palveluita Aineettomat investoinnit yhtä suuria kuin aineelliset lähes kaikki työlliset ovat palvelutehtävissä? Onko palveluteollinen tuotantomalli ekologisesti kestävämpi? ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

3 Miksi talouskasvua? (1) Kerran, aivan vuosikymmenen alussa hätkähdin. Sanomalehti kertoi ystäväni Ilppo Kankaan sanoneen, että bruttokansantuotteen päivät ovat päättyneet. Tämä merkitsee tuhoa, ajattelin Lähempi selvittely osoitti, että kysymyksessä ei sentään ollut näin kauhea tapaus. Itse asiassa vain bruttokansantuotteen kasvu näytti jäävän historiaan. Vuodesta toiseen tuotettaisiin siis suunnilleen sama määrä kuin aina ennenkin. Olo helpottui. Tästähän ei sentään seuraisi kuin joukkotyöttömyys ja vähittäinen kurjistuminen. Eero Tuomainen, Rakkaudentunnustus bruttokansantuotteelle Oma Markka 1978:9 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

4 Miksi talouskasvua? (2) Edelliseen viitaten: yhteiskunnan jäsenilleen antama hyvinvointilupaus voidaan lunastaa vain talouskasvun kautta kasvun pysähtyminen merkitsee vähittäistä taantumista Uusin tutkimus: talouskasvu lisää ihmisten kokemaa hyvinvointia onnellisuutta vauraissakin maissa. Koetun onnellisuuden kasvu ei pysähdy tietyn tulotason jälkeen, toisin kuin usein väitetään. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

5 Millaista kasvua? Talouskasvun lähteet ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

6 Elintason kasvu perustuu tuottavuuden nousuun (indeksi, 1900 = 1) Lähteet: Hjerppe (1988), Tilastokeskus, ETLA.

7 Kasvun lähteet Talouden kasvu = työpanoksen määrän kasvu + työn tuottavuuden kasvu Pitkälläaikavälillätyöpanoksen määräei ole kasvanut, työtuntien määräasukasta (työntekijää) kohden on laskenut työaika on lyhentynyt Työn tuottavuuden kasvu syntyy pääosin kokonaistuottavuudesta (teknisestä kehityksestä) => Talouskasvu syntyy innovaatioista ja teknologisesta kehityksestä Innovaatiot ja tekninen kehitys muuntuu kasvuksi rakennemuutoksen kautta Kasvu on muutosta: tuotamme eri tavalla, kulutamme eri hyödykkeitä emme enemmän samaa

8 Tuottavuuskasvun pääajurien pitkä historia Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 22.

9 Tuotannon rakenne, osuus kokonaistuotannosta Lähteet: Hjerppe, Riitta (1988). Suomen talous , ja Tilastokeskus.

10 Yksityisten kulutusmenojen rakenne Lähteet: Laurila (1985) ja Tilastokeskus.

11 Palveluteolliseen tuotantoon?

12 Missä arvo syntyy? Arvo syntyy globaaleissa verkoissa mutta kenelle/mihin se jää? Asiantuntijoille & toimihenkilöille Verkkojensa portinvartijayrityksille Edelleen paljolti kehittyneisiin maihin

13 Liiketoimintojen hajautuminen työtehtävien tasolla eli maailman taloushistorian toinen eriytyminen

14 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 15.

15 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 15.

16 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 16.

17 Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 16.

18 PC-valmistuksen arvoketjujen maantieteen kehitys Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 74.

19 Pajarinen ym. Sivu 75. Matkapuhelinten valmistuksen arvoketjujen maantieteen kehitys

20 Missä arvo syntyy ja mihin/kenelle se jää?

21 Nokia N95 Verottoman vähittäishinnan jakautuminen arvonlisäyksen perusteella Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 14.

22 Teollisuusyritykset sisäisten ja markkinapalveluiden tuottajiksi

23 Teollisuusyrityksen muodonmuutos Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila: Missä arvo syntyy? Suomi globaalissa kilpailussa. Taloustieto (ETLA B 247). Sivu 87.

24 Nokian henkilöstö Suomessa ja muualla (2008) Other servicetype of tasks 30 % SUOMESSA Production 13 % Other servicetype of tasks 51 % MUISSA MAISSA Production 24 % R&D 57 % R&D 25 % Lähteet: Ali-Yrkkö (2010), Nokia 20-F 2008, vuosikertomus 2008, lehdistötiedotteet, Talouselämä , Etlan arvio Production = Manufacturing, packaging, shipping

25 ICT klusterin työntekijät työtehtävien (sosioekonomisen aseman) mukaan, % koko henkilöstöstä % E Tutkijat ja suunnittelijat Muut ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät

26 Globaalitalouden arvoketju Jalostusarvo T&k&i Brändäys Muotoilu Proto, pilotti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Jakelu Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Korkeiden kust. maat Matalan kustannustason maat Tuotantoa edeltävä Tuotanto Tuotannon jälkeinen Aineeton vaihe Aineellinen Aineeton vaihe

27 Onko palveluteollinen tuotantomalli ekologisesti kestävämpi?

28 Globaalisti Ei välttämättä, jos (verkostotalouden) kuljetuskustannusten ympäristöhaitat suurempia rakennemuutoksen ja kasvaneen työnjaon tuomat hyödyt Paikallisesti ja kansallisesti (kehittyneiden maiden näkökulmasta) Kyllä, tuotanto myös teollinen perustuu entistä enemmän aineettomiin tekijöihin, kulutus painottuu palveluihin

29 Teollisuuden kiinteät ja t&k-investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % Lähde: Tilastokeskus.

30 Energian kokonaiskulutus suhteessa BKT:n volyymiin, indeksi 1970 = 100 Lähde: Tilastokeskus.

31 Lähde: Tilastokeskus. Materiaalien käyttö suhteessa BKT:n volyymiin, indeksi, 1970 = 100