Työryhmä: Työelämän laatu työterveyspsykologisen tutkimuksen valossa
|
|
- Eero Niemelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmäkoordinaattorit: Ulla Kinnunen, Tampereen yliopisto Saija Mauno, Jyväskylän yliopisto Työryhmän puheenjohtaja: Saija Mauno Torstai klo , Päätalo, ryhmähuone C Työkuormituksesta palautumisen tarve vuoden seurannassa: erilaisten ryhmien identifiointi ja erot palautumisen tarvetta ennakoivissa tekijöissä Marjo Siltaloppi, Ulla Kinnunen & Asko Tolvanen Uusien työntekijöiden sosialisaation merkitys positiivisen ja negatiivisen affektin muutoksessa Markku Jokisaari Hyvinvointi vahvistuu Aslak-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen & Ulla Kinnunen Työnohjaus työntekijöiden omanarvontunnon palauttajana Aija Koivu Auttavatko yksilölliset selviytymiskeinot työn ja perheen yhteensovittamisen pulmissa Marika Rantanen & Saija Mauno Työ ja perhe ristiriidassa vaiko sopusoinnussa eri ikävaiheissa? Johanna Rantanen Loppukeskustelu
2 Marjo Siltaloppi Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto, psykologian laitos Asko Tolvanen Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos Työkuormituksesta palautumisen tarve vuoden seurannassa: erilaisten ryhmien identifiointi ja erot palautumisen tarvetta ennakoivissa tekijöissä Työkuormituksesta palautumisen tarvetta pidetään riittämättömän palautumisen merkkinä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista muutosta koetussa palautumisen tarpeessa tapahtuu vuoden aikavälillä. Tarkemmin ilmaistuna tutkimme, löytyykö seuranta-aineistostamme (n = 274) palautumisen tarpeen suhteen erilaisia ryhmiä ja eroavatko ryhmät palautumisen tarvetta ennakoivissa tekijöissä (työn piirteet, palautumisen strategiat, vapaa-ajan toiminnot ja unen laatu) toisistaan. Aineisto kerättiin kyselynä, joka toteutettiin vuoden aikavälillä (keväällä 2007 ja 2008) viiden eri toimialoilla toimivan organisaation työntekijöiden keskuudessa. Vastanneista 57 % oli naisia ja 64 %:lla oli yliopistotutkinto. Aineistosta löytyi (mixture-analyysi) kahdeksan ryhmää: viidessä ryhmässä työntekijöiden palautumisen tarve pysyi samana vuoden aikavälillä siten, että yhdellä ryhmistä oli matala, toisella kohtuullisen matala, kolmannella keskimääräinen, neljännellä kohtuullisen korkea ja viidennellä korkea palautumisen tarve. Kuudennen ryhmän työntekijöiden palautumisen tarve kasvoi melko matalasta melko korkeaan, kun taas seitsemännen ryhmän palautumisen tarve laski korkeasta keskimääräiseen ja kahdeksannen ryhmän palautumisen tarve laski melko korkeasta melko matalaan vuoden seurannassa. Toistomittausten ANOVA osoitti, että ryhmien välillä oli eroja. Ensinnäkin ilmeni, että palautumisen tarpeessa tapahtuneet muutokset kytkeytyivät työn vaikutusmahdollisuuksien, esimiestuen, palautumisen strategioiden (erityisesti työstä irrottautuminen, rentoutuminen ja kontrolli vapaa-ajalla) ja unen laadun muutoksiin. Toiseksi ryhmien välillä oli tasoeroja: ryhmissä, joissa palautumisen tarve oli matala, työn piirteet arvioitiin myönteisemmiksi, palautumisen strategiat toimivammiksi ja unen laatu paremmaksi kuin ryhmissä, joissa palautumisen tarve oli korkea. Vapaa-ajalla jatkettu työnteko oli tyypillistä korkean palautumisen tarpeen ryhmille ja fyysiset toiminnot matalan palautumisen tarpeen ryhmille. Kaikkiaan näytti siltä, että palautumisen tarve on kohtuullisen pysyvää vuoden aikavälillä ja että sitä ylläpitävät samanlaisina pysyvät työn piirteet, palautumisen strategiat, vapaa-ajan toiminnot ja unen laatu.
3 Markku Jokisaari Työterveyslaitos Uusien työntekijöiden sosialisaation merkitys positiivisen ja negatiivisen affektin muutoksessa Tunteiden ja affektien tutkimus työpaikoilla on saanut yhä keskeisemmän näkyvyyden työpsykologiassa. Tutkimuspapereissa työntekijöiden kokeman affektin on todettu olevan yhteydessä työssä suoriutumiseen, luovuuteen, työasenteisiin ja käyttäytymiseen. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt affektien muutoksen tutkiminen työpaikoilla ja mitkä tekijät selittäisivät affektien muutosta. Tarkastelen esityksessäni positiivisen (esim., innostunut, päättäväinen) ja negatiivisen (esim., hermostunut, pettynyt) affektin muutosta kasvukäyrämalleilla. Tutkimusaineistona ovat vastavalmistuneet henkilöt työpaikoilla, jotka ovat osallistuneet viiden mittauskerran tutkimukseen. Tulokset osoittavat negatiivisen affektin ensin laskevan ensimmäisen vuoden kuluessa työsuhteen alettua, mutta palautuvan lähtötasolle toisen vuoden kuluessa. Sen sijaan positiivinen affekti näyttäisi laskevan, keskimäärin, toisen vuoden loppua kohden työsuhteen alkamisesta. Lisäksi tarkastelen esityksessä sosialisaatiokirjallisuuden viitekehyksestä missä määrin uuden työntekijän kokema roolin selkeys, sosiaalinen integraatio, työtehtävien hallinta ja toteutumattomat odotukset työpaikan arjesta selittävät affektin muutosta.
4 Työryhmä::Työelämän laatu työterveyspsykologisen tutkimuksen valossa Tirkkonen Maija Kinnunen Ulla Tampereen yliopisto, psykologian laitos Hyvinvointi vahvistuu Aslak-kuntoutuksessa Tässä kvasikokeellisessa seurantatutkimuksessa selvitetään, vaikuttaako Aslak-varhaiskuntoutus kuntoutujien hyvinvointiin, persoonallisuuden voimavaroihin ja työolotekijöihin. Tutkimukseen osallistui 148 vuosina 2007?08 Siuntion Hyvinvointikeskuksessa Aslak-kuntoutuksen aloittanutta kuntoutujaa, jotka toimivat asiantuntijoina tai esimiestehtävissä eri aloilla. Kuntoutus toteutettiin vuoden aikana kolmessa (5+5+5vrk) jaksossa. Kontrolliryhmään (n=34) kutsuttiin asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka eivät olleet Aslak-kuntoutuksessa, mutta jotka olisivat voineet hakea siihen. Kuntoutujat vastasivat kyselyihin kullakin kolmella kuntoutusjaksolla noin puolen vuoden välein ja kontrolliryhmä vastasi samassa tahdissa verkkokyselyihin. Työhyvinvoinnin indikaattoreina olivat työn imu, työpäivän jälkeinen palautumisen tarve ja koettu työkyky. Yleistä hyvinvointia mitattiin stressin, unen laadun, itse arvioidun terveyden, elämäntyytyväisyyden, koetun mielialan ja tarmokkuuden avulla. Työolotekijöinä selvitettiin työn vaatimuksia ja voimavaroja. Persoonallisuuden voimavaroja selvitettiin itseä koskevien ydintulkintojen avulla. Lisäksi tarkasteltiin kuntoutujien asettamia tavoitteita ja näiden yhteyksiä hyvinvointimuutoksiin. Kuntoutujien ja kontrolliryhmän välinen vertailu osoitti kuntoutujien hyvinvoinnin vahvistuneen kuntoutusaikana: palautumisen tarve ja stressi vähenivät, unen laatu ja työkyky vahvistuivat. Kontrolliryhmän tilanne pysyi näissä seikoissa joko samana tai heikkeni. Sen sijaan positiivinen mieliala, tarmokkuus ja elämäntyytyväisyys vahvistuivat kummassakin ryhmässä, samoin kuin itseä koskevat ydintulkinnat. Kontrolliryhmän mieliala ja itseä koskevat ydintulkinnat vahvistuivat enemmän kuin kuntoutusryhmän. Työn vaatimustekijöissä ei tapahtunut muutoksia kummassakaan ryhmässä, mutta työn voimavaratekijöistä kuntoutujien esimiestuki ja vaikutusmahdollisuudet vahvistuivat kontrolliryhmään verrattuna. Hyvinvointi kehittyi samalla tavoin miesten ja naisten ja sisällöltään erilaisia kuntoutustavoitteita asettaneiden kuntoutujien ryhmissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Aslak-kuntoutus vahvisti kuntoutujien hyvinvointia. Koettuihin työoloihin kuntoutuksella ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta. Joidenkin kontrolliryhmän tulosten vahvistuminen herättää kysymyksen, missä määrin pelkkä kyselyihin vastaaminen on yhteydessä hyvinvoinnin kokemukseen. Seurantakysely paljastaa, miten havaitut muutokset kehittyvät kuntoutuksen päättymisen jälkeen.
5 FM Aija Koivu, preventiopsykologi Kuopion yliopistollinen sairaala Työnohjaus työntekijöiden omanarvontunnon palauttajana Globalisaation ja uuden kapitalismin oloissa työtä kehitetään monilla aloilla tavalla, jonka työntekijät tulkitsevat työn arvostuksen ja työntekijän kunnioituksen puutteeksi. Työtyytymättömyyttä ja -uupumusta synnyttää toisaalta työn jatkuva uudelleenorganisointi ja johtamistyylien vaihdokset, toisaalta oman persoonan kehittämistä edellyttävän vuorovaikutus-, tieto- ja tunnetyön lisääntyminen, ei vain elinikäisen, vaan elämänlaajuisen oppimisen vaatimus. Työnohjaus edustaa ristiriitaiseksi koettua psykokulttuurin invaasiota. Voiko työnteon ja työorganisaation ulkopuolella tapahtuva ajan, huomion ja kunnioituksen antaminen voimaannuttaa työntekijää ja työyhteisöä? Työnohjauksen kvantitatiivinen tutkimus on ollut vähäistä huolimatta siitä, että työnohjauksen vaikutusten pitäisi näkyä myös kvantitatiivisesti mitattavina ilmiöinä. Tutkimuksessani selvitän onnistuneen työnohjauksen vaikutuksia työhyvinvointiin ja työnohjauksen onnistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2003 ja 2007 yliopistosairaalan konservatiivisen ja operatiivisen tulosalueen 17 työyksikössä hoitohenkilökunnalle suunnatulla kyselyllä. Samoissa työtehtävissä työskenteleviä työnohjausta saaneita (tutkimusryhmä, n= 82) ja työnohjauksen ulkopuolelle jääneitä (kontrolliryhmä, n=80) hoitajia verrataan keskenään. Työnohjauksen onnistuneisuutta on tutkittu Manchester Clinical Supervision Scale (MCSS) - kyselyllä ja työhyvinvointia työilmapiirikyselyllä (QPSNordic), työuupumusmittarilla (MBI-GS) sekä GHQ12-mielenterveysseulalla. Alustavien tutkimustulosten mukaan työnohjaus näyttää vaikuttavan myönteisesti työn kokemiseen juuri niillä työn osa-alueilla, joita aiempien tutkimusten valossa pidetään työhyvinvoinnin kannalta keskeisinä (vaikutusmahdollisuudet työssä, johtamisen oikeudenmukaisuus, henkilöstön huomioiminen organisaatiossa). Työnohjauksella ei havaittu olevan vaikutusta uupumusasteisen väsymyksen esiintymiseen, kyynisyyden vähenemistä ilmeni jonkin verran, selkeä parannus tapahtui ammatillisen itsetunnon kohentumisessa. Työnohjauksen yhteys työhyvinvointiin oli sitä voimakkaampi, mitä paremmin työnohjauksen koettiin tarjonneen mahdollisuuden oman työn reflektointiin. Nämä alustavat tutkimustulokset ovat osa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Työsuojelurahaston tukemaa väitöskirjatyötä Työnohjauksen vaikuttavuus hoitoalalla.
6 Marika Rantanen, tutkija Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos PL Jyväskylän yliopisto Saija Mauno Jyväskylän yliopisto Auttavatko yksilölliset selviytymiskeinot työn ja perheen yhteensovittamisen pulmissa? Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet ovat nousseet viime vuosikymmeninä yhä merkittävämmiksi työntekijöiden stressitekijöiksi. Haasteita ovat omalta osaltaan lisänneet työ- ja perheroolien muutokset sekä työelämän lisääntyneet vaatimukset. Stressitekijöiden vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen riippuu yksilön kognitiivisista ja toiminnallisista selviytymiskeinoista (coping), joiden avulla yksilö yrittää hallita stressiä. Näillä keinoilla viitataan yksilön pyrkimyksiin hallita, vähentää tai kestää tilanteiden sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia. Vaikka selviytymiskeinot ovat olleet psykologisen tutkimuksen kohteena jo reilut 60 vuotta, ei niiden merkitystä työn ja perheen yhdistämisen palapelissä ole kattavasti tarkasteltu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensisijaisesti yksilöllisten selviytymiskeinojen (ongelma-, emootio- ja välttelysuuntautuneet keinot) muuntavaa roolia työn ja perheen välisen ristiriidan ja hyvinvoinnin (työn imu, työtyytyväisyys ja perhetyytyväisyys) välillä. Oletuksenamme oli, että selviytymiskeinot joko vahvistavat tai lieventävät stressitilanteen (työ perhe -ristiriita) ja hyvinvoinnin välistä yhteyttä. Tutkimuksen aineisto (N=527) perustui Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimusprojektiin Työstä irrottautumisen ja palautumisen rooli hyvinvoinnin ylläpidossa ( ). Tässä tutkimuksessa hyödynnetty kyselyaineisto kerättiin 12-sivuisella kyselylomakkeella viidestä organisaatiosta keväällä Tulokset osoittivat emootiosuuntautuneiden selviytymiskeinojen suojaavan työtyytymättömyydeltä korkean perheestä työhön suuntautuvan ristiriidan tilanteessa. Toisaalta tässä samaisessa stressitilanteessa emootiosuuntautuneet keinot näyttivät lisäävän tyytymättömyyttä perhe-elämään: mikäli työntekijä käytti paljon emootiosuuntautuneita selviytymiskeinoja kokiessaan voimakasta ristiriitaa perheestä työhön, tyytyväisyys perhe-elämään laski (verrattuna niihin, jotka käyttivät harvoin emootiosuuntautuneita keinoja). Emootiosuuntautuneita selviytymiskeinoja usein käyttävät kokivat myös enemmän työn ja perheen välisiä ristiriitoja. Välttelysuuntautuneet keinot olivat sen sijaan hyödyllisiä korkean perheestä työhön suuntautuvan ristiriidan tilanteessa: ne jotka käyttivät enemmän välttelyä, olivat tyytyväisempiä perhe-elämäänsä kuin välttelyä harvemmin käyttävät. Tulokset antavat viitteitä siitä, että tilanteesta riippuen selviytymiskeinot voivat toimia hyvinvoinnin kannalta sekä hyödyllisinä että vahingollisina tekijöinä.
7 Johanna Rantanen Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos PL Jyväskylän yliopisto Työ ja perhe ristiriidassa vaiko sopusoinnussa eri ikävaiheissa? Työn ja perheen yhteensovittamista on totuttu kuvaamaan hyvin haastavana tehtävänä puhuen työn ja perheen välisestä ristiriidasta. Arjessa ilmiö on kuitenkin monimuotoisempi ja tutkijat ovat viime aikoina korostaneet, että itse asiassa suomalaiset kokevat työn ja perheen välistä ristiriitaa useammin että työ- ja perhe-elämä ovat sopusoinnussa eli antavat voimavaroja toinen toisilleen. Mutta miten nämä kaksi kokemusta työn ja perheen välinen ristiriita ja sopusointu ovat suhteessa toisiinsa? Onko niin, että jos yksilö tuntee työn ja perheen olevan ristiriidassa keskenään hänen elämässään, niin se sulkee pois mahdollisuuden kokea työn ja perhe-elämän sopusointua? Vai onko enemmänkin kyse toisaalta ja toisaalta -kokemuksesta eli siitä, että sekä ristiriitaa että sopusointua voidaan kokea samanaikaisesti riippuen tilanteesta? Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedämme, että ristiriidan kokemukset ovat yhteydessä henkiseen pahoinvointiin ja sopusoinnun kokemukset henkiseen hyvinvointiin. Mutta miten voi yksilö, jos hän kokee sekä ristiriitaa että sopusointua tai ei koe kumpaakaan? Entä miten työ- ja perhe-elämän ristiriidan ja sopusoinnun kokemukset vaihtelevat eri ikävaiheissa ja ovatko ne iästä riippumatta merkityksellisiä tekijöitä yksilön henkiselle hyvinvoinnille? Esityksessä näihin kysymyksiin etsitään vastausta määrällisin menetelmin kyselytutkimusaineistosta (N = 3053), jonka vastaajat ovat yliopistotyöntekijöitä ja sairaanhoitajia.
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotUniversity of Tampere University of Jyväskylä
Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotLataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja. Lataa
Lataa Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus - Johanna Turja Lataa Kirjailija: Johanna Turja ISBN: 9789514475580 Sivumäärä: 88 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.08 Mb Väitöskirjatutkimuksessa
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotJohtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT
Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotMinun työhyvinvointini
Minun työhyvinvointini Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja Kestävän työuran edistäjä Tuottavuuden mahdollistaja Hyvinvointi
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotRatko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus
Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa
LisätiedotOsuva-loppuseminaari
Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat
LisätiedotLinnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg
Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,
LisätiedotTyön imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen
Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla. Jari Auronen, KTM
Tutkimustietoa: Työpaikkaväkivalta terveydenhuoltoalalla Jari Auronen, KTM 29.10.2018 Tutkimuksen taustaa Pro gradu tutkielma: Työpaikkaväkivalta ja työn lopettamishalut terveydenhuoltoalalla. Tutkimuksen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut
TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotSosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä
Sosiaalityöntekijän hyvinvointi ja jaksaminen työssä Kunta1-tutkimuksen osahanke Otso Rantonen, PsM, Tutkija otso.rantonen@ttl.fi Paula Salo, Professori paula.salo@ttl.fi Sosiaalityöntekijän hyvinvointi
LisätiedotKoulutus työn tukena kyselyn tuloksia
Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotSosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa
Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön
LisätiedotHyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista
LisätiedotTyöhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja
Työhyvinvointiosaaminen ja työn muutos Elisa Mäkinen FT, yliopettaja 8.3.2018 Muistele Mikä kohteeksi, kun tavoitteena on työhyvinvoinnin vahvistaminen? Työhyvinvointi on seurausta jostakin Työhyvinvointi
LisätiedotMUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS. Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy
MUUTOKSEN HALLINTA TAI HALLITSEMATTOMUUS Hanna Poskiparta Johtava työterveyspsykologi, työnohjaaja, organisaatiokonsultti Diacor terveyspalvelut Oy TIIVISTELMÄ Muutos on osa työelämää. Työelämän muutokset
LisätiedotMiltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?
Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotNuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.
Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin
LisätiedotTyöllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa
Työllistymisusko työntekijän voimavarana - yhteydet työntekijän motivaatioon epävarmassa työtilanteessa Dos. Saija Mauno Jyväskylän yliopisto saija.mauno@jyu.fi Työ ja hyvinvointi seminaari Oulu 27-28.9.200928.9.2009
LisätiedotKyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa
Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti
LisätiedotMillaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT
Millaista tietoa stressistä saadaan kyselylomakkeilla? 22.5.2006 Taru Feldt, PsT Kyselyyn vastaaminen KYSYMYS VASTAUS Ymmärtäminen & tulkinta Vastauksen muotoileminen Muistaminen & arviointi Ahola A. ym.
LisätiedotEsimiehestä kaikki irti?
Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotMiten yrittäjä jaksaa?
Miten yrittäjä jaksaa? Hyvinvoinnin aamukahvit Fennialla, Jyväskylä 27.8.2019 Anne Kukkola Työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö, Työeläkeyhtiö Elo 27.8.2019 Menesty yrittäjänä Anne Kukkola Julkinen 1
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotVoiko henkilöstökuluissa enää säästää
Voiko henkilöstökuluissa enää säästää Timo Sinervo 13.11.2018 Timo Sinervo / 2017 1 Taustaa Tämän hankkeen sekä mm. Kröger et al. tulokset osoittavat, että kotihoidon henkilöstö on varsin kuormittunutta,
LisätiedotHyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen
Hyvinvointia työstä Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen Vaikuttavuustutkimus Postin työhyvinvointisäätiön tukemista työkykyä
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotMoninäkökulmainen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen
Moniinen arviointitutkimus tuo uutta tietoa työhönkuntoutuksen kehittämiseen Riitta Seppänen-Järvelä Vtt, dos. johtava tutkija Kelan tutkimusosasto Työhönkuntoutukselle ilmiönä on tyypillistä, että monia
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotKuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline
Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus
Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotTyöhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma
Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät SAKU r.y. 1-2-12.2010 Vierumäki Työhyvinvoinnin taloudellinen näkökulma Guy Ahonen tutkimusprofessori Työtapaturman kustannukset 1 4 Välittömät henkilökulut Välilliset
LisätiedotPOLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina
LisätiedotMiten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017
Hyvinvointia työstä Miten töissä voidaan? otoksia sairaaloiden ja terveydenhuollon henkilöstön hyvinvointitutkimuksesta 2017 Tehyn työsuojelupäivät 19.04.2018 Suvi Vesa, tutkija, Työterveyslaitos 19.4.2018
LisätiedotTyöpsykologia ja hyvinvointi: Pro gradu tutkielmien aiheita
Työpsykologia ja hyvinvointi: Pro gradu tutkielmien aiheita - IJDFIN-hanke - Esimiesten työn tuunaus ja hyvinvointi - Työstä palautuminen tauoilla ja vapaa-aikana - Leisure crafting 7.5.2018 WOPC Work
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotHENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta. Jani Listenmaa, Hanna Aho
HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2017 Parikkalan kunta Jani Listenmaa, Hanna Aho Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Parikkalan kunnan henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista, työyhteisön tilaa
LisätiedotOpitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve
Lisätiedot25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi
25-50 -vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi Marika Kunnari & Anne Keränen & Asko Suikkanen Lapin yliopisto Päätösseminaari 26.11.2013 Helsinki Tutkimuskysymykset: Mitkä tekijät selittävät kokemuksellista
LisätiedotHenkilöstökyselyn yhteenveto
20.2.2017 Oulunkaaren kuntayhtymä Henkilöstökyselyn yhteenveto Henkilöstö, esimiehet ja johto Yhteenveto 1/2 Työhyvinvointi on pääsääntöisesti pysynyt hyvällä tasolla edellisten toimintavuosien tapaan.
LisätiedotTyökaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena
Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä
LisätiedotToimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotRatko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus
Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotHyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine
Hyvinvointia työstä Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Asiantuntijoiden työajat ja ajankäyttö yhteydet palautumiseen
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotYKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA
YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotPorvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+
1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä
LisätiedotHYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ
VITAL-seminaari II Otaniemi 15.5.2006 HYVINVOINTI VIRTUAALITYÖSSÄ Niina Kokko TKK, BIT tutkimuskeskus Esityksen sisältö 1. Vaikuttaako virtuaalisuus työhyvinvointiin? 2. Kuinka stressaantuneinta virtuaalisen
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009
HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden
LisätiedotSAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI
SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen
Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014
LisätiedotKorkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara
Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien
LisätiedotKOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI
Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23..2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen
LisätiedotKOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN
KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta
LisätiedotParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen
ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti
LisätiedotTyöhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta
Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%
LisätiedotMenetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa. Markku Seuri
Menetetyn työpanoksen arviointi sisäilmaongelmissa Markku Seuri 16.3.2016 Miksi arvioida sisäilman taloudellisia vaikutuksia? Yleisellä tasolla tiedämme sisäilman vaikuttavan tuottavuuteen Yksittäisessä
LisätiedotTK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela
TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotVASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies
1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin
LisätiedotOPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu. Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK
OPPIMISEN MONET MUODOT Työsuhteessa tapahtuva harjoittelu Anniina Friman Bioanalyytikko, AMK, YAMK- opiskelija TuAMK TAUSTA Kliininen harjoittelu olennainen osa Sairaanhoitajan (amk) tutkintoa. Tutkinnon
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotSalla Toppinen-Tanner
Taidot työhön -uravalmennus interventio keski-ikäisille Salla Toppinen-Tanner (Työterveyslaitos), Niina Jallinoja (Haaga-Helia) & Jukka Vuori (Työterveyslaitos) Osahanke 5 Interventio työuran hallinnan
Lisätiedot