Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

2 Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista

3 VHA seurantaan liitettävä osa VHA -seurannan ulkopuolelle jäävä osa seurannoista Viranomaisten seurannat Toiminnanharjoittajien tarkkailut Miksi seurataan? Perusseuranta Toiminnallinen seuranta Vertailuolosuhteet Laaja-alainen ihmistoiminnan vaikutus Hajakuormitus Pistekuormitus Rakenteelliset muutokset Tutkinnallinen seuranta Ekologisen tilan selvitykset Vahinko- ja häiriötilanteet Erityisalueiden seuranta Suojelualuerekisterin kohteet Uimavedet* Vedenoton seuranta *Kunnat vastaavat seurannoista

4 Vesien tilan seuranta Näytepaikkoja Hertassa (2000-luvulla, hakuja väh. 5 krt) vajaat 600 järvi-/lampipaikkaa reilut 400 joki-/puropaikkaa Vuonna 2011 analyysimäärät noin kpl noin näytettä

5 Kartalla vesienhoidon seurantapisteet havaintopaikkoja 143 Vuosittain seurannassa noin kohdetta; mukana sekä VHA - kohteita että muita seurattavia kohteita vuosittainen seuranta rotaatioseuranta

6 Mitä analyysejä vesistä tehdään? fosfori, typpi ravinteet happi happipitoisuus a-klorofylli levien määrä sameus mm. kiintoaine Kiintoaine kiintoaine COD väri humus TOC DOC orgaaninen aine ph, alkaliniteetti happamuus

7 Biologinen seuranta Kasviplanktonin määrä ja koostumus Pohjaeläimet määrä ja lajisuhteet Piileväyhteisöt Vesikasvillisuus Kalasto Haitallisten aineiden seuranta

8 vesistökuormitus sisäinen kuormitus ulkoinen kuormitus pistekuormitus hajakuormitus laskeuma luonnonhuuhtouma vesistökuormitus

9 Vesistöön tuleva ravinnekuormitus Keski-Suomessa Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma Fosfori Typpi 0,7 % 3,4 % 0,7 % 4,4 % 11,1 % 0,3 % 2,2 % 10,2 % 0,6 % 25,4 % 33,4 % 30,4 % 21,3 % 0,2 % 0,1 % 5,6 % 10,2 % 3,2 % 2,4 % 34,3 % Laskeuma Luon. huuhtouma Haja-asutus Metsätalous Hulevesi Maatalous Teollisuuden puhd. Kalankasvatus Yhdyskunnat Turvetuotanto

10 Fosforin hajakuormitus kg/km 2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma

11 Typen hajakuormitus kg/km 2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma

12 Fosfori- ja typpikuormitus vesistöalueen pinta-alaa kohden Keurusselän va Pihlajaveden reitti Sysmän reitti Saarijärven reitti Haja-asutus Metsätalous Maatalous Pistekuormitus Laskeuma Luonnon huuhtouma Jämsän reitti Viitasaaren reitti Leppäveden-Kynsiveden alue Suur-Päijänteen alue 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Fosforikuormitus kg/km 2 vuodessa Keurusselän va Pihlajaveden reitti Sysmän reitti Saarijärven reitti Haja-asutus Metsä-talous Maatalous Pistekuormitus Laskeuma Luonnon huuhtouma Jämsän reitti Viitasaaren reitti Leppäveden-Kynsiveden alue Suur-Päijänteen alue 0,0 100,0 200,0 300,0 400,0 500,0 600,0 Typpikuormitus kg/km 2 vuodessa Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma

13 Entä humus? Humus eli humusaineet ovat pitkälle hajonneita orgaanisia yhdisteitä Humusaineet ovat pääosin peräisin hajoavasta eläin- ja kasviaineksesta Ei yhtä kemiallista rakennekaavaa muodostaa monimutkaisia yhdisteitä orgaanisten molekyylien kanssa Suurin osa humuksessa hiiltä, muita tärkeitä aineita on happi (35-40 %), vety (4-5 %) ja typpi (1%) Vedessä on myös muita hiiliyhdisteitä (esim. aminohapot) orgaanista ainesta (esim. plankton), jotka eivät ole humusta Humusaineita esiintyy luonnonvesissä liukoisena, kolloideina sekä kiinteässä muodossa Humukselle on ominaista, että sitä on vaikea pidättää laskeuttamalla koska orgaaninen kiintoaine on kevyttä ja laskeutuu huonosti

14 Humuksen määrittäminen Ei ole olemassa yhtä menetelmää, vaan käytetään monia menetelmiä Määritykset perustuvat hiilipitoisuuksiin tai veden väriin Orgaanisesta hiilestä humusaineiden hiilen osuus on noin 50 % Turvetuotannon päästötarkkailussa käytetään COD Mn menetelmää Orgaanisen kokonaishiilen(toc), COD Mn :n ja väriarvon välillä positiivinen riippuvuus Orgaanisen kokonaishiilen ja kemiallisen hapenkulutuksen välinen suhde on TOC=COD Mn /1,1-1,4 Lähde. Pienimäki ja Kainua (2011) Menetelmä Edut (+), haitat (-) Orgaaninen kokonaishiili (TOC), Liuennut org.hiili (DOC) Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää Väriarvo Valon absorbanssi + tarkin menetelmä - ei pystytä erottamaan humusaineiden hiiltä muista hiiliyhdisteistä - kallis + yleisesti käytetty + tuloksista saadaan laskettua TOC + helppo, halpa - muut vedessä olevat aineet vaikuttavat tulokseen (esim. rauta, mangaani) + jatkuvatoiminen mittaus mahdollista - Vedessä oleva plankton vaikuttaa tulokseen

15 Mistä humusta tulee vesistöihin Keski-Suomen maapinta-alasta on metsätalousmaata 87 %, josta noin 24 % on suota Humuskuormitus tulee vesistöihin pääasiassa valuma-alueiden maaperästä, mistä johtuen vedet ovat usein luontaisesti humuspitoisia eli tummia Humusta huuhtoutuu myös luonnontilaisilta soilta ja metsäisiltä valuma-alueilta Luontaisen humuskuormituksen lisäksi humusta tulee vesistöihin ihmisen toiminnan seurauksena maa- ja metsätalous, turvetuotanto, metsäteollisuus Vesistöjen humuspitoisuuteen vaikuttaa: Valuma-alueen ominaisuudet (esim. maaperä, kasvillisuus, järvisyys, soiden osuus) Vuoden aika ja sää Vesimuodostumien koko ja veden viipymä Maantieteellinen sijainti Maankäyttö (maatalous, ojitus, turvetuotanto)

16 Humuksen käyttäytyminen vesistössä Humus vaikuttaa veden väriin ja siten myös veden kerrostumiseen humuspitoiset järvet kerrostuvat nopeammin ja jyrkemmin kuin vähähumuksinen järvet Humuksen hapot laskevat ph-arvoa Humus toimii puskurina happaman laskeuman vaikutus vähäisempi kuin kirkkaissa vesissä Muodostaa yhdisteitä esim. raskasmetallien kanssa vähentää raskasmetallien aiheuttamia biologisia haittavaikutuksia Humuksen mukana kulkeutuu ravinteita (P ja N) Humusvesissä ravintoverkot ja eliöyhteisöt ovat erilaisia kuin kirkkaissa vesissä Esim. bakteerit ovat tärkeässä asemassa ravintoverkon alkupäässä (kirkkaissa järvissä plankton)

17 Humuksen vesistövaikutukset Veden tummuminen Valon kulkeutuminen vähenee, kerrostuneisuus voimistuu, tuottavan kerroksen paksuuden pieneneminen Rehevöityminen Rehevöitymistä voi seurata vaikka tuottavan kerroksen paksuus pienenee ravinteita käyttävien eliöiden lajimuutokset Humuksessa ravinteita käytettäväksi sekä suoraan että epäsuoraan (hajoamisen kautta) Leväkukinnat, vesikasvillisuuden lisääntyminen, kalaston muuttuminen Happitilanne Kerrostuneisuuden voimistuminen heikentää alusveden happitilannetta Laji- ja biomassa muutokset esim. arvokalaston häviäminen Virkistyskäytön heikentyminen

18 Kiintoainekuormitus Kiintoaineella tarkoitetaan vedessä hiukkasmaisessa muodossa olevaa ainetta, joka koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineesta Kiintoainetta huuhtoutuu vähän luonnontilaisilta, häiriintymättömiltä valumaalueilta Luonnontilaisella suolla vesi virtaa suon heikosti maatuneissa pintakerroksissa, missä veteen pääsee sekoittumaan vain vähän kiintoainetta Turvetuotannon kuivatusvesissä suurin osa kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa Orgaaninen kiintoaine on kevyttä pienen tilavuuspainonsa takia ja laskeutuu hitaasti vesistöjen pohjalle Kiintoaine aiheuttaa pohjan liettymistä aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistöön, planktonin rakenteeseen ja vähitellen kalaston koostumukseen ja rapukantoihin Kiintoaine aiheuttaa myös veden samentumista

19 Turvetuotannon vesistökuormitus ja siihen vaikuttavat tekijät Turvetuotanto kuormittaa vesistöjä ravinteilla, kiintoaineella, raudalla ja humuksella Kuormitus vaihtelee suon ominaisuuksien, suon maantieteellisen sijainnin ja ilmaston olosuhteiden johdosta Kuormitus vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain, myös rankkasateella esiintyy kuormituspiikkejä Tuotantomenetelmän vaikutus jyrsinturvetuotanto lisää valumaveden keskimääräisiä P-pitoisuuksia palaturvetuotantoon verrattuna, myös kiintoaineen pitoisuushuiput olivat selvästi suuremmat jyrsinturpeella Turpeen noston eri vaiheessa syntyy pölyä, joka saattaa joutua vesistöihin,(pölypäästöön vaikuttaa keskeisesti turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko ja tuulen voimakkuus) Vesiensuojelumenetelmien vaikutus kuormitukseen Kuormitus johtuu useista tekijöistä, joita kaikkia ei vielä tunneta riittävän hyvin

20 Keski-Suomen tyypitellyt pintavedet Keski-Suomen järvistä on humuspitoisia pinta-alasta 19 % lukumäärästä 61 % Keski-Suomen jokimuodostumista on humuspitoisia jokipituudesta 59 % lukumäärästä 38 %

21 Vesien tila Keski-Suomessa Järvistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa 76 % lukumäärästä 80 % pinta-alasta Jokimuodostumista hyvässä ja erinomaisessa tilassa 57 % lukumäärästä 54 % jokipituudesta

22 Nykykäytännön mukaisten toimien ja lisätoimenpiteiden tarve veden hyvän tilan turvaamiseksi

23 Tavoitteiden saavuttaminen Kaikilta osin tavoitetilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä Tärkeimpiä syitä aikataulusta viivästymiselle Suuri ravinnekuormitus. Vesistöjen HyMo-tilaa parantavat kunnostustoimet kuten vaellusesteiden poisto ja uomien kunnostukset edellyttävät perusteellista hanketason suunnittelua ja lupakäsittelyä. Toimenpiteiden vaikutus vesistöissä näkyy vasta pitkän ajan kuluttua

24 Tavoitetilan saavuttaminen Joet Järvet Yhteensä % lkm Tavoitetila saavutettu ja turvattu nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä % Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä % Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä % Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä % Tavoitetila saavutetaan tai turvataan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2027 mennessä % Yhteensä

25 Seurannan kehittämishankkeita TASO-hankkeen seurannan kehittämisosio kysely Kiintoaineen ja humuksen kulkeutuminen CPET Biologisten menetelmien kehittäminen yhdessä BIOTAR-hankkeen kanssa BIOTAR Turvemaiden biologisten seurantamenetelmien kehittäminen vaikutusten arvioimiseen