Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Transkriptio

1 Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

2 Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Keski-Suomessa 3. vaihemaakuntakaava ja vesistövaikutusarvioinnit Seurannan kehittämishankkeista

3 VHA seurantaan liitettävä osa VHA -seurannan ulkopuolelle jäävä osa seurannoista Viranomaisten seurannat Toiminnanharjoittajien tarkkailut Miksi seurataan? Perusseuranta Toiminnallinen seuranta Vertailuolosuhteet Laaja-alainen ihmistoiminnan vaikutus Hajakuormitus Pistekuormitus Rakenteelliset muutokset Tutkinnallinen seuranta Ekologisen tilan selvitykset Vahinko- ja häiriötilanteet Erityisalueiden seuranta Suojelualuerekisterin kohteet Uimavedet* Vedenoton seuranta *Kunnat vastaavat seurannoista

4 Vesien tilan seuranta Näytepaikkoja Hertassa (2000-luvulla, hakuja väh. 5 krt) vajaat 600 järvi-/lampipaikkaa reilut 400 joki-/puropaikkaa Vuonna 2011 analyysimäärät noin kpl noin näytettä

5 Kartalla vesienhoidon seurantapisteet havaintopaikkoja 143 Vuosittain seurannassa noin kohdetta; mukana sekä VHA - kohteita että muita seurattavia kohteita vuosittainen seuranta rotaatioseuranta valvontakäynnit

6 Mitä analyysejä vesistä tehdään? fosfori, typpi ravinteet happi happipitoisuus a-klorofylli levien määrä sameus mm. kiintoaine Kiintoaine kiintoaine COD väri humus TOC DOC orgaaninen aine ph, alkaliniteetti happamuus

7 Biologinen seuranta Kasviplanktonin määrä ja koostumus Pohjaeläimet määrä ja lajisuhteet Piileväyhteisöt Vesikasvillisuus Kalasto Haitallisten aineiden seuranta Kartoitus Kalojen elohopeapitoisuus

8 vesistökuormitus sisäinen kuormitus ulkoinen kuormitus pistekuormitus hajakuormitus laskeuma luonnonhuuhtouma vesistökuormitus

9 Vesistöön tuleva ravinnekuormitus Keski-Suomessa Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma Fosfori Typpi 0,7 % 3,4 % 0,7 % 4,4 % 11,1 % 0,3 % 2,2 % 10,2 % 0,6 % 25,4 % 33,4 % 30,4 % 21,3 % 0,2 % 0,1 % 5,6 % 10,2 % 3,2 % 2,4 % 34,3 % Laskeuma Luon. huuhtouma Haja-asutus Metsätalous Hulevesi Maatalous Teollisuuden puhd. Kalankasvatus Yhdyskunnat Turvetuotanto

10 Fosforin hajakuormitus kg/km 2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma

11 Typen hajakuormitus kg/km 2 vuodessa sekä pistekuormitus kg/v. Lähde: Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma

12 Entä humus? Humusaineita esiintyy luonnonvesissä liukoisena, kolloideina sekä kiinteässä muodossa Humus eli humusaineet ovat pitkälle hajonneita orgaanisia yhdisteitä Humusaineet ovat pääosin peräisin hajoavasta eläin- ja kasviaineksesta Suurin osa humuksessa hiiltä, muita tärkeitä aineita on happi (35-40 %), vety (4-5 %) ja typpi (1%) Vedessä on myös muita hiiliyhdisteitä (esim. aminohapot) orgaanista ainesta (esim. plankton), jotka eivät ole humusta Ei yhtä kemiallista rakennekaavaa muodostaa monimutkaisia yhdisteitä orgaanisten molekyylien kanssa Humukselle on ominaista, että sitä on vaikea pidättää laskeuttamalla koska orgaaninen kiintoaine on kevyttä ja laskeutuu huonosti

13 Esimerkki humushaposta lähde Anni-Kaisa Kurri, pro gradu JYY

14 Mistä humusta tulee vesistöihin Keski-Suomen maapinta-alasta on metsätalousmaata noin 80 %, josta noin neljännes on suota Humuskuormitus tulee vesistöihin pääasiassa valuma-alueiden maaperästä, mistä johtuen vedet ovat usein luontaisesti humuspitoisia eli tummia turvevaltaisilla valuma-alueilla Humusta huuhtoutuu myös luonnontilaisilta soilta ja metsäisiltä valuma-alueilta Luontaisen humuskuormituksen lisäksi humusta tulee vesistöihin ihmisen toiminnan seurauksena maa- ja metsätalous, turvetuotanto Vesistöjen humuspitoisuuteen vaikuttaa: Valuma-alueen ominaisuudet (esim. maaperä, kasvillisuus, järvisyys, soiden osuus) Vuoden aika ja sää Vesimuodostumien koko ja veden viipymä Maantieteellinen sijainti Maankäyttö (maatalous, ojitus, turvetuotanto)

15 Humuksen määrittäminen Ei ole olemassa yhtä menetelmää, vaan käytetään monia menetelmiä Määritykset perustuvat hiilipitoisuuksiin tai veden väriin Orgaanisesta hiilestä humusaineiden hiilen osuus on noin 50 % Turvetuotannon päästötarkkailussa käytetään COD Mn mittausta Orgaanisen kokonaishiilen(toc), COD Mn :n ja väriarvon välillä positiivinen riippuvuus Orgaanisen kokonaishiilen ja kemiallisen hapenkulutuksen välinen suhde on TOC=COD Mn /1,1-1,4 Lähde. Pienimäki ja Kainua (2011) Menetelmä Edut (+), haitat (-) Orgaaninen kokonaishiili (TOC), Liuennut org.hiili (DOC), mg/l Kemiallinen hapenkulutus, mg/l (COD Mn ), kuvaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää Väriarvo, mg Pt/l Valon absorbanssi BOD 7, biologinen hapenkulutus Mg O 2 /l + tarkin menetelmä - ei pystytä erottamaan humusaineiden hiiltä muista hiiliyhdisteistä - kallis + yleisesti käytetty + tuloksista saadaan laskettua TOC + helppo, halpa - muut vedessä olevat aineet vaikuttavat tulokseen (esim. rauta, mangaani) + jatkuvatoiminen mittaus mahdollista - Vedessä oleva plankton vaikuttaa tulokseen - Ei juurikaan tehdä tässä yhteydessä

16 Kiintoainekuormitus Kiintoaineella tarkoitetaan vedessä hiukkasmaisessa muodossa olevaa ainetta, joka koostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineesta (> 0,45 um) Kiintoainetta huuhtoutuu vähän luonnontilaisilta, häiriintymättömiltä valumaalueilta Turvetuotannon kuivatusvesissä suurin osa kiintoaineesta on orgaanisessa muodossa Orgaaninen kiintoaine on kevyttä pienen tilavuuspainonsa takia ja laskeutuu hitaasti vesistöjen pohjalle

17 Vesistövaikutukset 1/2 Veden tummuminen Valon kulkeutuminen vähenee, tuottavan kerroksen paksuuden pieneneminen, kerrostuneisuus voimistuu Happitilanne Kerrostuneisuuden voimistuminen heikentää alusveden happitilannetta, samoin hajoava humus kuluttaa happea ravinnepitoisuus, hapettomuus Rehevöityminen ja ravinnepitoisuudet Rehevöitymistä voi seurata vaikka tuottavan kerroksen paksuus pienenee ravinteita käyttävien eliöiden lajimuutokset Esim. bakteerit ovat tärkeässä asemassa ravintoverkon alkupäässä (kirkkaissa järvissä plankton) Humuksessa ravinteita käytettäväksi sekä suoraan että epäsuoraan (hajoamisen kautta)

18 Vesistövaikutukset 2/2 Pohjan liettymistä aiheuttaa muutoksia pohjaeläimistöön, planktonin rakenteeseen ja vähitellen kalaston koostumukseen ja rapukantoihin Veden samentumista Humuksen hapot laskevat ph-arvoa Humus muodostaa yhdisteitä esim. raskasmetallien kanssa vähentää raskasmetallien aiheuttamia biologisia haittavaikutuksia, toisaalta voi lisätä mm. elohopeapitoisuutta mm. vilkastuneen mikrobitoiminnan myötä Leväkukinnat, vesikasvillisuuden lisääntyminen, kalaston muuttuminen Virkistyskäytön heikentyminen

19 Turvetuotannon vesistökuormitus ja siihen vaikuttavat tekijät Turvetuotanto kuormittaa vesistöjä ravinteilla, kiintoaineella, raudalla ja humuksella liettyminen, happiongelmat, rehevöityminen Hydrologiset muutokset, kuormitus vaihtelee vuosittain ja vuodenajoittain, rankkasateella esiintyy kuormituspiikkejä Tuotantovaiheen ja menetelmän vaikutus kuntoonpano / tuotanto, jyrsinturve / palaturve Jo sedimentoituneen kiintoaineen liikkeelle lähteminen Pöly, melu Kuormitus vaihtelee suon ominaisuuksien, suon maantieteellisen sijainnin ja ilmaston olosuhteiden johdosta Vesiensuojelumenetelmien vaikutus kuormitukseen Vastaanottava vesistö

20 Keski-Suomen tyypitellyt pintavedet Keski-Suomen järvistä on humuspitoisia pinta-alasta 19 % lukumäärästä 61 % Keski-Suomen jokimuodostumista on humuspitoisia jokipituudesta 59 % lukumäärästä 38 %

21 Vesien tila Keski-Suomessa Järvistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa 76 % lukumäärästä 80 % pinta-alasta Jokimuodostumista hyvässä ja erinomaisessa tilassa 57 % lukumäärästä 54 % jokipituudesta

22 3. vaihemaakuntakaava, turve virkistys matkailu suojelu kalataloudellinen Vesistön arvo herkkyys veden väri vesienhoidon tavoitteet muu kuormitus, P erämaisuus Vesistövaikutusriskin arviointi Kaavan suunnittelumääräykset Ympäristölupamenettely Vesiluonnon vähäinen tietämys Kriittinen arviointi

23 Kaavan suunnittelumääräyksiä Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotanto tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan. Alla mainituilla valumaalueilla turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kokonaistuotanto on suunniteltava ja mitoitettava siten, että se ei vaikuta vesien tilaan heikentävästi. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon asutus, tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat ja rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä olevien alueiden määrää. Lisäksi tu1-alueiden maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten

24 Tavoitteiden saavuttaminen Kaikilta osin tavoitetilaa ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä Tärkeimpiä syitä aikataulusta viivästymiselle Suuri ravinnekuormitus. Vesistöjen HyMo-tilaa parantavat kunnostustoimet kuten vaellusesteiden poisto ja uomien kunnostukset edellyttävät perusteellista hanketason suunnittelua ja lupakäsittelyä. Toimenpiteiden vaikutus vesistöissä näkyy vasta pitkän ajan kuluttua

25 Seurannan kehittämishankkeita TASO-hankkeen seurannan kehittämisosio kysely Kiintoaineen ja humuksen kulkeutuminen CPET Biologisten menetelmien kehittäminen yhdessä BIOTAR-hankkeen kanssa BIOTAR Turvemaiden biologisten seurantamenetelmien kehittäminen vaikutusten arvioimiseen

26 Kiitos