Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen"

Transkriptio

1 Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla (7 lajiketta), keräkaalilla (10 lajiketta), kukkakaalilla (2 lajiketta) ja parsakaalilla (5 lajiketta). Lisäksi oli pienempiä näyteruutuja useilla eri vihanneksilla mm. lanttu, nauris, punajuuri, salaatteja, papu, kesäkurpitsa. Pienillä näyteruuduilla haluttiin kokeilla, miten eri lajit kasvavat pohjoisessa ja mitä lajeja tulevissa kokeissa kannattaisi kasvattaa. Monet pienten näyteruutujen vihanneksista on kasvatettu suosituksia tiheämmässä. Rovaniemellä vihannesten kasvupaikka oli huono, mikä selittää suurelta osin heikot satotulokset. Vuonna 2011 kokeita jatketaan uudella paremmalla kasvupaikalla. MTT ROVANIEMEN VIHANNESKOETULOKSET 2010 PORKKANA Porkkanan lajikekokeessa oli seitsemän lajiketta. Maalajina oli hietamoreeni. Porkkanat kylvettiin kesäkuun 15. päivänä. Rivivälinä käytettiin 40 cm ja taimiväli oli noin 3 cm. Torjunta-aine käsittelyjä ei tarvittu. Sato korjattiin syyskuun 15. päivänä. Porkkanasato lajiteltiin neljään luokkaan; alle 50g, g, yli 250g ja huonot (haaroittuneet, katkeilleet, haljenneet yms.). Suurimmat kokonaissadot ja kauppakelpoiset sadot (50-250g) saatiin lajikkeesta Vac 49 ja Soprano. Pienten porkkanoiden osuus oli suuri kaikilla lajikkeilla. Tuleentumisprosentit jäivät Rovaniemellä alhaisiksi.

2 kg/ha alle 50g g Huonot Napoli Namdal Norwalk Exelso Vac 49 Soprano Kuvio 1. Porkkanan lajikekokeen sadot kokoluokittain, MTT Rovaniemi 2010 Taulukko 1. Porkkanan lajikekokeen satotulokset, MTT Rovaniemi *) satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, MTT Rovaniemi 2010 Rovaniemi alle 50g tn/ha g tn/ha Huonot tn/ha Kokosato tn/ha Satoindeksi *) Juuren pituus (50-250g) cm Tuleentuneet % Napoli 16,1 8,1 9,3 33,5 0, Namdal 14,2 7,0 7,2 28,4 0, Norwalk 21,6 3,5 5,3 30,4 0, Exelso 16,8 7,1 6,3 30,2 0, ,9 5,7 4,9 27,6 0, Vac 49 11,5 18,1 7,5 37,2 0, Soprano 17,1 14,8 6,3 38,2 0,

3 KERÄKAALI Keräkaalin lajikekokeeseen kuului yhdeksän lajiketta. Lajikkeet Bloktor, Vivaldi, Consul, Rodima kylvettiin 4.5 ja muut Esikasvatus tapahtui kasvihuoneessa. Kaalit istutettiin 17.6 ulos. Koealueen maalaji oli hietamoreeni. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Taimille annettiin pian istutuksen jälkeen Danadim Progress (dimetoaatti) kastelukäsittely kaalikärpästen torjuntaan. Suurin kokonaissato saatiin Tiaralla ja toiseksi tuli Artost. Suurin kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta oli myöhäislajikkeella Artost ja seuraavina tulevat Tiara ja Jetma. Taulukko 2. Keräkaalilajikkeiden kasvuajat, MTT Rovaniemi 2010 Ohjeelliset kasvuajat Kokeen kasvuajat vrk Jetma Varhais- ja kesäviljelyyn, vrk 62 Tiara Aikainen 62 Checkmate Aikainen, vrk 62 Vivaldi Syysviljelyyn 85,92,107 Consul Kesä- ja syysviljelyyn, 90 vrk 92,107 Kilaherb Keskiaikainen, 100 vrk 114 Artost Myöhäinen 85,107 Budena Myöhäinen 127 vrk, keskipitkään varastointiin 114 Bloktor Varastokaali, vrk 114

4 kg/ha Jetma Tiara Checkmate Vivaldi Consul Kilaherb Artost Budena Bloktor % Kokosato Kauppakelpoiset Kauppakelpoisuus % Kuvio 2. Keräkaalin sato ja kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta, MTT Rovaniemi 2010 Taulukko 3. Keräkaalilajikkeiden kerän korkeus, kannan pituus, kerän tiiviys ja muoto, MTT Rovaniemi 2010 Kerän korkeus cm Kannan pituus cm Kerän tiiviys Kerän muoto Jetma 14,7 6,1 tiivis pyöreä Tiara 15,1 7,2 tiivis hiukan litteä Checkmate 14,7 6,4 löyhä pyöreä/litteän pyöreä Vivaldi 11,9 6,6 tiivis/puoli tiivis soikea Consul 12,3 6,6 puoli tiivis ylös levenevä Kilaherb keskenkasvuisia Artost 14,7 5,7 tiivis pyöreä/litteän pyöreä Budena Bloktor keskenkasvuisia keskenkasvuisia

5 KUKKAKAALI Kukkakaali kokeessa oli kaksi lajiketta. Kukkakaalit kylvettiin 11.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa. Taimet istutettiin ulos Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Tuholaistorjuntakäsittelyt olivat samat kuin keräkaalilla. Myöskään kukkakaalilla ei ollut kastelua käytössä. Sato kerättiin vähitellen, korjuu kertoja oli 1-3. Kauppakelpoinen sato jäi pieneksi. Lajikkeella Oviedo kaikki kukinnot olivat punertavia ja lajikkeella Jerez yli puolet sadosta oli pieniä ja huonoja. Taulukko 4. Kukkakaalilajikkeiden kasvuajat, MTT Rovaniemi 2010 Siemenliikkeen tiedot Kasvuajat korjuukerroittain vrk Oviedo Aikainen, vrk 61,69,77 Jerez Kesä- ja alkusyksyn viljelyyn vrk 49 Taulukko 5. Kukkakaalilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Kokosato kg/ha Kukinto Jerez 8615 Suljettu Oviedo Avoin PARSAKAALI Parsakaalin lajikekokeeseen kuului viisi lajiketta. Ne kylvettiin ja istutettiin ulos samaan aikaan ja samoilla etäisyyksillä kuin kukkakaalit. Torjunta-aine käsittelyt olivat samat kuin kerä- ja kukkakaalilla. Kokeella ei ollut kastelua käytössä.

6 Satoa korjattiin vähitellen, korjuu kertoja oli 1-2. Aquiles ja osa Sirtakista ehti ylikukkia (korjattiin 24.8). Kauppakelpoinen sato jäi vähäiseksi kukintojen pienuuden takia. Taulukko 6. Parsakaalilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato kg/ha Kasvuaika vrk Halkaisija (20 kauppakelpoisen kaalin keskiarvo) Kukinto Aguiles Ylikukkineita Sirtaki ,68 (7 hyvän kaalin keskiarvo) 16,9 Ylikukkineita Verdasco ,68 10,4 Hyviä Monopoly ,68 13,2 Belstar ,6 Hyviä, muutamat onttoja/pieni reikä Lähes kaikissa ruskettumaa Kuva 1. Parsakaali Verdasco, MTT Rovaniemi 2010 (Alpo Heinonen)

7 KESÄKURPITSA Kesäkurpitsakokeessa oli kaksi lajiketta, Anissa ja President. Ne kylvettiin 24.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa, jonka jälkeen istutettiin avomaalle Rivivälinä oli 50 cm ja taimivälinä 50 m. Kastelua ei ollut käytössä. Satoa kerättiin välisenä aikana Anissalla 5 kertaa ja Presidentillä 3 kertaa. Satotaso jäi pieneksi. Tähän on syynä luultavasti huono kasvualusta ja tiheä istutus. Taulukko 7. Kesäkurpitsalajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato (I ja II laatu), kg/ha Huonot kg/ha Anissa President Kuva 2. Kesäkurpitsakoe, MTT Rovaniemi 2010 (Kati Hoppula)

8 PAVUT Kokeessa oli kaksi papu lajiketta, Primel (vihreä) ja Valdor (keltainen, vahapapu). Molemmista lajikkeista puolet esikasvatettiin kasvihuoneessa ryhmätaimina (kylvettiin 31.5 ja istutettiin ulos 18.6) ja puolet kylvettiin suoraan avomaalle kesäkuun 10. päivä. Rivivälinä oli 33 cm ja taimivälinä 7 cm. Sato korjattiin 16.8 ja se jäi vähäiseksi. Taulukko 8. Papulajikkeiden sadot. ek = esikasvatettu, sk = suorakylvö, MTT Rovaniemi 2010 Hyvät kg/ha Huonot kg/ha Primel ek Primel sk Valdot ek Valdor sk 0 0 PUNAJUURET Punajuurikokeissa kokeiltiin viittä eri lajiketta pienissä näyteruuduissa. Punajuurikkaat kylvettiin 10. kesäkuuta 33 cm:n rivivälein ja taimiväleinä oli 10 cm. Kokeella ei ollut kastelua. Satoa korjattiin kaksi kertaa (1.9 ja 17.9). Suurimmat punajuuret olivat halkaisijaltaan 4-6 cm. Taulukko 9. Punajuurilajikkeiden sadot, MTT Rovaniemi 2010 Koko sato kg/ha Kauppakelpoiset kg/ha Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH.007 F

9 KAURAJUURI JA MUSTAJUURI Kokeessa oli yksi kaurajuuri lajike ja kolme mustajuuri lajiketta. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivä. Kylvöksen riviväli oli 33 cm ja taimiväli 8 cm. Kastelua ei ollut käytössä. Sato korjattiin syyskuun 8. päivä. Sato lajiteltiin pituuden mukaan kahteen luokkaan ja haaroittuneisiin. Molemmilla lajeilla sato jäi vähäiseksi. Taulukko 10. Kaurajuuren ja mustajuuren sadot kg/ha, MTT Rovaniemi 2010 Laji cm alle 10 cm Haaroittuneet Kokosato Kaurajuuri Sandwich Island 821, ,7 1152,6 Mustajuuri Eenårig Kaempe 121,8 186, ,1 Mustajuuri Lange Jan 491,8 162, ,1 Mustajuuri Hoffmann's schwarze Pfahl 1775,5 118, ,8 LANTTU JA NAURIS Kokeessa oli neljä lanttulajiketta pienissä näyteruuduissa. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 15 cm. Nauriita kokeessa oli neljä lajiketta. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivä. Syyskuun 17. päivänä kerättiin lajikkeista Östgöta ja Globus muutama lanttu ja niiden loppusato sekä muut lajikkeet lokakuun 9. päivänä. Lanttujen sato jäi vähäiseksi. Naurissatoa kerättiin 2-3 kertaa. Kokosadossa on myös pienet ja alikehittyneet mukana. Nauriit jäivät pienikokoisiksi.

10 Taulukko 11. Lanttu- ja naurislajikkeiden satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Laji Kokosato kg/ha Lanttu Östgöta Lanttu Globus 4540 Lanttu Wilhelmsburger 3460 Lanttu Magres 2420 Nauris Snowball Nauris Market express Nauris Enon kanta 9370 Nauris Goldenball 8210 PINAATTI Kokeeseen kuului neljä eri pinaattityyppiä, King of Denmark, Uuden Seelannin ja Tyee F1. Pinaatit kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 3 cm. Pinaatit kukkivat, joten ne kylvettiin uudestaan heinäkuulla. Satoa ei saatu. PERSILJA JA TILLI Persiljalla kokeiltiin yhtä lajiketta, Petra, ja tilliä oli kaksi lajiketta, Mammut ja Superdukat. Molemmat lajit kylvettiin kesäkuun10. päivä. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli persiljalla 10 cm ja tillillä 5 cm. Lehtitilli oli korjuu vaiheessa heinäkuun lopulla. Kruunutillivaiheeseen asti ei aivan ehditty ennen pakkasten tuloa. Persilja korjattiin syyskuun 17. päivänä. Persiljan Petra-lajikkeesta saatiin satoa 33 kg/100m².

11 PALSTERNAKKA, RETIKKA JA RETIISI Kokeessa oli mukana pienellä näyteruudulla retikkaa ja retiisiä yksi lajike. Palsternakkaa oli kaksi lajiketta. Kaikki lajit kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Retiisillä tehtiin uusinta kylvö heinäkuun 28. päivänä. Retiisillä riviväli oli 25 cm ja taimiväli 6 cm. Palsternakalla ja retikalla riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Retiisin ensimmäisen kylvön kasvuaika venyi pitkäksi ja retiisit ehtivät liian suuriksi ja halkeilivat. Tästä kylvöstä ei kunnon satoa saatu. Retiisin toisesta kylvöstä kauppakelpoisen sadon osuus oli 8160 kg/ha. Palsternakan kasvukausi jäi lyhyeksi ja tämän takia palsternakan mukulakoko ja sato jäivät pieneksi. Retikat alkoivat kukkia jo ennen mukulan muodostumista ja ne korjattiin heinäkuun 28. päivänä. Taulukko 12. Palsternakan, retikan ja retiisin korjuuajat ja satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Laji lajike Korjuu aika Kokosato kg/ha Palsternakka Javelin Palsternakka White Gem Retikka Ronde Zwarte Retiisi Marabelle PILLISIPULIT Pillisipuleja oli kolme lajiketta. Ne kylvettiin kesäkuun10. päivänä. Riviväli oli 25 cm ja taimiväli 5 cm. Pillisipulit jäivät pieniksi, halkaisija alle 1 cm. Taulukko 13. Pillisipulien korjuuajat ja satotulokset, MTT Rovaniemi 2010 Korjuuaika Kokosato kg/m² White Lisbon ,2 White Ishikura ,2 Toga ,1

12 SALAATIT Pienillä koeruuduilla kokeiltiin erilaisia salaatteja. Jäävuorisalaateista kokeessa oli mukana lajikkeet Brenson, Sonette ja Antartica. Lisäksi oli keräsalaattilajikkeita, kuten Maikönig, Pirat, Ovired ja lehtisalaattia (Salad Bowl) sekä muita salaatin tyyppisiä vihanneksia, kuten Lollo Rossa, pinaattikiinankaalia (Black summer), sinappikaalia eli Rucolaa (Vild.maskrosbladig), sareptansinappia (Pizzo) ja lehtimangoldia (Orange Fantasia). Lajikkeet kylvettiin kesäkuun 10. päivänä. Kuva 3. Sareptansinappi Pizzo, MTT Rovaniemi (Kati Hoppula) Rovaniemellä salaateista ei tehty punnituksia. Jäävuorisalaatit kerivät, mutta kerät jäivät pieniksi ja kukkavarret kehittyivät kerien sisällä. Lehtisalaatit tuottivat jonkin verran satoa. Lollo Rossa kasvoi kohtalaisen hyvin. RYVÄSSIPULI Kokeilimme myös kahden ryvässipulikannan kasvatusta pienellä koeruudulla. Istukkaat laitettiin maahan kesäkuun 18. päivänä. Riviväli oli 50 cm ja taimiväli 10 cm. Sipulit nostettiin syyskuun 8. päivänä. Satoa kuivattiin kuusi viikkoa. Kuivatuksen jälkeen ne punnittiin. Kannan A kokosato oli 1787 kg/ha ja SPK kokosato oli 3767 kg/ha.

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla

Lisätiedot

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010 Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille

Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaraportti 14.10.2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Merja Mäkinen Kaija Vesanen Manner-Suomen

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Kaupunkilaisten oma pelto

Kaupunkilaisten oma pelto Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran

Lisätiedot

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:

Lisätiedot

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016 KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016 Ravinteli Bertha Viljely ravintolan takapihan terassilla, joka alun perin tarkoitettu oleskelu- ja pyykinkuivaustilaksi

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia

Lajikekokeiden tuloksia MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Lajikekokeiden tuloksia 1977-79 RUUKKI 1980 Maatalouden tutkimuskeskus POHJOIS-

Lisätiedot

GrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse

GrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse GrowCamp - täydellinen kasvimaa Kasvata itse innostava harra stus ei etanoita terveellisiä tuotteita oma sta piha sta vi Kasvata itse! Yhä useampi kasvattaa omat vihanneksensa. On sanoinkuvaamattoman ihanaa

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 530 N:o 178 N:o 178 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014

2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 Livonsaaren Osuuspuutarha 2462891-9 Tilinpäätös 31.12.2013 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Tilikirjaluettelo

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Vastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy

Vastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 Avomaan vihannesviljely Raili Pessala LANTUN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 LEHTISELLERIN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 PINAATTILAJIKKEITA

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan

Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan Jukka Salonen & Kari Tiilikkala, Terhi Suojala-Ahlfors, Riitta Kemppainen Luomupäivät 2016, Turku 16.- Esityksen valokuvat: Tekijät Esityksen sisältö

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Signum 10.7.2013 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Hyötyviljelyn. Perusteet. Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito

Hyötyviljelyn. Perusteet. Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito Hyötyviljelyn Perusteet Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito Kasvimaat ja keittiötarhat Vinkki: Palsta-alueilla näet, että viljellä voi monella tavalla ja tyylillä. Kasvimaan perustaminen

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Signum 21.12.2012 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:

Lisätiedot

Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat)

Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat) Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat) Yleistä vihannesten virkkauksesta: Vihannekset virkataan spiraalina, toisin sanoen siirrytään ilman ketjusilmukoita

Lisätiedot

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 2008 Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 Ulla Lehtinen Oulun yliopisto 3/26/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HANKEEN PERUSTIEDOT... 3 3. TAVOITTEET...

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 4/84 SIRKKA LUOMA ja HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta 975-83 JOKIOINEN 984 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Pohjoismainen kouluruokaviikko (viikko 12)

Pohjoismainen kouluruokaviikko (viikko 12) Pohjoismainen kouluruokaviikko (viikko 12) SUOMI Jauhelihakeitto 10 hengelle 800 g jauhelihaa suolaa 2,5 l lihalientä 2 laakerinlehteä 10 maustepippuria 0,2 kg porkkanoita 0,2 kg purjoa 0,2 kg selleriä

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 131. Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 131. Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1996 N:o 131 135 SISÄLLYS N:o Sivu 131 Asetus elintarvikkeiden vieraista aineista annetun asetuksen kumoamisesta... 305 132 Kauppa-

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 Avomaan vihannesviljely Irma Hupila & Raili Pessala PORKKANAN KYLVÖ PLANET JUNIORILLA JA MINI-NIBEXILLA Raili Pessala PURJON TAIMIKASVATUS

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi 2 Berner Oy Viljelijän Berner Eteläranta 4B 00130 Helsinki Varasto: Katriinantie 20 01530 Vantaa sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi verkkokauppa: www.viljelijänberner.fi Myynti

Lisätiedot

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?

Lisätiedot

Mirador 250 SC / (5)

Mirador 250 SC / (5) Mirador 250 SC / 11.11.2010 1 (5) Mirador 250 SC Kasvitautien torjuntaan Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: SC Käyttötarkoitus: Härmän ja ruostetautien torjuntaan

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4)

Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS Rikkakasvien torjuntaan Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer. Säilytä lasten

Lisätiedot

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita)

BASILIKA (Ocimum basilikum) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) TIMJAMI TARHA-AJURUOHO (Thymus vulgaris) PIPARMINTTU (Mentha piperita) SITRUUNAMELISSA (Melissa officinalis) Monivuotinen, helppo kasvattaa. Istuta lämpimälle suojaisalle kasvupaikalle tai ruukkuun. Sopii suolaisiin tai makeisiin ruokiin. Antaa hyvän maun erilaisiin juomiin.

Lisätiedot

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Vihannesosion tuloksia Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen Hankkeen päätösseminaari 18.4.2012, Kauhajoki Vihannesosion vuoden 2011 tilakokeet

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

Syksy on juurikasvien kulta-aikaa. Siinä missä

Syksy on juurikasvien kulta-aikaa. Siinä missä Aikaiset naurislajikkeet valmistuvat korjuukuntoon 1,5 2 kuukaudessa. Kaskija syysnauriit vaativat 2,5 3 kuukauden kasvuajan. teksti Outi Tynys kuvat Leena Hokka ja Teija Tuisku Muhkeiden juuresten aika

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

30 vuotta siemenestä laatikkoon

30 vuotta siemenestä laatikkoon Tuote- ja palvelukuvasto 2014 30 vuotta siemenestä laatikkoon 2 YHTEYSTIEDOT YLI 30-VUOTIAS HL-VIHANNES ON AINUTLAATUINEN VIHANNESVILJELIJÖI- DEN LUOTTOPARTNERI HL-Vihanneksen osaava henkilökunta on yhdessä

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös

SISÄLLYS. N:o Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1151 SISÄLLYS N:o Sivu 1151 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/84 SEIJA LEHTINEN Puutarhaosasto Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983 JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 .& MAATALOUDEN 7UTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/84

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

MAATILAN STROBI AM. Kasvitautien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l. Valmistetyyppi: SC

MAATILAN STROBI AM. Kasvitautien torjuntaan. Ympäristölle vaarallinen. Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l. Valmistetyyppi: SC Maatilan Strobi AM/12.2.2013 1 (5) MAATILAN STROBI AM Myyntipäällyksen teksti Kasvitautien torjuntaan Tehoaine: atsoksistrobiini 250 g/l Ympäristölle vaarallinen Valmistetyyppi: SC Käyttötarkoitus: Härmän

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Avomaavihannesten lajike- ja varastointikokeet käytännön tiloilla

Avomaavihannesten lajike- ja varastointikokeet käytännön tiloilla Maa- ja elintarviketalous 123 Avomaavihannesten lajike- ja varastointikokeet käytännön tiloilla Pirjo Kivijärvi (toim.) Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous 123 61 s. Avomaavihannesten lajike- ja varastointikokeet

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot