1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan"

Transkriptio

1 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

2 Esitys Tausta Mansikan kasvukierto Aikaisuuteen vaikuttavat tekijät Aikaisten lajikkeiden testaaminen Tulevaisuuden lajiketestaus

3 Mansikan kasvukierto Kesällä hankasilmuista rönsyjä Syksyllä hankasilmuista juurakon haaroja Kukka aiheet syksyllä juurakon pää ja sivuhaaroihin Kukinta ja sato seuraavana vuonna Keväällä ei muodostu uusia kukka aiheita Mouhu ym Plant Cell 25:

4 Mansikan kasvukierto PÄIVÄNPITUUS LÄMPÖTILA VIILEÄ/ KYLMÄ LÄMPÖSUMMA TALVIVAURIOT Kukintaindukti Lepotila Lepot. purku Kasvuunlähtö Kukinta Sato o SYKSY TALVI KEVÄT T KESÄ LAJIKE EROT VILJELYTEKNIIKKA

5 Kukintainduktion ajoittuminen vaikuttaa kukinnan alkamisaikaan Kukka aiheiden kehitysvaiheet Oppstad ym Scientia Horticulturae 129:

6 Lyhyt päivänpituus indusoi kukinnan PP LP PP LP Elsanta Korona C Päivänpituus 10h 24h 9 100% 0% % 0% % 0% 27 17% 0% Sønsteby & Heide Sci. Hort. 110: 57-67

7 LP käsittelyn pidennys lisää juurakon haaroittumista ja kukintaa Kukinnot (n/taimi) LP 4LP 6LP 8LP 10LP LP-käsittely Pitkä lämmin syksy => enemmän juurakon haaroja ja kukka aiheita

8 Joillain lajikkeilla myös lämpötila vaikuttaa kukintainduktioon 9-12 C C C 10-12h 24h 10-12h 24h 10-12h 24h F. vesca 100% ~80% 100% 0% 0% 0% Korona 100% 0% 100% 0% 100% 0% Zefyr*** 100% ~60% 100% ~30% 100% 0% ***Tyypillinen vaste aikaisilla lajikkeilla Heide & Sønsteby Physiol. Plant.

9 Lämpötilan vaikutus kukka aiheiden muodostukseen HARSO SYKSYLLÄ: LISÄÄ KUKKA AIHEITA AIHEITA VAIKUTUS TUHOLAISIIN? Oppstad ym Scientia Horticulturae 129:

10 Typpilannoitus vaikuttaa kukkaaiheiden muodostukseen +3 vk 2 vk Typpilannoitus (vk LP käsittelyn alusta) Sönsteby ym Scientia Horticulturae 123: Käsittely: sittely: Kastelu lannoiteliuoksella, Yara Calcinit 7g/l, 3 kertaa/vk, 3 vk

11 Typpilannoitus lisää kukka aiheiden määrää Typpilannoitus lisäsi kukintaa Lannoituksen ajoitus tärkeä Sönsteby ym Scientia Horticulturae 123:

12 Ajoitetun typpilannoituksen vaikutus satoon Satotaimet syksyllä => hyötö keväällä tunnelissa Avoimet symbolit: taimet kasvatettu ulkona Suljetut symbolit: korotettu lämpötila syyskuussa, >15C (taimet kasvihuoneessa) Sönsteby ym Scientia Horticulturae 157: 65 73

13 Yhteenveto osa 1 Lajikkeen aikaisuuteen vaikuttaa Kukintainduktion ajoitus Talvivauriot? Lepotilan purkautuminen Kasvunopeus keväällä? Oikein ajoitetulla typpilannoituksella voi lisätä kukkaaiheiden muodostusta ja satoa Typpilisäys kun päivänpituus laskenut alle kriittisen rajan (Eteläja Keski Suomessa n. syyskuun alussa Kuinka tehdään pelto oloissa? Lehtilannoitus? Lämpötilan nosto syksyllä lisää kukka aiheiden muodostusta ja satoa Pitäisikö kasvit peittää harsolla jo syyskuussa?

14 Uusia keinoja lajikevalintaan Lajiketestit kontrolloiduissa olosuhteissa Lajikevalinta geenitestien avulla Genominen valinta

15 Lajikevalinnan haasteita Useimmat lajikkeet sopeutuneet eteläisempään ilmastoon Ei riittävästi kukka aiheita => pieni sato Aikaisten lajikkeiden löytäminen vaikeaa Kukinnan lämpötilavaste puuttuu? Lajikkeiden talvehtiminen epävarmaa Hyvän lajikkeen pitäisi myös: Maistua hyvälle, olla hyvän näköinen, kestää varastossa, olla taudinkestävä

16 Aikaisten lajikkeiden valinta kontrolloitu lajiketesti Kasvit syksyllä ulkona Hyötöön kasvihuoneeseen joulukuun alussa Näytteet kerätty geenitestiä varten syyskuussa

17 TFL1 geenin hiljeneminen korreloi aikaisuuden kanssa EROT TFL1:N SÄÄTELYSSÄ VAIKUTTAVAT AIKAISUUTEEN KRIITTINEN TFL1 TASO Jatkokokeissa testataan TFL1:n ilmeneminen kuudesta lajikkeesta Ongelma: Taimet pitää kasvattaa geenitestiä varten Koskela et al., julkaisematon

18 Paras materiaali peltokokeisiin Yksinkertaisella geenitestillä voidaan valita Suomen olosuhteissa aikaisin kukkivat lajikkeet Peltokokeet valikoiduilla lajikkeilla Talvenkestävyys, marjan maku yms Genomisella valinnalla voisi edelleen tehostaa valintaa

19 Genominen valinta Voidaan valita parhaat lajikkeet koko perimästä tehtyjen analyysien perusteella Jalostuksessa risteytysvanhempien valinta Jälkeläisten/lajikkeiden valinta Tärkeitä ominaisuuksia säätelevät geenit tai ainakin niiden sijainti perimässä täytyy tietää Käytössä sikojen ja nautojen jalostuksessa Suomessa

20 Tuloksia lajikekokeista Testattiin aikaisia lajikkeita pellolla Elianny, Flair, Rumba, Wendy Peltokokeet Alajärvellä ja Imatralla (ProAgria/viljelijät) Istutus touko kesäkuun vaihteessa 2012 Sadonkorjuu Imatralla: 1. Wendy/Flair, 2. Rumba (+4d), 3. Elianny (+5d), 4. Polka (+6d)

21 Tuloksia lajikekokeista Lajikkeiden talvehtimisessa suuria eroja WENDY RUMBA HONEOYE ELIANNY FLAIR POLKA

22 LOPPUYHTEENVETO Satopotentiaalia voi kasvattaa harson ja typpilannoituksen avulla Talvehtiminen??? Geenitestit helpottavat lajikevalintaa tulevaisuudessa Wendy lupaavin uusi aikainen lajike Lähes viikon aikaisempi kuin Polka Uusista lajikkeista talvenkestävin

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,

Lisätiedot

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,

Lisätiedot

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken

Lisätiedot

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI

Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2010 LOPPURAPORTTI Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 2010 Sisä-Savon seutuyhtymä 1 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä...4 1 Seuranta käytännössä...5 1.1 Taimet...5 1.2 Marjatilat...7

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

ILMASTONMUUTOS JA MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN. Kuopio Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS JA KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SOPEUTUMISEEN Kuopio 20.11.2014 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SUOMEN ILMASTON ERITYISPIIRTEET KASVINVILJELYLLE Pitkä päivä Sademäärä

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Mansikan kukka-aiheiden muodostuminen ja talvehtiminen

Mansikan kukka-aiheiden muodostuminen ja talvehtiminen Mansikan kukka-aiheiden muodostuminen ja talvehtiminen Annaleena Niskanen LuK-tutkielma 2013 Sisältö Yleistä... 3 Kukka-aiheiden muodostuminen... 4 Kukka-aiheiden muodostumiseen vaikuttavat tekijät...

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15

Lisätiedot

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT

Ohran lajikkeiston sääherkkyys. Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Ohran lajikkeiston sääherkkyys Kaija Hakala, vanhempi tutkija FT Lajikkeet on jalostettu nykyisiin oloihin Listalle hyväksytyt viljelykasvilajikkeet menestyvät parhaiten keskimääräisissä oloissa, jotka

Lisätiedot

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin

Lisätiedot

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan

Lisätiedot

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun

Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Ruvenkestävät omenalajikkeet luomuun Sanna Kauppinen, MTT Mikkeli sanna.kauppinen@mtt.fi, 040 183 4845 Tutkittua tietoa luomusta -luentosarja 29.10.2013 Luomuinstituutti Orlovim This project is co-funded

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen Erja Huusela-Veistola, Marja Jalli, Kari Ylivainio, Eila Turtola, Riitta Lemola & Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija Puutarhamansikkalajikkeet Lajikkeet jaetaan kolmeen ryhmään: 1) Lyhyen päivän lajikkeet ehdollisia valo-olosuhteiden

Lisätiedot

Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon

Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon Mervi M. Seppänen 1), Venla Jokela 1), Panu Korhonen 2), Mika Isolahti 3), Perttu Virkajärvi 2) 1) Maataloustieteiden

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,

Lisätiedot

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Timo Kaukoranta Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen Yleiset pellolla kertyvät homemyrkyt (mykotoksiinit) viljelykasveissa Pahimmat maissi, viljat, pähkinät kaikkialla on toksiineja, aiheuttajat

Lisätiedot

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke

Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset. Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke Muuttuvan maatalouden vesistövaikutukset Pirjo Peltonen-Sainio & Kaija Hakala MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Sopeutuminen

Lisätiedot

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa

Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Mansikan taudit ja tuholaiset taimissa Päivi Parikka Luke kasvinterveys Jokioinen SataVarMa taimipäivä 30.1. 2018 1 Päivi Parikka Kasvintuhoojat mansikan eri ikäkausina Taimivaiheen tuhoojat vaikuttavat

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia 1983 2014 Vuoden 2014 tutkimustuloksia Tärkkelysperunan lajikekoe, Ylistaro Tärkkelysperunan lajikekoe, Kokemäki Sertifioidun ja TOS-perunan vertailu Ruokaperunan lannoitusohjelmat

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)

Lisätiedot

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind

Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen. Mats Höglind Nurmentuotanto muuttuvassa ilmastossa haasteet, mahdollisuudet, sopeutuminen Mats Höglind Miten ilmasto tulee muuttumaan? Ennustetut vaikutukset nurmen satoihin ja laatuun Epävarmuudet/haasteet Miten tulisi

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Kymmenen askelta huippusatoon

Kymmenen askelta huippusatoon Kymmenen askelta huippusatoon Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki Kymmenen askelta

Lisätiedot

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä Opinnäytetyö Kevät 2014 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se

Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se Metsätieteen aikakauskirja 2/2002 Tieteen tori Tuomas Sopanen Koivun kukkimisen esto ja nopeuttaminen e e m t a Johdanto Metsäpuiden jalostus ei sovi kärsimättömille; se on tunnetusti hidasta ja vaikeaa.

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET

LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista

Lisätiedot

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Panu Korhonen & Miika Hartikainen, Luke Kiitokset: Minna Toivakka & Raimo Kauppila,

Lisätiedot

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Satovarmuutta seosviljelyllä? ILMASE-työpaja Kaarina 1.11.2012 Satovarmuutta seosviljelyllä? Sari Himanen ja Hanna Mäkinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli 22.1.2013 1 Satovarmuus Satovarmuuden turvaaminen yhä keskeisempi näkökulma

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta MTT Maaninka Myrskyt ja muuttuva politiikka, Kiuruvesi 29-11-2013 Nurmien suuri merkitys Suomessa Eniten viljelty

Lisätiedot

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.

Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes

Lisätiedot

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä 25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, syksy/2014 Oili Niittylä Paikka TIIVISTELMÄ Lepaa Puutarhatalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan

Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Lämpösummatarkastelu avuksi kasvilajien ja - lajikkeiden valintaan Ari Rajala Luke, Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto-yksikkö Peltokasvien tuotanto Esitelmän rakenne Tehoisalämpösumma, päivänpituusvaikutukset

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016

KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa. Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016 KIVIREKI Kaupunkiviljelystä resurssitehokasta liiketoimintaa Viljelyratkaisut ja kokeilut, kesä 2016 Ravinteli Bertha Viljely ravintolan takapihan terassilla, joka alun perin tarkoitettu oleskelu- ja pyykinkuivaustilaksi

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

BOREALIN LAJIKKEET 2016

BOREALIN LAJIKKEET 2016 BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.

Lisätiedot

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana

Lisätiedot