Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Transkriptio

1 Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen Hannu Känkänen, Luke Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua useista syistä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman elävää kasvustoa RaHa -hanke Pelto voi olla syksyllä vihreäkin Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta Härkäpavun alla kasvanutta italianraiheinää RaHa -hanke 1

2 Voisiko syksyisen kasvuston korjata pois ja hyödyntää? Ravinneresurssi HAMK, Luke 3 Hannu Känkänen Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön Raki-hanke, HAMK hallinnoi Mukana Luke, HY Lammin biologinen asema ja E-S Salaojakeskus Kenttäkoe Mustialassa kerääjäkasvien syyskasvuston hyödyntämisestä Selvitetään syyssadon käyttöä rehuna tai biokaasun raaka-aineena Kaksi tuotantosuuntaa: Karjatila (A) ja viljatila (B) Karjatilalla osa ravinteista lannassa (liukoinen N 40 kg/ha) Pääkasvi melko aikainen ohra Kuva Matti Ylösmäki 4 2

3 Kerääjiä aluskasveiksi ja puinnin jälkeen Aluskasveina Italianraiheinä, kaksi siemenmäärää: 7 ja 20 kg/ha Monivuotisten heinälajien seos: englanninraiheinä, timotei, nurminata, ruokonata ( kg/ha) Puna-apilan ja italianraiheinän seos (6+7 kg/ha) Valkoapila 7 kg/ha (vain B eli viljatilalla) Ohran puinnin jälkeen kylvettynä Öljyretikka (20 kg/ha) Yhdistelmänä Aluskasvina kasvaneeseen puna-apilaan öljyretikkaa 5 Hannu Känkänen Koe kylvettiin hyvissä oloissa, vaikka myöhään Vasta sateiden vuoksi Maa oli kuohkeaa Kosteutta maassa ja myöhemmin ilmasta Siemen painui tavoiteltua (1 cm) syvemmälle Ohra poikkeuksellisesti aluskasvin jälkeen Aluskasvit tulivat taimelle hyvin Keskimääräisesti Lanta vähensi apilan taimia? 6 Hannu Känkänen 3

4 Kasvu lähti alkuun niin kuin pitääkin Ohra vahvaa, aluskasvi pientä. Rikkakasvit torjuttiin 2.7. Express 50SX ja MCPA Apila reagoi, varret kiemuralle Hannu Känkänen Italianraiheinä kasvaa apiloita vahvemmin Lehdet vaakatasossa ohrakasvustossa Suoriksi nostettuna lehdet yltävät lähes ohran tähkiin saakka Lukekas Jokioinen 8.7. Mustiala Hannu Känkänen 4

5 Myöhemmin tähkä kurkotteli taivaita Italianraiheinä kasvatti tähkän, vaikka oletus oli, ettei se sitä tee. Yksi lisätarve aluskasvien lajikekokeille. Meroa-lajike tähkällä Hannu Känkänen Ohra kasvoi hyvin Lajikkeena melko aikainen Elmeri 10 Hannu Känkänen 5

6 Lähes kaikki ruudut puitiin tuleentuneena Myöhäisestä kylvöstä ja viileästä kesästä johtuen vasta 27. elokuuta Sitä ennen Karjatilalla ohra korjattiin apila-raiheinäseoksen päältä myös kokoviljana. Kaksi viikkoa Kokoviljan korjuun jälkeen Kuva Kirsi Raiskio 5. elokuuta Puintipäivänä Kuva Kirsi Raiskio 11 Hannu Känkänen Öljyretikka päästiin kylvämään kuukauden verran turhan myöhään, Hannu Känkänen 6

7 Öljyretikka taimettui hyvin Mutta kasvuaika loppui auttamatta kesken kattavan peitteen saavuttamiseksi saati korjattavan kasvimassan tuottamiseksi. Kuva Katariina Manni 30. syyskuuta 13 Hannu Känkänen Mittauksia ja havaintoja Kasvustojen tiheys ja lajien välinen kilpailu Ohran kasvu, jyväsadon määrä ja laatu Kerääjäkasvien biomassan määrä syksyllä Kasvimassan kelpoisuus rehuksi ja biokaasutukseen Arvioita ympäristövaikutuksista Korjatun biomassan typpipitoisuuden ja typpisadon perusteella Sängen ja juuren osuus arvioidaan aiempien koetulosten avulla Vaikutus typen huuhtoutumisriskiin Myös merkitystä fosforin huuhtoutumisen kannalta tarkastellaan 14 Hannu Känkänen 7

8 ei ak itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) ei ak itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) valkap 12/16/2015 Kasvustoja Italianraiheinä 20 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Monivuotiset heinät Puna-apila Italianr. ja puna-apila Italianr. ja puna-apila, ohra kokoviljaksi Kuvat Katariina Manni 15 Hannu Känkänen Ohran jyväsato, Ravinneresurssi 2015 Kg/ha karjatila viljatila 16 HK 8

9 itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) kokv p i itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) valkap 12/16/2015 Kg/ha 2500 Kerääjäkasvin kuiva-ainesato syyskorjuussa (lokakuun alku) Huom: sänki on tässä mukana karjatila viljatila 17 HK Kerääjäkasvien typpisato, kg/ha 35,0 30,0 25, luvun aluskasvikokeissa (ilman sänkeä): -Apiloilla tätä suurempi (13 30 kg/ha) -Italianraiheinällä pienempi (17 22 kg/ha) -Monivuotisilla heinillä pienempi (8 9 kg/ha) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör)kokv p i itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) valkap karjatila viljatila 18 HK 9

10 Kerääjäkasvien N-%, Ravinneresurssi 2015 Huom: sänki on tässä mukana 3,50 3,00 2,50 Ohra kokoviljana, näytteessä ei olkea 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör)kokv p i itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) valkap karjatila viljatila 19 HK Kerääjäkasvien fosforisato, kg/ha 7,0 6,0 Noudattaa pitkälti biomassan määrää 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör)kokv p i itr7 itr20 monivn (öljyr) pa itr pa (ör) valkap karjatila viljatila 20 HK 10

11 Hiukan alustavia loppupäätelmiä Alkukesä oli hankala, mutta koe onnistui hyvin. Apilat heinää kovemmilla rikkaruiskutuksen ja vahvan ohran vuoksi. Italianraiheinä tuotti hyvin massaa, vaikka ohra valmistui myöhään. Suuri siemenmäärä lisäsi biomassaa ja kilpailua ohraa kohtaan. Monivuotisten seos lupaava. Suurempi sato, jos puinti aikaisemmin? Öljyretikka päästiin kylvämään liian myöhään, mutta taimettui hyvin. Kokoviljana korjuun merkitystä tutkittava lisää. Niin ohran kuin heinien kasvu oli voimakkaampaa karjanlannan kanssa (typpeäkin tuli siinä enemmän). Sänki mukana sadossa vaikuttaa oleellisesti biomassan laatuun (jota tutkitaan tarkemmin hankkeessa vielä). Mielenkiintoista nähdä ensi (toisenlaisen?) kesän tulokset! 21 HK Kiitos! 22 Hannu Känkänen 11