Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Transkriptio

1 Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki

2 Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan pohjoisempana Koe perustettu yhteistyössä Bernerin kanssa Kokeen tarkoituksena toimia havaintoalueena Ei koeruutuja, yhtenäinen kasvusto Pinta-ala vajaa 8 aaria Kokeilussa kaksi typpilannoitustasoa, 30 ja 60 kg/ha Lajikkeena Pioneer Maximus PR44D06 Maximus 06 Puolikääpiöivä hybridirapsi, matalalla oleva kasvupiste auttaa talvehtimista Erinomaiset satotulokset Keski-Ruotsista ja myös Suomen koeviljelyksiltä Tavoitteena kylvää Pohjois-Pohjanmaalla heinäkuun puolivälissä Tavoiteltu lämpösumma kylvöstä kasvukauden loppuun mielellään 450 astevuorokautta Tavoite ennen talvea 8-8-8: 8 kasvulehteä, 8 cm syvä juuristo, vähintään 8 mm vahva juurenkaula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Kokeen perustaminen ja toimenpiteet Koealalla esikasvina nurmi , nurmen lopetus glyfosaatilla , kuolleen kasvuston murskaus kesantomurskaimella Lyhyestä nurmesta johtuen ei mitenkään välttämätön toimenpide , koealan kyntö ja äestys , Maximus 06:n kylvö, 2,7 kg/ha (0,5 milj. siem./ha) Lannoitus 30 N kg/ha: Tärkkelys Y2 ( ) 212 kg/ha Lannoitus 60 N kg/ha: Pellon Y4 ( ) 301 kg/ha Kylvön jälkeen ei jyräystä , etanasyöttirakeiden levitys (Sluxx 6,25 kg/ha) , rikkakasvitorjunta (Butisan Top 2,0 l/ha) Tuholaistorjunta ei ollut tarpeen Kasvustossa ei esiintynyt mainittavia määriä mitään tuholaisia Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mn S KHt rm 6, , Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Havaintoja Taimettuminen Lämmin kasvukausi tuotti lämpösummaa kylvöstä lähtien yli 600 astevuorokautta 450 Cvrk tavoite ylittyi reilusti Myös sääntö ylitettiin selvästi Tiheä kasvusto 30 kg/ha typpeä saanut puolisko hyvä, 60 N kg/ha puolisko jopa ylitiheä 60 kg/ha typpeä saanut puolisko vihersi syksyllä hieman pidempään Talven tulo ollut monivaiheista Pakkasta, lämmintä, vesi- ja lumisateita vuoron perään Optimitilanteessa pysyvä lumi sataisi routaantuneeseen maahan Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Tehoisa lämpösumma Ruukissa 1387 Cvrk Tehoisa lämpösumma kylvöpv:nä 757 Cvrk Kylvö Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Tutkimusmestari Timo Keränen ja harjoittelija Matti Poutiainen kylvivät syysrapsin Ruukissa Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Pellon pintaa taimettumisen aikoihin Viikossa lämpösummaa oli kertynyt jo n. 100 astevuorokautta ja sadetta tullut 12 mm. Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

8 Koeala kolme päivää edellistä kuvaa myöhemmin, Lämpösummaa oli kylvöstä kertynyt n. 130 astevuorokautta ja sadetta tullut 22 mm. Taimien sirkkalehdet ovat selvästi havaittavissa ja kylvö on onnistunut tasaisesti. n. 20 m n. 40 m Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

9 Taimet kuvattuna lähemmin Kuva: Sirpa Lunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

10 taimissa oli muutama kasvulehti ja noin viikkoa tätä aiemmin suoritettiin rikkatorjunta. Lämpösummaa oli kertynyt n. 275 astevuorokautta ja sadetta 46 mm. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

11 , reilussa viikossa kasvusto oli lisännyt lehtipinta-alaa merkittävästi ja peitti melkein jo koko pellon pinnan. Peittävän kasvuston ja torjunnan ansiosta rikkakasveillakaan ei ollut juuri mahdollisuutta kasvuun. Lämpösummaa oli kertynyt n. 350 astevuorokautta ja sadetta 69 mm. 30 N kg/ha 60 N kg/ha Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

12 , kasvusto jatkoi voimakasta kasvuaan erittäin lämpimän elokuun lopun ja syyskuun aikana. Lämpösummaa oli kertynyt kylvöstä jo likimain 600 astevuorokautta, ja sadetta vastaavasti 93 mm. Tässä vaiheessa suurimmat taimet olivat jo n. 10-lehtiasteella. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

13 koealueen äärilaidalla olevassa taimessa oli nähtävissä 10 kasvulehteä. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

14 , myös taimien juuristo oli kehittynyt odotetulla tavalla kovassa kasvutahdissa. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

15 , kuva koealueen puolivälistä, jossa typpilannoitustaso vaihtuu. Suuremman tason saanut puolisko näyttää aavistuksen verran korkeammalta. 60 N kg/ha 30 N kg/ha Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 , kasvusto oli alkanut selvästi jo kellastumaan ja edellisen kuvan ottamisen jälkeen oli jo useita pakkasöitäkin. Lämpösummaa kertyi edellisestä tilanteesta enää hieman (yht. 621 Cvrk), sademäärä kylvöstä 110 mm. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

17 , kasvusto kuvattuna kasvukauden päättymisen aikoihin ja noin viikko ennen lumen tuloa. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 , noin 1,5 viikkoa edellisestä ja kasvusto oli kokonaan lumen peittämää. Lämpötila oli kuvauspäivänä koko syksyn alin, -12 C. Heti kuvauspäivän jälkeen alkoi lämminjakso ja päivälämpötila nousi parhaimmillaan yli +10 C. Sataneet lumet sulivat pois. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 , kasvusto oli jälleen lumen peittämää, sillä lunta satoi taas juuri ennen kuvauspäivää. Tämän jälkeen lumipeite on ollut hyvin vaihteleva johtuen suurista lämpötilaeroista ja lumi- ja vesisateiden vuorottelusta. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 , joulukuun puolivälin ylityttyä oli lämpötila vaihdellut n C välillä. Kuvaushetkeä edelsi jälleen vesisateet ja ohut lumipeite suli lähes kokonaan pois. Kuva: Miika Hartikainen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

21 , kasvusto oli jälleen ohuen lumikerroksen peittämää, ja koealalla olivat vierailleet myös jänikset ja kauriit. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

22 , koealalla vierailleiden eläinten jättämiä syöntijälkiä. Tuhot jäivät vähäisiksi. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

23 , tammikuulla pakkaset ovat olleet kovia (kylmimmillään lähes -30 C), mutta myös lumipeite ehti sataa ennen niiden alkua. Koeala aidattiin aiempien eläintuhojen vuoksi, ja enää jälkiä tai tuhoja ei ole näkynyt. Kuva: Kati Mattila Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

24